Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä?"

Transkriptio

1 Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Asta Manninen & tieken asiantuntijat Helsingin kaupungin tietokeskus

2 Väestö

3 Väestö Helsingissä asui vuoden 214 alussa henkilöä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta, 3 45 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Osuus Helsingin väestöstä oli 16,1 prosenttia. Ennusteen mukaan 65 täyttäneitä tulee Helsingissä vuonna 224 asumaan henkilöä, mikä on 18 prosenttia väestöstä. 75 vuotta täyttäneitä oli 41 8 ja määrä kohoaa 61 3:aan vuoteen 224 mennessä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 3

4 Väestö Vuoden 214 alussa Helsingissä asui henkilöä, jotka olivat täyttäneet 85 vuotta. Osuus Helsingin väestöstä oli 2 prosenttia. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 232 mennessä ja kolminkertaistuvan vuoteen 247 mennessä. 95 vuotta täyttäneiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Määrän ennustetaan kasvavan kolmasosalla vuoteen Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 4

5 Yli 65-vuotiaiden määrä , 224 ja ennustettu muutos vuoteen Muutos % Yli 65- vuotiaat % Yli 75- vuotiaat % Yli 85- vuotiaat % Yli 95- vuotiaat % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 5

6 Yli 65-vuotiaat äidinkielen mukaan Helsingissä Suomi Ruotsi Muu kieli Yli 65-vuotiaista 87 % on suomenkielisiä, 1 % ruotsinkielisiä ja 3 % vieraskielisiä Yli 85-vuotiaista 12,5 % on ruotsinkielisiä Yli 85-vuotiaita vieraskielisiä on Helsingissä vain Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 6

7 Yli 65-vuotiaat yleisimmät vieraat äidinkielet Venäjä Eesti, viro Englanti Saksa Somali Arabia Muut Venäjänkielisiä on yli kolmasosa, 38 % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 7

8 Yli 65-vuotiaat Syntymäpaikka iän mukaan 8 1 % % 5 Ulkomaat Ulkomaat 4 Luovutettu alue Muu Suomi 5 % Luovutettu alue Muu Suomi 3 Muu seutu Muu seutu 2 Helsinki 25 % Helsinki % Yli 65-vuotiaista Helsingissä syntyneitä on 3 % Luovutetulla alueella syntyneitä on yli 7, ja yli 75-vuotiaista 15 prosenttia Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 8

9 Eläkeikäiset Helsingissä sekä ennusteen perusvaihtoehto vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste

10 Vanhushuoltosuhde ja ennuste Helsingin vanhushuoltosuhde on jo alkanut heikentyä, mutta tulevaisuudessa muualla Suomessa huoltosuhde on paljon Helsinkiä heikompi. Helsinki kasvaa nopeasti ja saa paljon nuoria muuttajia sekä kotimaasta että ulkomailta, ja siksi ikärakenne on muuta maata nuorempi.,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5, Helsinki Koko maa Vanhushuoltosuhde = yli 65-v. / vuotiaat Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste

11 Yli 65-vuotiaiden muutot Helsinkiin/Helsingistä Muusta Suomesta/-een 75 5 Ulkomailta/-lle Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Muutot vähenevät merkittävästi iän myötä. Helsingistä muuttaa muihin kuntiin jonkin verran enemmän eläkeikäisiä kuin muualta tänne. Tämä pieni muuttotappio (keskim. 2 henkeä) on pysynyt likipitäen samansuuruisena viimeiset 15 vuotta. Ulkomaiden suuntaan Helsinki saa pientä muuttovoittoa ulkomailta, yleensä alle 5 henkeä vuodessa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 11

12 Helsingin sisäiset muutot iän mukaan keskimäärin Helsingin sisäiset muutot muihin asuntoihin vähenevät myös iän myötä, ja muutot laitoksiin kasvavat. Muutot laitoksiin ovat vähentyneet. Tämän kuvion data on saatu VRK:n väestökirjanpidosta, eikä siinä ole mukana kaikkia muuttoja laitoksiin. Helsingin sisäisiä muuttoja keskim. 3 8/vuosi, joista 12 prosenttia suuntautuu laitoksiin Muuttoja lkm. Laitoksiin % % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 12

13 Yli 65-vuotiaat: muutos osa-alueittain Eläkeikäisen väestön määrä kasvaa useantyyppisillä alueilla: Uudet, rakennettavat alueet. Erityisesti 196- ja 197-luvun esikaupunkialueet Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 13

14 Yli 75-vuotiaat: muutos osa-alueittain Yli 75-vuotiaiden määrä kasvavat myös monentyyppisillä alueilla: Uudet, rakennettavat alueet. Erityisesti 196- ja 197- luvun esikaupunkialueet Kantakaupunki. Sen sijaan vanhimmissa 195-luvun ja 196-luvun alun lähiöissä tämä ikäluokka on jo nyt niin suuri, että kasvun ennustetaan taittuvan Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 14

15 Asuminen 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntia oli vuonna 213 yhteensä noin 72, mikä oli 23 prosenttia kaikista asuntokunnista Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 15

16 Asuntokunnat, joissa vanhin yli 65-vuotias Yksinasuvien miesten määrä kasvaa selvästi nopeammin kuin naisten, syynä elinajan piteneminen ja avioerot. Asuntokuntarakenne Asuntokuntarakenne Yks.naiset Yks.miehet Kaksi henkeä Kolme tai enemm Kolme tai enemm. Kaksi henkeä Yks.miehet Yks.naiset Lähde: Tietokeskus. 16

17 Asuntokunnat, joissa vanhimman ikä yli 65-vuotta 214 Alueet, joilla suurin osuus yksinasuvia miehiä: Kallio, Vallila, Alppiharju. Alueet, joilla suurin osuus yksinasuvia naisia: Reijola, Haaga, Munkkiniemi. Alueet, joilla suurin osuus pariskuntia: Österdundom, Tuomarinkylä, Pakilat Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 17

18 65 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista Helsinki Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 18

19 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet sukupuolen mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Helsingissä ja koko maassa 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 89 prosenttia asui kotona vuonna 212. Väestöön suhteutettuna miehet asuivat naisia useammin kotona, miehistä kotona asui 92 prosenttia ja naisista 87 prosenttia. Kuitenkin, jos samaa katsotaan lukumäärinä, asuu kotona naisia lähes 12 enemmän kuin miehiä. Espoossa ja Vantaalla kotona asui kaksi prosenttiyksikköä enemmän (91 %) 75 vuotta täyttäneistä, ja koko maassa kotona asuvien osuus oli yhden prosenttiyksikön (9 %) suurempi. % Koko maa, miehet Helsinki, miehet Koko maa, naiset Helsinki, naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 19

20 Tulot ja eläkkeet Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 2

21 Vanhuuseläkkeet Helsingissä siirryttiin vuonna 213 vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,9 vuoden iässä. Tämä oli hieman korkeampi kuin koko maassa, jossa vanhuuseläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli 63,6 vuotta. Vanhuuseläkkeellä Helsingissä oli vuonna 213 yhteensä 14 8 henkeä, joista 61 prosenttia oli naisia. Vanhuuseläkkeensaajista 95 5 oli täyttänyt 65 vuotta ja 24 3 oli vähintään 8-vuotiaita. Varsinkin 8 vuotta täyttäneistä eläkkeensaajista naisten osuus oli ylivoimainen, kaikista 8 vuotta täyttäneistä eläkkeensaajista 7 prosenttia oli naisia ja naisia oli lähes 1 enemmän kuin miehiä. Tämä selittyy kuitenkin naisten pidemmällä eliniällä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 21

22 Keskimääräinen vanhuuseläke Vanhuuseläkettä saavan helsinkiläiseläkeläisen keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 213 lopussa 2 64 euroa kuukaudessa. Helsinkiläisen naisten eläke oli 7 senttiä, miesten eläkkeen ollessa euroa kuukaudessa, kun naisilla keskimääräinen kokonaiseläke oli naisilla euroa kuukaudessa. Kuitenkin helsinkiläisillä naisillakin keskimääräinen vanhuuseläke oli korkeampi kuin kaikkien Suomessa asuvien vanhuuseläkeläisen keskimääräinen kokonaiseläke, koko maassa keskimääräisen eläkkeen ollessa euroa kuukaudessa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 22

23 65 vuotta täyttäneet vanhuuseläkettä saavat Helsinkiläiset joulukuussa Luku Lähde: Kela, Kelasto-raportit.s 23

24 65 vuotta täyttäneet tulosaajat sukupuolen mukaan Helsingissä Luku Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 24

25 65 vuotta täyttäneiden keskimääräiset valtionveron alaiset tulot sukupuolen mukaan Helsingissä Vuoden 212 rahana Euroa/vuosi Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 25

26 Keskimääräiset vanhuuseläkkeet sukupuolen mukaan Helsingissä ja koko maassa Euroa kk Helsinki miehet Koko maa miehet Helsinki naiset Koko maa naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 26

27 Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Helsingissä vuonna Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 27

28 Eri ikäiset tulonsaajat tuloluokittain (%) Helsingissä vuonna 212 Lähes puolet (49%) vähintään 7-vuotta täyttäneistä kuuluu alimpiin tuloluokkiin (tulot alle 2 ) vuonna vuotiaiden kohdalla vastaava osuus oli 31%. 13%:lla 6-69-vuotiaista ja 6%:lla 7-vuotta täyttäneistä tulotaso oli vähintään 6 vuonna 212 Lisätietoja: Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 212. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 28/ Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 28

29 Terveys ja toimintakyky Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 29

30 Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 65 vuotta täyttäneet 1 vastaavanikäistä kohti Helsingissä Verenpainetauti Diabetes 25 Diabetes Psykoosi Sepelvaltimotauti Astma 2 15 Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Nivelreuma 1 Astma Psykoosi 5 Verenpainetauti Sydämen vajaatoiminta Sepelvaltimotauti Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 3

31 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) 213 Helsinkiläisistä 63 vuotta täyttäneistä 54 %, koko maassa 52 % koki elämänlaatunsa hyväksi. 7 6 % Helsinkiläisistä miehistä koko maata ja helsinkiläisiä naisia suurempi osuus koki elämänlaatunsa hyväksi. Elämänlaatunsa hyväksi kokeneiden osuus oli korkein vuotiailla ja tässä ikäryhmässä helsinkiläisten osuus oli selvästi koko maata korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 31

32 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 213 Hiukan yli puolet 63 vuotta täyttäneestä väestöstä kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Helsingissä 53 %, koko maassa 56% % Helsinkiläiset naiset kokevat oman terveytensä koko maata paremmaksi kaikissa ikäryhmissä, miehistä vain 7 79-vuotiaat. Keskitason koulutuksen saaneet helsinkiläiset kokevat terveytensä huonommaksi, matalan koulutason saaneet samanlaiseksi ja korkean koulutustason saaneet paremmaksi kuin koko maassa v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 32

33 Muistinsa huonoksi kokeneiden osuus % 63+vuotiaat % Muistinsa huonoksi kokevien osuus on koko maassa 6,1 %, Helsingissä 5,5 % 63 vuotta täyttäneistä. Korkein osuus muistinsa huonoksi kokeneita on 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Helsinkiläisistä miehistä muistinsa huonoksi kokevien osuus on koko maata alempi, naisilla taas hiukan korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 33

34 Alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus (AUDIT-1k) (%) % Humalahakuisesti alkoholia käyttävien osuus 63 vuotta täyttäneistä oli Helsingissä 18 % ja koko maassa 14 % vuonna 213. Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 34

35 Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 3 kg/m2) (%) % Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 3 kg/m²) oli 19 % helsinkiläisistä ja 21 % koko maan 63 vuotta täyttäneistä. Vain 7-79-vuotiaista miehistä lihavien osuus oli Helsingissä koko maata korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 35

36 Puolen kilometrin kävelyssä suuria vaikeuksia kokeneiden osuus (%) 213 % 15 % koki puolen kilometrin kävelyssä suuria vaikeuksia sekä Helsingin että koko maan 63 vuotta täyttäneistä. Yleisimmin kävelyvaikeuksia kokivat 8 vuotta täyttäneet. Helsinkiläisissä miehissä vaikeuksia kokeneita oli hiukan koko maata suurempi osuus, naisista taas hiukan koko maata pienempi osuus Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 36

37 Arkitoimissaan apua tarvitsevien osuus 63 vuotta täyttäneistä (%) 213 Helsinkiläisistä 63 vuotta täyttäneistä 27 % ja koko maassa 28 % koki tarvitsevansa apua arkitoimissaan. Sekä naisista että miehistä helsinkiläisten apua tarvitsevien osuus oli koko maata alempi. Avun tarve on suurin 8 vuotta täyttäneillä, joista yli puolet tarvitsi apua. Apua tarvitsivat eniten matalan koulutustason saaneet ja Helsingissä myös keskitason koulutustason saaneet. 63 vuotta täyttäneistä Helsingissä 9 % ja koko maassa 6 % koki saavansa riittämättömästi apua. Korkein osuus riittämättömästi apua saavia oli 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 37

38 Avun tarve arkitoimissa (%) 63 vuotta täyttäneistä Arkitoimissaan apua tarvitsevien osuus % 63 vuotta täyttäneistä Kokee saavansa riittämättömästi apua, osuus % 63 vuotta täyttäneistä Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 38

39 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 213 Itsensä yksinäiseksi tuntevien 63 vuotta täyttäneiden osuus on Helsingissä 9,8 %, koko maassa 9,1 %. Naiset kokevat itsensä miehiä yksinäisemmiksi kaikissa ikäryhmissä Helsingissä ja koko maassa. Ero miesten ja naisten välillä on Helsingissä koko maata suurempi. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on korkein 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä sekä Helsingissä, että koko maassa % v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 39

40 Pitää yhteyttä kotitalouden ulkopuolella ystäviin ja sukulaisiin (%) % Kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin pitää 63 vuotta täyttäneistä yhteyttä Helsingissä 81 % ja koko maassa 77 %. Yhteyttä pitävien osuus on Helsingissä koko maata korkeampi kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla koulutustasoilla Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 4

41 Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus (%) 213 Internetiä käytti sähköiseen asiointiin 54% Helsingin ja 46 % koko maan 63 vuotta täyttäneistä vuonna % Internetin käyttö oli yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat. Miehistä internetiä käytti naisia suurempi osuus sekä Helsingissä että koko maassa ja kaikissa ikäryhmissä. Korkean koulutustason saaneilla internetin käyttö oli yleisempää kuin alemmilla koulutustasoilla v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 41

42 Hyvinvointi

43 65 8-vuotiaiden tyytyväisyys hyvinvoinnin tekijöihin ja niiden merkitys omalle hyvinvoinnille Asteikot 4=tyytymätön 1=tyytyväinen ja 1=ei lainkaan merkitystä 5=erittäin suuri merkitys Merkitys 4,5 4, 3,5 3, 2,5 3,46 terveys fyysinen kunto ympäristön puhtaus palvelujen läheisyys rakastetuksi tunteminen varallisuus tulot ja kulutus matkustelu uuden oppiminen ulkonäkö viihde sukupuolielämä järjestötoiminta työtilanne 7,87 luottamukselliset ihmissuhteet luonnosta nauttiminen kotoinen ympäristö ystäväsuhde iloa arkisista asioista sukulaissuhde arvostuksen saaminen liikunta naapurisuhde kulttuuriharrastus kuuluu yhteisöön vapaaehtoistoiminta perhesuhde uskonnon harjoittaminen 2, 6,5 7, 7,5 8, 8,5 9, Tyytyväisyys

44 65 8-vuotiaiden tyytyväisyys hyvinvoinnin tekijöihin ja niiden merkitys omalle hyvinvoinnille Ikääntyneille perhesuhteet ja muut läheiset ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä. Nuoremmille naapureiden merkitys on vähäinen, mutta kasvaa ikääntyneillä. Luonnosta nauttiminen ja lähiympäristö ovat ikääntyneillä tärkeitä elämänilon tuottajia. Terveyden merkitys korostuu, mutta tyytyväisyys vähenee. Suuri osa on tyytymättömiä tuloihin ja kulutusmahdollisuuksiin, mutta niiden merkityskin vähenee ikääntyessä. Uskontojen harjoittaminen ja yhteisöllinen toiminta eivät keskimäärin ole tärkeitä, mutta ne joille on, ovat myös tyytyväisiä mahdollisuuksiin

45 Hyvin ja huonosti taloudellisesti toimeentulevien kokema hyvinvointi Itse arvioitu hyvinvointi asteikolla

46 Hyvin ja huonosti taloudellisesti toimeentulevien kokema hyvinvointi Huonosti taloudellisesti toimeentulevat arvioivat jokaisella ulottuvuudella hyvinvointinsa heikommaksi kuin hyvin toimeentulevat ja pitkään huonosti toimeen tulleilla hyvinvointivaje oli vielä isompi. Asumisessa ja yhteisyyssuhteissa toimeentuloeroilla ei paljoa merkitystä. Pitkään köyhyydessä eläneet kokivat erityisesti terveydentilansa ja harrastusmahdollisuutensa muita huonommaksi

47 Palvelut ja etuudet Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 47

48 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin (PTH) potilaana olleet ja yksityislääkärin palkkioista korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet vuonna vuotta täyttäneet olivat perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaana useammin kuin yksityislääkärin potilaana sekä Helsingissä että koko maassa per 1 PTH lääkäri Helsinki Helsinkiläiset 65 vuotta täyttäneet olivat perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaana hiukan useammin kuin vastaavanikäiset koko maassa ja käyttivät myös yksityislääkärin palveluja koko maata useammin. Eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin palvelua 65 vuotta täyttäneistä käyttivät 85 vuotta täyttäneet, yksityislääkärin palvelua taas vuotiaat PTH lääkäri Koko maa Kela Lääkärinpalkkio t Helsinki Kela Lääkärinpalkkio t Koko maa Koko väestö Ikä Lähde: THL - Sotkanet, Kela - Kelasto. 48

49 Vanhusten palvelujen käyttö 75 vuotta täyttäneet Kotona asuvista 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 12 prosenttia sai joulukuun 213 aikana säännöllistä kotihoitoa eli kotipalveluita tai kotisairaanhoitoa vähintään kerran viikossa. Tämä oli useampi kuin Espoossa (8 %) tai Vantaalla (7 %). 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 4 prosentilla oli vuoden 213 aikana omaishoitaja, jolle maksettiin omaishoidon tukea. Espoossa ja Vantaalla omaishoidon tukea sai 3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 49

50 Vanhusten palvelujen käyttö 75 vuotta täyttäneet Tehostettua palveluasumista ja laitoshoidoksi luokiteltavaa vanhainkotihoitoa voidaan tarkastella yhtenäisenä ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuutena. Helsingissä, kuten Suomessa yleisemminkin, on laitospalveluja viimeisten vuosien aikana systemaattisesti vähennetty ja siirrytty laitosasumisesta kohti palveluasumista. Vuoden 213 lopussa yhteensä 6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ikääntyneistä helsinkiläisistä asui tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa eli vanhainkodeissa hoidettiin 3 prosenttia ikäryhmästä. Sekä Espoossa että Vantaalla laitoksissa asuvien vanhusten osuus oli Helsinkiä pienempi, mutta samalla kuitenkaan palveluasumisessa olevien osuudessa ei ollut suuria eroja Helsinkiin. Kokonaisuutena ympärivuorokautisen hoidon piirissä oli vuoden 213 lopussa 1 % helsinkiläisvanhuksista, Espoossa ja Vantaalla prosenttiyksikön vähemmän Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 5

51 Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Helsingissä 213 Erikoissairaanhoito,4 Tk-lyhytaikainen 1,3 Tk-pitkäaikainen,3 Vanhainkoti 3,4 Tehost. palveluasuminen 6,3 Omaishoidon tuki 3,7 Säännöllinen kotihoito 12, % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 51

52 Eri vanhusikäryhmistä vanhusten asumispalvelujen käyttäjinä vuonna 213, % Helsingissä % ikäryhmästä vuotiaat vuotiaat 85 vuotta täyttäneet Tehostetussa palveluasumisessa Laitoshoidossa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 52

53 Eri vanhusikäryhmien vanhusten kotipalvelujen käyttäjät vuonna 213, % Helsingissä % Ikäryhmästä vuotta täyttäneet vuotiaat vuotiaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat joulukuussa Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 53

54 Eläkkeensaajan asumistuen saajat ja keskimääräiset tuet Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 213 lopussa yhteensä helsinkiläistä eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajan asumistuen saajista 62 prosenttia oli naisia ja 91 prosenttia asui yksin. Tukea saatiin keskimäärin 241 euroa kuukaudessa ja saajista 95 prosenttia asui vuokraasunnossa. Luku Lähde: Kela, Kelasto-raportit. 54

55 65 vuotta täyttäneet eläkkeensaajan hoitotuen saajat vastaavan ikäistä kohti % Helsinki Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 55

56 Elinajanodote ja kuolleisuus Helsingissä kuoli vuosien aikana 65-vuotiaana tai sitä vanhempana vuosittain keskimäärin 3 94 henkilöä. Naisten pidempi elinikä näkyy helsinkiläisten kuolleisuudessa. Naisia oli vuotiaana kuolleista vähemmistö, 42 prosenttia, vuotiaana kuolleista noin puolet, 52 prosenttia ja 85 vuotta tai sitä vanhempana kuolleista 73 prosenttia Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 56

57 65-vuotiaan elinajanodote Helsingissä ja koko maassa Helsinki, miehet Suomi, miehet Helsinki,naiset Suomi, naiset Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 57

58 22 Helsinkiläisten 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus 1 vastaavanikäistä kohti Helsingissä (3 vuoden liukuva keskiarvo) Miehet 22 Naiset v v. 85+-v v v. 85+-v Lähde: Tilastokeskus. 58

59 65 vuotta täyttäneiden yleisimmät kuolemansyyt Helsingissä. Osuus % vastaavan ikäryhmän kuolleista vuosien keskiarvo vuotiaiden yleisin kuolemansyy ovat kasvaimet, lähinnä syöpätaudit Tapaturmat vuotialla ja 85 vuotta täyttäneillä yleisin kuolemansyy ovat verenkiertoelinten sairaudet, joista noin puolet on sepelvaltimotautia ja noin neljäsosa aivoverisuonien sairauksia. % Hengityselinten sairaudet Dementia, Alzheimerintauti Kasvaimet Dementia ja Alzheimerin tauti ovat toiseksi yleisin kuolemansyy 85 vuotta täyttäneillä v v. 85+-v. Verenkiertoelinte n sairaudet Lähde: Tilastokeskus. 59

60 Kiitos! Helsingin kaupungin tietokeskus

65 vuotta täyttäneet Helsingissä

65 vuotta täyttäneet Helsingissä 216:14 65 vuotta täyttäneet Helsingissä 65 vuotta täyttäneet Helsingissä Ikääntyvät 65 vuotta täyttäneet ovat tärkeä ryhmä kaupungin asukkaita. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee

Lisätiedot

Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen

Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut juha.jolkkonen@hel.fi www.hel.fi/sote Väestö Helsingissä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010 5 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010. SISÄLTÖ ALKUSANAT... 1 1. JOHDANTO... 2 1.1 Ikääntynyt väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla... 4 2. 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010...

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013 Nuorten tilanne Helsingissä Tilastoja marraskuu 2013 1 Nuoret 15-29-vuotiaat 15-29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 vuoden 2013 alussa, heidän osuutensa on 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014 1:1 Yleinen Asumistuki Helsingissä 1 Keitä ovat yleisen asumistuen saajat Helsingissä? Yleinen asumistuki 1 on tarkoitettu pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi. Pääasiassa asumistukeen

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 Vanhuspalvelun Viisikko-työryhmä Aila Kumpulainen 22.11.2004 Viisikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 12.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 32 2012 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2011 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90,

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 2015:18 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa Helsinkiläisten terveydentila on parempi

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 14.9.08 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Helsinki Vantaa-selvitys Toimintaympäristöselvitys 2 (251) 4.6.2010

Sisällysluettelo. Helsinki Vantaa-selvitys Toimintaympäristöselvitys 2 (251) 4.6.2010 -selvitys 2 (251) Sisällysluettelo Toimeksianto... 5 Lukijalle... 6 1. Väestö... 7 1.1 Väestörakenne: nykytila ja kehitys... 7 1.2 Väestön kansalaisuus ja äidinkieli... 12 1.3 Huoltosuhde... 17 1.4 Muuttoliike...

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot