ISBN pdf. Avainsanat - Nyckelord - Key words sairastavuus, terveyspalvelujen käyttö, terveyserot, terveyskeskus, HUS, ICD-10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISBN pdf. Avainsanat - Nyckelord - Key words sairastavuus, terveyspalvelujen käyttö, terveyserot, terveyskeskus, HUS, ICD-10"

Transkriptio

1 Tekijä(t) - Författare - Author(s) Juha Nyman, Riitta Simoila ja Outi Väistö Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsinkiläisten sairastavuus ja terveyskeskuksen järjestämien palvelujen käyttö vuonna 2008 KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija - Utgivare - Publisher Helsingin kaupungin terveyskeskus Sarja - Serie - Series Helsingin kaupungin terveyskeskuksen raportteja ISSN ISBN paperi papper paper Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2010 ISBN pdf Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendices 118 sivua, 4 liitettä Osanumero - Del nummer Part number 2010:4 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä Referat Abstract Tämän analyysin aineistona olivat Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Pegasos-tietojärjestelmästä, Helsinginja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tietojärjestelmästä ja hammashuollon Effica-tietojärjestelmästä vuoden 2008 aikana poimitut hoitotapahtumat. Terveyskeskuksen ja HUS:n palveluja käytti 71,5 % helsinkiläisistä vuoden aikana. Terveyskeskuksen palveluja käytti 67 % ja HUS:n palveluja 27 %. Osa helsinkiläisistä käytti sekä terveyskeskuksen että HUS:n palveluja. Helsinkiläisten yleisimmät sairaudet olivat ICD-10 diagnoosiryhmistä hengityselinten sairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, verenkiertoelinten sairaudet, mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt sekä vammat, myrkytykset ja tapaturmat. Terveydenhuollon palvelujen käyttö oli keskimääräistä yleisempää naisilla, alle kouluikäisillä lapsilla, 65 vuotta täyttäneillä sekä eräissä itäisen ja koillisen suurpiirin peruspiireissä. Krooniset sairaudet kuten sydän- ja verenkiertoelinten-, tuki- ja liikuntaelinten- ja umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet olivat kaksi kertaa yleisempiä vuotiailla verrattuna vuotiaisiin. Terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen käyttö oli keskimääräistä vähäisempää eteläisessä suurpiirissä. Palveluja keskimääräistä enemmän käyttävissä peruspiireissä käytettiin yleisemmin perusterveydenhuollon sairaanhoidon sekä somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja. Suurimmillaan erot palvelujen käytön yleisyydessä peruspiirien välillä olivat kaksinkertaisia. Akuuttisairaalan (kaupunginsairaalan) palveluja käyttäneiden osuus vaihteli peruspiireittäin % peruspiirin asukkaista. Terveyskeskuspäivystystä vähiten käyttäneissä peruspiirissä 7,6 %, mutta eniten käyttäneessä peruspiirissä 20 % asukkaista oli käyttänyt päivystystä. Niinpä ikä- ja sukupuolivakioidut julkisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti olivat esimerkiksi keskisessä suurpiirissä 23 % suuremmat kuin eteläisessä suurpiirissä ja Jakomäen peruspiirissä ikä- ja sukupuolivakioidut kustannukset olivat 38 % suuremmat kuin Ullanlinnan peruspiirissä. Sitä vastoin eräiden ennaltaehkäisevien palvelujen käyttö oli muita peruspiirejä vähäisempää Koillis- ja Itä-Helsingissä. Etelä- ja Länsi-Helsingin muita kaupunginosia vähäisempää terveyskeskuksen palvelujen käyttöä selittää keskimääräistä yleisempi yksityisen terveydenhuollon käyttö, muun muassa työterveydenhuollon käyttö. Perusterveydenhuollon sairaanhoitoa oli vuoden 2008 aikana käyttänyt keskimäärin 55,5 % helsinkiläisnaisista ja miehistä 44,9 %. Sen sijaan vuotiaista miehistä perusterveydenhuollon sairaanhoitoa oli käyttänyt vain 31,4 %. Sukupuolten välinen ero korostui vanhimmissa ikäryhmissä ja muun muassa kotihoidossa oli naisasiakkaita 2,2 ja pitkäaikaissairaalassa 2,4 kertaa enemmän kuin miehiä. Miesten enneaikaisia kuolemia lisäävät alkoholiperäiset sairaudet, tapaturmat ja väkivalta. Vammojen, myrkytysten ja muiden ulkoisten syiden vuoksi hoidettiin julkisessa terveydenhuollossa yli helsinkiläistä vuoden 2008 aikana. Helsingissä terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen käyttö ei näyttäisi yksiselitteisesti olevan muita peruspiirejä yleisempää niissä, joissa on vanha ikärakenne kuten Länsi-Pakilassa ja Munkkiniemessä tai keskimääräistä enemmän naisväestöä kuten Länsi-Helsingissä. On mahdollista, että keskimääräistä vähäisempi terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen käyttö on yhteydessä myös muun muassa Tuomarinkylän ja Länsi-Pakilan runsaaseen perheissä asuvien osuuteen, hyvään koulutustasoon ja esimerkiksi ulkoilumahdollisuuksien vuoksi asuinalueelle muuttaneiden osuuteen. Te-050.doc Avainsanat - Nyckelord - Key words sairastavuus, terveyspalvelujen käyttö, terveyserot, terveyskeskus, HUS, ICD-10 Hinta Pris Price Julkaisun jakelu: Helsingin terveyskeskus / tietopalvelu PL 6000, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Sähköposti: Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution: Helsingfors stad Hälsovårdscentralen / informationstjänst PB 6000, HELSINGFORS STAD Telefon: E-post: Distribution: City of Helsinki Health Care Centre / Information Services P.O. Box 6000, City of Helsinki Tel:

2 Helsinkiläisten sairastavuus ja terveyskeskuksen järjestämien palvelujen käyttö vuonna 2008 Helsingin kaupunki Terveyskeskus 2010 Juha Nyman Riitta Simoila Outi Väistö

3 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä Johdanto Helsingin väestö vuonna Ikä- ja sukupuolirakenne Asuminen peruspiireittäin Aineisto ja sen käsittely Helsinkiläisten kuolleisuus ja sairastavuus rekisteritietojen perusteella Helsinkiläisten kuolleisuus Helsinkiläisten sairastavuus Helsinkiläisten sairastavuus ICD 10 -tautiluokituksen pääluokittain Terveyspalvelujen käyttö sukupuolittain, ikäryhmittäin ja peruspiireittäin Terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen käyttö yhteensä Terveysasemaosaston palvelujen käyttö Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanotot Terveysasemien avosairaanhoidon lääkärin vastaanotto Avosairaanhoidon terveydenhoitajan vastaanotto Terveysneuvonta, äitiys- ja lastenneuvonta sekä perhesuunnitteluneuvonta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusterveydenhuollon sairaanhoidon palvelujen käyttäjät Terveyspalvelujen käyttö akuuttisairaalaosastolla (kaupunginsairaala) Sairaalapäivystystä käyttäneet (poliklinikkapäivystyksessä tai päivystyspoliklinikalla käyneet) Ajanvarauspoliklinikoita käyttäneet (sisätautien, geriatrian, fysiatrian ja neurologian poliklinikat) Päivystyksen osastohoitoa käyttäneet Kotihoidon palveluja käyttäneet Pitkäaikaissairaalan vuodeosastolla hoidetut Hammashuollon palveluja käyttäneet Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja käyttäneet Terveydenhuollon palvelujen tuotanto Helsingissä Johtopäätökset Taulukkoluettelo Kuvioluettelo Liitetaulukot ja kuviot Lähteet Liitteet

4 3 TIIVISTELMÄ Tämän analyysin aineistona olivat Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Pegasostietojärjestelmästä, HUS:n tietojärjestelmästä sekä hammashuollon tietojärjestelmästä vuoden 2008 aikana HoitoDW:lle poimitut hoitotapahtumat. Terveyskeskuksen tukipalveluja yksinomaan käyttäneet eivät ole mukana aineistossa. Lähes jokainen helsinkiläinen käyttää jossain elämänsä vaiheessa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tuottamia tai järjestämiä palveluja. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) palveluja vuonna 2008 käytti 71,5 % helsinkiläisistä. HUS:n palveluja käytti 27 % ja terveyskeskuksen palveluja 67 %. Osa helsinkiläisistä käytti vuoden aikana sekä terveyskeskuksen että HUS:n tuottamia palveluja. Terveysasemien avosairaanhoidon palveluja käytti lähes joka toinen helsinkiläinen. Alle 7-vuotiailla ja 7-15-vuotiailla terveysasemien, neuvoloiden tai kouluterveydenhuollon palvelujen käyttö oli yleistä, mutta palvelujen käyttö vaihteli peruspiirien välillä selvästi. 3-vuotis-, 4-vuotis- ja 5- vuotistarkastuksiin osallistuneiden osuudet vaihtelivat peruspiireittäin % ikäryhmästä. Eläkeikäisistä, vuotiaista terveysasemien palveluja käytti neljä viidesosaa ja 85 vuotta täyttäneistä puolet. Kotihoidon ja pitkäaikaissairaalan palveluja käyttivät ensisijaisesti vanhukset: vuotiaista kotihoidon palveluja käytti joka neljäs ja 85 vuotta täyttäneistä joka toinen. Pitkäaikaissairaalan palveluja käytti 85 vuotta täyttäneistä 7,6 % ja vuotiaista runsaat 2 %. Noin joka neljäs helsinkiläinen oli käyttänyt vuoden 2008 aikana terveyskeskuksen järjestämää hammashuoltoa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja käytti 3,7 % helsinkiläisistä pääasiassa työikäisiä henkilöitä. Terveydenhuollon palvelujen käyttö oli yhteydessä sukupuoleen. Naiset käyttivät miehiä enemmän terveydenhuollon palveluja. Perusterveydenhuollon sairaanhoitoa oli vuonna 2008 käyttänyt 55,5 % helsinkiläisnaisista ja 44,9 % helsinkiläismiehistä. Vain 31,6 % helsinkiläisistä vuotiaista miehistä oli käyttänyt vuoden aikana perusterveydenhuollon sairaanhoitoa. Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolla kävi helsinkiläismiehistä yli 10 prosenttiyksikköä pienempi osuus kuin naisista ja terveyskeskuksen terveydenhoitajan vastaanotolla kävi helsinkiläismiehistä lähes 8 prosenttiyksikköä pienempi osuus kuin naisista. On todennäköistä, että miehet käyttivät tarvittaessa työtyöterveyshuollon palveluja. Työikäiset naiset käyttivät samanikäisiä miehiä yleisemmin terveyskeskuksen ja HUS:n palveluja. Sukupuolten välinen ero terveyspalvelujen käytössä korostuu vanhimmissa ikäryhmissä. Tämä näkyy palveluissa niin, että kotihoidossa oli naisasiakkaita 2,2 kertaa enemmän kuin miesasiakkaita ja pitkäaikaissairaalassa naispotilaita oli 2,4 kertaa enemmän kuin miespotilaita. Tämä on seurausta osaksi helsinkiläismiesten lyhyemmästä elinajasta, mutta mahdollisesti myös siitä, että korkeaan ikään ehtineet miehet eivät käytä tai saa palveluja yhtä usein kuin naiset. Toimenpiteellisiä hoitojaksoja sairaaloissa työikäisillä helsinkiläisnaisilla oli työikäisiä miehiä suhteellisesti selvästi enemmän. 80 vuotta täyttäneillä miehillä toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli suhteellisesti enemmän kuin samanikäisillä naisilla. Helsinkiläisnaiset elävät vanhemmiksi kuin miehet; ennenaikaisten kuolemien määrä on naisilla miehiä vähäisempää. Miesten ennenaikaisia kuolemia lisäävät alkoholiperäiset sairaudet, tapaturmat ja väkivalta, jotka ovat ehkäistävissä olevia kuolemansyitä. Helsinkiläiset matalasti koulutetut miehet menettivät elinvuosia selvästi enemmän tapaturmissa kuin matalasti

5 4 koulutetut miehet maassa keskimäärin. Vammojen, myrkytysten ja muiden ulkoisten syiden vuoksi hoidettuja helsinkiläisiä oli huomattavan paljon, yli helsinkiläispotilasta vuodessa. Vähän koulutusta saaneiden miesten ja naisten alkoholikuolemat olivat Helsingissä yleisempiä kuin maassa keskimäärin. Selviämishoitoaseman asiakkaista miehiä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Helsinkiläiset matalan koulutustason omaavat miehet ja naiset menettivät elinvuosia myös verenkiertoelinten sairauksien vuoksi enemmän kuin keskimäärin maan muu väestö. Sukupuolen vaikutus terveyspalvelujen käyttöön voi peittyä sosiaalisten tekijöiden vaikutuksesta. Vaikka läntisessä suurpiirissä olikin suurempi naisenemmistö kuin muissa peruspiireissä, ei terveyspalvelujen käyttö silti ollut läntisessä suurpiirissä muita suurpiirejä yleisempää. Aineiston perusteella terveyspalvelujen käyttö näyttääkin olevan suurelta osin yhteydessä peruspiiriin siten, että mikäli peruspiirin asukkaiden terveyspalvelujen käyttö oli runsasta, se oli runsasta perusterveydenhuollon sairaanhoidossa sekä somaattisessa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Terveydenhoitajan vastaanotolla käyneiden väestöosuuksien erot peruspiirien välillä olivat suurimmillaan kaksinkertaiset. Myös äitiys- ja lastenneuvoloiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käyttäjien väestöosuuksissa oli peruspiirien välillä merkittäviä eroja. Peruspiirien väliset erot terveyspalvelujen käytössä useiden palvelujen osalta lisääntyivät vanhimmissa ikäryhmissä ja muun muassa vuodeosastohoidossa olleiden suhteelliset peruspiirien väliset erot olivat suurimmillaan kaksinkertaisia. Useimpien terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen osalta yleisintä palvelujen käyttö oli keskisessä suurpiirissä sekä Koillis- ja Itä-Helsingin peruspiireissä ja vähäisintä Etelä- ja Länsi- Helsingin suurpiireissä. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa suhteellisesti eniten käyttäneessä peruspiirissä vuodeosastohoidossa oli n. 30 % suurempi osuus asukkaista kuin vähiten käyttäneessä. Akuuttisairaalan (kaupunginsairaalan) palveluja vähiten käyttäneissä peruspiireissä n. 13 % asukkaista oli käyttänyt palveluja, mutta eniten käyttäneissä peruspiireissä 25 %. Terveyskeskuspäivystystä vähiten käyttäneessä peruspiirissä 7,6 % asukkaista oli käyttänyt päivystystä ja eniten käyttäneessä peruspiirissä 20 % asukkaista. Joidenkin ehkäisevien palvelujen käyttö oli Koillis- ja Itä-Helsingissä muita kaupunginosia vähäisempää. Yksityisen terveydenhuollon käyttö oli yleisintä Etelä- ja Länsi-Helsingissä asuvilla, mikä selittänee osaksi ainakin eteläisessä suurpiirissä asuvien keskimääräistä vähäisempää terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen käyttöä. HUS:n ulkopuolelta tulleista helsinkiläisten potilaiden lähetteistä n. 35 % tulee yksityisestä terveydenhuollosta. Helsingissä terveyspalvelujen käyttö ei näyttäisi yksiselitteisesti noudattavan peruspiirin ikärakennetta. Helsingissä on ikärakenteeltaan vanhoja peruspiirejä, joissa terveyspalvelujen käyttö oli useiden palvelujen osalta keskimääräistä kuten Haagassa ja Munkkiniemessä. Länsi-Pakilassa asuu keskimääräistä suhteellisesti enemmän eläkeikäisiä, mutta alueen terveyspalvelujen käyttö ei ole keskimääräistä yleisempää. Toisaalta Malmin väestö on puolestaan keskimääräistä nuorempaa, mutta palvelujen käyttö Malmin peruspiirissä on silti runsasta. Terveyspalveluja vähän käyttävien peruspiirien joukossa oli useita ikärakenteeltaan nuoria peruspiirejä, kuten Tuomarinkylän peruspiiri. Pohjoisessa suurpiirissä, johon Tuomarinkyläkin kuuluu, on suhteellisen runsaasti perheitä ja vähän yksinasuvia. Perheen voidaan olettaa tarjoavan epävirallista apua enemmän kuin yksinasumisen ja vähentävän virallisten palvelujen tarvetta. Peruspiirien sosiaalisissa rakenteissa voikin olla tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyspalvelujen käyttöön. Keskisessä suurpiirissä ikä- ja sukupuolivakioidut julkisen terveyden-

6 5 huollon kustannukset asukasta kohti ovat 23 % suuremmat kuin eteläisessä. Jakomäen peruspiirissä ikä- ja sukupuolivakioidut julkisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti ovat 38 % suuremmat kuin Ullanlinnan peruspiirissä. Väestön ikärakenne vaikuttaa kuitenkin merkittävästi hoitotapahtumien määrään terveyspalveluissa. Yleisintä julkisten terveyspalvelujen käyttö oli alle 7-vuotiailla ja yli 75-vuotiailla. Helsinkiläisillä diagnosoitujen kroonisten kansansairauksien kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien suhteellinen esiintyvyys terveyskeskuksen ja HUS:n vastaanotoilla kaksinkertaistui vuotiailla verrattuna vuotiaisiin. Osa tästä lisäyksestä voi selittyä työterveyshuollon päättymisellä ja henkilöiden siirtymisellä julkisen terveydenhuollon asiakkaaksi.

7 6 1 JOHDANTO Helsingin terveyskeskuksessa on tehty 1990-luvulta alkaen toimintaympäristön analyyseja, joiden pohjalta toiminnan strategiset painoalueet on määritelty. Tarkastelun kohteena on ollut muun muassa helsinkiläisten terveyspalvelujen käyttö. Väestömäärän kasvusta huolimatta terveyskeskuksen palveluja käyttäneiden helsinkiläisten määrä laski vuosina ja sen jälkeenkin palveluja käyttäneiden eri henkilöiden määrä on kasvanut selvästi vähemmän kuin väestön määrän kasvun pohjalta olisi odotettavissa. Tieto terveyspalvelun käyttäjien vähenemisestä herättää monia kysymyksiä. Ketkä käyttävät Helsingin järjestämiä terveyspalveluja? Onko palvelujärjestelmässämme jotakin, joka estää joiltakin ikä- tai väestöryhmiltä palvelujen saannin? Onko palvelujen käytöllä tai käyttämättömyydellä yhteyttä sosioekonomisten terveyserojen muodostumiseen? Onko palvelujen saatavuus alueellisesti turvattu? Tässä raportissa paneudutaan tarkemmin helsinkiläisten terveyspalvelujen käyttöön sekä sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Aineistona on Helsingin terveyskeskuksen tietojärjestelmistä poimitut tiedot terveyspalveluja vuonna 2008 käyttäneistä helsinkiläisistä. Lisäksi on käytetty valtakunnallisia rekisteritietoja ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja. Aineisto on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Luvussa 4 on tarkasteltu helsinkiläisten sairastavuusja kuolleisuustietoja ja luvussa 5 terveyspalvelujen käyttöä sukupuoli, ikäryhmä ja peruspiiri taustamuuttujina. Luvussa 6 on tietoja terveyspalvelujen tuotannosta vuodelta Analyysin pohjana olevat vuoden 2008 väestötiedot on kuvattu luvussa 2. Raportti sisältää paljon lukuja, mikä on haaste luettavuudelle. Tavoitteena on, että raportti voisi toimia tietopakettina, johon lukija voi palata yksityiskohtien osalta tietoja tarvitessaan.

8 2 HELSINGIN VÄESTÖ VUONNA Ikä- ja sukupuolirakenne 7 Helsingissä asui vuoden 2008 lopussa yhteensä asukasta, joista miehiä oli 46,9 % ja naisia 53,1 %. Vuoden 2008 aikana uusia asukkaita syntyi ja asukkaista kuoli 4890 eli syntyneitä oli 1517 enemmän kuin kuolleita. Syntyvyys oli suhteellisesti suurinta Koillis- ja Itä-Helsingissä. Syntyneitä oli noin 300 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2008 aikana muualta Suomesta Helsinkiin muutti noin 1044 asukasta ja ulkomailta 3455 asukasta enemmän kuin oli poismuuttaneita. Helsingin nettomuutto oli siten yhteensä 4499 henkilöä. Syntyneisyyden ja muuttovoiton perusteella Helsingin väestö lisääntyi yhteensä 6016 hengellä. (Sipoon liitosalueiden väestö mukaan lukien Helsingin väestönlisäys oli 8101 henkeä). (Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009.) Kuviossa 1 ovat mukana ne Helsingissä asuneet asukasta, joilla oli vuonna 2008 tilastoitu suurpiiritieto. Suurpiireistä itäinen, läntinen ja eteläinen ovat suuria noin asukkaan suurpiirejä. Koillisessa suurpiirissä asui noin asukasta ja keskisessä suurpiirissä vajaa asukasta. Asukasluvultaan pienimmät suurpiirit ovat kaakkoinen ja pohjoinen, joissa asui alle puolet itäisen suurpiirin asukasmäärästä. (Kuvio 1.) Vuoden 2008 lopussa työikäisiä, vuotiaita helsinkiläisiä, oli noin eli noin 61 % asukkaista. Alle 25-vuotiaita oli yhteensä eli runsas neljännes asukkaista (Kuvio 2). Yhdestätoista Suomen suurimmasta kaupungista kuudessa on Helsinkiä suurempi 65 vuotta täyttäneiden osuus (Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2008, 12).

9 8 Vuoden 2008 aikana 1 6-vuotiaiden määrä lisääntyi 2,8 %, 7 15-vuotiaiden määrä väheni 0,9 % ja vuotiaiden lisääntyi 2,1 %. Työikäisten vuotiaiden määrä lisääntyi 1,3 %. Eläkeikäisten 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 2,4 %, 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 1,9 % ja 85 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 3,3 %. Eläkeikäisten sekä vanhusten määrä lisääntyy Helsingissä voimakkaimmin. Vuoden 2004 alusta vuoden 2008 loppuun mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt 6 598:lla (8,7 %), 75 vuotta täyttäneiden määrä 2 916:lla (8,1 %) ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 1 214:lla hengellä (12,5 %). 2.2 Asuminen peruspiireittäin Helsinki oli vuonna 2008 jaettu 33 peruspiiriin. Mellunkylän ja Vuosaaren peruspiirit ovat asukasluvultaan Helsingin suurimmat peruspiirit. Niiden jälkeen seuraavaksi suurimpia ovat Kampinmalmin, Malmin ja Kaarelan peruspiirit. Peruspiirien asukaslukujen erot ovat suuria mitä kuvaa se, että suurimman peruspiirin Mellunkylän ja viidenneksi suurimman Kaarelan asukaslukujen ero on lähes asukasta. Mellunkylän peruspiirissä on kymmenen kertaa enemmän asukkaita kuin Itä-Pakilan tai Kulosaaren peruspiirissä. Keskisuuria peruspiirejä ovat Laajasalo, Puistola, Latokartano, Vanhakaupunki, Lauttasaari ja Ullanlinna. (Kuvio 3.) Kuviossa 3 on Jakomäen ja Puistolan peruspiirien väestömäärä poikkeava, mikä johtuu siitä, että Puistolan peruspiirin Heikinlaaksosta 1650 asukkaan peruspiiritiedot oli vaihdettu Jakomäen peruspiiriin, jolloin tämä peruspiiritietojen vaihtaminen oli otettava huomioon näiden kahden peruspiirin terveyspalvelujen käyttötietoja vakioitaessa. Tarkemmin asiaa selitetään sivuilla 12 ja 13.

10 9 Vuonna 2008 Helsingin peruspiirien väestöstä oli 65 vuotta täyttäneitä keskimäärin 14,4 %. Keskimääräistä enemmän eläkeikäisiä asui Myllypuron, Kulosaaren, Maunulan ja Munkkiniemen peruspiireissä. Näissä ikärakenteeltaan vanhoissa peruspiireissä 65 vuotta täyttäneitä asui yli viidennes väestöstä. Haagassa ja Länsi-Pakilassa 65 vuotta täyttäneitä asui noin 18 % peruspiirin väestöstä. Vartiokylässä, Jakomäessä, Oulunkylässä, Lauttasaaressa ja Taka-Töölössä 65 vuotta täyttäneitä oli noin 16 % väestöstä. Vastaavasti ikärakenteeltaan suhteellisen nuoria peruspiirejä olivat Puistola, Suutarila, Malmi, Latokartano, Tuomarinkylä ja Kaarela. Näissä peruspiireissä 65 vuotta täyttäneitä oli alle 12 % peruspiirin väestöstä. (Kuvio 4.)

11 10 Vuonna 2008 Helsingin väestöstä oli 75 vuotta täyttäneitä keskimäärin 6,8 %: Munkkiniemessä 11,6 %, Maunulassa 11,7 %, Kulosaaressa 11,6 %, Haagassa 10,3 % ja Myllypurossa 10 % mutta Tuomarinkylässä 3,3 %, Puistolassa 3,8 % ja Kaarelassa 4,0 %. Myllypuron ruotsinkielisestä väestöstä joka neljäs oli 75 vuotta täyttänyt ja Haagan, Reijolan ja Maunulan ruotsinkielisestä väestöstä joka viides oli 75 vuotta täyttänyt. (Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2008/2009.) Peruspiirien asukkaiden ikärakenteiden vanheneminen on yhteydessä alueiden sairastavuuteen ja terveyspalvelujen käyttöön. Vanhenemiskehitys on voimakkainta Vuosaaressa ja Mellunkylässä sekä Kampinmalmissa, Ullanlinnassa ja Vironniemessä. Alle 16-vuotiaista lapsista enemmistö asui kantakaupungin ulkopuolella. Eniten lapsia asui itäisessä suurpiirissä, 22 % Helsingissä asuvista alle 7-vuotiaista ja 24 % Helsingissä asuvista 7 15-vuotiaista. Asukasluvultaan neljänneksi suurimmassa koillisessa suurpiirissä asui toiseksi eniten alle 16-vuotiaita helsinkiläislapsia, 21 % lapsista. Vastaavasti asukasluvultaan pienimmässä pohjoisessa suurpiirissä asui vain 8 % alle 6-vuotiaista ja alle 10 % vuotiaista. Vähiten alle 16-vuotiaita helsinkiläisiä asui asukasluvultaan kolmanneksi pienimmässä keskisessä suurpiirissä 7,7 % alle 16-vuotiaista helsinkiläislapsista. (Taulukko 1.)

12 11 Taulukko 1. Alle 16-vuotiaat suurpiireittäin Helsingissä Suurpiiri 0 6-vuotiaat 7 15-vuotiaat 0 15-vuotiaat, % Eteläinen Läntinen Keskinen ,5 Pohjoinen Koillinen Kaakkoinen ,5 Itäinen Yhteensä Kaikissa Helsingin suurpiireissä asui naisia enemmän kuin miehiä. Suurin naisenemmistö asui läntisessä ja eteläisessä suurpiirissä. Läntisessä suurpiirissä asui naisia lähes 18 % enemmän kuin miehiä. Pohjoisessa suurpiirissä, jossa perheiden osuus oli asuinkunnista suuri, naisia ja miehiä oli lähes yhtä suuri osuus. (Kuvio 5.) Naiset käyttävät keskimäärin enemmän terveyspalveluja kuin miehet.

13 12 3 AINEISTO JA SEN KÄSITTELY Tämän analyysin varsinaisena aineistona on Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Pegasostietojärjestelmästä, hammashuollon Effica-tietojärjestelmästä ja HUS:n tietojärjestelmästä vuoden 2008 aikana HoitoDW:lle poimitut tapahtumat. Mukana ovat terveyskeskuksen ns. lopputuotepalveluja käyttäneet henkilöt, joten aineistossa ei ole henkilöitä, jotka ovat käyttäneet ainoastaan tukipalveluja. Palveluja käyttäneiden osuudet esitetään raportissa suhteessa sukupuoleen ja peruspiirin vastaavanikäiseen väestöön. Vakioinnissa käytetyt väestötiedot saatiin Helsingin kaupungin tietokeskuksen väestötilastosta Niiden henkilöiden palvelujen käyttöä ei ole analysoitu peruspiirejä koskevissa analyyseissa, joilla ei ole peruspiiritietoa. Helsingissä asui vuoden 2008 tilastojen mukaan ihmistä (3 % asukkaista), joilta puuttuivat tiedot peruspiiristä ja suurpiiristä. Näihin kuuluivat vailla vakituista asuntoa olevat (n. 5500), sairaaloihin kirjatut (n. 3300), tilapäisesti ulkomailla olevat (n. 3700) sekä vankiloissa ja tietymättömissä olevat henkilöt. Ilman peruspiiritietoja olevia henkilöitä oli myös maahanmuuttajien joukossa. Tästä johtuen on todennäköistä, että maahanmuuttajien ja vailla vakituista asuntoa olevien terveyspalvelujen käyttö on raportissa puutteellisesti dokumentoitu. Jokaiselle terveyspalvelukäynnille on talletettu kävijän senhetkinen peruspiiritieto. Terveyspalveluja käyttäneiden osuuteen peruspiirin väestöstä vaikuttaa peruspiiristä vuoden aikana pois muuttaneiden lukumäärä, koska sekä poismuuttaneet että peruspiiriin heidän tilalleen muuttaneet palveluja käyttäneet tilastoituvat peruspiirissä palvelua käyttäneiksi vuoden aikana. Kuitenkin henkilö tilastoituu vain yhden peruspiirin asukkaaksi vuoden lopussa. Vilkas muuttaminen aiheuttaa joissakin palveluissa, joissa peitto on lähes 100 % sen, että palvelujen käyttäjiä on tilastoitunut yli 100 % suhteessa peruspiirin vuoden lopun asukasmäärään. Peruspiirien välillä on eroja muuttotiheydessä. Myös vuoden aikana kuolleet lisäävät terveyspalveluja käyttäneiden lukumäärän ja vuoden lopun peruspiirien väestön suhdetta, koska vuoden aikana kuolleet henkilöt ovat yleensä sairastaneet ja tarvinneet terveyspalveluja ennen kuolemaansa, mutta sen sijaan he eivät tilastoidu vuoden lopussa enää peruspiirin asukkaiksi. Suurpiireittäin asukkaiden määrä väheni vuoden aikana 2007/2008 eniten kaakkoisessa suurpiirissä 78 asukkaalla ja lisääntyi eniten itäisessä suurpiirissä asukkaalla. Helsinkiin valmistui vuoden 2008 aikana 2451 uutta asuntoa, joista omistusasuntoja oli Asukasmäärät lisääntyivät merkittävästi vain jos peruspiiriin oli rakennettu uusi asuntoalue. Näin lisääntyi Arabianrannan asukasmäärä 3190:lla, Aurinkolahden 1020:lla ja Latokartanon 750 asukkaalla vuodessa. Peruspiirin alueelle muuttaneet tilastoituvat vuoden lopussa peruspiirin väestöön, mutta ovat vasta muutettuaan vuoden aikana potentiaalisia palvelujen käyttäjiä peruspiirin asukkaina. Yleisimmin peruspiirien asukasmäärien muutokset aiheuttivat alle 100 hengen muuttovoiton tai -tappion. (Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2007/2008.) Vuoden 2008 aineistossa noin joka toisen Heikinlaaksossa asuvan peruspiiritiedot oli vaihdettu Pegasoksessa Puistolan peruspiiristä Jakomäen peruspiiriksi, minkä vuoksi Jakomäen (Jakomäki + osa Heikinlaaksoa) peruspiirin asukasmääräksi laskettiin seuraavissa analyyseissa = 7326 ja Puistolan peruspiirin asukasmääräksi = asukasta. Niiden Heikinlaakson asukkaiden, joiden peruspiiritiedot oli vaihdettu, terveyspal-

14 13 velujen käytöstä tiedetään ainoastaan, että heidän palvelujen käyttönsä on tilastoitunut Jakomäen peruspiirissä asuvien palvelujen käytöksi. Sukupuoli- tai ikäjakaumatietoja ei ollut saatavissa. Heikinlaakso on asuinympäristönä ja asukkaiden sosiaalisen taustan osalta lähempänä Puistolan kuin Jakomäen peruspiiriä. Heikinlaakso ja Puistola ovat alueita, joilla omakotitalotaloasuminen on tyypillistä, kun taas Jakomäessä enemmistö asunnoista (n. 60 %) on vuokrakerrostaloja. Siten niille 1650:lle Heikinlaaksossa asuvalle, joiden peruspiiri oli vaihdettu, laskettiin sukupuolijakauma ja ikäjakauma käyttäen perusteena Puistolan peruspiirin asukkaiden sukupuoli- ja ikäjakaumaa. Toisin sanoen niiden Heikinlaaksossa asuvien, joiden peruspiiritiedot oli vaihdettu, puuttuvat sukupuoli- ja ikäjakaumatiedot korvattiin käyttäen Puistolan peruspiirin väestön sukupuoli- ja ikäjakaumaa (imputoitiin). Siten imputoinnin jälkeen analyyseissa oli naisia Jakomäen peruspiirissä 3775 ja Puistolan peruspiirissä 8650 ja vastaavasti miehiä oli Jakomäessä 3551 ja Puistolassa Sen seurauksena, että Jakomäen peruspiiriin lisättiin 1650 ja Puistolan peruspiiristä vähennettiin sama asukasmäärä, Jakomäen peruspiirin terveyspalvelujen asukasmäärään suhteutettu tilastoitu käyttö väheni kaikissa muissa palveluissa paitsi kotihoidon palveluissa ja vastaavasti Puistolan peruspiirin suhteellinen tilastoitu käyttö lisääntyi jonkin verran. Aineisto koostuu Pegasokseen, hammashuollon Efficaan ja HUS:n tietojärjestelmiin merkityistä käyntitiedoista. Aineiston diagnoosit ovat vuoden 2008 käynnin tai hoitojakson yhteydessä tallennettuja diagnooseja. Kultakin käynniltä on tallennettu aineistoon vain yksi diagnoosi, joko päädiagnoosi tai jos se puuttuu sitä seuraava diagnoosi. Diagnoositiedot Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ja HUS:n käynneistä on saatu seuraavasti. (1) Jos käynnille on tallennettu diagnoosi, se on kootussa aineistossa. (2) Jos käynnillä ei ole diagnoosia, mutta se on A-todistuksessa, silloin se diagnoosi on aineistossa. (3) Jos edellä mainittuja diagnooseja ei ole, mutta diagnoosi on lähetteessä, silloin se on aineistossa. (4) Jos edellä mainituissa tapauksissa diagnoosia ei ollut, aineisto koottiin sellaisesta käynnistä, jossa ei ollut merkittyä lääketieteellistä diagnoosia. Tai jos tällaista käyntiä ei ollut, aineisto koottiin käynnistä siten että päällekkäisyyksiä ei syntynyt. Monisairaat palvelujen käyttäjät, joilla oli useita diagnooseja, oli tilastoitu edellä mainitulla periaatteella palveluja käyttäneeksi ja hän voi siten tulla tilastoiduksi useampaan kuin yhteen diagnoosiryhmään vuoden aikana. Diagnoosittomista käynneistä valtaosan muodostivat terveydenhoitajakäynnit ja kotihoidon käynnit, koska terveydenhoitajat, sairaanhoitajat ja lähihoitajat eivät merkitse potilastietojärjestelmään lääketieteellisiä diagnooseja. Vuoden 2008 aikana terveyspalveluja käyttäneiden helsinkiläisten aineistopoiminta HoitoDW:ltä tilattiin Logicalta. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen perusjärjestelmien lisäksi lähdeaineistona tässä analyysissä on käytetty KELA:n lääkekorvaus- ja sairastavuustilastoja, Stakesin ja KTL:n, (nykyisin THL:n) kokoamia tilastoja sekä Suomen syöpärekisterin (2009 ja 2010) tilastoja.

15 14 4 HELSINKILÄISTEN KUOLLEISUUS JA SAIRASTAVUUS REKISTERITIETO- JEN PERUSTEELLA Väestön terveydentilaa tai sairastavuutta voidaan arvioida muun muassa kuolleisuutta, sairastuvuutta, sairastavuutta, työkyvyttömyyttä, terveydenhuollon palvelujen käyttöä tai lääkkeiden käyttöä kuvaavien tilastojen avulla. Terveydenhuollon tilastoissa näkyy vain niiden henkilöiden terveyden- tai sairaudentila, jotka ovat olleet kontaktissa terveydenhuoltoon. Osa sairastuneesta väestöstä ei tiedä sairastavansa ja vastaavasti osa terveydenhuollon käynneistä ei johda tilastoituun sairausdiagnoosiin. Väestön subjektiivisesta terveydentilasta saadaan tietoja surveytutkimusten avulla ja jos kartoittavaan tutkimukseen on yhdistetty kliininen tutkimus, saadaan myös havaintoihin ja mittauksiin perustuvia tietoja väestön terveydentilasta. Julkisen terveydenhuollon jonoihin voi vaikuttaa esimerkiksi taloustilanne, palvelujen tarjonta, hoitohenkilökunnan määrä tai hoitotakuu. 4.1 Helsinkiläisten kuolleisuus Helsinkiläisten miesten elinajanodote on noussut 1990-luvun alusta vuoteen 2004 yhteensä 3,6 vuotta ja naisilla 2,3 vuotta (Valkonen ym. 2008). Kuolleisuus vuotiailla on laskenut noin 4 %, mutta 75 vuotta täyttäneillä miehillä kuolleisuus on laskenut peräti 16 % ja naisilla 10 %. Vastasyntyneiden helsinkiläisten poikien elinajanodote oli vuonna 2007 keskimäärin 74,6 vuotta ja tyttöjen 81,7 vuotta. Huomattavaa on, että Helsingissä sairastavuusindeksi on pysytellyt viimeisen viiden vuoden ajan välillä 90,4 ja 91,5 (koko maan indeksi on 100), mutta kuolleisuusindeksi on pysytellyt välillä 104,6 ja 107,0 (koko maan indeksi on 100). Espoossa vuoden 2008 kuolleisuusindeksi oli 83,8 ja Vantaallakin 92,2. Sairastavuusindeksi lasketaan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden perusteella ja vakiointi tehdään kunnan väestön iän suhteen. (KELA 2009.) Sekä vastasyntyneiden että 25 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten elinajanodote on lyhyempi kuin elinajanodote maassa keskimäärin. Helsinkiläisillä matalan koulutustason omaavilla miehillä kaikkiin kuolemansyihin menetettyjä elinvuosia oli vuosina yli / asukas, kun maassa keskimäärin samalla ryhmällä luku oli noin / asukas. Ylemmän koulutuksen saaneilla miehillä ja naisilla ero muuhun maahan oli samansuuntainen mutta vähäisempi. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.) Elinajanodotteet vaihtelevat suurpiireittäin siten, että eteläisessä suurpiirissä miesten elinajanodote on noin 77,8 vuotta, mutta keskisessä suurpiirissä 72,7 vuotta. Eteläisessä suurpiirissä naisten elinajanodote on noin 83 vuotta, mutta keskisessä suurpiirissä 81,3 vuotta. (Valkonen ym ) Vuonna 2008 kuoli yhteensä 4890 helsinkiläistä, joista noin 1000 oli kuollessaan vuotiaita ja 4 % alle 40-vuotiaita (Helsingin tila ja kehitys 2009). Helsingissä kuolee vuosittain vuotiaita miehiä 8/ 1000 vastaavanikäistä miestä kohti ja naisia 3,5/ 1000 vastaavanikäistä naista kohti. Vuonna 2008 kuolleista naisia oli ja miehiä Miehet kuolevat keskimäärin nuorempina kuin naiset. Vuonna 2008 kuolleista miehistä 37 % oli kuollessaan alle 65-vuotiaita ja naisista vain alle 15,6 %. Miehistä vain 16,7 % eli 85-vuotiaaksi tai sitä vanhemmaksi kun sitä vastoin naisista 45,6 % eli 85-vuotiaaksi tai sitä vanhemmaksi. (Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2008/2009.)

16 15 Vuonna 2008 kuolleiden helsinkiläisten lukumäärä oli hieman pienempi kuin aiempina vuosina. 65 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten kuolleisuus on laskenut vuosien 2004 ja 2007 välillä. 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus vuonna 2007 oli 45/ vastaavanikäistä asukasta, kun se vuonna 2004 oli 49/ vastaavanikäistä asukasta. Kuolleisuus on laskenut sekä miehillä että naisilla. (Sotkanet ). Kuviosta 6 on nähtävissä, että naisten kuolleisuus suhteutettuna vastaavanikäisiin oli vuosien aikana kaikissa 65 vuotta täyttäneiden ikäluokissa matalampi kuin miesten, mutta kuolleisuuden ero sukupuolten välillä on kaventunut eri ikäluokissa, selvimmin 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Naisilla tässä ikäryhmässä kuolleisuus vuoden aikana on laskenut 10,3, mutta miehillä 36,3 vuosien ja 2008 välillä. Vuoden 2008 aikana tuhannesta 85 vuotta täyttäneestä miehestä kuoli 161 ja naisesta 145 ja tuhannesta vuotiaasta miehestä kuoli 60 ja naisesta 40. Naisten ikäluokat eläkeikäisten ryhmissä ovat miehiä suuremmat ja siten 85 vuotta täyttäneitä naisia nimenomaan vuoden 2008 aikana kuoli 1227 mutta miehiä vain 369. Miesten kuolleisuus tuhatta asukasta kohti oli edelleen suurempi kuin naisten. (Kuvio 6.) Lähde. Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2008/2009 Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus oli suurinta keskisessä suurpiirissä, toiseksi suurinta itäisessä suurpiirissä ja vähäisintä eteläisessä suurpiirissä. Vuonna 2008 yhteensä 1760 helsinkiläisen kuolinsyy oli verenkiertoelinten sairaudet (miehiä 43 %), 1139:n kuolinsyy oli kasvain (miehiä 49 %), noin 463:n kuolinsyy oli tapaturmat ja väkivalta (miehiä 66 %). Dementia ja/tai Alzheimerin tauti oli 541:n kuolinsyynä (miehiä 24 %). Alkoholiperäinen sairaus oli 206:n (miehiä 73 %) ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 53:n kuolinsyy (miehiä 67 %). Helsinkiläisten tapaturmaiset kaatumiset ovat lisääntyneet 2000-luvulla yli 50 %. Tapaturmaisiin kaatumisiin ja muihin tapaturmiin kuoli 213 ja itsemurhiin 127 helsinkiläistä ja näistä miehiä oli yli 60 %. (Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009.) 16

17 16 64-vuotiailla naisilla yleisin kuolinsyy olivat alkoholitaudit ja tapaturmat ennen iskeemisiä sydänsairauksia, tapaturmia, itsemurhia ja keuhkosyöpää. Helsinkiläiset matalasti koulutetut miehet menettävät elinvuosia selvästi enemmän tapaturmiin kuin matalasti koulutetut miehet maassa keskimäärin, mutta pidemmän koulutuksen saaneilla miehillä ja naisilla vastaavaa eroa ei ole. Koko maassa tapaturmista yli kolmannes tapahtuu kotona, noin neljännes vapaa-aikana ja joka kymmenes liikenteessä. Työssä tapahtuu noin 5 % tapaturmista. Vähän koulutusta saaneiden miesten ja naisten alkoholikuolemat ovat Helsingissä yleisempiä kuin maassa keskimäärin, mutta pidemmän koulutuksen saaneiden välillä ei ole vastaavaa eroa. Helsinkiläiset matalasti koulutetut miehet menettävät itsemurhien vuoksi 1500 elinvuotta asukasta kohti. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.) 4.2 Helsinkiläisten sairastavuus Suomalaisten kansansairauksia ovat sepelvaltimotauti, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, diabetes, nivelreuma, astma ja psykoosit. Sepelvaltimotautia esiintyy helsinkiläisillä miehillä ja naisilla kaikissa koulutusryhmissä vähemmän kuin maassa keskimäärin. Paikallista verenkierron riittämättömyyttä aiheuttavat sydänsairaudet, iskeemiset sydänsairaudet, ovat vähentyneet helsinkiläisillä yli kymmenen vuoden ajan vuodesta 1996 (5216 hoitojaksoa) vuoteen 2008 (2 347 hoitojaksoa). Kuitenkin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa esimerkiksi sydämen ja rintaontelon toimenpiteiden vuoksi hoidettujen helsinkiläisten lukumäärä pysytteli ennallaan aina vuoteen 2005, minkä jälkeen toimenpiteiden lukumäärä on vähentynyt. (KuntaHilmo 2009.) Kansaneläkelaitos julkaisee vuosittain kuntien välisen sairastavuusindeksin, joka perustuu tilastoihin työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuudesta työikäisestä väestöstä, erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuudesta väestöstä ja väestön kuolleisuuteen. Sairastavuusindeksi perustuu siten merkittävältä osin siihen, kuinka väestö käyttää terveyspalveluja ja siten epäsuorasti myös siihen, kuinka paljon terveyspalveluja on tarjolla. Indeksiin vaikuttanee myös väestön sosiaalinen rakenne ja alueen työpaikkarakenne: mitä enemmän matalaa koulutusta edellyttävää fyysistä suorittavaa työtä tekeviä on, sitä suurempi on työikäisten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien osuus väestöstä. Helsingin kaupungin tietokeskus tilasi KELA:lta Helsingin kaupungin peruspiirien vuoden 2007 sairastavuusindeksin (Sairastavuusindeksi Helsingissä 2009). Sen mukaan koko Helsingin sairastavuusindeksi vuonna 2007 oli 90 eli alle maan keskiarvon, joka on 100. Helsinkiläisistä (74 %) asui alueilla, joilla indeksi oli alle maan keskiarvon. Korkeimmat, yli maan keskiarvon olevat sairastavuusindeksit olivat Jakomäessä, Vallilassa, Alppiharjussa, Maunulassa ja Myllypurossa asuvilla. (Kuvio 7.)

18 17 Ikävakioitu sairastavuusindeksi peruspiireittäin suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100) Vuosaari Mellunkylä Myllypuro Vartiokylä Laajasalo Herttoniemi Kulosaari Jakomäki Puistola Suutarila Malmi Pukinmäki Latokartano Itä-Pakila Oulunkylä Tuomarinkylä Länsi-Pakila Maunula Vanhankaupunki Pasila Vallila Alppiharju Kallio Kaarela Pitäjänmäki Haaga Munkkiniemi Reijola Lauttasaari Taka-Töölö Kampinmalmi Ullanlinna Vironniemi HELSINKI KOKO MAA Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kuvio 7 (Lähde Sairastavuusindeksi Helsingissä 2009). (Kuviossa Jakomäen ja Puistolan peruspiirien asukkaiksi Pegasoksessa merkittyjen Heikinlaaksossa asuvien osalta ei ole tehty sivulla 12 esitettyjä muutoksia.) Helsingissä oli työkyvyttömiä suhteellisesti vähemmän kuin maassa keskimäärin (työkyvyttömyysindeksi 81,4) ja erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö oli alle maan keskiarvon (85,2). Helsinkiläisten keskimääräinen kuolleisuus oli kuitenkin yli maan keskiarvon (104,6). Korkein kuolleisuusindeksi on Alppiharjussa (131,8) ja matalin Itä-Pakilassa (52,4). Eräillä Helsingin alueilla oli poikkeuksellisen matala työkyvyttömyysindeksin luku (Tuomarinkylä 34 ja Vironniemi 38,7). Korkea työkyvyttömyysindeksi oli vastaavasti Maunulassa 117,4 ja Jakomäessä 116,9. Kuviossa 8 kuvataan sairastavuus-, kuolleisuus-, työkyvyttömyys ja erityiskorvattavuusindeksi vuodelta 2007 Helsingin suurpiireittäin.

19 18 (Lähde KELA 2009) Vuonna 2008 KELA:n sairauspäivärahaa saaneita vuotiaita helsinkiläisiä oli 88,2/ 1000 asukas, mikä on lähes sama osuus kuin vuonna Tämän ikäryhmän naisista sairauspäivärahaa oli saanut 103,4/1000 ikäryhmän asukas ja miehistä 72/1000 ikäryhmän asukas. Vuonna 2008 mielenterveysperusteisesti KELA:n sairauspäivärahaa saaneita helsinkiläisiä oli 21,8/1000 vastaavanikäistä asukasta (naisista 28,2/1000 ja miehistä 14,9/1000). Luvut noudattavat koko maan tasoa. (Sotkanet ) Vuoden 2008 lopussa Helsingissä oli noin henkeä työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet oli seurausta mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä ja noin 15 % tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Hermoston sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli 7,6 % ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi 6,2 %. (Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009.) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut helsinkiläiset Vuonna 2008 yhteensä helsinkiläistä sai KELA:n korvausta jostakin reseptilääkkeestä. Reseptejä oli yhteensä 3,8 miljoonaa ja kustannukset olivat lähes 180 miljoonaa euroa. Helsinkiläiset saivat KELA:n korvauksia lääkkeistään noin 121 miljoonaa euroa. Keskimääräinen korvaus reseptiä kohden oli noin 32 euroa. KELA.n lääkekorvauksia saaneet luokitellaan ATC-lääkeluokituksen mukaan. ATC-luokitus jakaa korvauksen saajat luokkiin käytettyjen lääkkeiden anatomisen vaikutuskohdan, indikaation ja kemiallisen vaikutuksen perusteella. Vuonna 2008 KELA:n lääkekorvauksia saaneet helsinkiläiset on esitetty kuviossa 9. Lääkekorvausten perusteella arvioituna Helsingissä oli vuonna 2008 eniten infektiolääkkeitä käyttäneitä. Infektiolääkkeet olivat bakteeri-, sieni- ja viruslääkkeitä. Toiseksi eniten käytettiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien lääkkeitä, jotka ovat

20 19 pääasiassa tulehduskipu- ja reumalääkkeitä. Helsinkiläiset käyttivät yleisesti myös sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä: verenpainetta alentavia lääkeaineita, sydämen vajaatoimintaan vaikuttavia lääkeaineita, beetasalpaajia, lipidejä muuntavia lääkeaineita, kalsiumestäjiä ja diureetteja. Neljänneksi yleisimmin Helsingissä käytettiin hermostoon vaikuttavia lääkeaineita kuten psykoosi- ja neuroosilääkkeitä, unilääkkeitä, masennuslääkkeitä, keskushermostoa stimuloivia lääkeaineita sekä analgeetteja. Masennuslääkkeitä ja keskushermostoa stimuloivia lääkeaineita käytti noin helsinkiläistä vuonna Obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkkeitä käytti yhteensä noin helsinkiläistä ja antihistamiineja noin Syöpälääkkeitä ja immuunivasteen muuntajia käytti vuonna 2008 yhteensä helsinkiläistä. (Kuvio 9 ja 10.) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja oli vuonna vuotiaista 4,4 %, vuotiaista 7,3 %, vuotiaista 22,4 % (naisista 23 % ja miehistä 21,8 %) ja 65 vuotta täyttäneistä 57,6 % (naisista 57,3 % ja miehistä 58,1 %). Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaista oli 1,2 % ja vuotiaista 3,7 %.

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola. TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2016:40 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2015 Sairastavuus ja kansantauti-indeksit Helsingissä ja suurissa kunnissa Kuva 1. Vakioitu sairastavuusindeksi ja sen osaindeksit

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2015 Sisällys Työttömyysaste kohosi lähes kaikilla Helsingin alueilla... 2 Alle 25-vuotiaiden

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010 39 212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 1. Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingissä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus kaupungin väestöstä on noin 7 prosenttia. sijoittui

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 10 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 Helsingin työllisyystilanne oli vuonna 2007 varsin myönteinen. Työllisen työvoiman

Lisätiedot

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ALAJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) TEUVA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013 HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS 32 TILASTOJA 2013 TIEDUSTELUT Sini Askelo tietokeskus, p. tel. 09 310 36586 sini.askelo@hel.fi Harri Taponen nuorisoasiainkeskus, p. 09 310 89036,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

65 vuotta täyttäneet Helsingissä

65 vuotta täyttäneet Helsingissä 216:14 65 vuotta täyttäneet Helsingissä 65 vuotta täyttäneet Helsingissä Ikääntyvät 65 vuotta täyttäneet ovat tärkeä ryhmä kaupungin asukkaita. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

2015:11. Elise Haapamäki ja Sanna Ranto. Päivähoidon käyttö

2015:11. Elise Haapamäki ja Sanna Ranto. Päivähoidon käyttö 215:11 Elise Haapamäki ja Sanna Ranto Varhaiskasvatus ja lasten hoidon tuet helsingissä Päivähoidon käyttö Vuonna 214 Helsingin kunnan ylläpitämissä päiväkodeissa oli yhteensä 22 911 lasta ja perhepäivähoidossa

Lisätiedot

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ÄHTÄRI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 40 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/juhani Seppovaara Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-586-5

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL) YLIHÄRMÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Terveydenhuoltoon vaikuttavia muutoksia yhteiskunnassa Potilaiden tieto- ja vaatimustason nousu Valinnanvapauden kasvu terveydenhuollossa

Lisätiedot

tilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

tilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2008 40 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien asukkaiden koulutustaso on korkea. Lähes

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 SAIRASTAVUUSINDEKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA ESPOON OSA-ALUEILLA Espoolaiset Suomen toiseksi terveimpiä Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki ovat tuottaneet sairastavuusindeksin Espoon

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Meretojan taudin myöhäisvaiheet Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Terveysasemien avosairaanhoidon suurkäyttäjät

Terveysasemien avosairaanhoidon suurkäyttäjät SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2015: 52 4 19 A r t i k k e l i Terveysasemien avosairaanhoidon suurkäyttäjät Tutkimuksessa selvitettiin terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärin ja hoitajan vastaanottojen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSTASO ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSTASO ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 1 VÄESTÖN KOULUTUSTASO ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-392-7 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Hallitusseminaari Palvelujohtaja Kuvio 1. Lähtökohta: yksinkertainen laskutoimitus Standardielämä, jota

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Etelä-Savon PYLL-tulokset Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Väestönmuutokset alueittain Helsingissä

Väestönmuutokset alueittain Helsingissä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 15 Väestönmuutokset alueittain Helsingissä 2000 2004 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-675-6 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Pekka Vuori Puhelin

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot