Juho Kervinen, HTM. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, KAJO-keskus , Joensuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juho Kervinen, HTM. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, KAJO-keskus. 19.5.2014, Joensuu"

Transkriptio

1 Raportti Pohjois-Karjalan työllisyyspoliittisten hankkeiden yhteistyöstä, esille nousseista teemoista sekä hankkeiden toimintaan vaikuttaneista lakimuutoksista ajalta Juho Kervinen, HTM Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, KAJO-keskus , Joensuu

2 1. Johdanto 1.1 Tutkimuskysymys ja käytetty aineisto Tämä raportti tarkastelee ns. kolmannen sektorin eli yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämien työllisyyspoliittisten hankkeiden toimintaa Pohjois-Karjalassa viimeisen 15 vuoden aikana, eli koko ajalta jolloin kolmas sektori ylipäänsä on työllisyysasioiden hoitamiseen osallistunut. Ennen 90- luvun loppua työttömyyden hoito oli nähty vain julkisen sektorin, eli valtion ja kunnan tehtäväksi, mutta laman jälkeen saatiin huomata, etteivät niiden resurssit riitä. Vuonna 1998 valtio ryhtyi rahoittamaan kuntien ja kolmannen sektorin työllistämistä silloiseen työllisyysasetukseen (1363/1997) nojaavan työllisyyspoliittisen projektituen avulla ja Pohjois-Karjalassa onkin järjestelmän alkuajoista saakka ollut kolmannen sektorin työllistävää toimintaa, vuonna 1998 alkaneesta, nykymittareilla pienimuotoisesta, Kate-projektista lähtien. Raportissa on tarkoitus vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaista hankkeiden toiminta ja yhteistyö vuosien varrella on ollut? Eniten nousee esille KAJO-keskuksen näkökulma. 2. Millaisia teemoja hankkeiden tapaamisissa on noussut puheenaiheeksi, kehitystoiveeksi tai ongelmaksi? sekä 3. Miten erilaiset lakimuutokset ovat vaikuttaneet hankkeiden toimintaan? Myös huomioita työllistämiseen liittyvien termien muutoksista on ripoteltu tekstiin, niissähän on yksittäisen sanamuodon sijasta usein kyse hieman isommasta yhteiskunnallisesta tai asenteellisesta muutoksesta. Raportti perustuu lähinnä kirjalliseen aineistoon (hanketapaamisten muistiot sekä muut asiakirjat, KAJO-keskuksen hankeraportit, TE-hallinnon tuottama materiaali ja eduskunnasta peräisin oleva materiaali eli lainsäädäntö, kirjalliset kysymykset ja valiokuntalausunnot), jota täydentää ja selventää KAJOn projektipäällikkö Johanna Seppäsen ja mahdollisesti muiden asianosaisten antamat suulliset kommentit. Aiemmin Pohjois-Karjalan työllistävien yhdistysten toimintaa vaikuttavuuden, haasteiden ja yhteistyön näkökulmasta on tutkittu esimerkiksi haastattelututkimuksissa 2003 ja 2005 (Riitta Haahtela ja Anssi Rautiainen). Projektien seurannasta ja vaikuttavuusarvioinnista ovat Jolkkonen ja Kurvinen (2013) tehneet Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian julkaiseman raportin Työllisyyspoliittista avustusta saavien hankkeiden seuranta ja seurannan kehitys Pohjois-Karjalassa. 1.2 Olosuhteet ja lähtökohdat Pohjois-Karjalassa työttömyysprosentti on koko ajan ollut muuta maata korkeampi. Se on vaihdellut vuosittain, ollen matalimmillaan vuonna 2008 (13,3 %) ja korkeimmillaan 2000 (19,3 %), nousten yksittäisissä kunnissa välillä jopa yli 20:n. Nykyisen kaltainen pitkäaikaistyöttömyys voitaneen katsoa viimeisimpien vuosikymmenten ongelmaksi. Vielä vanhassa (1997) työllisyysasetuksessa pitkäaikaistyöttömyyden määritelmä oli 12 kuukautta, nyt 500 päivää joilta on maksettu työttömyysetuutta, eli kalenteripäivinä vajaa kaksi vuotta. 80-luvun hulluina vuosina pitkäaikaistyöttömiä oli vain joitain tuhansia vaikka aikarajana pidettiin tuolloin vain puolta vuotta. Lisäksi 2000-luvulla otettiin käyttöön termi rakenteellinen työttömyys, joka viittaa pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi toistuvaistyöttömiin (henkilöt jotka ovat olleet viimeisestä 16 kuukaudesta työttömänä 12), työllistävien toimenpiteiden jälkeenkin työttöminä oleviin sekä toistuvasti toimenpiteissä oleviin. Korkean työttömyysasteen lisäksi yhteiskunnassa vallitsee lisäksi tietty kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus, eli joillain aloilla on työvoimapulaa suuresta työttömien reservistä huolimatta.

3 Tutkimuskohteena olevat hankkeet työllistävät enimmäkseen juuri pitkäaikaistyöttömiä, joille myönnetään korkein korotettu palkkatuki. Tyypillisiä työllistäjiä ovat työttömien yhdistykset, urheiluseurat sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt. Välityömarkkinat eroavat avoimista siinä, että toiminnan tavoitteena ei ole voiton tuottaminen tai julkisen sektorin kyseessä ollessa lakisääteisen velvollisuuden suorittaminen, vaan työllistäminen on itseisarvo sinänsä. Tarkoitus on ylläpitää työttömien henkistä ja fyysistä työkykyä ja antaa työkokemusta joka edistää avoimille työmarkkinoille siirtymistä. Projekteissa oleville henkilöille pyritään saamaan jonkinlainen jatkosuunnitelma joka voi olla vaikkapa koulutukseen hakeutuminen, ellei avoimille työmarkkinoille siirtyminen ole mahdollista. Tehtäväkentässä on osittain samoja piirteitä kuin TE-hallinnon asiakkailleen antamissa palveluissa. Työllistyminen avoimille markkinoille on kuitenkin perinteisesti ollut heikohkoa. Vaikka välityömarkkinoiden on ajateltu olevan ponnahduslauta ja välivaihe, tuoreessa hallituksen esityksessä (133/2012) on jo otettu huomioon se realismi, ettei kaikista ole koskaan avoimille työmarkkinoille, ainakaan markkinaehtoisesti: Hallitusohjelman mukaan niille pitkään työttömänä olleille työnhakijoille, joilla ei ole todellista mahdollisuutta työllistyä avoimille työmarkkinoille, luodaan pysyviä tapoja olla osallisena työelämässä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on mainittu pysyvän palkkatuen luominen vaikeasti työllistyville ja vammaisille. Kainuussa sijaitsevan Paltamon Työttömien talo on yksi valtakunnallisesti positiivista julkisuutta saanut projekti, jolla kunnan työttömyysaste saatiin välityömarkkinoiden avulla tiputettua 18 prosentista viiteen. Hanketapaamismuistiossa vuodelta 2009 toimintaa on kuvailtu seuraavin sanakääntein: Mallissa taataan työttömänä saadut rahat euroa/kk. TES:n mukainen työaika. Eläke karttuu. Voi ottaa osa-aikaista muuta työtä vastaan.kunta laittaa systeemiin rahaa ja voi vastaavasti käyttää palveluita. Myös työvoiman vuokrausta, mm. paikallisiin yrityksiin. Toimintaa monella toimialalla. Ensimmäisenä isona urakkana tilojen kunnostaminen Samantyyppistä on työllistävien hankkeiden toiminta Pohjois-Karjalassa. Eniten palkkatuella työllistävät sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja toiseksi eniten työttömien yhdistykset. Työtehtäviä tarjotaan liittyen myyntiin, kotona avustamiseen ja hoivaan, kiinteistöhuoltoon sekä toimistotehtäviin. Hankkeilta vaaditaan mitattavia tuloksia, eli käytännössä työhön tai koulutukseen siirtymistä palkkatukijakson jälkeen. Kuten myöhemmästä tekstistä selviää, tämä vaikuttavuusarviointi on ollut pysyvä puheenaihe läpi vuosien. Se asettaa tiettyä painetta toiminnan järjestämiselle, sillä ilman tuloksia määrärahoja hankkeen jatkolle ei välttämättä enää olekaan tarjolla. Tämä pelko on noussut esille 2000-luvun alun muistioissa ja haastatteluissa, mutta projektien vakiintuminen ilmeisesti on aiheuttanut sen, ettei aihe myöhemmin enää tule samalla lailla esille. Epävarmuus hankkeen jatkosta ja uuden aloittamiseen ja vanhan lopettamiseen liittyvä ylimääräinen työ on kuitenkin tuotu esiin vielä vuonna 2010: Nykyisin rahoituspäätöksiä haetaan vuosittain ja kolmivuotisten hankkeiden toiminta-ajasta osa kuluu uuden hankkeen hakemiseen liittyviin neuvotteluihin sekä hankkeen alasajoon. Hankaluuksia voi aiheuttaa myös se, ettei työllistävä taho saa harjoittaa elinkeinotoimintaa joka kilpailee yritysten kanssa, mutta kuitenkin omarahoitusosuus olisi jotenkin hankittava. Tätä hankaluutta on vuonna 2004 kommentoitu näin: Tarjotun työn tekeminen kunnille, yrityksille ja muille kuin eläkeläisille on kielletty esim. lehtien haravointi ja purkutyöt, eli sellaisen työn vastaanottaminen jota muut eivät tee eikä ole paikallisilta yrittäjiltä pois Hankkeen työntekijöiltä vaaditaan työelämätietoutta sekä taitoa

4 kohdata hankalassakin elämäntilanteessa olevia henkilöitä. Työnantajavelvollisuudet kuten palkanlaskenta ja kirjanpito eivät ole helppoja, ja KAJO-keskuksen rooli näissä asioissa avustavana organisaationa onkin ollut alusta asti ja on edelleen merkittävä. Raportti osoittaa, että lakimuutokset on koettu välillä toimintaa hankaloittavaksi asiaksi, vaikka toki parannuksiakin on vuosien varrella ollut useita. 2. Yhteistyö Tässä raportissa nousee esille ainakin viidenlaista yhteistyötä: 1. yhdistysten välinen, 2. yhdistysten ja viranomaisten välinen, mikä koettiin vielä vuoden 2003 haastattelussa tärkeimmäksi yhteistyömuodoksi, 3. yhdistysten ja oppilaitosten välinen, (koulutus- ja oppisopimuspaikkojen hankkimisen ohella tämä tarkoittaa myös seurantaa ja arviointia varten teetettäviä opinnäytetöitä ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta), 4. yhdistysten ja yritysten välinen sekä 5. yhdistysten ja kunnan välinen. Yhteistyö voidaan kokea toimivaksi tai ei, ja kokemukset ovat muuttuneet vuosien varrella suuntaan ja toiseen. Toimivasta yhteistyöstä luonnollisesti hyötyvät molemmat siihen osallistuvat osapuolet, mutta se voi hyödyttää myös kolmatta osapuolta, tässä vuoden 2009 esimerkissä hankkeen työntekijää: yhdistysten välillä on mahdollista luoda verkostoja, joissa työntekijät saisivat työkokemusta kahdesta tai useammasta työpaikasta vuoden aikana. Tämä yhteistyötoive oli esitetty vuoden -07 kehityspäivillä tässä muodossa: Voisiko toinen työllisyysprojekti toimia edelleensijoituspaikkana, jolloin työntekijät tutustuisivat erilaisiin työtehtäviin ja ympäristöihin Konkreettisesti yhteistyön kehitys (tässä tapauksessa yhdistysten välillä, mutta kaava on yleistettävissä) voidaan kuvata esimerkiksi seuraavin askelin: Ensiksi on itsenäisesti toimiva perusjoukko jolla on yhteisiä intressejä, ja tästä syntyy ajatus yhteistyön aloittamisesta. Esimerkiksi vuonna 2003 Nurmeksessa on esitetty toive yhteistyöstä projektien välillä ja vertaistuesta, ja vuodelta 2004 voidaankin lukea, että alueelliset yhteistyörakenteet on luotu Joensuuhun, Lieksaan ja Nurmekseen. Keskustelevasta yhteysverkosta muodostuu sitten yhteistoimintaverkko ja vastuuverkko, jossa asioista puhumisen lisäksi tehdään yhdessä vastuuta jakaen. Voidaan myös ajatella että ensin ei kohdata toista toimijaa lainkaan, sitten kohdataan papereiden ja puhelimen välityksellä, sitten tavataan ja lopulta tehdään asioita yhdessä. Tässä vastuun jakamisen osalta yksi konkreettinen esimerkki vuodelta 2013: Yhteistyötä tehtiin myös Reimari-hankkeen kanssa siten, että pieneen yhdistykseen palkkatuella työllistynyt henkilö saa työhönvalmennusta Reimari -hankkeesta ja palkanlaskentapalvelut KAJO-keskukselta. Yhteistyössä toimivat tahot voivat helpommin jakaa toimivaksi osoittautuneita käytäntöjään ja oppia toisiltaan. Tässä esimerkki eräästä vuoden 2004 muistiosta: Neljä projektia on jo lähtenyt toteuttamaan työntekijän, työvoimatoimiston ja projektin välistä aktivointihaastattelua, joka tehdään työsuhteen lopussa. Nämä aktivointihaastattelut pitäisi saada jokaisen projektin käyttöön, mutta työvoimatoimistoissa ei ole osoittaa työntekijöitä tähän työhön, niin tärkeää kuin se olisikin. Toki jos käytäntö on riippuvainen jonkin kolmannen osapuolen, kuten tässä esimerkissä työvoimatoimiston, mukanaolosta niin tällöin käytäntöä ei voida automaattisesti siirtää. Vaikka näin olisikin, muut hankkeet kuitenkin voivat saada ideoita siitä, millaisia asioita voi pyytää tai vaatia toteutettavaksi.

5 Pohjois-Karjalassa hanketapaamiset ja muut kokoukset näyttävät jakautuvan kolmeen alueeseen: Joensuun seutu, Keski-Karjala ja Pielisen Karjala. KAJO-Keskus, TE-toimisto ja ELYkeskus osallistuvat usein tapaamisiin kaikissa. Yhden alueen sisällä on erilaisia verkostoja, jotka työskentelevät saman aihepiirin parissa, ja 2010 onkin analysoitu, että järjestelmä toimii kuitenkin tarkoituksenmukaisesti: Keski-Karjalassa kokoontuu kolme erilaista työllisyyteen liittyvää verkostoa: Työllisyysfoorumi-hankkeen järjestämät seminaarityyppiset tapaamiset, Kiteen tetoimiston ja hankkeiden kuukausitapaamiset sekä KAJO-keskuksen koolle kutsumat aluetapaamiset. Todettiin, etteivät verkostot ole päällekkäisiä. Asialistalla Lieksassa vuonna 2004 on ollut: Yritysyhteistyön aloittaminen yhdessä työvoimatoimiston kanssa ja yrityskirjeen laatiminen. Samalta vuodelta on maininta, että 17 hoiva-alan yritystä on kontaktoitu yhdistelmätuesta tiedottaen. Nykyään Polkuja Yrityksiin projekti, johon palataan tarkemmin myöhemmin, on merkittävä yhteydenpitäjä yrityksiin. Toiminnan ajatuksena on se, että projekti auttaa yritystä palkkatukiasioissa ja etsii työntekijöitä ja esihaastattelee nämä. KAJOn tämän vuoden väliraportista voi lukea suunnitteilla olevasta palvelulupauksesta, joka tarkoittaisi lupausta hoitaa yrityksen puolesta paperityöt ja rekrytointiprosessi. Yrityksillehän työllistäminen ei ole itseisarvo, vaan väline voiton tuottamiseen, joten niiden kanssa on hyvä keino tehdä palkkatukityöllistämisestä helppoa ja houkuttelevaa. Yhteistyötä TE-hallinnon kanssa on vuosien varrella sekä kiitelty että moitittu on toivottu yhtenäisempiä käytäntöjä koko Pohjois-Karjalan työvoimaviranomaisten välille on tapahtunut suuri organisaatiouudistus, jossa Pohjois-Karjalaan syntyi yksi maakunnallinen TEtoimisto, mutta varmasti käytäntöjen yhdentymistä on tapahtunut vähitellen jo aiemmin. Vanhemmissa muistioissa korostuu enemmän toive siitä, että työvoimaviranomaiset jalkautuisivat hankkeisiin paikan päälle tai ainakin hanketapaamisiin. (2013 on arvioitu, että tapaamisten pitkä kesto on yksi syy, miksi TE-hallinto saattaa suhtautua penseästi paikalle saapumiseen.) Välillä taas saa lukea, että asiat sujuvat ihan hyvin ilman heidän läsnäoloaankin. Viime vuosilta on havaittavissa myös sellaista käännöstä, että yhteistyötoive onkin yhä useammin peräisin työvoimatoimiston puolelta. Tästä esimerkkinä vuoden 2013 muistio koulutukseen liittyen: Esko toivoi, että hankkeet toisivat enemmän itseään esille TE-toimiston suuntaan. Eskon ehdotuksesta Johanna ja Mari suunnittelevat kuukausittain TE- toimiston virkailijoille lähetettävää Hankeuutiset koontia, jossa voitaisiin mm. ennakkoon tiedottaa hankkeisiin avautuvista työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Tieto voisi helpottaa asiakasohjausta. Lisäksi olisi hyvä saada hankkeista yhteyshenkilölista. Yhteistyö on syventynyt ja TE-toimiston tietoisuus projektien toiminnasta lisääntynyt huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kuntien kanssa tehtävän yhteistyön osalta voi huomata sellaista kehityskaarta, että ne ovat tulleet mukaan toimintaan osarahoittajina, jolloin niiden kiinnostus TyPo-hankkeita kohtaan on luonnollisesti lisääntynyt. Kiinnostus ilmenee haluna pitää edustaja rahoitetun hankkeen ohjausryhmän kokouksissa ja saada hankkeilta raportointia. Suuri vaikutus on myös myöhemmin tarkemmin käsiteltävällä vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistuksella, joka antoi kunnille painetta vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Vuoden -06 Haapalahden kehityspäivillä on esitetty seuraavanlaisia, nyt jo toteutuneita, toiveita kuntien roolin lisäämisestä: Tavoitteeksi kirjataan uusille hankkeille että ne neuvottelevat kunnan kanssa miten saadaan kunta mukaan rahoittamaan projektitoimintaa, kunnilta tulevaisuudessa odotetaan isompaa panostusta työllistämistoimintaan. Kunnat voisivat mm tarjota palkkatukityöllistetyille terveystarkastuksia, työkun-

6 nonselvityksiä jne... Kuntien edustajia enemmän mukaan projektien ohjausryhmään. Joensuun kaupungin työllisyysohjelmassa 2014 mainitaan yhdistyksille maksettavista työllistämislisästä, toimintatuesta, sekä puskurilainasta tilapäisissä rahavaikeuksissa oleville yhdistyksille. Viime vuosina on myös alkanut kuntakokeiluita, joissa kunnat itsekin toteuttavat samaa tehtävää kuin työllisyyspoliittiset hankkeet, jolloin yhteistyön tarve lisääntyy. Välillä tulee esille projektien näkökulmasta nouseva ajatus siitä, ettei kunnan ja järjestön välinen reviiri saa hämärtyä. Myöhemmin käsitellään laajemmin terveysongelmia, jotka ovat yksi esimerkki siitä kysymyksestä, mitkä asiat ylipäänsä kuuluvat työllisyyspoliittisten hankkeiden toimenkuvaan. Vuoden 2003 Nurmeksen muistioon on kirjattu: työntekijät joutuvat olemaan poliiseina, mielenterv. hoitsuina, alkoholitarkkailijoina, tietopankkina jne.. Työllisyydenhoidossa on hyvä myös pitää mielessä TE-hallinnon ja välityömarkkinoiden välinen työnjako, vaikka ne kovasti yhteistyötä tekevätkin. Luvussa 4 käsitellään lakimuutoksia, ja paljon toimintaa maakunnassa rajoittaakin lainsäädännön asettamat rajat. Toiveissa on ollut yhteistyö, tai edes keskustelu ylimmän tahon kanssa. Yleensäkin valtakunnallisen tason päättäjiä ettei tarvitse pyöritellä maakunnan ihmisten kanssa asioita eestaas, ainoa vastaus kun tuntuu olevan ettei voi mitään kun ne päättäjät siellä etelässä.. joten hankitaan sitten ne päättäjät paikalle. Saisivat tutustua kentän ongelmiin ja tieto tulisi niiltä ihmisiltä jotka joutuvat elämään linjausten ja päätösten kanssa. Yhteyttä eduskuntaan on kuitenkin ollut, ainakin vuoden 2009 kehittämistoiveita sisältäneessä kirjeessä silloiselle työministeri Tarja Cronbergille, joka myös vastasi. Myös vuonna 2010 on kerätty hanketapaamisissa terveisiä ministeriöön. Paikalla hanketapaamisissa eduskunnan väkeä ei ole kuitenkaan liiemmälti näkynyt. Tutkimieni valiokuntamietintöjen ja kirjallisten kysymysten perusteella sanoisin, että välityömarkkinoihin liittyvät ongelmat ovat olleet varsin hyvin myös eduskunnan tiedossa, muutosprosessi kuitenkin yleensä on asiassa kuin asiassa hidas poliittisesta jäykkyydestä johtuen. Ehkä ei kuitenkaan voida puhua samalla tavalla yhteistyöstä kuin aiemmin lueteltujen tahojen kanssa, sillä työllisyyspoliittisten hankkeiden vaikuttamismahdollisuudet jäävät lähinnä lobbaamisen, ongelmista tiedottamisen ja asioista kysymisen tasolle. 3. Pohjois-Karjalan hankkeiden historia ja yhteistyö 3.1 Kate-projektista KAJO-keskukseen Joensuun välityömarkkinatoiminnan voi katsoa alkaneen vuoden 1998 Kate-projektista, joka oli nykyisen KAJO-keskuksen esiaste. Yhteistyökumppaneinaan esimerkiksi SPR ja seurakunta se järjesti koulujen ekaluokkalaisille iltapäiväkerhotoimintaa, johon työntekijäksi palkattiin seudun työttömiä. Toiminnan tavoitteena oli luoda pysyvä paikallinen malli, joka olikin vakiintunut vuodeksi 2000, ja vastuu siirrettiin uudelle toimijalle. Katen rooliksi jäi kuitenkin tarvittaessa antaa työnantajapalveluita. Jo tuolloin projektin tehtäviksi on kirjattu tukityöllistäminen itse, muiden yhdistysten neuvominen samassa asiassa sekä palkanlaskenta- ja kirjanpitopalvelut. Sama toimintamalli on siirtynyt ensimmäisestä Kate-projektista välivaiheiden kautta nykyiseen KAJO-keskukseen ja jatkuu edelleen. Vuonna 1999 toiminnan tavoitteeksi on asetettu palvelumallien luominen jotta työllistyminen ja kolmas sektori kohtaisivat, maksullisten kotipalveluiden kehittäminen ja Kate:n vakiintuminen. Tuolloin projektissa on ollut kolme työntekijää, jotka ovat toimineet tasaveroisena tiiminä vastuualueinaan työllistäminen, iltapäiväkerhot ja taloushallinto. Neljännelle oli haettu rahoitusta, ja neljä on nykyisen KAJOn henkilöstömäärä.

7 Toiminnan alkuvuosina työnantajapalvelut ovat sisältäneet työpaikan avaamisen työvoimatoimistoon, palkkatukihakemuksen teon, työntekijän haastattelun ja valinnan, työsopimuksen ja muun työsuhteeseen liittyvän, sekä palkanlaskennan. Nykyisin on olemassa kolme erilaista palvelupakettia, joiden sisällön laajuus vaihtelee. Palvelupaketti 1 on laajin, sisältäen työntekijän haastattelua ja valintaa lukuun ottamatta kaikki edellä luetellut palvelut sekä vielä työhönvalmennuksen. Paketti 3 puolestaan sisältää vain palkanlaskennan, palkkatukitilitykset sekä mahdollisesti palkanmaksun. Vuosittain asetetaan tavoitteita, kuinka monta asiakasta kussakin paketissa olisi kuukaudessa. Viime vuonna tavoitteet olivat 65 asiakasta paketteihin 1 ja 2, pakettiin 3 puolestaan 35. Luvut ovat korkeimmillaan olleet 80 ja 60. Vuosina on huomattu, että työllistetyt tarvitsevat myös tukea työmarkkinavalmiuksiinsa, ja nykyisin työhönvalmennus onkin tärkeä osa prosessia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi neuvontaa cv:n laatimisessa ja työhaastatteluun valmistautumisessa sekä yleistä työelämätietouden antamista. Vuosina , eli Kate projektin jo kyseessä ollessa, on ollut kiertävä työnohjaaja, joka on puolen vuoden ajan tavannut työntekijöitä kolmen viikon välein ja antanut opastusta teemoista ajanhallinta, stressi, työrooli ja työyhteisö. Toiminnan alussa suppeampien resurssien vuoksi toiminta-alueeksi oli rajattu Joensuu, mutta tavoitteeksi oli asetettu maakunnallistaminen, ja vuoden 2000 ohjausryhmässä onkin todettu, että Kate muutetaan Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoimaksi ja tehdään siitä maakunnallinen, ja tämän vuoksi on tehty hakemus uudelle hankkeelle. Katen nimi muuttui KAJOksi, ja vuonna 2005 KAJO :n meneillä ollessa on ollut tavoitteena pysyvän KAJO-keskuksen luominen palvelemaan laajasti koko maakuntaa ja tekemään yhteistyötä työllisyystoimijoiden kanssa. Tiedottamista vuonna 2007 toteutettiin laatimalla kyläyhdistyksille Kyläkirje, jonka levikki oli 300 kpl, tiedottamalla erilaisissa tilaisuuksissa, ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä yhdistyksiin, Jellin ja sähköpostilistojen avulla, sekä lehdistötilaisuudessa Karjalaisessa. KAJO kuvaa toimintakertomuksessaan yhtä toiminta-aluetta näin: toimittu välittäjänä/sovittelijana työnantajan ja työntekijän välisissä kiistatapauksissa (muistaen että kyseessä ei ole mikään virallinen lainopillinen neuvonta vaan työllistämiseen tukitoimiin kuuluva apu). Tällainen sovitteleva toiminta on kehittynyt vuosien varrella, ja vuonna 2011 voidaan lukea: Vuoden aikana useita työsuhteita on päätetty/koeajalla purettu. Tämä ei ole KAJOkeskuksen historiassa uutta. Erona entiseen on, että työneuvojan työn ansioista ongelmatilanteisiin päästään nykyisin vaikuttamaan ja mahdollisia väärinymmärryksiä korjaamaan. Jatkossa työnantajayhdistysten huomiota tullaan kiinnittämään enemmän työntekijöiden perehdyttämiseen, työhön opastukseen sekä asiakasryhmän erityispiirteisiin. Työneuvojan rooli on kehittynyt vuosien varrella myös lisääntyneenä yhteydenpitona kaupungin, TE-toimiston ja TYPin kanssa. Toimintaa on pidetty tärkeänä vuosina : Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että laajamittaisesta neuvonnasta, ohjauksesta ja tuesta huolimatta suurimmalla osalla järjestöistä ei olisi lainkaan mahdollista työllistää yhdistelmätuella ilman KATE tyyppisen projektin tukea. ja edelleen vuonna 2012: yhdistystyönantajat arvostivat erityisesti käytännön paperitöissä auttamista, koulutuksia, työntekijöille järjestettyjä KAJO-päiviä sekä työhönvalmen-

8 nusta. Palautteessa toivottiin KAJO-keskus hankkeen jatkumista, sillä sen tarjoama tuki on elinehto monen yhdistyksen työllistämistoiminnalle. Koettiin myös, että KAJO-keskuksen palvelut ovat jatkuvasti kehittyneet eteenpäin. Vuonna 2011 KAJOn työllisyyshankkeille tekemässä kyselyssä yksi vastaaja oli kokenut, että työllisyyshankkeet saavat tiedon asioista muualtakin, ja hyöty on enemmän yksittäisille työllistäville yhdistyksille on kirjattu, että KAJO-keskus on uuden edessä joutuessaan kieltäytymään uusista asiakkaista. Kyseessä on ollut väliaikainen muutos määrärahoissa, joka korjaantui sitten taas seuraavina vuosina loppuraportin mukaan on kieltäydytty sellaisista asiakkaista, joiden asiakkuuteen pyrkimisen ainut motiivi on ollut palkkatuen saaminen on alkanut asiakasyhdistysten työllistämisprosessien aukikirjaaminen vierailemalla yhdistyksessä, jolloin on kartoitettu, millaisia työtehtävät ja niiden ohjaus ovat, ja millaisia edellytyksiä on Toppis-mallin käyttöönotolle, ja nämä tiedot on välitetty myös TE-toimistolle. 3.2 Muita hankkeita Työllisyyspoliittista avustusta Pohjois-Karjalassa saaneiden hankkeiden määrä oli korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin 22 organisaatiota toteutti 30 hanketta (sisältäen muutkin kuin 3. sektorin). Vuonna 2012 oli 20 hanketta ja kaksi kuntakokeilua. Tässä yhteydessä ei tietenkään käydä jokaisen historiaa yksityiskohtaisesti läpi, siihen ei lähdeaineistokaan antaisi mahdollisuuksia. Polkuja Yrityksiin on vakiintunut hanke, joka etsii yrityksistä työpaikkoja sellaisille asiakkaille, joilla katsotaan olevan valmiuksia yksityiselle sektorille. Se osallistuu, Kuten KAJO, tapaamisiin koko maakunnassa ja tekee yhteistyötä työllisyysprojektien, yritysten, oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa. Projekteja on tiedotettu tällaisen välittäjän käytöstä: Työllisyyspoliittiset hankkeet voivat ottaa yhteyttä Polkuja yrityksiin- hankkeen Timo Hartikaiseen, mikäli hankkeissa on henkilöitä, joilla olisi edellytyksiä työllistyä yrityssektorille. Myös lähettävä hanke saa merkitä työllistyvän henkilön tulokseksi. Jälkimmäinen lause takaa, ettei asiakkaan siirtämisestä synny ainakaan mitään kannustinloukkua yhteistyölle. Yrityskontakteja on ollut vuonna , seuraavana jo 653. Koulutukseenkin ohjataan asiakkaita. Vuonna 2008 on alkanut ja vuosien varrella laajentunut työnetsijärinki, jossa piilotyöpaikan löydyttyä selvitetään, löytyisikö muilta ringin jäseniltä työntekijää, ellei omassa projektissa ole. Mallia on tarkoitus levittää käyttöön otettavaksi laajemmaltikin, esimerkiksi Joensuun ja Outokummun kuntakokeiluun. Uudempia hankkeita ovat kuntakokeilut eri puolella maata. Joensuun ja Outokummun kuntakokeilu alkoi syksyllä 2012 ja jatkuu vuoden 2015 loppuun. Erityispiirteitä hankkeelle ovat se, että osallistujien iäksi on rajattu korkeintaan 55, osallistumiseen riittää 12 kuukaudenkin työttömyysjakso, mikäli on vaaraa syrjäytyä työmarkkinoilta (monissa muistioissa kehitystoiveeksi on esitetty toimenpiteeseen pääsyä ennen 500 päivän kulumista, joten tämä vastaa siihen kaipuuseen), ja henkilöiden katsotaan tarvitsevan julkisten työvoimapalveluiden lisäksi juuri kuntien vastuulla olevia työllistymisedellytyksiä parantavia palveluita. Yhteistyötä tehdään yhdistysten ja yritysten lisäksi myös Kelan kanssa. Työllisyyshenkilöstöä on palkattu lisää kuntakokeilun vuoksi. Myös Lieksassa on kuntakokeilu.

9 Muita hankkeita tulee tekstissä esille hanketapaamisten sitaattien ja muiden esimerkkien kautta. Osa on pidempiaikaisia, osassa sisältö on säilynyt samana, mutta hankkeen nimi tai toteuttaja on vaihtunut vuosien varrella. Raportin lopussa on liitteenä taulukko lähes kaikista hankkeista ja niiden toteuttajista vuosilta Yhteiskunnallisia muutoksia ja hankkeiden yleistä historiaa Tänä päivänä tietotekniikan käyttö on itsestäänselvyys, mutta muistioissa ei tarvitse mennä kuin kymmenisen vuotta taaksepäin, niin huomaa kuinka uusia asiat silloin vielä olivat on kehitysideaksi esitetty papereiden lähettelyn väheneminen ja faxin käyttöönotto. Nykyään faxikin voi tuntua vanhentuneelta verrattuna sähköpostiin on toivottu sähköisen asioinnin koulutusta sekä asiakkaille että hanketyöntekijöille. Saman vuoden kehittämispäivillä työvoimatoimisto on ilmaissut, että olisi hyvä, jos projekteista ulostulevat henkilöt osaisivat käyttää mol.fi Internetsivuja ja olisivat muutenkin aktiivisempia tietotekniikan käyttäjiä on mietitty, voisiko luoda projekteille yhteisen sähköisen keskusteluympäristön on toivottu, että palkkatukihakemuksen voisi tehdä sähköisesti, ja KAJOn 2012 loppuraportin mukaan sitä on pilotoitu ja tullaan levittämään asiakasyhdistyksiin. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys hallinnoi myös Kathy-projektia, jonka tavoitteena on kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäminen esimerkiksi nettikahviloita ja koulutuksia ylläpitämällä. Maahanmuuttajien määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Maahanmuuttajille on omia palveluja, kuten Joensuussa matalan kynnyksen neuvontapiste Silta, mutta he voivat olla myös työllisyysprojektien asiakkaita. Asiakkuus on ainakin 2009 lähetetyissä terveisissä työministerille noussut esille toiveena paremmasta kotoutuksesta ja kielikoulutuksesta: Maahanmuuttajien työllistymiseksi kuntien on nykyistä paremmin toteutettava kotouttamista. Esim. kielikoulutusta on tarjolla liian vähän, varsinkin jatkokursseja. Se mikä on muodollisesti riittävä kielitaito joihinkin työtehtäviin ei välttämättä käytännön työnhaussa kuitenkaan ole riittävä kielitaito työpaikan saamiseksi. Kotouttamislaki tämän jälkeen uudistuikin, eikä aihe ole myöhemmin tullut esiin. Muutamissa hanketapaamismuistioissa on toivottu venäjänkielistä hygieniapassia, ja sellainen on saatukin: Kiteen Evankelinen Kansanopisto voi toteuttaa hygieniapassikoulutuksia tarpeen mukaan venäjäksi tai suomeksi KAJO on ryhtynyt yhteistyöhön omakielisten koto-valmentajien kanssa parantaakseen maahanmuuttajien työllistymistä. Sosiaalinen yritys oli toive, jonka visio toistui jonkin verran 2000-luvun puolivälin muistioissa, heti sen jälkeen kun laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Esimerkiksi Lieksassa toimineella siivouspalveluja kotitalouksille tuottaneella Palvelut-projektilla on ollut suunnitelma hankkeen päättymisen jälkeen hakea jatkohanketta, jonka jälkeen seuraava askel olisi ollut sosiaalinen yritys. Voidakseen tulla kutsutuksi sosiaaliseksi yritykseksi, työvoimasta 30 % tulee olla vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sellaisen perustamisen etuna olisi, että korkeinta korotettua palkkatukea voisi saada kahden vuoden ajan. Asiat eivät kuitenkaan suuremmalti edenneet. Muistioista ei suorasanaisesti käy ilmi, miksi näin on. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemän tutkimusraportin Sosiaalinen yritystoiminta on mahdollisuus mukaan rahoittajat suhtautuvat erilaisiin yrityksiin tasaveroisesti, eikä sosiaalisen yrityksen status synnytä suurempaa punnintaa.

10 Yritystoiminnan tulee tietenkin olla kannattavaa, joten ehkä kyse on samoista yritystoimintaan liittyvistä haasteista kuin tavallisessakin yrityksessä, lisättynä vaatimuksella henkilöstön tietynlaisesta koostumuksesta. Yhdistykset eivät myöskään välttämättä koe omaavansa täysiä valmiuksia toimia markkinaehtoisesti. Pohjois-Karjalassa toimii kuitenkin Honkalampi-säätiön vuonna 1998 perustama ja 2005 sosiaaliseksi yritykseksi hakeutunut Juhta Oy, joka valmistaa veneisiin liittyviä tarvikkeita, perävaunuja ja muuta tavaraa. Vuonna 2005 alettiin seurata projektin jälkeistä elämää: Projektien kanssa yhdessä suunniteltiin seurantalomake, joka lähetetään työntekijälle kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen loppumisesta. Tämä lomake on jo otettu joissakin projekteissa käyttöön. Nykyisin seurantalomake on yleiskäytäntö on esitetty toive, että projektien välille luotaisiin yhtenäiset käytännöt sen suhteen, sovelletaanko TESsiä vai lakia ja asetuksia, ja mitkä ovat palkkausta ja työaikaa koskevat säännöt. On ajateltu, että samassa maakunnassa olevat (liian) erilaiset käytännöt voivat tuntua epätasa-arvoisilta on myös vuosi, jolloin Euroopan Unioni alkoi osallistua Suomen työllistämispolitiikkaan ESR-hankkeiden rahoittajana, ja pari vuotta myöhemmin on keskustelussa noussut esille se, kuinka kansallista rahoitusta saavat työllisyyshankkeet ovat ulkona välityömarkkinoiden valtakunnallisesta kehittämisestä, kun taas ESR-hankkeet on sidottu tiiviisti kehittämistyöhön. ESR-hankkeetkin kutsutaan nykyisin mukaan hanketapaamisiin on havaittu positiivinen ilmiö joidenkin yhdistysten toiminnassa: Kevään ja kesän aikana on ollut tavallista suurempi määrä vajaakuntoisen palkkatuella yhdistyksiin työllistyneitä yhteensä 8 hakemusta. Vuosina 2009 ja 2010 vastaava luku oli 1 hakemus/vuosi. Tämä merkitsee sitä, että osalla yhdistyksistä on mahdollisuus palkata työvoimaa osittain omalla rahalla. Parhaimmassa tapauksessa lopputuloksena on henkilön pidempiaikainen työllistyminen yhdistykseen, hänen omaan tilanteeseensa sopiviksi räätälöityihin työtehtäviin. Merkittävää on myös, että eräässä pienessä yhdistyksessä on alkanut oppisopimuskoulutus palkkatuella. 4. Lakimuutokset 4.1 Yleistä Toiminnan alkuvaiheessa hankkeet saivat työllisyyspoliittista projektitukea, joka muuttui vuonna 2003 työllisyyspoliittiseksi avustukseksi. Muutoksista oli valtioneuvosto todennut seuraavaa: Työllisyyspoliittista avustusta myönnetään toimintaan, johon nykyisten säännösten mukaan on myönnetty työllisyyspoliittista projektitukea tai omatoimisuusavustusta. Avustusta laajennetaan niin, että sillä voidaan tukea myös työttömien työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisedellytysten selvittämistä sekä uusien palvelujen kehittämistä. Lisäksi avustuksen enimmäiskesto pidennetään eräin poikkeuksin viiteen vuoteen. Mainittu viisi vuotta oli vain väliaikainen pidennys, joka ei käytännössä koskaan toteutunut. Avustuksen myöntämisperusteita tarkistettiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetussa asetuksessa /1073. Muutoksia aiheutui siihen, kuinka paljon projektien eri työntekijöiden palkoista korvataan ja miten erilaisiin laitehankintoihin suhtaudutaan. Toinen pieni muutos oli yhdistelmätuen muuttuminen korkeimmaksi korotetuksi palkkatueksi vuonna Yksi tuki korvasi entiset, joten järjestelmän voi katsoa muuttuneen yksinkertaisemmaksi.

11 Sosiaaliturvajärjestelmä muuttui pari vuotta sitten siinä mielessä kannustavammaksi, etteivät puolison tulot enää vaikuta työmarkkinatuen saamiseen. Vuoden -04 Haapalahden kehityspäivien toiveena oli juuri tämä, ja etenkin avopuolison tulojen vaikutus herätti yhteiskunnallisessa keskustelussa kritiikkiä vuosikymmenten ajan ennen kuin se vihdoin poistettiin. Hanketapaamisten muistioissa toistui viime vuosikymmenen ajan useamman kerran myös toive työmarkkinatuen ja korkeimman korotetun palkkatuen määrän korottamisesta, sekä tuen keston pidentämisestä 2-3 vuoteen ja mahdollisuudesta saada tukea jo ennen 500 päivän kulumista. Perusteena on käytetty sekä kannustavuutta että sitä, että toimeentulotuen käytön tarve vähenisi. Työmarkkinatuki nousi pari vuotta sitten n. 100 euroa, ja palkkatuki voi kestää 24 kuukautta, mutta korkeimpana korotettuna vain 12. Viime vuonna puolestaan astui voimaan säädös 300 euron suojaosasta, minkä voi tienata ilman että se leikkaa työttömyysetuutta. Alle 300 euron tulonlisäyksistä ei ole ennen tätäkään tarvinnut tehdä ilmoitusta asumistukiasioissa. Toki jos henkilöllä sattuu olemaan ulosottovelkoja, ja työttömyyskorvauksen ja palkan yhteissumma ylittää ulosoton suojaosan 677 euroa (elätettävästä lapsesta suojaosuus nousee n. 8 euroa päivässä), ylimenevästä palkasta voidaan ulosmitata normaalien käytäntöjen mukaisesti. Vuodesta 2010 lähtien on työvoimatoimiston hyväksynnällä voinut aloittaa omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella. Tämä on yksilön kannalta kannustava vaihtoehto lähteä hankkimaan uutta tai vaikka ensimmäistä tutkintoa, mutta vaihtoehto on varmasti antanut myös työllisyyshankkeille lisämahdollisuuksia jatkopolutuksen suhteen. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) tuli voimaan 1999, eikä tarkasteluaikana ole tullut yksityisyydensuojaan liittyen merkittäviä muutoksia. Lain 24 :n mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta, ja tämä voi hidastaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. KAJOn väliraportista 2011 voimme lukea, että: Työneuvoja kysyi, voisiko te-toimistosta saada asiakasta koskevaa informaatiota työneuvojan käyttöön. Näin alkukartoitusta ei tarvitsisi tehdä aivan alusta pitäen uudelleen. Tetoimiston henkilöstön mukaan nykyisellään asiakas voi halutessaan tuoda työnhakusuunnitelmansa työneuvojan ohjauskäynnille. Muita tietoja te-toimistosta ei voida luovuttaa. 4.2 Vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistus Vuonna 2006 astui voimaan seuraava muutos: Kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille (passiivituen saajat). Uudistuksella ei muuteta kuntien ja valtion välistä työnjakoa työttömien aktivointitoimien järjestämisessä. Työhallinto on edelleen vastuullinen järjestämään työttömien aktivoinnin. Tähän asiaan on myös perustuslakivaliokunta kiinnittänyt huomiota todetessaan, että työvoimatoimiston velvollisuus on huolehtia siitä, että karenssijakson aikana on tosiasiallisesti saatavana työtä, koulutusta tai työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Tällainen asia on varmasti lisännyt työllistävien yhdistysten kiinnostavuutta kunnissa joissa on ollut korkea

12 työttömyysprosentti. Eduskunnassa on löydetty järjestelmästä puutteita kuitenkin vielä vuonna 2013, kirjallisessa kysymyksessä 865/2013: Ongelma kuntien näkökulmasta on ollut käytännössä se, että ne eivät ole saaneet työhallinnolta tietoa näistä sakkomaksun piiriin tulevista työttömistä riittävän aikaisin, jotta ohjaus-, tuki- ja työllistämistoimia olisi voitu kohdentaa heille ja sakkomaksulta välttyä. Samoin on pyydetty tiedon antamista myös sellaisista, joilla 500 työttömyyspäivää ei ole vielä täyttynyt. Uudistuksen aikaan on myös päätetty perustaa TYPeihin eli työvoiman palvelukeskuksiin 100 uutta virkaa jotta palvelut toimisivat paremmin ja velvollisuudet olisi helpompi toteuttaa. TYP vaikuttaa olleen tärkeänä pidetty palvelu, ainakin vuoden -08 kommentin perusteella: TYP (työvoiman palvelukeskus) on saatu Lieksaan, ei itsestään selvyys Ensi vuonna TYPistä sitten onkin tulossa pakollinen palvelu. Otettiin käyttöön myös aktivointikausi, jolloin työhallinnon on tarjottava aktivointitoimia niin, että pitkäaikaistyötön henkilö voi tarvittaessa olla neljän vuoden aikana kaksi vuotta erilaisissa työllistymistä edistävissä toimenpiteissä. Paula Risikko on vuonna 2013 todennut vielä seuraavaa: Kuntien rahoitusvastuuta suunnitellaan laajennettavaksi siten, että osa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirrettäisiin rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kunnille. Suunnitelma toteutuukin vuoden 2015 alusta De minimis ja ryhmäpoikkeusasetus 2010 Vuonna 2010 keskustelua ja huolta yhdistyksissä aiheuttivat uusi De minimis sääntö ja ryhmäpoikkeusasetus. Huoli jaettiin myös eduskunnassa. Alla on termien selitykset. De minimis -asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. (Tekes, Finnvera ). Palkkatuesta osa myönnetään de minimis -tukena, osa ryhmäpoikkeusasetuksen (800/2008) mukaisena tukiohjelmana (X232/2010) Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiseen menettelyyn liittyvät säännökset koskevat tuki-intensiteettiä (saa olla enintään 50 % tukikelpoisista kustannuksista epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla) ja tukikauden enimmäiskestoa. Tukiohjelmasta tai tapauskohtaisesta tuesta on toimitettava komissiolle sähköisesti yhteenveto jälkikäteen 20 työpäivän kuluessa. (tem.fi) Ministeriölle antamassaan lausunnossa KAJO on ilmaissut pelkonsa siitä, että molemmat uudistukset vähentävät työllistämistä. De minimiksen on näistä kahdesta arveltu olevan vähemmän haitallinen, mutta voivan vahingoittaa yhdistyksiä joiden toiminta katsotaan liiketoiminnaksi. Ryhmäpoikkeusasetuksessa ongelmalliseksi nähtiin, että tukea voitaisiin maksaa vain 50% kuluista, jolloin käytännössä pienten yhdistysten mahdollisuus työllistää lakkaisi, sillä harvalla on mahdollisuus kerätä niin suurta omarahoitusosuutta.

13 Liiketoiminnan rajoja on eduskunnassa määritelty seuraavasti: Valiokunta katsoo, että tulkittaessa sitä, harjoittaako yhdistys tai säätiö elinkeinotoimintaa, tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, aiheuttaako yhdistyksen tai säätiön toiminta todellista kilpailuhaittaa jollekin samalla alueella toimivalle yrittäjälle. Tässä harkinnassa työ- ja elinkeinotoimisto voi tarvittaessa käyttää apunaan paikallisen yrittäjäjärjestön asiantuntemusta. Verottajan päätös verottaa toimintaa ei sido työ- ja elinkeinotoimistoa, vaan työ- ja elinkeinotoimiston tulee ratkaista asia itsenäisesti kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen ja kiinnittäen erityistä huomiota paikallisiin kilpailuolosuhteisiin. esimerkiksi kierrätyskeskuksen, kirpputorin tai työttömien kahvilaruokalan ylläpitämistä, kotipalvelujen tuottamista vähävaraisille vanhuksille taikka omakotitalkkaritoimintaa ei tule tulkita elinkeinotoiminnaksi, jos toiminta ei tosiasiallisesti kilpaile yksityisen yrityksen toiminnan kanssa. Työttömien ylläpitämän kahvila-ruokalan päätarkoitus on yleensä toimia paikkana, jossa työttömät tapaavat toisiaan ja pitävät yllä sosiaalisia kontaktejaan. Mietittäessä esimerkiksi kotipalveluja vähävaraisille vanhuksille tuottavien yhdistysten toiminnan laatua tulee tarkoin selvittää, onko alueella oikeasti tarjolla niin edullisesti tuotettuja kaupallisia palveluja, että vähävaraisilla vanhuksilla olisi todellinen mahdollisuus käyttää niitä yhdistyksen tarjoamien palvelujen sijasta. KAJOn toimintasuunnitelmasta vuodelta 2013 löytyy seuraavanlainen maininta: Juuan kunnassa asian eteneminen päättyi Pielisen Karjalan TE-toimiston kielteiseen linjaukseen kylätalkkareiden palkkaamisesta kilpailullisiin näkökohtiin perustuen. Eli kylätalkkari on ollut jo rajan ylitse menevää toimintaa, vaikka kotitalkkari lähtökohtaisesti hyväksyttävää. Vaikka valiokunnan lista on laadittu esimerkinomaiseen muotoon, taitaa olla niin että harvemmin muuta kuin siinä nimenomaisesti mainittua toimintaa voitaisiin hyväksyä. Käytännössä uudistus aiheutti hankaluuksia esimerkiksi erään kannatusyhdistyksen yksityiselle päiväkodille, jonka toimintaa alettiin katsoa liiketoiminnaksi. Muutoin voinee jälkiviisaana todeta, että huolet olivat hieman ylimitoitettuja. Samoilla linjoilla on ollut TE-hallinnon edustaja hanketapaamisessa 2010: De minimiksen voimaantuloon liittyi etukäteen pelkoja. Voimaantulo ei ole aiheuttanut radikaaleja muutoksia työllistämiseen. Kilpailun vääristymistä on aiemminkin pitänyt seurata. Edelliseen lauseeseen liittyen voidaankin viitata Haapalahden -07 kehityspäivien muistion Harmeja -osioon, jossa on todettu verottajan niitä jollekin hankkeelle aiheuttaneen esittäessään uteluita kotiavusta, tuotteiden myynnistä ja ulkopuolisista syömässä kävijöistä on liiketoiminnan määrittelemiseen liittyen muistioon kirjattu seuraavanlainen kommentti: Edelleensijoittaminen ja työvoiman myyminen hankkeen ulkopuolelle ovat olleet keinoja erottaa jyvät akanoista eli nähdä, millaiset ovat henkilön työvalmiudet avoimilla työmarkkinoilla. Tällä tavoin on myös koottu hankkeille määrättyä omarahoitusosuutta. Lakimuutoksen seurauksena nämä hyvät työkalut käytännössä poistuvat. Ajatuksen taustalla on ollut pelko siitä, että edelleensijoitus yrityksiin katsotaan vuokratyöfirmojen kanssa kilpailevaksi toiminnaksi. Pelkoa on lietsottu myös eduskunnassa näin: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy muuttaakseen lainsäädäntöä ja toimintatapoja niin, että työttömien yhdistykset voivat edelleen ilman voiton tavoittelua välittää pitkäaikaistyöttömiä palkkatuen avulla yritysten palvelukseen? TEM:n ohjeiden mukaan edelleensijoitus katsotaan elinkeinotoiminnaksi, kun kaikki kolme ehtoa toteutuu: toiminta on jatkuvaa, ansiotarkoituksessa ja kilpailuolosuhteissa tapahtuvaa. Täten ei ole mitään ongelmaa jos yhdistys vain silloin tällöin siirtää työntekijän perimättä siitä maksua, ja tämäkin huoli osoittautui turhaksi.

14 Edelleensijoittamista koskeva lainsäädäntö ja termistö ovat muuttuneet vuosien varrella seuraavasti: Vuoden 2002 asetuksessa julkisesta työvoimapalvelusta (1344/2002) on todettu: Kunta voi sijoittaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän, jonka palkkaukseen on myönnetty työllistämistukea, työhön yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. (23 ). Vuoden 2010 asetuksessa asetuksen muuttamisesta (332/2010) 23 kuului: Kunta, yhdistys, säätiö, yksityinen työvoimapalvelu ja sosiaalinen yritys voivat sijoittaa palkkatuella palkkaamansa vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Eli pelkän kunnan lisäksi edelleensijoitus on mainittu toimintakeinoksi muillekin tahoille. Nykyisessä laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) mahdollisuus on kaikilla työnantajilla, sisältäen myös yritykset: Työnantaja saa tuella palkatun suostumuksella siirtää tuella palkatun muun työn järjestäjän tehtäviin, Huomaamme, että termistä edelleensijoittaminen on luovuttu. Lisäksi siirrettävän ei tarvitse enää välttämättä olla pitkäaikaistyötön tai vajaakuntoinen. Hallituksen esityksessä on todettu, että termistö on haluttu yhdenmukaistaa työsopimuslain kanssa. Uutta on myös lisäys palkatun suostumuksella. Täten ei kuulosta enää ihan niin siltä, että työntekijä on vain passiivinen objekti, jota hänen tahtoaan kysymättä siirrellään. Ehkä vieläkin enemmän työntekijän osallisuutta prosessissa voisi korostaa muodolla työntekijä voi siirtyä yhteisellä sopimuksella nykyisen ja kohdetyöantajan kanssa Toinen termi, josta luovuttiin vuoden 2013 alusta, oli vaikeasti työllistyvä, mikä korvautui 500 päivältä työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneella. Termi oli luotu vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistuksessa, mutta kenties se on sittemmin koettu leimaavaksi. Ehkä voi nähdä tiettyä asenneilmapiirin muutosta; jos 2006 kuntien painostaminen ja työttömien leimaaminen ja rankaiseminen karensseilla on nähty hyvinä keinoina työttömyyden vähentämiseen, niin nykyisin inhimillisyys paistaa enemmän rivien välistä. 4.4 Työssäoloehto ja ansiosidonnainen päiväraha Työssäoloehdon tärkein funktio on, että sen täyttymisen jälkeen voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Tämän vuoden alusta lähtien työssäoloehto täyttyy, kun on ollut edeltävän 28 kuukauden aikana 26 viikkoa töissä. Tätä ennen raja oli 34 viikkoa. Työajan tulee olla vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan TES:n mukaista tai vähintään 1154 euroa kuukaudessa. Lyhyemmiltä työajoilta lasketaan tuntikohtainen minimi. Myös työ, johon on maksettu korkeinta korotettua palkkatukea, otetaan samalla tavalla huomioon. Esimerkiksi vuonna 2004 Haapalahdessa on esitetty kehitystoiveena, että työssäoloehdon tulisi täyttyä vuodessa. Taustalla on ollut se, että aiemmin palkkatuetusta työstä ehto on täyttynyt vain 50-prosenttisesti, eli aikaa on mennyt 2 kertaa 34 viikkoa eli 68. Vuosi olisi tuolloin varmasti ollut hyvä aikaraja, jos palkkatuki oli myönnetty nimenomaan vuodeksi. Vuoden -98 yhdistelmätuen aikaan työssäoloehto karttui vain kolmasosavauhtia, joten hitaasti mutta varmasti on tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan. Muutosprosessia voidaan pitää sikäli hitaana, että jo vuonna 2005 on eduskunnan työvaliokunta lausunut seuraavaa: Valiokunnan käsityksen mukaan lainsäädännön ei ilman erityisen painavia syitä pitäisi johtaa siihen, että saman työnantajan palveluksessa rinnakkain samaa työtä tekevät ja samaa palkkaa saavat henkilöt ovat

15 täysin erilaisessa asemassa heille kertyvän työttömyysturvan suhteen riippuen siitä, kumman palkkaamiseen työnantaja on saanut suuremman valtion tuen Vaikka muutosta ensisijaisesti pidetäänkin positiivisena työntekijän näkökulmasta, on sitä alkuvuonna 2014 KAJOn ohjausryhmässä pohdittu haasteenakin: Vuoden alun lakimuutoksen myötä työssäoloehto täyttyy puolen vuoden korkeimman korotetun palkkatukijakson aikana. Tämä asettaa työhönvalmennukselle uusia haasteita, sillä kuuden kuukauden yhdistystyönjakson jälkeen, ei voi enää saada korkeinta korotettua palkkatukea esim. yritykseen eikä myöskään vaihtaa yhdistystyönantajaa. Siirtäminen voi olla yksi vaihtoehto kokeilla työtä yrityksessä. Hankkeet ovat toivoneet koulutusta asiaan liittyen ja Johanna alkaa sitä järjestää yhdessä TE-toimiston kanssa. Kyseessä oli kuitenkin sellainen tilanne, ettei ministeriö ollut tullut ajatelleeksi työssäoloehdon lyhenemisen vaikutusta palkkatuen saamiseen, eikä tarkoitus ollut heikentää mahdollisuuksia, joten TE-toimistoja on ohjeistettu myöntämään korkein korotettu palkkatuki työssäoloehdon täyttymisestä huolimatta. Lisäselvyyttä ministeriöltä oli kaivattu vielä siihen, onko jotain aikarajaa sille, kuinka pitkä katkos voi olla kahden tai useamman, yhteensä 12 kuukauden, palkkatuetun työjakson välillä. Aikarajaa ei ole. Ansiosidonnaiseen on lisäksi tämän vuoden alusta tullut sellaiset muutokset, että päivärahakausi lyhenee 500 päivästä 400:n, jos työhistoria on alle kolme vuotta tai jos kieltäytyy ilman pätevää syytä työllistymistä edistävistä palveluista ensimmäisen 250 työttömyyspäivän aikana. 4.5 Viiden työpäivän sääntö Viiden työpäivän sääntö ei ole enää voimassa, mutta se meinasi aiheuttaa harmaita hiuksia tullessaan voimaan vuonna Kyse ei ole varsinaisesta lakimuutoksesta, vaan muutoksesta siinä, kuinka ministeriö on ohjannut tulkitsemaan palkkatukeen oikeuttavia korvauspäiviä, nykyistä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 11 :ää Palkkatukea maksetaan siltä ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, kuitenkin enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Keski-karjalan hanketapaamisessa on ELY-keskuksen edustaja tiivistänyt uudistuksen näin: Jatkossa palkkatukea saa vain niiltä päiviltä, jolloin työntekijä on töissä. Viikkotyöajan tekeminen esim. kolmessa päivässä ei enää ole mahdollista, mikäli palkkatukea haluaa saada koko viikolta. Keskustelussa tuotiin esille ongelmat, joita uusi käytäntö aiheuttaa pienipalkkaisille pitkän matkan päästä kulkijoille, joiden kotiseudulla kulkuyhteydet ovat huonot. Useat ELY-keskukset ovat olleet yhteydessä ministeriöön ongelmakohtien tiimoilta. Uuden käytännön taustalla on ilmeisesti ajatus siitä, että palkkatukityöjaksolla totuttaisiin viisipäiväiseen työviikkoon. Ilmeisesti ongelmien tuominen ministeriön tietoon on tehonnut, koska sääntöä ei enää ole. Sen aiheuttamiin hankaluuksiin osattiin yhdistyksissä kuitenkin varautua, kuten saamme hanketapaamisen muistiosta lukea: Enossa on jo suunniteltu siirtymistä kuukausipalkkaisiin työsopimuksiin ja Kotitalkkareilla kuukausipalkkaa on käytetty jatkuvasti. Johanna toimittaa muistion liitteenä KAJO-keskuksesta Piian tekemän laskurin, jolla voi laskea, miten saisi palkkatuen hyödynnettyä mahdollisimman optimaalisesti. Lisäksi Lieksasta oli saatu kuulla, että sosiaalitoimisto oli maksanut bensarahoja osallistuneille.

16 5. Esille nousseita teemoja 5.1 Työvoiman kysyntä ja tarjonta Kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus on ongelma myös avoimilla työmarkkinoilla. Jollain alalla (nykyään tulee ensimmäisenä mieleen hoitoala) voi olla pulaa työntekijöistä korkeasta työttömyysasteesta huolimatta. Ongelmana voi olla matala palkka, puuttuva koulutus, kiinnostuksen puute alaa kohtaan, tai se, että työtä ei ole tarjolla kokoaikaisena. Viimeksi mainitusta syystä on kouluttavien hankkeiden tapaamisessa todettu näin: Puhtaanapitoalalla olisi töitä mutta kokoaikatyö pitää usein koota pienemmistä palasista. Voisivatko hankkeet olla kokoamisessa apuna? Osaajat saattavat myös sijaita eri paikkakunnalla kuin työpaikat, ja tähän liittyen on hanketapaamisessa -08 noussut esille seuraava ajatus: Muualla Suomessa olevat työpaikat, joissa olisi etätyömahdollisuus olisi hyvä kartoittaa mutta kuka sen tekisi. Välityömarkkinoilla on samoja kohtaamattomuusongelmia kuin avoimillakin, mutta myös omia, enemmän juuri välityömarkkinoille tyypillisiä asioita. Muistiossa vuodelta 2005 on mainittu työvoimapulaa esiintyvän metalli- ja hoitoalalla, viitaten ilmeisesti juuri avoimiin työmarkkinoihin. Työvoimapulaa on esiintynyt myös yhdistyksissä, ja aihe on pysynyt esillä läpi vuosien. Useissa vanhemmissa muistioissa on todettu työvoimapulan olemassaolo, mutta asiaa ei ole sen syvemmin avattu. Vuonna 2010 Pielisen Karjalan hanketapaamisessa on työvoimapulaa ihan konkreettisestikin kuvattu näin: TE-toimistossa ei ole sopivia työntekijöitä vaativiin tehtäviin (kimppakyytiavustus, kehitysvammaisten avustus, ravintola, kaupungintalon kahvitus, viriketoiminta maahanmuuttajille).myös Haapalahden kehittämispäivillä -04 Juuan työttömät ry on maininnut keittiötyöntekijöiden puutteen, ja että syynä on tehtävien vaatima vastuunkanto. Näistä esimerkeistä käy ilmi, että termi tehtävän vaativuus ei välityömarkkinoiden yhteydessä tarkoita ihan samaa kuin avoimilla. Vuonna 2011 Kristalli-hanke on todennut: Naisista ja siivoojista on puutetta. Samoin Löydän tien hanke on maininnut naiset. Kysymyksessä ei ole ollut naisten puute yksityiselämässä, tai projektissa muuten vain, vaan on viitattu työtehtäviin, joiden ilmeisesti katsotaan sopivan vain naisille. Sinänsä on totta, että sekä avoimilla että välityömarkkinoilla työvoiman tarvetta on juuri naisvaltaisilla aloilla, kuten hoiva. Hankkeet tarjoavat työtä myös myynnistä ja palkanlaskennasta ja kirjanpidosta, jotka ainakin itse näen varsin sukupuolineutraaleiksi aloiksi. Voi kuitenkin olla, että aiemmin näitäkin on pidetty naisten töinä, ja vanhemmilla miehillä on siksi korkea kynnys tällaisiin. Voi myös olla, että myynnin sinänsä voisi kokea mielekkääksi, mutta siihen useimmiten kuuluvaa asiakaspalvelua ei. Kirjanpito ja palkanlaskenta puolestaan ovat vaikeita aloja, mikä voi vähentää niiden houkuttelevuutta. Sukupuolijakaumaan on otettu kantaa myös tuoreessa vuoden 2014 muistiossa: Nurmeksessa työttömyys miehillä on kaksinkertainen naisiin verrattuna, sama tendenssi koskee koko Pielisen Karjalaa. Samoin on mainittu: Juuassa tilanne on pahenemassa, kun kivimiehet ovat joutuneet työttömiksi ja tulevat palvelujen piiriin. Heillä on kapea osaamisala ja korkea kynnys muuttaa muualle. Miesten töihin liittyen on vuonna 2013 todettu, että avoimia työpaikkoja voisi hyvinkin olla tarjolla, mutta niitä varten pitäisi olla koulutus: Lieksaan toivottiin logistiikkakoulutusta. Yrityksillä on eläkkeellä olevia autonkuljettajia töissä, kun muita ei ole tarjolla. Maahanmuuttajissa ja pitkään työttömänä olleissa olisi kiinnostuneita henkilöitä alalle. Apu voi kuitenkin

17 löytyä samasta maakunnasta, sillä Keski-Karjalan muistion mukaan: Logistiikkapuolen koulutus on tulossa, kannattaa hakea koko maakunnasta. Tässä on hyvä esimerkki siitä, että jos Pielisen Karjalasta puuttuu jotain, ja Keski-Karjalaan on sellaista tulossa, niin on hyvä olla yhteistyötä, ettei ainakaan tiedonpuutteen vuoksi jää keneltäkään hakematta koulutukseen. Tosin myöhemmän muistion mukaan logistiikka-alan perustutkinto olisi tulossa myös Lieksaan ja Joensuuhun. Mielekkäiden työtehtävien järjestämistä hankaloittaa aiemmin käsitelty kilpailunäkökulma. Hankkeet varmasti mielellään keksisivät uusia, kaikille sopivia työtehtäviä, mutta käytännössä suurin osa niistä luultavasti tulkittaisiin kilpailua vääristäväksi toiminnaksi. Sekä tähän aiheeseen että seuraavana käsiteltävään vaikuttavuusarviointiin liittyy seuraava poiminta Tarja Filatovin viime vuonna tekemästä välityömarkkinoita koskevasta selvityksestä: Yhdistyksistä avoimille työmarkkinoille siirtymisessä on jarrutekijöitä. Motivaatiota siirtymään voi syödä se, että yhdistyksessä on turvallisempaa kuin yrityksessä. Markkinatalouden lainalaisuudet ja työvoiman tuotto-odotukset eivät ole yhtä kovat. Samansuuntaisen kommentin voi lukea myös KAJOn raportista viime vuodelta: Palkkatukityöjaksot ovat sujuneet enimmäkseen hyvin ja suurin osa työntekijöistä jatkaa mielellään yhdistyksen töissä niin kauan kuin on mahdollista, ellei parempaa paikkaa sitä ennen löydy. Parempi paikka ei työntekijälle kuitenkaan aina tarkoita vaikuttavuuskriteerien mukaista työllistymistä, vaan välillä yhdistystyö koetaan mukavampana ja itselle sopivampana kuin tarjolla olevat avointen markkinoiden työt. Tämä asettaa työhön valmennukselle omat haasteensa. Tällaiseen ongelmaan onkin jo sitten varmasti hankalampi löytää ratkaisua. Henkilöt saavat jo työhönvalmennusta, mutta ehkä sitä vielä tehostamalla saataisiin aikaan se tarvittava rohkeus tehdä samaa työtä avoimilla työmarkkinoilla. Toki joillain aloilla on niin, että koko ikänsä avoimilla markkinoilla työtä tehneet ihmisetkin valittelevat epäinhimillisiksi kohonneita tulostavoitteita, ja loppuunpalamisia tapahtuu, joten tukityöllistettyjen kokemia paineita ei suinkaan tule tuomita aiheettomina. 5.2 Vaikuttavuusarviointi Kuten johdannossa todettiin, projektien vaikuttavuutta arvioidaan. Projektin katsotaan saaneen aikaan mitattavan tuloksen, jos kolmen kuukauden kuluttua palkkatukityösuhteen päättymisestä projektissa henkilö on päätynyt työhön tai koulutukseen. Tämä kolmen kuukauden aikaraja on määritelty ministeriössä, minkä lisäksi Pohjois-Karjalassa paikallinen ELY-keskus on määrittänyt tarkemmin, millaista työn tai koulutuksen pitää olla täyttääkseen vaikuttavuuskriteerit. Työn tulee olla vähintään yhden (aiemmin vielä kolmen, mitä on pidetty joidenkin hankkeiden mielestä liian pitkänä aikana) kuukauden mittainen osa- tai kokopäivätyö avoimilla työmarkkinoilla ilman tukea, kolmen kuukauden tukityöpaikka yrityksessä, kuuden kuukauden koulutusta vastaava tukityöpaikka kunnassa, joukko lyhyitä sijaisuuksia eri paikoissa tai yrittäjäksi ryhtyminen. Koulutuksessa puolestaan ammatillisen koulutuksen, omaehtoisen opiskelun tai oppisopimuskoulutuksen keston tulee olla vähintään kolme kuukautta. Koska toiminnan tulee alkaa kolmen kuukauden kuluttua projektin jättämisestä, tämä mittaustapa ei huomioi tilanteita, joissa henkilö on hakenut koulutukseen, mutta odottaa oppilasvalinnan tuloksia tai paikka on tiedossa mutta koulutus alkaa myöhemmin. Myös tiedossa olevat tukityöpaikat kolmannelta sektorilta,

18 työkokeilupaikat, eläkeselvittelyt ja työkunnon arvioinnit rekisteröidään, mutta ne eivät kuulu vaikuttavuusarviointiin. Haapalahden kehittämisfoorumilla 2004 on kyseenalaistettu koko vaikuttavuusarviointi näin: Voiko projekteille yleensäkään laittaa vastuun siitä onko ihminen työssä 3 kuukauden kuluttua projektin päätyttyä vaiko ei. Yleisempi esille noussut ja toistunut näkemys viimeisen kymmenen vuoden ajalta kuitenkin on, että työn ja koulutuksen lisäksi pitäisi olla myös muita, pehmeitä arviointikriteereitä. Esimerkiksi jos asiakas saa prosessin aikana elämänhallintansa (esimerkiksi raittius, säännöllinen päivärytmi ja asioiden vastuullinen hoitaminen) kuntoon ja päivitettyä työelämävalmiuksiaan, työllistymismahdollisuudet varmasti ovat muuttuneet paremmiksi, mutta näitä tuloksia ei kuitenkaan oteta huomioon vaikuttavuusarvioinnissa. Vuonna 2013 on käytetty termiä voimaantuminen kuvaamaan yhdellä sanalla edellä kuvatun kaltaista muutosta asiakkaassa. Tällä hetkellä vaikuttavuutta tutkitaan Karjalan tutkimuslaitoksen projektissa Tuloksekas työllistäminen työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Projektia on kuvattu näin: Tavoitteena on luoda ja testata sellaisia arviointitapoja ja tulosindikaattoreita, jotka hyödyttävät työllisyyspalvelujen kehittämistä, lisäävät palvelujen tavoitteellisuutta ja vaikuttavuutta sekä yhtenäistävät palvelujen tuloksellisuuden arviointia. Kehittämistyön odotetaan tiivistävän työ- ja elinkeinohallinnon, kuntien, järjestöjen, työllisyyshankkeiden sekä muiden palvelun tuottajien välistä yhteistyötä. Johdantoluvussa viitattiinkin jo projektin tuottamaan seurantaa koskeneeseen tutkimukseen, jossa on kehittämisideoiksi esitetty harjoitteluiden, lyhyiden työsuhteiden, Toppisten ja osatutkintojen mukaan ottaminen seurantaarviointiin. Lisäksi professori Juhani Ilmarinen on kehittänyt Työllistymisindeksin, jonka avulla arvioidaan henkilön työllistymispotentiaalia ja selvitetään alueita, joita kehittämällä saataisiin parannettua työllisyysnäkymiä, ja tämä indeksi otetaan käyttöön Joensuun kuntakokeilussa. 5.3 Työllistettävien terveys Eräässä vanhemmassa muistiossa on ehkä hieman töksäyttäenkin todettu ongelmakohtia listattaessa: 80 % alkoholisteja, 10 %:lla muita ongelmia. Uudemmissa muistioissa asiat esitetään hienovaraisemmin, ja päihdeongelmien lisäksi puhutaan terveysongelmista ylipäänsä. Turhautuminen on toki ymmärrettävää, sillä päihdeongelmaisten kohtaaminen vaatii hankkeen työntekijältä enemmän taitoja, ja tällaisen asiakkaan kanssa vaikuttavia tuloksiakin on vaikea, joskus mahdoton saavuttaa, vaikka niitä projektilta kuitenkin vaaditaan. Haapalahden työllisyysprojektipäivässä 2005 on Takapiha-hanke kuvannut asiaa näin: Yhdistyksellä on tarkoitus, että heidän kanssaan oltaisi ulkona ja siivottaisi pihapiiriä, sillä sitähän ne ainakin pystyvät tekemään. Mutta jos heitä yrittäisi saada johonkin sorvin ääreen, eipä oikein hirveät hinkua ole, koska jos siellä jotain vahinkoja tulee, niin sitten ollaan taas ihmeissään. Näiden kanssa saa sitten projektityöntekijät ja vetäjät olla aina poliisina, kun työllistetyt tulevat sisään taloon, niin melkein pitäisi puhalluttaa. Ketään ei kuitenkaan humalassa lasketa töitä tekemään. Sitten, kun he keksivät tuossa edellisen projektin aikana sen, että heitä pidetään silmällä aamuisin, niin yllätys päivän mittaan kaverit alkoivat aina humaltumaan. Varmaan monella muullakin projektilla voi olla kokemuksia näistä, koska he ovat ihan oma ryhmänsä. Asiassa voi päätellä tapahtuneen jonkinasteista edistystä, sillä 2011 hanketapaamisessa on kirjattu: Mari Suhonen (ELY) linjasi akuutin päihdeongelman omaavat henkilöt pois asiakaskunnasta.

19 Hankkeeseen voi tulla vasta ryyppyputken jo katkettua. Uudemmissa muistioissa päihteet eivät enää nousekaan samalla tavalla esille kuin vanhoissa. Ongelmaan liittyy kysymys siitä, onko työvoimatoimisto tai työllisyyspoliittinen hanke päihderiippuvaiselle oikea paikka. Ensin olisi varmasti hyvä saada vaikka sosiaalitoimiston tai terveydenhuollon palveluita. Laajemmin tarkastellen myös mielenterveysongelmat ja muut sairaudet, yleisimpinä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, voivat aiheuttaa tosiasiallista työkyvyttömyyttä. Haapaveden kehittämispäivillä 2009 on työministerille esitetty kehitystoiveena eläkkeelle pääsyn helpottaminen, mihin Tarja Cronberg on vastannut, että jo vuoden 2001 ELMA-projektista lähtien on työttömien terveyttä kartoitettu ja tiedostettu, että osan työnhakijoista pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä, ja jos mahdollista, niin ministeriö pyrkii vielä selkiyttämään prosessia. Asiaa on kommentoinut myös sosiaali- ja terveysministeriö mietinnössään 34/2005 näin: Työttömien joukossa on kuitenkin edelleen paljon niitä, jotka eivät työeläkelainsäädännön lääketieteellisesti painottuneen työkyvyttömyyskäsitteen mukaisesti ole työkyvyttömiä, mutta jotka myöskään eivät tosiasiallisesti ole työkykyisiä. Juuri päihdeasiakkaat ovat hyvä esimerkki tällaisen kategorian edustajista on todettu, että järjestetään työsuojelukoulutus, sillä pienillä yhdistystyönantajilla ei välttämättä ole ollut tietoa velvoitteestaan järjestää työterveyshuolto. Järjestämisessä on ollut eroja eri kuntien ja projektien välillä, ja yhteisiä toimintatapoja on mietitty. Esimerkiksi Lieksassa on ollut vuosina Stakesin valtakunnallinen hanke, jossa työttömille on ollut terveystarkastus TYPissä, jonka jälkeen tarvittaessa jatkotoimenpiteitä lääkärillä tai muissa palveluissa on muistiinpanoihin päätynyt tällaisia ajatuksia, kuinka asiat voitaisiin hankkeen päättymisen jälkeen hoitaa: samalla toimintamallilla, kuin hankekaudella; esim. puolipäiväinen terveydenhoitaja, joka toimisi Typissä, lääkäripalvelut ostopalveluina. tai seudullinen yhteinen työterveyshoitaja (Lieksan ja Nurmeksen terveydenhuollon yhdistäminen v. 2009). Ostopalvelut ja terveyskeskus olivat vaihtoehtoja joissa rahoitus nousi esteeksi, mutta jatkohankkeen hakeminen nähtiin mahdollisuutena. Vaikka terveys pääsääntöisesti nousee materiaalissa esiin ongelmana ja haasteena, on aiheesta lausuttu myös positiivisesti vuonna 2008 Lieksassa: Työttömien työkykyindeksi näyttää suhteellisen hyvältä. sekä Vanhat työntekijät ovat vaivoistaan huolimatta usein tervaskantoja. 5.4 Koulutus Koulutus, sekä tukityöllistettyjen että hankkeiden vetäjien, on ollut kestopuheenaihe vuosien varrella. Projekteihin osallistuvien kohdalla kehityskaari on sellainen, että 2000-luvun alussa koulutusta ei ole sisältynyt toimintaan ollenkaan tai se on ollut vähäistä on mainittu hankkeille esittäytyneen Pohjois-Karjalan aikuisopiston Noste-hankkeen, jonka funktio on ollut koulutusvalmiuksien lisääminen ja työelämätietojen lisäys. Seuraavassa vaiheessa on ruvettu järjestämään enemmänkin työelämätietouteen liittyvää yleissivistävää opastusta, aiheina esim. verokortti, työttömyyskassaan liittyminen (tämän vuoden alusta voimaan tullut ansiosidonnaisen päivärahan muutos tekee tästä tärkeän tiedon entistä useammalle), työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. sekä kädentaitoja ja ATK-taitoja parantavia koulutuksia. KAJO on järjestänyt asiakasyhdistystensä työntekijöille KAJO-päiviä esimerkiksi näistä aiheista, minkä lisäksi liikuntapäiviä. Toiveita yhteistyöstä koulutuksen suhteen on vuonna 2005 esitetty näin: Keskusteltiin siitä, että Lieksassa ja Nurmeksessa kuin järjestettiin näitä koulutuksia, niin niihin pitäisi

20 muistaa ottaa mukaan myös nämä kauempana olevat projektit, kuten Pokali ja Veteraaniavustajat. Koska monesti ne ryhmät ovat jääneet vajavaiseksi, ihan hyvin mahtuisivat myös muidenkin projektien väkeä niihin koulutuksiin. Nykyvaiheessa valikoimaan kuuluu vuonna 2012 pilotoitu Toppis-koulutus, eli sellainen, jossa työntekijä suorittaa palkkatukijaksonsa aikana ammattitutkinnon tai osan siitä. Tutkintoja on esimerkiksi myynnin alalta ja hoitoalalta, eli juuri sellaisilta, joilla on työpaikkoja tarjolla avoimilla työmarkkinoilla. Esimerkiksi Sotainvalidien veljesliiton Avustajan työstä silta työmarkkinoille hankkeessa on mahdollista suorittaa kotityöpalvelun ammattitutkinto sekä hygieniapassi ja ensiapukurssi, ja SPR:n Kontin Väylä tulevaisuuteen antaa mahdollisuuden suorittaa ammattitutkinnon myynnistä. Vuonna 2012 on KAJOn loppuraportissa todettu, että TOPPIS-malliin suhtauduttiin sinänsä myönteisesti, mutta esteiksi nousivat avovastausten perusteella työpaikkaohjaajan puuttuminen yhdistyksestä sekä joissakin tapauksissa ammatillista koulutusta vastaavien työtehtävien löytyminen. Rajoja Toppiksen käytölle asettaa TE-hallinnon linjaus siitä, että yksittäisen koulutuspaikan hankkimisen kriteerinä on, että henkilöllä on oltava selkeä koulutuksen tarve ja hänen ei ole mahdollista saada koulutusta opiskelemalla omaehtoisesti tai ryhmämuotoisena työvoimakoulutuksena, jotka ovat aina ensisijaisia vaihtoehtoja ovat kokoontuneet Joensuun seudun sellaiset hankkeet, jotka järjestävät koulutusta. On luonnosteltu työ- ja koulutuspaikoista ja tutkintoon valmistuneista tiedottavaa infokirjettä, johon toive on ollut peräisin TE-toimistosta. Infokirjekokeilu alkoikin saman vuoden syyskuussa. Lisäksi keskustelussa toivottiin etäopiskelumahdollisuuksien järjestämistä tai kouluttajan liikkumista Keski-Karjalan työllisyystoimijoiden tapaamisessa on yhteistyötä koulutuksen suhteen kuvattu näin: Koulutusasioissa voisi jatkaa ja kehittää yhteistyötä eri työllisyystoimijoiden kesken yhteistyötä. Eri hankkeiden kesken voitaisiin kartoittaa lyhytkoulutus-, Toppis- ym. koulutustarpeet, koota koulutusryhmät hankkeiden osallistujista ja toteuttaa koulutukset keskitetysti myös Keski-Karjalan alueella (mitä tehty enemmän Joensuun suunnalla tähän asti). Koulutusten kilpailutus ja järjestelyt sekä kustannukset voitaisiin hoitaa hankkeiden kesken yhteistyönä ja saada ryhmät täyteen, mikä on aiemmin ollut hankalaa. Jos koulutusryhmät voitaisiin tilata suoraan hankkeille, olisi koulutusten toteutuminen varmempaa ja ennakoitavampaa 2011 oli KAJOn toimesta kilpailutettu ATK-työnhakukoulutus hankkeille. Eduskunnan työvaliokunta on vuonna 2005 todennut, että pitkäaikaistyöttömien koulutuksessa pitäisi hyödyntää kansalaisopistoja ja työväen opistoja, mutta tätä ajatusta ei suurissa määrin tule esille Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden muistioissa. Aiemmin tekstissä on mainittu Kiteen evankelinen kansanopisto hygieniapassiasiassa. Myös hanketyöntekijöiltä vaaditaan kouluttautumista. Yleensä se liittyy työnantajana toimimiseen luvun alussa ja puolivälissä teemoissa on ollut ihan palkkatukiasioiden ja työnantajana toimimisen perusteita, uudemmissa sitten lisäksi työhönvalmennusta, erityisryhmien (päihde- ja mielenterveysasiakkaat) kohtaamista, terveyspalveluiden järjestämistä sekä työnohjaajana toimimista tilanteissa, joissa palkkatukityöntekijän on tarkoitus suorittaa (osa)tutkinto. Yhdistyksille koulutusta järjestämässä on toiminut viime vuosina myös TYPKE-hanke, jonka kuvioihin tulosta on 2010 esitetty seuraavaa: Hilkka Pirhonen TYPKE- hankkeesta esitteli hankkeen toimintaa. Hilkka Pirhonen jakoi TYPKE hankkeen esitteen osallistujille. Sovittiin, että hanketoimijat esittävät toiveita ja ideoita koulutuksista. Tulossa ainakin ohjaustaitojen koulutussarja (7 x2pv) sekä luovien menetelmien koulutus. Joissain muistioissa esiintyy toi-

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 274 07.08.2012 KUHMON KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KUNTAKOKEILUHANKKEESEEN KHALL 274 Hallintojohtaja 31.7.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun.

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen Kaupunginhallitus 20 16.01.2017 Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry:n avustushakemus 1252/00.04.00/2016, 1246/02.05.01.03.00/2016 KH 20 Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

"Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä

Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä Kaupunginhallitus 116 27.03.2012 Kaupunginvaltuusto 24 17.04.2012 SDP:N VALTUUSTORYHMÄN ALOITE KUNTAKOKEILUUN HAKEUTUMISESTA 183/1/113/2011 KHALL 116 Hallintojohtaja 20.3.2012 SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

- Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa

- Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa Välityömarkkinat osana työelämää projekti (2014-2015) - Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa Petri Puroaho Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa PUHEENI SISÄLTÖ:

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot