Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä?"

Transkriptio

1 Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Asta Manninen & tieken asiantuntijat Helsingin kaupungin tietokeskus

2 Väestö

3 Väestö Helsingissä asui vuoden 214 alussa henkilöä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta, 3 45 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Osuus Helsingin väestöstä oli 16,1 prosenttia. Ennusteen mukaan 65 täyttäneitä tulee Helsingissä vuonna 224 asumaan henkilöä, mikä on 18 prosenttia väestöstä. 75 vuotta täyttäneitä oli 41 8 ja määrä kohoaa 61 3:aan vuoteen 224 mennessä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 3

4 Väestö Vuoden 214 alussa Helsingissä asui henkilöä, jotka olivat täyttäneet 85 vuotta. Osuus Helsingin väestöstä oli 2 prosenttia. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 232 mennessä ja kolminkertaistuvan vuoteen 247 mennessä. 95 vuotta täyttäneiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Määrän ennustetaan kasvavan kolmasosalla vuoteen Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 4

5 Yli 65-vuotiaiden määrä , 224 ja ennustettu muutos vuoteen Muutos % Yli 65- vuotiaat % Yli 75- vuotiaat % Yli 85- vuotiaat % Yli 95- vuotiaat % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 5

6 Yli 65-vuotiaat äidinkielen mukaan Helsingissä Suomi Ruotsi Muu kieli Yli 65-vuotiaista 87 % on suomenkielisiä, 1 % ruotsinkielisiä ja 3 % vieraskielisiä Yli 85-vuotiaista 12,5 % on ruotsinkielisiä Yli 85-vuotiaita vieraskielisiä on Helsingissä vain Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 6

7 Yli 65-vuotiaat yleisimmät vieraat äidinkielet Venäjä Eesti, viro Englanti Saksa Somali Arabia Muut Venäjänkielisiä on yli kolmasosa, 38 % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 7

8 Yli 65-vuotiaat Syntymäpaikka iän mukaan 8 1 % % 5 Ulkomaat Ulkomaat 4 Luovutettu alue Muu Suomi 5 % Luovutettu alue Muu Suomi 3 Muu seutu Muu seutu 2 Helsinki 25 % Helsinki % Yli 65-vuotiaista Helsingissä syntyneitä on 3 % Luovutetulla alueella syntyneitä on yli 7, ja yli 75-vuotiaista 15 prosenttia Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 8

9 Eläkeikäiset Helsingissä sekä ennusteen perusvaihtoehto vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste

10 Vanhushuoltosuhde ja ennuste Helsingin vanhushuoltosuhde on jo alkanut heikentyä, mutta tulevaisuudessa muualla Suomessa huoltosuhde on paljon Helsinkiä heikompi. Helsinki kasvaa nopeasti ja saa paljon nuoria muuttajia sekä kotimaasta että ulkomailta, ja siksi ikärakenne on muuta maata nuorempi.,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5, Helsinki Koko maa Vanhushuoltosuhde = yli 65-v. / vuotiaat Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste

11 Yli 65-vuotiaiden muutot Helsinkiin/Helsingistä Muusta Suomesta/-een 75 5 Ulkomailta/-lle Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Muutot vähenevät merkittävästi iän myötä. Helsingistä muuttaa muihin kuntiin jonkin verran enemmän eläkeikäisiä kuin muualta tänne. Tämä pieni muuttotappio (keskim. 2 henkeä) on pysynyt likipitäen samansuuruisena viimeiset 15 vuotta. Ulkomaiden suuntaan Helsinki saa pientä muuttovoittoa ulkomailta, yleensä alle 5 henkeä vuodessa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 11

12 Helsingin sisäiset muutot iän mukaan keskimäärin Helsingin sisäiset muutot muihin asuntoihin vähenevät myös iän myötä, ja muutot laitoksiin kasvavat. Muutot laitoksiin ovat vähentyneet. Tämän kuvion data on saatu VRK:n väestökirjanpidosta, eikä siinä ole mukana kaikkia muuttoja laitoksiin. Helsingin sisäisiä muuttoja keskim. 3 8/vuosi, joista 12 prosenttia suuntautuu laitoksiin Muuttoja lkm. Laitoksiin % % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 12

13 Yli 65-vuotiaat: muutos osa-alueittain Eläkeikäisen väestön määrä kasvaa useantyyppisillä alueilla: Uudet, rakennettavat alueet. Erityisesti 196- ja 197-luvun esikaupunkialueet Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 13

14 Yli 75-vuotiaat: muutos osa-alueittain Yli 75-vuotiaiden määrä kasvavat myös monentyyppisillä alueilla: Uudet, rakennettavat alueet. Erityisesti 196- ja 197- luvun esikaupunkialueet Kantakaupunki. Sen sijaan vanhimmissa 195-luvun ja 196-luvun alun lähiöissä tämä ikäluokka on jo nyt niin suuri, että kasvun ennustetaan taittuvan Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 14

15 Asuminen 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntia oli vuonna 213 yhteensä noin 72, mikä oli 23 prosenttia kaikista asuntokunnista Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 15

16 Asuntokunnat, joissa vanhin yli 65-vuotias Yksinasuvien miesten määrä kasvaa selvästi nopeammin kuin naisten, syynä elinajan piteneminen ja avioerot. Asuntokuntarakenne Asuntokuntarakenne Yks.naiset Yks.miehet Kaksi henkeä Kolme tai enemm Kolme tai enemm. Kaksi henkeä Yks.miehet Yks.naiset Lähde: Tietokeskus. 16

17 Asuntokunnat, joissa vanhimman ikä yli 65-vuotta 214 Alueet, joilla suurin osuus yksinasuvia miehiä: Kallio, Vallila, Alppiharju. Alueet, joilla suurin osuus yksinasuvia naisia: Reijola, Haaga, Munkkiniemi. Alueet, joilla suurin osuus pariskuntia: Österdundom, Tuomarinkylä, Pakilat Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 17

18 65 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista Helsinki Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 18

19 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet sukupuolen mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Helsingissä ja koko maassa 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 89 prosenttia asui kotona vuonna 212. Väestöön suhteutettuna miehet asuivat naisia useammin kotona, miehistä kotona asui 92 prosenttia ja naisista 87 prosenttia. Kuitenkin, jos samaa katsotaan lukumäärinä, asuu kotona naisia lähes 12 enemmän kuin miehiä. Espoossa ja Vantaalla kotona asui kaksi prosenttiyksikköä enemmän (91 %) 75 vuotta täyttäneistä, ja koko maassa kotona asuvien osuus oli yhden prosenttiyksikön (9 %) suurempi. % Koko maa, miehet Helsinki, miehet Koko maa, naiset Helsinki, naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 19

20 Tulot ja eläkkeet Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 2

21 Vanhuuseläkkeet Helsingissä siirryttiin vuonna 213 vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,9 vuoden iässä. Tämä oli hieman korkeampi kuin koko maassa, jossa vanhuuseläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli 63,6 vuotta. Vanhuuseläkkeellä Helsingissä oli vuonna 213 yhteensä 14 8 henkeä, joista 61 prosenttia oli naisia. Vanhuuseläkkeensaajista 95 5 oli täyttänyt 65 vuotta ja 24 3 oli vähintään 8-vuotiaita. Varsinkin 8 vuotta täyttäneistä eläkkeensaajista naisten osuus oli ylivoimainen, kaikista 8 vuotta täyttäneistä eläkkeensaajista 7 prosenttia oli naisia ja naisia oli lähes 1 enemmän kuin miehiä. Tämä selittyy kuitenkin naisten pidemmällä eliniällä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 21

22 Keskimääräinen vanhuuseläke Vanhuuseläkettä saavan helsinkiläiseläkeläisen keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 213 lopussa 2 64 euroa kuukaudessa. Helsinkiläisen naisten eläke oli 7 senttiä, miesten eläkkeen ollessa euroa kuukaudessa, kun naisilla keskimääräinen kokonaiseläke oli naisilla euroa kuukaudessa. Kuitenkin helsinkiläisillä naisillakin keskimääräinen vanhuuseläke oli korkeampi kuin kaikkien Suomessa asuvien vanhuuseläkeläisen keskimääräinen kokonaiseläke, koko maassa keskimääräisen eläkkeen ollessa euroa kuukaudessa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 22

23 65 vuotta täyttäneet vanhuuseläkettä saavat Helsinkiläiset joulukuussa Luku Lähde: Kela, Kelasto-raportit.s 23

24 65 vuotta täyttäneet tulosaajat sukupuolen mukaan Helsingissä Luku Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 24

25 65 vuotta täyttäneiden keskimääräiset valtionveron alaiset tulot sukupuolen mukaan Helsingissä Vuoden 212 rahana Euroa/vuosi Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 25

26 Keskimääräiset vanhuuseläkkeet sukupuolen mukaan Helsingissä ja koko maassa Euroa kk Helsinki miehet Koko maa miehet Helsinki naiset Koko maa naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 26

27 Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Helsingissä vuonna Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 27

28 Eri ikäiset tulonsaajat tuloluokittain (%) Helsingissä vuonna 212 Lähes puolet (49%) vähintään 7-vuotta täyttäneistä kuuluu alimpiin tuloluokkiin (tulot alle 2 ) vuonna vuotiaiden kohdalla vastaava osuus oli 31%. 13%:lla 6-69-vuotiaista ja 6%:lla 7-vuotta täyttäneistä tulotaso oli vähintään 6 vuonna 212 Lisätietoja: Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 212. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 28/ Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 28

29 Terveys ja toimintakyky Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 29

30 Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 65 vuotta täyttäneet 1 vastaavanikäistä kohti Helsingissä Verenpainetauti Diabetes 25 Diabetes Psykoosi Sepelvaltimotauti Astma 2 15 Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Nivelreuma 1 Astma Psykoosi 5 Verenpainetauti Sydämen vajaatoiminta Sepelvaltimotauti Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 3

31 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) 213 Helsinkiläisistä 63 vuotta täyttäneistä 54 %, koko maassa 52 % koki elämänlaatunsa hyväksi. 7 6 % Helsinkiläisistä miehistä koko maata ja helsinkiläisiä naisia suurempi osuus koki elämänlaatunsa hyväksi. Elämänlaatunsa hyväksi kokeneiden osuus oli korkein vuotiailla ja tässä ikäryhmässä helsinkiläisten osuus oli selvästi koko maata korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 31

32 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 213 Hiukan yli puolet 63 vuotta täyttäneestä väestöstä kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Helsingissä 53 %, koko maassa 56% % Helsinkiläiset naiset kokevat oman terveytensä koko maata paremmaksi kaikissa ikäryhmissä, miehistä vain 7 79-vuotiaat. Keskitason koulutuksen saaneet helsinkiläiset kokevat terveytensä huonommaksi, matalan koulutason saaneet samanlaiseksi ja korkean koulutustason saaneet paremmaksi kuin koko maassa v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 32

33 Muistinsa huonoksi kokeneiden osuus % 63+vuotiaat % Muistinsa huonoksi kokevien osuus on koko maassa 6,1 %, Helsingissä 5,5 % 63 vuotta täyttäneistä. Korkein osuus muistinsa huonoksi kokeneita on 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Helsinkiläisistä miehistä muistinsa huonoksi kokevien osuus on koko maata alempi, naisilla taas hiukan korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 33

34 Alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus (AUDIT-1k) (%) % Humalahakuisesti alkoholia käyttävien osuus 63 vuotta täyttäneistä oli Helsingissä 18 % ja koko maassa 14 % vuonna 213. Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 34

35 Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 3 kg/m2) (%) % Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 3 kg/m²) oli 19 % helsinkiläisistä ja 21 % koko maan 63 vuotta täyttäneistä. Vain 7-79-vuotiaista miehistä lihavien osuus oli Helsingissä koko maata korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 35

36 Puolen kilometrin kävelyssä suuria vaikeuksia kokeneiden osuus (%) 213 % 15 % koki puolen kilometrin kävelyssä suuria vaikeuksia sekä Helsingin että koko maan 63 vuotta täyttäneistä. Yleisimmin kävelyvaikeuksia kokivat 8 vuotta täyttäneet. Helsinkiläisissä miehissä vaikeuksia kokeneita oli hiukan koko maata suurempi osuus, naisista taas hiukan koko maata pienempi osuus Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 36

37 Arkitoimissaan apua tarvitsevien osuus 63 vuotta täyttäneistä (%) 213 Helsinkiläisistä 63 vuotta täyttäneistä 27 % ja koko maassa 28 % koki tarvitsevansa apua arkitoimissaan. Sekä naisista että miehistä helsinkiläisten apua tarvitsevien osuus oli koko maata alempi. Avun tarve on suurin 8 vuotta täyttäneillä, joista yli puolet tarvitsi apua. Apua tarvitsivat eniten matalan koulutustason saaneet ja Helsingissä myös keskitason koulutustason saaneet. 63 vuotta täyttäneistä Helsingissä 9 % ja koko maassa 6 % koki saavansa riittämättömästi apua. Korkein osuus riittämättömästi apua saavia oli 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 37

38 Avun tarve arkitoimissa (%) 63 vuotta täyttäneistä Arkitoimissaan apua tarvitsevien osuus % 63 vuotta täyttäneistä Kokee saavansa riittämättömästi apua, osuus % 63 vuotta täyttäneistä Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 38

39 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 213 Itsensä yksinäiseksi tuntevien 63 vuotta täyttäneiden osuus on Helsingissä 9,8 %, koko maassa 9,1 %. Naiset kokevat itsensä miehiä yksinäisemmiksi kaikissa ikäryhmissä Helsingissä ja koko maassa. Ero miesten ja naisten välillä on Helsingissä koko maata suurempi. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on korkein 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä sekä Helsingissä, että koko maassa % v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 39

40 Pitää yhteyttä kotitalouden ulkopuolella ystäviin ja sukulaisiin (%) % Kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin pitää 63 vuotta täyttäneistä yhteyttä Helsingissä 81 % ja koko maassa 77 %. Yhteyttä pitävien osuus on Helsingissä koko maata korkeampi kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla koulutustasoilla Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 4

41 Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus (%) 213 Internetiä käytti sähköiseen asiointiin 54% Helsingin ja 46 % koko maan 63 vuotta täyttäneistä vuonna % Internetin käyttö oli yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat. Miehistä internetiä käytti naisia suurempi osuus sekä Helsingissä että koko maassa ja kaikissa ikäryhmissä. Korkean koulutustason saaneilla internetin käyttö oli yleisempää kuin alemmilla koulutustasoilla v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 41

42 Hyvinvointi

43 65 8-vuotiaiden tyytyväisyys hyvinvoinnin tekijöihin ja niiden merkitys omalle hyvinvoinnille Asteikot 4=tyytymätön 1=tyytyväinen ja 1=ei lainkaan merkitystä 5=erittäin suuri merkitys Merkitys 4,5 4, 3,5 3, 2,5 3,46 terveys fyysinen kunto ympäristön puhtaus palvelujen läheisyys rakastetuksi tunteminen varallisuus tulot ja kulutus matkustelu uuden oppiminen ulkonäkö viihde sukupuolielämä järjestötoiminta työtilanne 7,87 luottamukselliset ihmissuhteet luonnosta nauttiminen kotoinen ympäristö ystäväsuhde iloa arkisista asioista sukulaissuhde arvostuksen saaminen liikunta naapurisuhde kulttuuriharrastus kuuluu yhteisöön vapaaehtoistoiminta perhesuhde uskonnon harjoittaminen 2, 6,5 7, 7,5 8, 8,5 9, Tyytyväisyys

44 65 8-vuotiaiden tyytyväisyys hyvinvoinnin tekijöihin ja niiden merkitys omalle hyvinvoinnille Ikääntyneille perhesuhteet ja muut läheiset ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä. Nuoremmille naapureiden merkitys on vähäinen, mutta kasvaa ikääntyneillä. Luonnosta nauttiminen ja lähiympäristö ovat ikääntyneillä tärkeitä elämänilon tuottajia. Terveyden merkitys korostuu, mutta tyytyväisyys vähenee. Suuri osa on tyytymättömiä tuloihin ja kulutusmahdollisuuksiin, mutta niiden merkityskin vähenee ikääntyessä. Uskontojen harjoittaminen ja yhteisöllinen toiminta eivät keskimäärin ole tärkeitä, mutta ne joille on, ovat myös tyytyväisiä mahdollisuuksiin

45 Hyvin ja huonosti taloudellisesti toimeentulevien kokema hyvinvointi Itse arvioitu hyvinvointi asteikolla

46 Hyvin ja huonosti taloudellisesti toimeentulevien kokema hyvinvointi Huonosti taloudellisesti toimeentulevat arvioivat jokaisella ulottuvuudella hyvinvointinsa heikommaksi kuin hyvin toimeentulevat ja pitkään huonosti toimeen tulleilla hyvinvointivaje oli vielä isompi. Asumisessa ja yhteisyyssuhteissa toimeentuloeroilla ei paljoa merkitystä. Pitkään köyhyydessä eläneet kokivat erityisesti terveydentilansa ja harrastusmahdollisuutensa muita huonommaksi

47 Palvelut ja etuudet Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 47

48 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin (PTH) potilaana olleet ja yksityislääkärin palkkioista korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet vuonna vuotta täyttäneet olivat perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaana useammin kuin yksityislääkärin potilaana sekä Helsingissä että koko maassa per 1 PTH lääkäri Helsinki Helsinkiläiset 65 vuotta täyttäneet olivat perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaana hiukan useammin kuin vastaavanikäiset koko maassa ja käyttivät myös yksityislääkärin palveluja koko maata useammin. Eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin palvelua 65 vuotta täyttäneistä käyttivät 85 vuotta täyttäneet, yksityislääkärin palvelua taas vuotiaat PTH lääkäri Koko maa Kela Lääkärinpalkkio t Helsinki Kela Lääkärinpalkkio t Koko maa Koko väestö Ikä Lähde: THL - Sotkanet, Kela - Kelasto. 48

49 Vanhusten palvelujen käyttö 75 vuotta täyttäneet Kotona asuvista 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 12 prosenttia sai joulukuun 213 aikana säännöllistä kotihoitoa eli kotipalveluita tai kotisairaanhoitoa vähintään kerran viikossa. Tämä oli useampi kuin Espoossa (8 %) tai Vantaalla (7 %). 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 4 prosentilla oli vuoden 213 aikana omaishoitaja, jolle maksettiin omaishoidon tukea. Espoossa ja Vantaalla omaishoidon tukea sai 3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 49

50 Vanhusten palvelujen käyttö 75 vuotta täyttäneet Tehostettua palveluasumista ja laitoshoidoksi luokiteltavaa vanhainkotihoitoa voidaan tarkastella yhtenäisenä ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuutena. Helsingissä, kuten Suomessa yleisemminkin, on laitospalveluja viimeisten vuosien aikana systemaattisesti vähennetty ja siirrytty laitosasumisesta kohti palveluasumista. Vuoden 213 lopussa yhteensä 6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ikääntyneistä helsinkiläisistä asui tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa eli vanhainkodeissa hoidettiin 3 prosenttia ikäryhmästä. Sekä Espoossa että Vantaalla laitoksissa asuvien vanhusten osuus oli Helsinkiä pienempi, mutta samalla kuitenkaan palveluasumisessa olevien osuudessa ei ollut suuria eroja Helsinkiin. Kokonaisuutena ympärivuorokautisen hoidon piirissä oli vuoden 213 lopussa 1 % helsinkiläisvanhuksista, Espoossa ja Vantaalla prosenttiyksikön vähemmän Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 5

51 Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Helsingissä 213 Erikoissairaanhoito,4 Tk-lyhytaikainen 1,3 Tk-pitkäaikainen,3 Vanhainkoti 3,4 Tehost. palveluasuminen 6,3 Omaishoidon tuki 3,7 Säännöllinen kotihoito 12, % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 51

52 Eri vanhusikäryhmistä vanhusten asumispalvelujen käyttäjinä vuonna 213, % Helsingissä % ikäryhmästä vuotiaat vuotiaat 85 vuotta täyttäneet Tehostetussa palveluasumisessa Laitoshoidossa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 52

53 Eri vanhusikäryhmien vanhusten kotipalvelujen käyttäjät vuonna 213, % Helsingissä % Ikäryhmästä vuotta täyttäneet vuotiaat vuotiaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat joulukuussa Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 53

54 Eläkkeensaajan asumistuen saajat ja keskimääräiset tuet Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 213 lopussa yhteensä helsinkiläistä eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajan asumistuen saajista 62 prosenttia oli naisia ja 91 prosenttia asui yksin. Tukea saatiin keskimäärin 241 euroa kuukaudessa ja saajista 95 prosenttia asui vuokraasunnossa. Luku Lähde: Kela, Kelasto-raportit. 54

55 65 vuotta täyttäneet eläkkeensaajan hoitotuen saajat vastaavan ikäistä kohti % Helsinki Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 55

56 Elinajanodote ja kuolleisuus Helsingissä kuoli vuosien aikana 65-vuotiaana tai sitä vanhempana vuosittain keskimäärin 3 94 henkilöä. Naisten pidempi elinikä näkyy helsinkiläisten kuolleisuudessa. Naisia oli vuotiaana kuolleista vähemmistö, 42 prosenttia, vuotiaana kuolleista noin puolet, 52 prosenttia ja 85 vuotta tai sitä vanhempana kuolleista 73 prosenttia Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 56

57 65-vuotiaan elinajanodote Helsingissä ja koko maassa Helsinki, miehet Suomi, miehet Helsinki,naiset Suomi, naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 57

58 22 Helsinkiläisten 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus 1 vastaavanikäistä kohti Helsingissä (3 vuoden liukuva keskiarvo) Miehet 22 Naiset v v. 85+-v v v. 85+-v Lähde: Tilastokeskus. 58

59 65 vuotta täyttäneiden yleisimmät kuolemansyyt Helsingissä. Osuus % vastaavan ikäryhmän kuolleista vuosien keskiarvo vuotiaiden yleisin kuolemansyy ovat kasvaimet, lähinnä syöpätaudit Tapaturmat vuotialla ja 85 vuotta täyttäneillä yleisin kuolemansyy ovat verenkiertoelinten sairaudet, joista noin puolet on sepelvaltimotautia ja noin neljäsosa aivoverisuonien sairauksia. % Hengityselinten sairaudet Dementia, Alzheimerintauti Kasvaimet Dementia ja Alzheimerin tauti ovat toiseksi yleisin kuolemansyy 85 vuotta täyttäneillä v v. 85+-v. Verenkiertoelinte n sairaudet Lähde: Tilastokeskus. 59

60 Kiitos! Helsingin kaupungin tietokeskus

65 vuotta täyttäneet Helsingissä

65 vuotta täyttäneet Helsingissä 216:14 65 vuotta täyttäneet Helsingissä 65 vuotta täyttäneet Helsingissä Ikääntyvät 65 vuotta täyttäneet ovat tärkeä ryhmä kaupungin asukkaita. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee

Lisätiedot

Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen

Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut juha.jolkkonen@hel.fi www.hel.fi/sote Väestö Helsingissä

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus

Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous 26.4.2017 Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus % Työikäiset ja ikääntyneet tuloluokittain vuonna 2014, osuus % ikäryhmän

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 2017:10 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 Tulot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 35 100 euroa Helsingissä mediaanitulo 27 200 euroa Veroja ja veroluonteisia

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

5 Keskivaikean ja sitä vaikeamman dementian esiintyvyys Etelä-Karjalassa vuonna 2012 ja ennuste vuoteen Palvelurakenne yli 75-vuotiaat

5 Keskivaikean ja sitä vaikeamman dementian esiintyvyys Etelä-Karjalassa vuonna 2012 ja ennuste vuoteen Palvelurakenne yli 75-vuotiaat Liite 1 Tilastot TILASTOLIITTEEN SISÄLTÖ 1 Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue 2 Yli 63-vuotiaat kunnittain, Eksoten alue 3 Väestöllinen huoltosuhde 4 Eläkkeensaajien lukumäärä ja kokonaiseläke /kk, Eksoten

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

2017:3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016

2017:3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016 2017:3 Hanna Ahlgren-Leinvuo YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016 Helsingissä oli vuoden 2016 lopussa yli 44 000 yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa, joissa asui yhteensä lähes 83 000 henkilöä.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013 Nuorten tilanne Helsingissä Tilastoja marraskuu 2013 1 Nuoret 15-29-vuotiaat 15-29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 vuoden 2013 alussa, heidän osuutensa on 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010 5 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010. SISÄLTÖ ALKUSANAT... 1 1. JOHDANTO... 2 1.1 Ikääntynyt väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla... 4 2. 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010...

Lisätiedot

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014 1:1 Yleinen Asumistuki Helsingissä 1 Keitä ovat yleisen asumistuen saajat Helsingissä? Yleinen asumistuki 1 on tarkoitettu pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi. Pääasiassa asumistukeen

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke)

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke) Sosiaali- ja terveysvaliokunta keskiviikko 12.10.2016 klo 09:30 / HE 134/2016 Pyydetty tilastoyhteenveto (12.10.2016) Asiantuntija: Anja Noro, THT, dosentti, Projektipäällikkö, STM kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016: tilinpäätösraportointi

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016: tilinpäätösraportointi OPERATIIVINEN SOPIMUS : tilinpäätösraportointi Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP TAM TP Tulot 34 738 33 824 33 640 Menot 179 494 180 327 176 929 Netto 144 756

Lisätiedot

Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014

Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot