ISBN pdf. Avainsanat - Nyckelord - Key words sairastavuus, terveyspalvelujen käyttö, terveyserot, terveyskeskus, HUS, ICD-10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISBN pdf. Avainsanat - Nyckelord - Key words sairastavuus, terveyspalvelujen käyttö, terveyserot, terveyskeskus, HUS, ICD-10"

Transkriptio

1 Tekijä(t) - Författare - Author(s) Juha Nyman, Riitta Simoila ja Outi Väistö Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsinkiläisten sairastavuus ja terveyskeskuksen järjestämien palvelujen käyttö vuonna 2008 KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija - Utgivare - Publisher Helsingin kaupungin terveyskeskus Sarja - Serie - Series Helsingin kaupungin terveyskeskuksen raportteja ISSN ISBN paperi papper paper Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2010 ISBN pdf Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendices 118 sivua, 4 liitettä Osanumero - Del nummer Part number 2010:4 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä Referat Abstract Tämän analyysin aineistona olivat Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Pegasos-tietojärjestelmästä, Helsinginja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tietojärjestelmästä ja hammashuollon Effica-tietojärjestelmästä vuoden 2008 aikana poimitut hoitotapahtumat. Terveyskeskuksen ja HUS:n palveluja käytti 71,5 % helsinkiläisistä vuoden aikana. Terveyskeskuksen palveluja käytti 67 % ja HUS:n palveluja 27 %. Osa helsinkiläisistä käytti sekä terveyskeskuksen että HUS:n palveluja. Helsinkiläisten yleisimmät sairaudet olivat ICD-10 diagnoosiryhmistä hengityselinten sairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, verenkiertoelinten sairaudet, mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt sekä vammat, myrkytykset ja tapaturmat. Terveydenhuollon palvelujen käyttö oli keskimääräistä yleisempää naisilla, alle kouluikäisillä lapsilla, 65 vuotta täyttäneillä sekä eräissä itäisen ja koillisen suurpiirin peruspiireissä. Krooniset sairaudet kuten sydän- ja verenkiertoelinten-, tuki- ja liikuntaelinten- ja umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet olivat kaksi kertaa yleisempiä vuotiailla verrattuna vuotiaisiin. Terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen käyttö oli keskimääräistä vähäisempää eteläisessä suurpiirissä. Palveluja keskimääräistä enemmän käyttävissä peruspiireissä käytettiin yleisemmin perusterveydenhuollon sairaanhoidon sekä somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja. Suurimmillaan erot palvelujen käytön yleisyydessä peruspiirien välillä olivat kaksinkertaisia. Akuuttisairaalan (kaupunginsairaalan) palveluja käyttäneiden osuus vaihteli peruspiireittäin % peruspiirin asukkaista. Terveyskeskuspäivystystä vähiten käyttäneissä peruspiirissä 7,6 %, mutta eniten käyttäneessä peruspiirissä 20 % asukkaista oli käyttänyt päivystystä. Niinpä ikä- ja sukupuolivakioidut julkisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti olivat esimerkiksi keskisessä suurpiirissä 23 % suuremmat kuin eteläisessä suurpiirissä ja Jakomäen peruspiirissä ikä- ja sukupuolivakioidut kustannukset olivat 38 % suuremmat kuin Ullanlinnan peruspiirissä. Sitä vastoin eräiden ennaltaehkäisevien palvelujen käyttö oli muita peruspiirejä vähäisempää Koillis- ja Itä-Helsingissä. Etelä- ja Länsi-Helsingin muita kaupunginosia vähäisempää terveyskeskuksen palvelujen käyttöä selittää keskimääräistä yleisempi yksityisen terveydenhuollon käyttö, muun muassa työterveydenhuollon käyttö. Perusterveydenhuollon sairaanhoitoa oli vuoden 2008 aikana käyttänyt keskimäärin 55,5 % helsinkiläisnaisista ja miehistä 44,9 %. Sen sijaan vuotiaista miehistä perusterveydenhuollon sairaanhoitoa oli käyttänyt vain 31,4 %. Sukupuolten välinen ero korostui vanhimmissa ikäryhmissä ja muun muassa kotihoidossa oli naisasiakkaita 2,2 ja pitkäaikaissairaalassa 2,4 kertaa enemmän kuin miehiä. Miesten enneaikaisia kuolemia lisäävät alkoholiperäiset sairaudet, tapaturmat ja väkivalta. Vammojen, myrkytysten ja muiden ulkoisten syiden vuoksi hoidettiin julkisessa terveydenhuollossa yli helsinkiläistä vuoden 2008 aikana. Helsingissä terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen käyttö ei näyttäisi yksiselitteisesti olevan muita peruspiirejä yleisempää niissä, joissa on vanha ikärakenne kuten Länsi-Pakilassa ja Munkkiniemessä tai keskimääräistä enemmän naisväestöä kuten Länsi-Helsingissä. On mahdollista, että keskimääräistä vähäisempi terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen käyttö on yhteydessä myös muun muassa Tuomarinkylän ja Länsi-Pakilan runsaaseen perheissä asuvien osuuteen, hyvään koulutustasoon ja esimerkiksi ulkoilumahdollisuuksien vuoksi asuinalueelle muuttaneiden osuuteen. Te-050.doc Avainsanat - Nyckelord - Key words sairastavuus, terveyspalvelujen käyttö, terveyserot, terveyskeskus, HUS, ICD-10 Hinta Pris Price Julkaisun jakelu: Helsingin terveyskeskus / tietopalvelu PL 6000, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Sähköposti: Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution: Helsingfors stad Hälsovårdscentralen / informationstjänst PB 6000, HELSINGFORS STAD Telefon: E-post: Distribution: City of Helsinki Health Care Centre / Information Services P.O. Box 6000, City of Helsinki Tel:

2 Helsinkiläisten sairastavuus ja terveyskeskuksen järjestämien palvelujen käyttö vuonna 2008 Helsingin kaupunki Terveyskeskus 2010 Juha Nyman Riitta Simoila Outi Väistö

3 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä Johdanto Helsingin väestö vuonna Ikä- ja sukupuolirakenne Asuminen peruspiireittäin Aineisto ja sen käsittely Helsinkiläisten kuolleisuus ja sairastavuus rekisteritietojen perusteella Helsinkiläisten kuolleisuus Helsinkiläisten sairastavuus Helsinkiläisten sairastavuus ICD 10 -tautiluokituksen pääluokittain Terveyspalvelujen käyttö sukupuolittain, ikäryhmittäin ja peruspiireittäin Terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen käyttö yhteensä Terveysasemaosaston palvelujen käyttö Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanotot Terveysasemien avosairaanhoidon lääkärin vastaanotto Avosairaanhoidon terveydenhoitajan vastaanotto Terveysneuvonta, äitiys- ja lastenneuvonta sekä perhesuunnitteluneuvonta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusterveydenhuollon sairaanhoidon palvelujen käyttäjät Terveyspalvelujen käyttö akuuttisairaalaosastolla (kaupunginsairaala) Sairaalapäivystystä käyttäneet (poliklinikkapäivystyksessä tai päivystyspoliklinikalla käyneet) Ajanvarauspoliklinikoita käyttäneet (sisätautien, geriatrian, fysiatrian ja neurologian poliklinikat) Päivystyksen osastohoitoa käyttäneet Kotihoidon palveluja käyttäneet Pitkäaikaissairaalan vuodeosastolla hoidetut Hammashuollon palveluja käyttäneet Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja käyttäneet Terveydenhuollon palvelujen tuotanto Helsingissä Johtopäätökset Taulukkoluettelo Kuvioluettelo Liitetaulukot ja kuviot Lähteet Liitteet

4 3 TIIVISTELMÄ Tämän analyysin aineistona olivat Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Pegasostietojärjestelmästä, HUS:n tietojärjestelmästä sekä hammashuollon tietojärjestelmästä vuoden 2008 aikana HoitoDW:lle poimitut hoitotapahtumat. Terveyskeskuksen tukipalveluja yksinomaan käyttäneet eivät ole mukana aineistossa. Lähes jokainen helsinkiläinen käyttää jossain elämänsä vaiheessa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tuottamia tai järjestämiä palveluja. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) palveluja vuonna 2008 käytti 71,5 % helsinkiläisistä. HUS:n palveluja käytti 27 % ja terveyskeskuksen palveluja 67 %. Osa helsinkiläisistä käytti vuoden aikana sekä terveyskeskuksen että HUS:n tuottamia palveluja. Terveysasemien avosairaanhoidon palveluja käytti lähes joka toinen helsinkiläinen. Alle 7-vuotiailla ja 7-15-vuotiailla terveysasemien, neuvoloiden tai kouluterveydenhuollon palvelujen käyttö oli yleistä, mutta palvelujen käyttö vaihteli peruspiirien välillä selvästi. 3-vuotis-, 4-vuotis- ja 5- vuotistarkastuksiin osallistuneiden osuudet vaihtelivat peruspiireittäin % ikäryhmästä. Eläkeikäisistä, vuotiaista terveysasemien palveluja käytti neljä viidesosaa ja 85 vuotta täyttäneistä puolet. Kotihoidon ja pitkäaikaissairaalan palveluja käyttivät ensisijaisesti vanhukset: vuotiaista kotihoidon palveluja käytti joka neljäs ja 85 vuotta täyttäneistä joka toinen. Pitkäaikaissairaalan palveluja käytti 85 vuotta täyttäneistä 7,6 % ja vuotiaista runsaat 2 %. Noin joka neljäs helsinkiläinen oli käyttänyt vuoden 2008 aikana terveyskeskuksen järjestämää hammashuoltoa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja käytti 3,7 % helsinkiläisistä pääasiassa työikäisiä henkilöitä. Terveydenhuollon palvelujen käyttö oli yhteydessä sukupuoleen. Naiset käyttivät miehiä enemmän terveydenhuollon palveluja. Perusterveydenhuollon sairaanhoitoa oli vuonna 2008 käyttänyt 55,5 % helsinkiläisnaisista ja 44,9 % helsinkiläismiehistä. Vain 31,6 % helsinkiläisistä vuotiaista miehistä oli käyttänyt vuoden aikana perusterveydenhuollon sairaanhoitoa. Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolla kävi helsinkiläismiehistä yli 10 prosenttiyksikköä pienempi osuus kuin naisista ja terveyskeskuksen terveydenhoitajan vastaanotolla kävi helsinkiläismiehistä lähes 8 prosenttiyksikköä pienempi osuus kuin naisista. On todennäköistä, että miehet käyttivät tarvittaessa työtyöterveyshuollon palveluja. Työikäiset naiset käyttivät samanikäisiä miehiä yleisemmin terveyskeskuksen ja HUS:n palveluja. Sukupuolten välinen ero terveyspalvelujen käytössä korostuu vanhimmissa ikäryhmissä. Tämä näkyy palveluissa niin, että kotihoidossa oli naisasiakkaita 2,2 kertaa enemmän kuin miesasiakkaita ja pitkäaikaissairaalassa naispotilaita oli 2,4 kertaa enemmän kuin miespotilaita. Tämä on seurausta osaksi helsinkiläismiesten lyhyemmästä elinajasta, mutta mahdollisesti myös siitä, että korkeaan ikään ehtineet miehet eivät käytä tai saa palveluja yhtä usein kuin naiset. Toimenpiteellisiä hoitojaksoja sairaaloissa työikäisillä helsinkiläisnaisilla oli työikäisiä miehiä suhteellisesti selvästi enemmän. 80 vuotta täyttäneillä miehillä toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli suhteellisesti enemmän kuin samanikäisillä naisilla. Helsinkiläisnaiset elävät vanhemmiksi kuin miehet; ennenaikaisten kuolemien määrä on naisilla miehiä vähäisempää. Miesten ennenaikaisia kuolemia lisäävät alkoholiperäiset sairaudet, tapaturmat ja väkivalta, jotka ovat ehkäistävissä olevia kuolemansyitä. Helsinkiläiset matalasti koulutetut miehet menettivät elinvuosia selvästi enemmän tapaturmissa kuin matalasti

5 4 koulutetut miehet maassa keskimäärin. Vammojen, myrkytysten ja muiden ulkoisten syiden vuoksi hoidettuja helsinkiläisiä oli huomattavan paljon, yli helsinkiläispotilasta vuodessa. Vähän koulutusta saaneiden miesten ja naisten alkoholikuolemat olivat Helsingissä yleisempiä kuin maassa keskimäärin. Selviämishoitoaseman asiakkaista miehiä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Helsinkiläiset matalan koulutustason omaavat miehet ja naiset menettivät elinvuosia myös verenkiertoelinten sairauksien vuoksi enemmän kuin keskimäärin maan muu väestö. Sukupuolen vaikutus terveyspalvelujen käyttöön voi peittyä sosiaalisten tekijöiden vaikutuksesta. Vaikka läntisessä suurpiirissä olikin suurempi naisenemmistö kuin muissa peruspiireissä, ei terveyspalvelujen käyttö silti ollut läntisessä suurpiirissä muita suurpiirejä yleisempää. Aineiston perusteella terveyspalvelujen käyttö näyttääkin olevan suurelta osin yhteydessä peruspiiriin siten, että mikäli peruspiirin asukkaiden terveyspalvelujen käyttö oli runsasta, se oli runsasta perusterveydenhuollon sairaanhoidossa sekä somaattisessa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Terveydenhoitajan vastaanotolla käyneiden väestöosuuksien erot peruspiirien välillä olivat suurimmillaan kaksinkertaiset. Myös äitiys- ja lastenneuvoloiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käyttäjien väestöosuuksissa oli peruspiirien välillä merkittäviä eroja. Peruspiirien väliset erot terveyspalvelujen käytössä useiden palvelujen osalta lisääntyivät vanhimmissa ikäryhmissä ja muun muassa vuodeosastohoidossa olleiden suhteelliset peruspiirien väliset erot olivat suurimmillaan kaksinkertaisia. Useimpien terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen osalta yleisintä palvelujen käyttö oli keskisessä suurpiirissä sekä Koillis- ja Itä-Helsingin peruspiireissä ja vähäisintä Etelä- ja Länsi- Helsingin suurpiireissä. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa suhteellisesti eniten käyttäneessä peruspiirissä vuodeosastohoidossa oli n. 30 % suurempi osuus asukkaista kuin vähiten käyttäneessä. Akuuttisairaalan (kaupunginsairaalan) palveluja vähiten käyttäneissä peruspiireissä n. 13 % asukkaista oli käyttänyt palveluja, mutta eniten käyttäneissä peruspiireissä 25 %. Terveyskeskuspäivystystä vähiten käyttäneessä peruspiirissä 7,6 % asukkaista oli käyttänyt päivystystä ja eniten käyttäneessä peruspiirissä 20 % asukkaista. Joidenkin ehkäisevien palvelujen käyttö oli Koillis- ja Itä-Helsingissä muita kaupunginosia vähäisempää. Yksityisen terveydenhuollon käyttö oli yleisintä Etelä- ja Länsi-Helsingissä asuvilla, mikä selittänee osaksi ainakin eteläisessä suurpiirissä asuvien keskimääräistä vähäisempää terveyskeskuksen ja HUS:n palvelujen käyttöä. HUS:n ulkopuolelta tulleista helsinkiläisten potilaiden lähetteistä n. 35 % tulee yksityisestä terveydenhuollosta. Helsingissä terveyspalvelujen käyttö ei näyttäisi yksiselitteisesti noudattavan peruspiirin ikärakennetta. Helsingissä on ikärakenteeltaan vanhoja peruspiirejä, joissa terveyspalvelujen käyttö oli useiden palvelujen osalta keskimääräistä kuten Haagassa ja Munkkiniemessä. Länsi-Pakilassa asuu keskimääräistä suhteellisesti enemmän eläkeikäisiä, mutta alueen terveyspalvelujen käyttö ei ole keskimääräistä yleisempää. Toisaalta Malmin väestö on puolestaan keskimääräistä nuorempaa, mutta palvelujen käyttö Malmin peruspiirissä on silti runsasta. Terveyspalveluja vähän käyttävien peruspiirien joukossa oli useita ikärakenteeltaan nuoria peruspiirejä, kuten Tuomarinkylän peruspiiri. Pohjoisessa suurpiirissä, johon Tuomarinkyläkin kuuluu, on suhteellisen runsaasti perheitä ja vähän yksinasuvia. Perheen voidaan olettaa tarjoavan epävirallista apua enemmän kuin yksinasumisen ja vähentävän virallisten palvelujen tarvetta. Peruspiirien sosiaalisissa rakenteissa voikin olla tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyspalvelujen käyttöön. Keskisessä suurpiirissä ikä- ja sukupuolivakioidut julkisen terveyden-

6 5 huollon kustannukset asukasta kohti ovat 23 % suuremmat kuin eteläisessä. Jakomäen peruspiirissä ikä- ja sukupuolivakioidut julkisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti ovat 38 % suuremmat kuin Ullanlinnan peruspiirissä. Väestön ikärakenne vaikuttaa kuitenkin merkittävästi hoitotapahtumien määrään terveyspalveluissa. Yleisintä julkisten terveyspalvelujen käyttö oli alle 7-vuotiailla ja yli 75-vuotiailla. Helsinkiläisillä diagnosoitujen kroonisten kansansairauksien kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien suhteellinen esiintyvyys terveyskeskuksen ja HUS:n vastaanotoilla kaksinkertaistui vuotiailla verrattuna vuotiaisiin. Osa tästä lisäyksestä voi selittyä työterveyshuollon päättymisellä ja henkilöiden siirtymisellä julkisen terveydenhuollon asiakkaaksi.

7 6 1 JOHDANTO Helsingin terveyskeskuksessa on tehty 1990-luvulta alkaen toimintaympäristön analyyseja, joiden pohjalta toiminnan strategiset painoalueet on määritelty. Tarkastelun kohteena on ollut muun muassa helsinkiläisten terveyspalvelujen käyttö. Väestömäärän kasvusta huolimatta terveyskeskuksen palveluja käyttäneiden helsinkiläisten määrä laski vuosina ja sen jälkeenkin palveluja käyttäneiden eri henkilöiden määrä on kasvanut selvästi vähemmän kuin väestön määrän kasvun pohjalta olisi odotettavissa. Tieto terveyspalvelun käyttäjien vähenemisestä herättää monia kysymyksiä. Ketkä käyttävät Helsingin järjestämiä terveyspalveluja? Onko palvelujärjestelmässämme jotakin, joka estää joiltakin ikä- tai väestöryhmiltä palvelujen saannin? Onko palvelujen käytöllä tai käyttämättömyydellä yhteyttä sosioekonomisten terveyserojen muodostumiseen? Onko palvelujen saatavuus alueellisesti turvattu? Tässä raportissa paneudutaan tarkemmin helsinkiläisten terveyspalvelujen käyttöön sekä sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Aineistona on Helsingin terveyskeskuksen tietojärjestelmistä poimitut tiedot terveyspalveluja vuonna 2008 käyttäneistä helsinkiläisistä. Lisäksi on käytetty valtakunnallisia rekisteritietoja ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja. Aineisto on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Luvussa 4 on tarkasteltu helsinkiläisten sairastavuusja kuolleisuustietoja ja luvussa 5 terveyspalvelujen käyttöä sukupuoli, ikäryhmä ja peruspiiri taustamuuttujina. Luvussa 6 on tietoja terveyspalvelujen tuotannosta vuodelta Analyysin pohjana olevat vuoden 2008 väestötiedot on kuvattu luvussa 2. Raportti sisältää paljon lukuja, mikä on haaste luettavuudelle. Tavoitteena on, että raportti voisi toimia tietopakettina, johon lukija voi palata yksityiskohtien osalta tietoja tarvitessaan.

8 2 HELSINGIN VÄESTÖ VUONNA Ikä- ja sukupuolirakenne 7 Helsingissä asui vuoden 2008 lopussa yhteensä asukasta, joista miehiä oli 46,9 % ja naisia 53,1 %. Vuoden 2008 aikana uusia asukkaita syntyi ja asukkaista kuoli 4890 eli syntyneitä oli 1517 enemmän kuin kuolleita. Syntyvyys oli suhteellisesti suurinta Koillis- ja Itä-Helsingissä. Syntyneitä oli noin 300 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2008 aikana muualta Suomesta Helsinkiin muutti noin 1044 asukasta ja ulkomailta 3455 asukasta enemmän kuin oli poismuuttaneita. Helsingin nettomuutto oli siten yhteensä 4499 henkilöä. Syntyneisyyden ja muuttovoiton perusteella Helsingin väestö lisääntyi yhteensä 6016 hengellä. (Sipoon liitosalueiden väestö mukaan lukien Helsingin väestönlisäys oli 8101 henkeä). (Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009.) Kuviossa 1 ovat mukana ne Helsingissä asuneet asukasta, joilla oli vuonna 2008 tilastoitu suurpiiritieto. Suurpiireistä itäinen, läntinen ja eteläinen ovat suuria noin asukkaan suurpiirejä. Koillisessa suurpiirissä asui noin asukasta ja keskisessä suurpiirissä vajaa asukasta. Asukasluvultaan pienimmät suurpiirit ovat kaakkoinen ja pohjoinen, joissa asui alle puolet itäisen suurpiirin asukasmäärästä. (Kuvio 1.) Vuoden 2008 lopussa työikäisiä, vuotiaita helsinkiläisiä, oli noin eli noin 61 % asukkaista. Alle 25-vuotiaita oli yhteensä eli runsas neljännes asukkaista (Kuvio 2). Yhdestätoista Suomen suurimmasta kaupungista kuudessa on Helsinkiä suurempi 65 vuotta täyttäneiden osuus (Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2008, 12).

9 8 Vuoden 2008 aikana 1 6-vuotiaiden määrä lisääntyi 2,8 %, 7 15-vuotiaiden määrä väheni 0,9 % ja vuotiaiden lisääntyi 2,1 %. Työikäisten vuotiaiden määrä lisääntyi 1,3 %. Eläkeikäisten 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 2,4 %, 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 1,9 % ja 85 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 3,3 %. Eläkeikäisten sekä vanhusten määrä lisääntyy Helsingissä voimakkaimmin. Vuoden 2004 alusta vuoden 2008 loppuun mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt 6 598:lla (8,7 %), 75 vuotta täyttäneiden määrä 2 916:lla (8,1 %) ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 1 214:lla hengellä (12,5 %). 2.2 Asuminen peruspiireittäin Helsinki oli vuonna 2008 jaettu 33 peruspiiriin. Mellunkylän ja Vuosaaren peruspiirit ovat asukasluvultaan Helsingin suurimmat peruspiirit. Niiden jälkeen seuraavaksi suurimpia ovat Kampinmalmin, Malmin ja Kaarelan peruspiirit. Peruspiirien asukaslukujen erot ovat suuria mitä kuvaa se, että suurimman peruspiirin Mellunkylän ja viidenneksi suurimman Kaarelan asukaslukujen ero on lähes asukasta. Mellunkylän peruspiirissä on kymmenen kertaa enemmän asukkaita kuin Itä-Pakilan tai Kulosaaren peruspiirissä. Keskisuuria peruspiirejä ovat Laajasalo, Puistola, Latokartano, Vanhakaupunki, Lauttasaari ja Ullanlinna. (Kuvio 3.) Kuviossa 3 on Jakomäen ja Puistolan peruspiirien väestömäärä poikkeava, mikä johtuu siitä, että Puistolan peruspiirin Heikinlaaksosta 1650 asukkaan peruspiiritiedot oli vaihdettu Jakomäen peruspiiriin, jolloin tämä peruspiiritietojen vaihtaminen oli otettava huomioon näiden kahden peruspiirin terveyspalvelujen käyttötietoja vakioitaessa. Tarkemmin asiaa selitetään sivuilla 12 ja 13.

10 9 Vuonna 2008 Helsingin peruspiirien väestöstä oli 65 vuotta täyttäneitä keskimäärin 14,4 %. Keskimääräistä enemmän eläkeikäisiä asui Myllypuron, Kulosaaren, Maunulan ja Munkkiniemen peruspiireissä. Näissä ikärakenteeltaan vanhoissa peruspiireissä 65 vuotta täyttäneitä asui yli viidennes väestöstä. Haagassa ja Länsi-Pakilassa 65 vuotta täyttäneitä asui noin 18 % peruspiirin väestöstä. Vartiokylässä, Jakomäessä, Oulunkylässä, Lauttasaaressa ja Taka-Töölössä 65 vuotta täyttäneitä oli noin 16 % väestöstä. Vastaavasti ikärakenteeltaan suhteellisen nuoria peruspiirejä olivat Puistola, Suutarila, Malmi, Latokartano, Tuomarinkylä ja Kaarela. Näissä peruspiireissä 65 vuotta täyttäneitä oli alle 12 % peruspiirin väestöstä. (Kuvio 4.)

11 10 Vuonna 2008 Helsingin väestöstä oli 75 vuotta täyttäneitä keskimäärin 6,8 %: Munkkiniemessä 11,6 %, Maunulassa 11,7 %, Kulosaaressa 11,6 %, Haagassa 10,3 % ja Myllypurossa 10 % mutta Tuomarinkylässä 3,3 %, Puistolassa 3,8 % ja Kaarelassa 4,0 %. Myllypuron ruotsinkielisestä väestöstä joka neljäs oli 75 vuotta täyttänyt ja Haagan, Reijolan ja Maunulan ruotsinkielisestä väestöstä joka viides oli 75 vuotta täyttänyt. (Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2008/2009.) Peruspiirien asukkaiden ikärakenteiden vanheneminen on yhteydessä alueiden sairastavuuteen ja terveyspalvelujen käyttöön. Vanhenemiskehitys on voimakkainta Vuosaaressa ja Mellunkylässä sekä Kampinmalmissa, Ullanlinnassa ja Vironniemessä. Alle 16-vuotiaista lapsista enemmistö asui kantakaupungin ulkopuolella. Eniten lapsia asui itäisessä suurpiirissä, 22 % Helsingissä asuvista alle 7-vuotiaista ja 24 % Helsingissä asuvista 7 15-vuotiaista. Asukasluvultaan neljänneksi suurimmassa koillisessa suurpiirissä asui toiseksi eniten alle 16-vuotiaita helsinkiläislapsia, 21 % lapsista. Vastaavasti asukasluvultaan pienimmässä pohjoisessa suurpiirissä asui vain 8 % alle 6-vuotiaista ja alle 10 % vuotiaista. Vähiten alle 16-vuotiaita helsinkiläisiä asui asukasluvultaan kolmanneksi pienimmässä keskisessä suurpiirissä 7,7 % alle 16-vuotiaista helsinkiläislapsista. (Taulukko 1.)

12 11 Taulukko 1. Alle 16-vuotiaat suurpiireittäin Helsingissä Suurpiiri 0 6-vuotiaat 7 15-vuotiaat 0 15-vuotiaat, % Eteläinen Läntinen Keskinen ,5 Pohjoinen Koillinen Kaakkoinen ,5 Itäinen Yhteensä Kaikissa Helsingin suurpiireissä asui naisia enemmän kuin miehiä. Suurin naisenemmistö asui läntisessä ja eteläisessä suurpiirissä. Läntisessä suurpiirissä asui naisia lähes 18 % enemmän kuin miehiä. Pohjoisessa suurpiirissä, jossa perheiden osuus oli asuinkunnista suuri, naisia ja miehiä oli lähes yhtä suuri osuus. (Kuvio 5.) Naiset käyttävät keskimäärin enemmän terveyspalveluja kuin miehet.

13 12 3 AINEISTO JA SEN KÄSITTELY Tämän analyysin varsinaisena aineistona on Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Pegasostietojärjestelmästä, hammashuollon Effica-tietojärjestelmästä ja HUS:n tietojärjestelmästä vuoden 2008 aikana HoitoDW:lle poimitut tapahtumat. Mukana ovat terveyskeskuksen ns. lopputuotepalveluja käyttäneet henkilöt, joten aineistossa ei ole henkilöitä, jotka ovat käyttäneet ainoastaan tukipalveluja. Palveluja käyttäneiden osuudet esitetään raportissa suhteessa sukupuoleen ja peruspiirin vastaavanikäiseen väestöön. Vakioinnissa käytetyt väestötiedot saatiin Helsingin kaupungin tietokeskuksen väestötilastosta Niiden henkilöiden palvelujen käyttöä ei ole analysoitu peruspiirejä koskevissa analyyseissa, joilla ei ole peruspiiritietoa. Helsingissä asui vuoden 2008 tilastojen mukaan ihmistä (3 % asukkaista), joilta puuttuivat tiedot peruspiiristä ja suurpiiristä. Näihin kuuluivat vailla vakituista asuntoa olevat (n. 5500), sairaaloihin kirjatut (n. 3300), tilapäisesti ulkomailla olevat (n. 3700) sekä vankiloissa ja tietymättömissä olevat henkilöt. Ilman peruspiiritietoja olevia henkilöitä oli myös maahanmuuttajien joukossa. Tästä johtuen on todennäköistä, että maahanmuuttajien ja vailla vakituista asuntoa olevien terveyspalvelujen käyttö on raportissa puutteellisesti dokumentoitu. Jokaiselle terveyspalvelukäynnille on talletettu kävijän senhetkinen peruspiiritieto. Terveyspalveluja käyttäneiden osuuteen peruspiirin väestöstä vaikuttaa peruspiiristä vuoden aikana pois muuttaneiden lukumäärä, koska sekä poismuuttaneet että peruspiiriin heidän tilalleen muuttaneet palveluja käyttäneet tilastoituvat peruspiirissä palvelua käyttäneiksi vuoden aikana. Kuitenkin henkilö tilastoituu vain yhden peruspiirin asukkaaksi vuoden lopussa. Vilkas muuttaminen aiheuttaa joissakin palveluissa, joissa peitto on lähes 100 % sen, että palvelujen käyttäjiä on tilastoitunut yli 100 % suhteessa peruspiirin vuoden lopun asukasmäärään. Peruspiirien välillä on eroja muuttotiheydessä. Myös vuoden aikana kuolleet lisäävät terveyspalveluja käyttäneiden lukumäärän ja vuoden lopun peruspiirien väestön suhdetta, koska vuoden aikana kuolleet henkilöt ovat yleensä sairastaneet ja tarvinneet terveyspalveluja ennen kuolemaansa, mutta sen sijaan he eivät tilastoidu vuoden lopussa enää peruspiirin asukkaiksi. Suurpiireittäin asukkaiden määrä väheni vuoden aikana 2007/2008 eniten kaakkoisessa suurpiirissä 78 asukkaalla ja lisääntyi eniten itäisessä suurpiirissä asukkaalla. Helsinkiin valmistui vuoden 2008 aikana 2451 uutta asuntoa, joista omistusasuntoja oli Asukasmäärät lisääntyivät merkittävästi vain jos peruspiiriin oli rakennettu uusi asuntoalue. Näin lisääntyi Arabianrannan asukasmäärä 3190:lla, Aurinkolahden 1020:lla ja Latokartanon 750 asukkaalla vuodessa. Peruspiirin alueelle muuttaneet tilastoituvat vuoden lopussa peruspiirin väestöön, mutta ovat vasta muutettuaan vuoden aikana potentiaalisia palvelujen käyttäjiä peruspiirin asukkaina. Yleisimmin peruspiirien asukasmäärien muutokset aiheuttivat alle 100 hengen muuttovoiton tai -tappion. (Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2007/2008.) Vuoden 2008 aineistossa noin joka toisen Heikinlaaksossa asuvan peruspiiritiedot oli vaihdettu Pegasoksessa Puistolan peruspiiristä Jakomäen peruspiiriksi, minkä vuoksi Jakomäen (Jakomäki + osa Heikinlaaksoa) peruspiirin asukasmääräksi laskettiin seuraavissa analyyseissa = 7326 ja Puistolan peruspiirin asukasmääräksi = asukasta. Niiden Heikinlaakson asukkaiden, joiden peruspiiritiedot oli vaihdettu, terveyspal-

14 13 velujen käytöstä tiedetään ainoastaan, että heidän palvelujen käyttönsä on tilastoitunut Jakomäen peruspiirissä asuvien palvelujen käytöksi. Sukupuoli- tai ikäjakaumatietoja ei ollut saatavissa. Heikinlaakso on asuinympäristönä ja asukkaiden sosiaalisen taustan osalta lähempänä Puistolan kuin Jakomäen peruspiiriä. Heikinlaakso ja Puistola ovat alueita, joilla omakotitalotaloasuminen on tyypillistä, kun taas Jakomäessä enemmistö asunnoista (n. 60 %) on vuokrakerrostaloja. Siten niille 1650:lle Heikinlaaksossa asuvalle, joiden peruspiiri oli vaihdettu, laskettiin sukupuolijakauma ja ikäjakauma käyttäen perusteena Puistolan peruspiirin asukkaiden sukupuoli- ja ikäjakaumaa. Toisin sanoen niiden Heikinlaaksossa asuvien, joiden peruspiiritiedot oli vaihdettu, puuttuvat sukupuoli- ja ikäjakaumatiedot korvattiin käyttäen Puistolan peruspiirin väestön sukupuoli- ja ikäjakaumaa (imputoitiin). Siten imputoinnin jälkeen analyyseissa oli naisia Jakomäen peruspiirissä 3775 ja Puistolan peruspiirissä 8650 ja vastaavasti miehiä oli Jakomäessä 3551 ja Puistolassa Sen seurauksena, että Jakomäen peruspiiriin lisättiin 1650 ja Puistolan peruspiiristä vähennettiin sama asukasmäärä, Jakomäen peruspiirin terveyspalvelujen asukasmäärään suhteutettu tilastoitu käyttö väheni kaikissa muissa palveluissa paitsi kotihoidon palveluissa ja vastaavasti Puistolan peruspiirin suhteellinen tilastoitu käyttö lisääntyi jonkin verran. Aineisto koostuu Pegasokseen, hammashuollon Efficaan ja HUS:n tietojärjestelmiin merkityistä käyntitiedoista. Aineiston diagnoosit ovat vuoden 2008 käynnin tai hoitojakson yhteydessä tallennettuja diagnooseja. Kultakin käynniltä on tallennettu aineistoon vain yksi diagnoosi, joko päädiagnoosi tai jos se puuttuu sitä seuraava diagnoosi. Diagnoositiedot Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ja HUS:n käynneistä on saatu seuraavasti. (1) Jos käynnille on tallennettu diagnoosi, se on kootussa aineistossa. (2) Jos käynnillä ei ole diagnoosia, mutta se on A-todistuksessa, silloin se diagnoosi on aineistossa. (3) Jos edellä mainittuja diagnooseja ei ole, mutta diagnoosi on lähetteessä, silloin se on aineistossa. (4) Jos edellä mainituissa tapauksissa diagnoosia ei ollut, aineisto koottiin sellaisesta käynnistä, jossa ei ollut merkittyä lääketieteellistä diagnoosia. Tai jos tällaista käyntiä ei ollut, aineisto koottiin käynnistä siten että päällekkäisyyksiä ei syntynyt. Monisairaat palvelujen käyttäjät, joilla oli useita diagnooseja, oli tilastoitu edellä mainitulla periaatteella palveluja käyttäneeksi ja hän voi siten tulla tilastoiduksi useampaan kuin yhteen diagnoosiryhmään vuoden aikana. Diagnoosittomista käynneistä valtaosan muodostivat terveydenhoitajakäynnit ja kotihoidon käynnit, koska terveydenhoitajat, sairaanhoitajat ja lähihoitajat eivät merkitse potilastietojärjestelmään lääketieteellisiä diagnooseja. Vuoden 2008 aikana terveyspalveluja käyttäneiden helsinkiläisten aineistopoiminta HoitoDW:ltä tilattiin Logicalta. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen perusjärjestelmien lisäksi lähdeaineistona tässä analyysissä on käytetty KELA:n lääkekorvaus- ja sairastavuustilastoja, Stakesin ja KTL:n, (nykyisin THL:n) kokoamia tilastoja sekä Suomen syöpärekisterin (2009 ja 2010) tilastoja.

15 14 4 HELSINKILÄISTEN KUOLLEISUUS JA SAIRASTAVUUS REKISTERITIETO- JEN PERUSTEELLA Väestön terveydentilaa tai sairastavuutta voidaan arvioida muun muassa kuolleisuutta, sairastuvuutta, sairastavuutta, työkyvyttömyyttä, terveydenhuollon palvelujen käyttöä tai lääkkeiden käyttöä kuvaavien tilastojen avulla. Terveydenhuollon tilastoissa näkyy vain niiden henkilöiden terveyden- tai sairaudentila, jotka ovat olleet kontaktissa terveydenhuoltoon. Osa sairastuneesta väestöstä ei tiedä sairastavansa ja vastaavasti osa terveydenhuollon käynneistä ei johda tilastoituun sairausdiagnoosiin. Väestön subjektiivisesta terveydentilasta saadaan tietoja surveytutkimusten avulla ja jos kartoittavaan tutkimukseen on yhdistetty kliininen tutkimus, saadaan myös havaintoihin ja mittauksiin perustuvia tietoja väestön terveydentilasta. Julkisen terveydenhuollon jonoihin voi vaikuttaa esimerkiksi taloustilanne, palvelujen tarjonta, hoitohenkilökunnan määrä tai hoitotakuu. 4.1 Helsinkiläisten kuolleisuus Helsinkiläisten miesten elinajanodote on noussut 1990-luvun alusta vuoteen 2004 yhteensä 3,6 vuotta ja naisilla 2,3 vuotta (Valkonen ym. 2008). Kuolleisuus vuotiailla on laskenut noin 4 %, mutta 75 vuotta täyttäneillä miehillä kuolleisuus on laskenut peräti 16 % ja naisilla 10 %. Vastasyntyneiden helsinkiläisten poikien elinajanodote oli vuonna 2007 keskimäärin 74,6 vuotta ja tyttöjen 81,7 vuotta. Huomattavaa on, että Helsingissä sairastavuusindeksi on pysytellyt viimeisen viiden vuoden ajan välillä 90,4 ja 91,5 (koko maan indeksi on 100), mutta kuolleisuusindeksi on pysytellyt välillä 104,6 ja 107,0 (koko maan indeksi on 100). Espoossa vuoden 2008 kuolleisuusindeksi oli 83,8 ja Vantaallakin 92,2. Sairastavuusindeksi lasketaan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden perusteella ja vakiointi tehdään kunnan väestön iän suhteen. (KELA 2009.) Sekä vastasyntyneiden että 25 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten elinajanodote on lyhyempi kuin elinajanodote maassa keskimäärin. Helsinkiläisillä matalan koulutustason omaavilla miehillä kaikkiin kuolemansyihin menetettyjä elinvuosia oli vuosina yli / asukas, kun maassa keskimäärin samalla ryhmällä luku oli noin / asukas. Ylemmän koulutuksen saaneilla miehillä ja naisilla ero muuhun maahan oli samansuuntainen mutta vähäisempi. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.) Elinajanodotteet vaihtelevat suurpiireittäin siten, että eteläisessä suurpiirissä miesten elinajanodote on noin 77,8 vuotta, mutta keskisessä suurpiirissä 72,7 vuotta. Eteläisessä suurpiirissä naisten elinajanodote on noin 83 vuotta, mutta keskisessä suurpiirissä 81,3 vuotta. (Valkonen ym ) Vuonna 2008 kuoli yhteensä 4890 helsinkiläistä, joista noin 1000 oli kuollessaan vuotiaita ja 4 % alle 40-vuotiaita (Helsingin tila ja kehitys 2009). Helsingissä kuolee vuosittain vuotiaita miehiä 8/ 1000 vastaavanikäistä miestä kohti ja naisia 3,5/ 1000 vastaavanikäistä naista kohti. Vuonna 2008 kuolleista naisia oli ja miehiä Miehet kuolevat keskimäärin nuorempina kuin naiset. Vuonna 2008 kuolleista miehistä 37 % oli kuollessaan alle 65-vuotiaita ja naisista vain alle 15,6 %. Miehistä vain 16,7 % eli 85-vuotiaaksi tai sitä vanhemmaksi kun sitä vastoin naisista 45,6 % eli 85-vuotiaaksi tai sitä vanhemmaksi. (Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2008/2009.)

16 15 Vuonna 2008 kuolleiden helsinkiläisten lukumäärä oli hieman pienempi kuin aiempina vuosina. 65 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten kuolleisuus on laskenut vuosien 2004 ja 2007 välillä. 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus vuonna 2007 oli 45/ vastaavanikäistä asukasta, kun se vuonna 2004 oli 49/ vastaavanikäistä asukasta. Kuolleisuus on laskenut sekä miehillä että naisilla. (Sotkanet ). Kuviosta 6 on nähtävissä, että naisten kuolleisuus suhteutettuna vastaavanikäisiin oli vuosien aikana kaikissa 65 vuotta täyttäneiden ikäluokissa matalampi kuin miesten, mutta kuolleisuuden ero sukupuolten välillä on kaventunut eri ikäluokissa, selvimmin 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Naisilla tässä ikäryhmässä kuolleisuus vuoden aikana on laskenut 10,3, mutta miehillä 36,3 vuosien ja 2008 välillä. Vuoden 2008 aikana tuhannesta 85 vuotta täyttäneestä miehestä kuoli 161 ja naisesta 145 ja tuhannesta vuotiaasta miehestä kuoli 60 ja naisesta 40. Naisten ikäluokat eläkeikäisten ryhmissä ovat miehiä suuremmat ja siten 85 vuotta täyttäneitä naisia nimenomaan vuoden 2008 aikana kuoli 1227 mutta miehiä vain 369. Miesten kuolleisuus tuhatta asukasta kohti oli edelleen suurempi kuin naisten. (Kuvio 6.) Lähde. Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2008/2009 Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus oli suurinta keskisessä suurpiirissä, toiseksi suurinta itäisessä suurpiirissä ja vähäisintä eteläisessä suurpiirissä. Vuonna 2008 yhteensä 1760 helsinkiläisen kuolinsyy oli verenkiertoelinten sairaudet (miehiä 43 %), 1139:n kuolinsyy oli kasvain (miehiä 49 %), noin 463:n kuolinsyy oli tapaturmat ja väkivalta (miehiä 66 %). Dementia ja/tai Alzheimerin tauti oli 541:n kuolinsyynä (miehiä 24 %). Alkoholiperäinen sairaus oli 206:n (miehiä 73 %) ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 53:n kuolinsyy (miehiä 67 %). Helsinkiläisten tapaturmaiset kaatumiset ovat lisääntyneet 2000-luvulla yli 50 %. Tapaturmaisiin kaatumisiin ja muihin tapaturmiin kuoli 213 ja itsemurhiin 127 helsinkiläistä ja näistä miehiä oli yli 60 %. (Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009.) 16

17 16 64-vuotiailla naisilla yleisin kuolinsyy olivat alkoholitaudit ja tapaturmat ennen iskeemisiä sydänsairauksia, tapaturmia, itsemurhia ja keuhkosyöpää. Helsinkiläiset matalasti koulutetut miehet menettävät elinvuosia selvästi enemmän tapaturmiin kuin matalasti koulutetut miehet maassa keskimäärin, mutta pidemmän koulutuksen saaneilla miehillä ja naisilla vastaavaa eroa ei ole. Koko maassa tapaturmista yli kolmannes tapahtuu kotona, noin neljännes vapaa-aikana ja joka kymmenes liikenteessä. Työssä tapahtuu noin 5 % tapaturmista. Vähän koulutusta saaneiden miesten ja naisten alkoholikuolemat ovat Helsingissä yleisempiä kuin maassa keskimäärin, mutta pidemmän koulutuksen saaneiden välillä ei ole vastaavaa eroa. Helsinkiläiset matalasti koulutetut miehet menettävät itsemurhien vuoksi 1500 elinvuotta asukasta kohti. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.) 4.2 Helsinkiläisten sairastavuus Suomalaisten kansansairauksia ovat sepelvaltimotauti, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, diabetes, nivelreuma, astma ja psykoosit. Sepelvaltimotautia esiintyy helsinkiläisillä miehillä ja naisilla kaikissa koulutusryhmissä vähemmän kuin maassa keskimäärin. Paikallista verenkierron riittämättömyyttä aiheuttavat sydänsairaudet, iskeemiset sydänsairaudet, ovat vähentyneet helsinkiläisillä yli kymmenen vuoden ajan vuodesta 1996 (5216 hoitojaksoa) vuoteen 2008 (2 347 hoitojaksoa). Kuitenkin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa esimerkiksi sydämen ja rintaontelon toimenpiteiden vuoksi hoidettujen helsinkiläisten lukumäärä pysytteli ennallaan aina vuoteen 2005, minkä jälkeen toimenpiteiden lukumäärä on vähentynyt. (KuntaHilmo 2009.) Kansaneläkelaitos julkaisee vuosittain kuntien välisen sairastavuusindeksin, joka perustuu tilastoihin työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuudesta työikäisestä väestöstä, erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuudesta väestöstä ja väestön kuolleisuuteen. Sairastavuusindeksi perustuu siten merkittävältä osin siihen, kuinka väestö käyttää terveyspalveluja ja siten epäsuorasti myös siihen, kuinka paljon terveyspalveluja on tarjolla. Indeksiin vaikuttanee myös väestön sosiaalinen rakenne ja alueen työpaikkarakenne: mitä enemmän matalaa koulutusta edellyttävää fyysistä suorittavaa työtä tekeviä on, sitä suurempi on työikäisten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien osuus väestöstä. Helsingin kaupungin tietokeskus tilasi KELA:lta Helsingin kaupungin peruspiirien vuoden 2007 sairastavuusindeksin (Sairastavuusindeksi Helsingissä 2009). Sen mukaan koko Helsingin sairastavuusindeksi vuonna 2007 oli 90 eli alle maan keskiarvon, joka on 100. Helsinkiläisistä (74 %) asui alueilla, joilla indeksi oli alle maan keskiarvon. Korkeimmat, yli maan keskiarvon olevat sairastavuusindeksit olivat Jakomäessä, Vallilassa, Alppiharjussa, Maunulassa ja Myllypurossa asuvilla. (Kuvio 7.)

18 17 Ikävakioitu sairastavuusindeksi peruspiireittäin suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100) Vuosaari Mellunkylä Myllypuro Vartiokylä Laajasalo Herttoniemi Kulosaari Jakomäki Puistola Suutarila Malmi Pukinmäki Latokartano Itä-Pakila Oulunkylä Tuomarinkylä Länsi-Pakila Maunula Vanhankaupunki Pasila Vallila Alppiharju Kallio Kaarela Pitäjänmäki Haaga Munkkiniemi Reijola Lauttasaari Taka-Töölö Kampinmalmi Ullanlinna Vironniemi HELSINKI KOKO MAA Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kuvio 7 (Lähde Sairastavuusindeksi Helsingissä 2009). (Kuviossa Jakomäen ja Puistolan peruspiirien asukkaiksi Pegasoksessa merkittyjen Heikinlaaksossa asuvien osalta ei ole tehty sivulla 12 esitettyjä muutoksia.) Helsingissä oli työkyvyttömiä suhteellisesti vähemmän kuin maassa keskimäärin (työkyvyttömyysindeksi 81,4) ja erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö oli alle maan keskiarvon (85,2). Helsinkiläisten keskimääräinen kuolleisuus oli kuitenkin yli maan keskiarvon (104,6). Korkein kuolleisuusindeksi on Alppiharjussa (131,8) ja matalin Itä-Pakilassa (52,4). Eräillä Helsingin alueilla oli poikkeuksellisen matala työkyvyttömyysindeksin luku (Tuomarinkylä 34 ja Vironniemi 38,7). Korkea työkyvyttömyysindeksi oli vastaavasti Maunulassa 117,4 ja Jakomäessä 116,9. Kuviossa 8 kuvataan sairastavuus-, kuolleisuus-, työkyvyttömyys ja erityiskorvattavuusindeksi vuodelta 2007 Helsingin suurpiireittäin.

19 18 (Lähde KELA 2009) Vuonna 2008 KELA:n sairauspäivärahaa saaneita vuotiaita helsinkiläisiä oli 88,2/ 1000 asukas, mikä on lähes sama osuus kuin vuonna Tämän ikäryhmän naisista sairauspäivärahaa oli saanut 103,4/1000 ikäryhmän asukas ja miehistä 72/1000 ikäryhmän asukas. Vuonna 2008 mielenterveysperusteisesti KELA:n sairauspäivärahaa saaneita helsinkiläisiä oli 21,8/1000 vastaavanikäistä asukasta (naisista 28,2/1000 ja miehistä 14,9/1000). Luvut noudattavat koko maan tasoa. (Sotkanet ) Vuoden 2008 lopussa Helsingissä oli noin henkeä työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet oli seurausta mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä ja noin 15 % tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Hermoston sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli 7,6 % ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi 6,2 %. (Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009.) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut helsinkiläiset Vuonna 2008 yhteensä helsinkiläistä sai KELA:n korvausta jostakin reseptilääkkeestä. Reseptejä oli yhteensä 3,8 miljoonaa ja kustannukset olivat lähes 180 miljoonaa euroa. Helsinkiläiset saivat KELA:n korvauksia lääkkeistään noin 121 miljoonaa euroa. Keskimääräinen korvaus reseptiä kohden oli noin 32 euroa. KELA.n lääkekorvauksia saaneet luokitellaan ATC-lääkeluokituksen mukaan. ATC-luokitus jakaa korvauksen saajat luokkiin käytettyjen lääkkeiden anatomisen vaikutuskohdan, indikaation ja kemiallisen vaikutuksen perusteella. Vuonna 2008 KELA:n lääkekorvauksia saaneet helsinkiläiset on esitetty kuviossa 9. Lääkekorvausten perusteella arvioituna Helsingissä oli vuonna 2008 eniten infektiolääkkeitä käyttäneitä. Infektiolääkkeet olivat bakteeri-, sieni- ja viruslääkkeitä. Toiseksi eniten käytettiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien lääkkeitä, jotka ovat

20 19 pääasiassa tulehduskipu- ja reumalääkkeitä. Helsinkiläiset käyttivät yleisesti myös sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä: verenpainetta alentavia lääkeaineita, sydämen vajaatoimintaan vaikuttavia lääkeaineita, beetasalpaajia, lipidejä muuntavia lääkeaineita, kalsiumestäjiä ja diureetteja. Neljänneksi yleisimmin Helsingissä käytettiin hermostoon vaikuttavia lääkeaineita kuten psykoosi- ja neuroosilääkkeitä, unilääkkeitä, masennuslääkkeitä, keskushermostoa stimuloivia lääkeaineita sekä analgeetteja. Masennuslääkkeitä ja keskushermostoa stimuloivia lääkeaineita käytti noin helsinkiläistä vuonna Obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkkeitä käytti yhteensä noin helsinkiläistä ja antihistamiineja noin Syöpälääkkeitä ja immuunivasteen muuntajia käytti vuonna 2008 yhteensä helsinkiläistä. (Kuvio 9 ja 10.) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja oli vuonna vuotiaista 4,4 %, vuotiaista 7,3 %, vuotiaista 22,4 % (naisista 23 % ja miehistä 21,8 %) ja 65 vuotta täyttäneistä 57,6 % (naisista 57,3 % ja miehistä 58,1 %). Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaista oli 1,2 % ja vuotiaista 3,7 %.

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 2015:18 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa Helsinkiläisten terveydentila on parempi

Lisätiedot

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 32 2012 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2011 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Helsingin reumayhdistyksen jäsenkysely 2004

Helsingin reumayhdistyksen jäsenkysely 2004 Helsingin reumayhdistyksen jäsenkysely 2004 Tulokset Helsinki syyskuussa 2004 Dipl.-Soc.Sc. Peter Hilger Itämerenkatu 8 C 59, 01800 Helsinki peter.hilger@helsinki.fi & Helsingin Reumayhdistyksen työryhmä

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 40 Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 TIEDUSTELUT Leena Hietaniemi E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Osoite PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden

Lisätiedot

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013 Nuorten tilanne Helsingissä Tilastoja marraskuu 2013 1 Nuoret 15-29-vuotiaat 15-29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 vuoden 2013 alussa, heidän osuutensa on 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2013

Tilastokatsaus 11:2013 Vantaa 16.12.2012 Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi

Lisätiedot

Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä?

Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Asta Manninen & tieken asiantuntijat Helsingin kaupungin tietokeskus 27.1.214 Väestö 5.2.215 2 Väestö Helsingissä asui vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 36 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-790-6

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Ammatillinen keskiaste Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

65 vuotta täyttäneet Helsingissä

65 vuotta täyttäneet Helsingissä 216:14 65 vuotta täyttäneet Helsingissä 65 vuotta täyttäneet Helsingissä Ikääntyvät 65 vuotta täyttäneet ovat tärkeä ryhmä kaupungin asukkaita. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL)

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL) Mikkeli Menetetyt elinvuodet 987-2 (PYLL) Mikkeli 27-2 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 SAIRASTAVUUSINDEKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA ESPOON OSA-ALUEILLA Espoolaiset Suomen toiseksi terveimpiä Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki ovat tuottaneet sairastavuusindeksin Espoon

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä

Lisätiedot

Terveysasemien avosairaanhoidon suurkäyttäjät

Terveysasemien avosairaanhoidon suurkäyttäjät SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2015: 52 4 19 A r t i k k e l i Terveysasemien avosairaanhoidon suurkäyttäjät Tutkimuksessa selvitettiin terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärin ja hoitajan vastaanottojen

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

2005 12 Ulkomaalaiset Helsingissä Väestörakenne, muuttoliike, elinkeinot ja alueellinen sijoittuminen

2005 12 Ulkomaalaiset Helsingissä Väestörakenne, muuttoliike, elinkeinot ja alueellinen sijoittuminen HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 12 Väestörakenne, muuttoliike, elinkeinot ja alueellinen sijoittuminen % Ulkomaan kansalaisten osuus Helsingin väestöstä 1.1.1985-2004

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

2015:22. 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa

2015:22. 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa 2015:22 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa Helsinkiläisistä 25 64-vuotiaista 81 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT HELSINGISSÄ VUONNA 2012

SOSIAALIPALVELUT HELSINGISSÄ VUONNA 2012 41 013 SOSIAALIPALVELUT HELSINGISSÄ VUONNA 01 Sosiaalipalvelut eri elämäntilanteissa Kuva 1.1 Yhteenveto raportissa käsiteltävistä sosiaalipalveluista Helsingissä 01 ja 008 vuoden aikana (päivähoito vuoden

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/7 20.11.2012

Helsingin kaupunki Esityslista 21/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/7 20.11.2012 Helsingin kaupunki Esityslista 21/2012 1 (5) Päätöshistoria Terveyslautakunta 23.10.2012 258 HEL 2012-010114 T 00 00 03 Päätös Terveyslautakunta päätti antaa kaupunginvaltuustolle toivomusponnesta seuraavan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Työpaikat Helsingissä 2011

Työpaikat Helsingissä 2011 9 2014 Yli puolet Helsingin seudun työpaikoista pääkaupungissa Helsingissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 386 400 työpaikkaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Edellisestä vuodesta työpaikkamäärä kasvoi

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Helsingin Reumayhdistyksen jäsenkysely 2004. Tuloskertomus

Helsingin Reumayhdistyksen jäsenkysely 2004. Tuloskertomus Helsingin Reumayhdistyksen jäsenkysely 2004 Tuloskertomus Helsingissä, syyskuu 2004 Dipl.-Soc.Sc. Peter Hilger Itämerenkatu 8 C 59 00180 Helsinki peter.hilger@helsinki.fi ja Helsingin Reumayhdistyksen

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.

Lisätiedot

Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin

Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin Terveys 5 Kuolemansyyt Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna työiässä eli 5 6-vuotiaana kuoli yhteensä lähes 8 7 suomalaista,

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (9) Terveyslautakunta Tja/9 23.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (9) Terveyslautakunta Tja/9 23.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (9) 258 Terveyslautakunnan lausunto valtuutettu Arja Karhuvaaran toivomusponnesta miesklinikan perustamistarpeen selvittämiseksi terveysaseman yhteyteen HEL 2012-010114

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot