Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä?

Transkriptio

1 Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Asta Manninen & tieken asiantuntijat Helsingin kaupungin tietokeskus

2 Väestö

3 Väestö Helsingissä asui vuoden 214 alussa henkilöä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta, 3 45 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Osuus Helsingin väestöstä oli 16,1 prosenttia. Ennusteen mukaan 65 täyttäneitä tulee Helsingissä vuonna 224 asumaan henkilöä, mikä on 18 prosenttia väestöstä. 75 vuotta täyttäneitä oli 41 8 ja määrä kohoaa 61 3:aan vuoteen 224 mennessä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 3

4 Väestö Vuoden 214 alussa Helsingissä asui henkilöä, jotka olivat täyttäneet 85 vuotta. Osuus Helsingin väestöstä oli 2 prosenttia. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 232 mennessä ja kolminkertaistuvan vuoteen 247 mennessä. 95 vuotta täyttäneiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Määrän ennustetaan kasvavan kolmasosalla vuoteen Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 4

5 Yli 65-vuotiaiden määrä , 224 ja ennustettu muutos vuoteen Muutos % Yli 65- vuotiaat % Yli 75- vuotiaat % Yli 85- vuotiaat % Yli 95- vuotiaat % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 5

6 Yli 65-vuotiaat äidinkielen mukaan Helsingissä Suomi Ruotsi Muu kieli Yli 65-vuotiaista 87 % on suomenkielisiä, 1 % ruotsinkielisiä ja 3 % vieraskielisiä Yli 85-vuotiaista 12,5 % on ruotsinkielisiä Yli 85-vuotiaita vieraskielisiä on Helsingissä vain Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 6

7 Yli 65-vuotiaat yleisimmät vieraat äidinkielet Venäjä Eesti, viro Englanti Saksa Somali Arabia Muut Venäjänkielisiä on yli kolmasosa, 38 % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 7

8 Yli 65-vuotiaat Syntymäpaikka iän mukaan 8 1 % % 5 Ulkomaat Ulkomaat 4 Luovutettu alue Muu Suomi 5 % Luovutettu alue Muu Suomi 3 Muu seutu Muu seutu 2 Helsinki 25 % Helsinki % Yli 65-vuotiaista Helsingissä syntyneitä on 3 % Luovutetulla alueella syntyneitä on yli 7, ja yli 75-vuotiaista 15 prosenttia Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 8

9 Eläkeikäiset Helsingissä sekä ennusteen perusvaihtoehto vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste

10 Vanhushuoltosuhde ja ennuste Helsingin vanhushuoltosuhde on jo alkanut heikentyä, mutta tulevaisuudessa muualla Suomessa huoltosuhde on paljon Helsinkiä heikompi. Helsinki kasvaa nopeasti ja saa paljon nuoria muuttajia sekä kotimaasta että ulkomailta, ja siksi ikärakenne on muuta maata nuorempi.,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5, Helsinki Koko maa Vanhushuoltosuhde = yli 65-v. / vuotiaat Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste

11 Yli 65-vuotiaiden muutot Helsinkiin/Helsingistä Muusta Suomesta/-een 75 5 Ulkomailta/-lle Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Muutot vähenevät merkittävästi iän myötä. Helsingistä muuttaa muihin kuntiin jonkin verran enemmän eläkeikäisiä kuin muualta tänne. Tämä pieni muuttotappio (keskim. 2 henkeä) on pysynyt likipitäen samansuuruisena viimeiset 15 vuotta. Ulkomaiden suuntaan Helsinki saa pientä muuttovoittoa ulkomailta, yleensä alle 5 henkeä vuodessa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 11

12 Helsingin sisäiset muutot iän mukaan keskimäärin Helsingin sisäiset muutot muihin asuntoihin vähenevät myös iän myötä, ja muutot laitoksiin kasvavat. Muutot laitoksiin ovat vähentyneet. Tämän kuvion data on saatu VRK:n väestökirjanpidosta, eikä siinä ole mukana kaikkia muuttoja laitoksiin. Helsingin sisäisiä muuttoja keskim. 3 8/vuosi, joista 12 prosenttia suuntautuu laitoksiin Muuttoja lkm. Laitoksiin % % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 12

13 Yli 65-vuotiaat: muutos osa-alueittain Eläkeikäisen väestön määrä kasvaa useantyyppisillä alueilla: Uudet, rakennettavat alueet. Erityisesti 196- ja 197-luvun esikaupunkialueet Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 13

14 Yli 75-vuotiaat: muutos osa-alueittain Yli 75-vuotiaiden määrä kasvavat myös monentyyppisillä alueilla: Uudet, rakennettavat alueet. Erityisesti 196- ja 197- luvun esikaupunkialueet Kantakaupunki. Sen sijaan vanhimmissa 195-luvun ja 196-luvun alun lähiöissä tämä ikäluokka on jo nyt niin suuri, että kasvun ennustetaan taittuvan Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 14

15 Asuminen 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntia oli vuonna 213 yhteensä noin 72, mikä oli 23 prosenttia kaikista asuntokunnista Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 15

16 Asuntokunnat, joissa vanhin yli 65-vuotias Yksinasuvien miesten määrä kasvaa selvästi nopeammin kuin naisten, syynä elinajan piteneminen ja avioerot. Asuntokuntarakenne Asuntokuntarakenne Yks.naiset Yks.miehet Kaksi henkeä Kolme tai enemm Kolme tai enemm. Kaksi henkeä Yks.miehet Yks.naiset Lähde: Tietokeskus. 16

17 Asuntokunnat, joissa vanhimman ikä yli 65-vuotta 214 Alueet, joilla suurin osuus yksinasuvia miehiä: Kallio, Vallila, Alppiharju. Alueet, joilla suurin osuus yksinasuvia naisia: Reijola, Haaga, Munkkiniemi. Alueet, joilla suurin osuus pariskuntia: Österdundom, Tuomarinkylä, Pakilat Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 17

18 65 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista Helsinki Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 18

19 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet sukupuolen mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Helsingissä ja koko maassa 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 89 prosenttia asui kotona vuonna 212. Väestöön suhteutettuna miehet asuivat naisia useammin kotona, miehistä kotona asui 92 prosenttia ja naisista 87 prosenttia. Kuitenkin, jos samaa katsotaan lukumäärinä, asuu kotona naisia lähes 12 enemmän kuin miehiä. Espoossa ja Vantaalla kotona asui kaksi prosenttiyksikköä enemmän (91 %) 75 vuotta täyttäneistä, ja koko maassa kotona asuvien osuus oli yhden prosenttiyksikön (9 %) suurempi. % Koko maa, miehet Helsinki, miehet Koko maa, naiset Helsinki, naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 19

20 Tulot ja eläkkeet Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 2

21 Vanhuuseläkkeet Helsingissä siirryttiin vuonna 213 vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,9 vuoden iässä. Tämä oli hieman korkeampi kuin koko maassa, jossa vanhuuseläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli 63,6 vuotta. Vanhuuseläkkeellä Helsingissä oli vuonna 213 yhteensä 14 8 henkeä, joista 61 prosenttia oli naisia. Vanhuuseläkkeensaajista 95 5 oli täyttänyt 65 vuotta ja 24 3 oli vähintään 8-vuotiaita. Varsinkin 8 vuotta täyttäneistä eläkkeensaajista naisten osuus oli ylivoimainen, kaikista 8 vuotta täyttäneistä eläkkeensaajista 7 prosenttia oli naisia ja naisia oli lähes 1 enemmän kuin miehiä. Tämä selittyy kuitenkin naisten pidemmällä eliniällä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 21

22 Keskimääräinen vanhuuseläke Vanhuuseläkettä saavan helsinkiläiseläkeläisen keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 213 lopussa 2 64 euroa kuukaudessa. Helsinkiläisen naisten eläke oli 7 senttiä, miesten eläkkeen ollessa euroa kuukaudessa, kun naisilla keskimääräinen kokonaiseläke oli naisilla euroa kuukaudessa. Kuitenkin helsinkiläisillä naisillakin keskimääräinen vanhuuseläke oli korkeampi kuin kaikkien Suomessa asuvien vanhuuseläkeläisen keskimääräinen kokonaiseläke, koko maassa keskimääräisen eläkkeen ollessa euroa kuukaudessa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 22

23 65 vuotta täyttäneet vanhuuseläkettä saavat Helsinkiläiset joulukuussa Luku Lähde: Kela, Kelasto-raportit.s 23

24 65 vuotta täyttäneet tulosaajat sukupuolen mukaan Helsingissä Luku Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 24

25 65 vuotta täyttäneiden keskimääräiset valtionveron alaiset tulot sukupuolen mukaan Helsingissä Vuoden 212 rahana Euroa/vuosi Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 25

26 Keskimääräiset vanhuuseläkkeet sukupuolen mukaan Helsingissä ja koko maassa Euroa kk Helsinki miehet Koko maa miehet Helsinki naiset Koko maa naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 26

27 Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Helsingissä vuonna Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 27

28 Eri ikäiset tulonsaajat tuloluokittain (%) Helsingissä vuonna 212 Lähes puolet (49%) vähintään 7-vuotta täyttäneistä kuuluu alimpiin tuloluokkiin (tulot alle 2 ) vuonna vuotiaiden kohdalla vastaava osuus oli 31%. 13%:lla 6-69-vuotiaista ja 6%:lla 7-vuotta täyttäneistä tulotaso oli vähintään 6 vuonna 212 Lisätietoja: Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 212. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 28/ Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 28

29 Terveys ja toimintakyky Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 29

30 Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 65 vuotta täyttäneet 1 vastaavanikäistä kohti Helsingissä Verenpainetauti Diabetes 25 Diabetes Psykoosi Sepelvaltimotauti Astma 2 15 Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Nivelreuma 1 Astma Psykoosi 5 Verenpainetauti Sydämen vajaatoiminta Sepelvaltimotauti Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 3

31 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) 213 Helsinkiläisistä 63 vuotta täyttäneistä 54 %, koko maassa 52 % koki elämänlaatunsa hyväksi. 7 6 % Helsinkiläisistä miehistä koko maata ja helsinkiläisiä naisia suurempi osuus koki elämänlaatunsa hyväksi. Elämänlaatunsa hyväksi kokeneiden osuus oli korkein vuotiailla ja tässä ikäryhmässä helsinkiläisten osuus oli selvästi koko maata korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 31

32 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 213 Hiukan yli puolet 63 vuotta täyttäneestä väestöstä kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Helsingissä 53 %, koko maassa 56% % Helsinkiläiset naiset kokevat oman terveytensä koko maata paremmaksi kaikissa ikäryhmissä, miehistä vain 7 79-vuotiaat. Keskitason koulutuksen saaneet helsinkiläiset kokevat terveytensä huonommaksi, matalan koulutason saaneet samanlaiseksi ja korkean koulutustason saaneet paremmaksi kuin koko maassa v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 32

33 Muistinsa huonoksi kokeneiden osuus % 63+vuotiaat % Muistinsa huonoksi kokevien osuus on koko maassa 6,1 %, Helsingissä 5,5 % 63 vuotta täyttäneistä. Korkein osuus muistinsa huonoksi kokeneita on 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Helsinkiläisistä miehistä muistinsa huonoksi kokevien osuus on koko maata alempi, naisilla taas hiukan korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 33

34 Alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus (AUDIT-1k) (%) % Humalahakuisesti alkoholia käyttävien osuus 63 vuotta täyttäneistä oli Helsingissä 18 % ja koko maassa 14 % vuonna 213. Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 34

35 Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 3 kg/m2) (%) % Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 3 kg/m²) oli 19 % helsinkiläisistä ja 21 % koko maan 63 vuotta täyttäneistä. Vain 7-79-vuotiaista miehistä lihavien osuus oli Helsingissä koko maata korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 35

36 Puolen kilometrin kävelyssä suuria vaikeuksia kokeneiden osuus (%) 213 % 15 % koki puolen kilometrin kävelyssä suuria vaikeuksia sekä Helsingin että koko maan 63 vuotta täyttäneistä. Yleisimmin kävelyvaikeuksia kokivat 8 vuotta täyttäneet. Helsinkiläisissä miehissä vaikeuksia kokeneita oli hiukan koko maata suurempi osuus, naisista taas hiukan koko maata pienempi osuus Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 36

37 Arkitoimissaan apua tarvitsevien osuus 63 vuotta täyttäneistä (%) 213 Helsinkiläisistä 63 vuotta täyttäneistä 27 % ja koko maassa 28 % koki tarvitsevansa apua arkitoimissaan. Sekä naisista että miehistä helsinkiläisten apua tarvitsevien osuus oli koko maata alempi. Avun tarve on suurin 8 vuotta täyttäneillä, joista yli puolet tarvitsi apua. Apua tarvitsivat eniten matalan koulutustason saaneet ja Helsingissä myös keskitason koulutustason saaneet. 63 vuotta täyttäneistä Helsingissä 9 % ja koko maassa 6 % koki saavansa riittämättömästi apua. Korkein osuus riittämättömästi apua saavia oli 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 37

38 Avun tarve arkitoimissa (%) 63 vuotta täyttäneistä Arkitoimissaan apua tarvitsevien osuus % 63 vuotta täyttäneistä Kokee saavansa riittämättömästi apua, osuus % 63 vuotta täyttäneistä Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 38

39 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 213 Itsensä yksinäiseksi tuntevien 63 vuotta täyttäneiden osuus on Helsingissä 9,8 %, koko maassa 9,1 %. Naiset kokevat itsensä miehiä yksinäisemmiksi kaikissa ikäryhmissä Helsingissä ja koko maassa. Ero miesten ja naisten välillä on Helsingissä koko maata suurempi. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on korkein 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä sekä Helsingissä, että koko maassa % v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 39

40 Pitää yhteyttä kotitalouden ulkopuolella ystäviin ja sukulaisiin (%) % Kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin pitää 63 vuotta täyttäneistä yhteyttä Helsingissä 81 % ja koko maassa 77 %. Yhteyttä pitävien osuus on Helsingissä koko maata korkeampi kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla koulutustasoilla Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 4

41 Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus (%) 213 Internetiä käytti sähköiseen asiointiin 54% Helsingin ja 46 % koko maan 63 vuotta täyttäneistä vuonna % Internetin käyttö oli yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat. Miehistä internetiä käytti naisia suurempi osuus sekä Helsingissä että koko maassa ja kaikissa ikäryhmissä. Korkean koulutustason saaneilla internetin käyttö oli yleisempää kuin alemmilla koulutustasoilla v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 41

42 Hyvinvointi

43 65 8-vuotiaiden tyytyväisyys hyvinvoinnin tekijöihin ja niiden merkitys omalle hyvinvoinnille Asteikot 4=tyytymätön 1=tyytyväinen ja 1=ei lainkaan merkitystä 5=erittäin suuri merkitys Merkitys 4,5 4, 3,5 3, 2,5 3,46 terveys fyysinen kunto ympäristön puhtaus palvelujen läheisyys rakastetuksi tunteminen varallisuus tulot ja kulutus matkustelu uuden oppiminen ulkonäkö viihde sukupuolielämä järjestötoiminta työtilanne 7,87 luottamukselliset ihmissuhteet luonnosta nauttiminen kotoinen ympäristö ystäväsuhde iloa arkisista asioista sukulaissuhde arvostuksen saaminen liikunta naapurisuhde kulttuuriharrastus kuuluu yhteisöön vapaaehtoistoiminta perhesuhde uskonnon harjoittaminen 2, 6,5 7, 7,5 8, 8,5 9, Tyytyväisyys

44 65 8-vuotiaiden tyytyväisyys hyvinvoinnin tekijöihin ja niiden merkitys omalle hyvinvoinnille Ikääntyneille perhesuhteet ja muut läheiset ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä. Nuoremmille naapureiden merkitys on vähäinen, mutta kasvaa ikääntyneillä. Luonnosta nauttiminen ja lähiympäristö ovat ikääntyneillä tärkeitä elämänilon tuottajia. Terveyden merkitys korostuu, mutta tyytyväisyys vähenee. Suuri osa on tyytymättömiä tuloihin ja kulutusmahdollisuuksiin, mutta niiden merkityskin vähenee ikääntyessä. Uskontojen harjoittaminen ja yhteisöllinen toiminta eivät keskimäärin ole tärkeitä, mutta ne joille on, ovat myös tyytyväisiä mahdollisuuksiin

45 Hyvin ja huonosti taloudellisesti toimeentulevien kokema hyvinvointi Itse arvioitu hyvinvointi asteikolla

46 Hyvin ja huonosti taloudellisesti toimeentulevien kokema hyvinvointi Huonosti taloudellisesti toimeentulevat arvioivat jokaisella ulottuvuudella hyvinvointinsa heikommaksi kuin hyvin toimeentulevat ja pitkään huonosti toimeen tulleilla hyvinvointivaje oli vielä isompi. Asumisessa ja yhteisyyssuhteissa toimeentuloeroilla ei paljoa merkitystä. Pitkään köyhyydessä eläneet kokivat erityisesti terveydentilansa ja harrastusmahdollisuutensa muita huonommaksi

47 Palvelut ja etuudet Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 47

48 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin (PTH) potilaana olleet ja yksityislääkärin palkkioista korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet vuonna vuotta täyttäneet olivat perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaana useammin kuin yksityislääkärin potilaana sekä Helsingissä että koko maassa per 1 PTH lääkäri Helsinki Helsinkiläiset 65 vuotta täyttäneet olivat perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaana hiukan useammin kuin vastaavanikäiset koko maassa ja käyttivät myös yksityislääkärin palveluja koko maata useammin. Eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin palvelua 65 vuotta täyttäneistä käyttivät 85 vuotta täyttäneet, yksityislääkärin palvelua taas vuotiaat PTH lääkäri Koko maa Kela Lääkärinpalkkio t Helsinki Kela Lääkärinpalkkio t Koko maa Koko väestö Ikä Lähde: THL - Sotkanet, Kela - Kelasto. 48

49 Vanhusten palvelujen käyttö 75 vuotta täyttäneet Kotona asuvista 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 12 prosenttia sai joulukuun 213 aikana säännöllistä kotihoitoa eli kotipalveluita tai kotisairaanhoitoa vähintään kerran viikossa. Tämä oli useampi kuin Espoossa (8 %) tai Vantaalla (7 %). 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 4 prosentilla oli vuoden 213 aikana omaishoitaja, jolle maksettiin omaishoidon tukea. Espoossa ja Vantaalla omaishoidon tukea sai 3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 49

50 Vanhusten palvelujen käyttö 75 vuotta täyttäneet Tehostettua palveluasumista ja laitoshoidoksi luokiteltavaa vanhainkotihoitoa voidaan tarkastella yhtenäisenä ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuutena. Helsingissä, kuten Suomessa yleisemminkin, on laitospalveluja viimeisten vuosien aikana systemaattisesti vähennetty ja siirrytty laitosasumisesta kohti palveluasumista. Vuoden 213 lopussa yhteensä 6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ikääntyneistä helsinkiläisistä asui tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa eli vanhainkodeissa hoidettiin 3 prosenttia ikäryhmästä. Sekä Espoossa että Vantaalla laitoksissa asuvien vanhusten osuus oli Helsinkiä pienempi, mutta samalla kuitenkaan palveluasumisessa olevien osuudessa ei ollut suuria eroja Helsinkiin. Kokonaisuutena ympärivuorokautisen hoidon piirissä oli vuoden 213 lopussa 1 % helsinkiläisvanhuksista, Espoossa ja Vantaalla prosenttiyksikön vähemmän Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 5

51 Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Helsingissä 213 Erikoissairaanhoito,4 Tk-lyhytaikainen 1,3 Tk-pitkäaikainen,3 Vanhainkoti 3,4 Tehost. palveluasuminen 6,3 Omaishoidon tuki 3,7 Säännöllinen kotihoito 12, % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 51

52 Eri vanhusikäryhmistä vanhusten asumispalvelujen käyttäjinä vuonna 213, % Helsingissä % ikäryhmästä vuotiaat vuotiaat 85 vuotta täyttäneet Tehostetussa palveluasumisessa Laitoshoidossa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 52

53 Eri vanhusikäryhmien vanhusten kotipalvelujen käyttäjät vuonna 213, % Helsingissä % Ikäryhmästä vuotta täyttäneet vuotiaat vuotiaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat joulukuussa Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 53

54 Eläkkeensaajan asumistuen saajat ja keskimääräiset tuet Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 213 lopussa yhteensä helsinkiläistä eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajan asumistuen saajista 62 prosenttia oli naisia ja 91 prosenttia asui yksin. Tukea saatiin keskimäärin 241 euroa kuukaudessa ja saajista 95 prosenttia asui vuokraasunnossa. Luku Lähde: Kela, Kelasto-raportit. 54

55 65 vuotta täyttäneet eläkkeensaajan hoitotuen saajat vastaavan ikäistä kohti % Helsinki Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 55

56 Elinajanodote ja kuolleisuus Helsingissä kuoli vuosien aikana 65-vuotiaana tai sitä vanhempana vuosittain keskimäärin 3 94 henkilöä. Naisten pidempi elinikä näkyy helsinkiläisten kuolleisuudessa. Naisia oli vuotiaana kuolleista vähemmistö, 42 prosenttia, vuotiaana kuolleista noin puolet, 52 prosenttia ja 85 vuotta tai sitä vanhempana kuolleista 73 prosenttia Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 56

57 65-vuotiaan elinajanodote Helsingissä ja koko maassa Helsinki, miehet Suomi, miehet Helsinki,naiset Suomi, naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 57

58 22 Helsinkiläisten 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus 1 vastaavanikäistä kohti Helsingissä (3 vuoden liukuva keskiarvo) Miehet 22 Naiset v v. 85+-v v v. 85+-v Lähde: Tilastokeskus. 58

59 65 vuotta täyttäneiden yleisimmät kuolemansyyt Helsingissä. Osuus % vastaavan ikäryhmän kuolleista vuosien keskiarvo vuotiaiden yleisin kuolemansyy ovat kasvaimet, lähinnä syöpätaudit Tapaturmat vuotialla ja 85 vuotta täyttäneillä yleisin kuolemansyy ovat verenkiertoelinten sairaudet, joista noin puolet on sepelvaltimotautia ja noin neljäsosa aivoverisuonien sairauksia. % Hengityselinten sairaudet Dementia, Alzheimerintauti Kasvaimet Dementia ja Alzheimerin tauti ovat toiseksi yleisin kuolemansyy 85 vuotta täyttäneillä v v. 85+-v. Verenkiertoelinte n sairaudet Lähde: Tilastokeskus. 59

60 Kiitos! Helsingin kaupungin tietokeskus