Juho Kervinen, HTM. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, KAJO-keskus , Joensuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juho Kervinen, HTM. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, KAJO-keskus. 19.5.2014, Joensuu"

Transkriptio

1 Raportti Pohjois-Karjalan työllisyyspoliittisten hankkeiden yhteistyöstä, esille nousseista teemoista sekä hankkeiden toimintaan vaikuttaneista lakimuutoksista ajalta Juho Kervinen, HTM Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, KAJO-keskus , Joensuu

2 1. Johdanto 1.1 Tutkimuskysymys ja käytetty aineisto Tämä raportti tarkastelee ns. kolmannen sektorin eli yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämien työllisyyspoliittisten hankkeiden toimintaa Pohjois-Karjalassa viimeisen 15 vuoden aikana, eli koko ajalta jolloin kolmas sektori ylipäänsä on työllisyysasioiden hoitamiseen osallistunut. Ennen 90- luvun loppua työttömyyden hoito oli nähty vain julkisen sektorin, eli valtion ja kunnan tehtäväksi, mutta laman jälkeen saatiin huomata, etteivät niiden resurssit riitä. Vuonna 1998 valtio ryhtyi rahoittamaan kuntien ja kolmannen sektorin työllistämistä silloiseen työllisyysasetukseen (1363/1997) nojaavan työllisyyspoliittisen projektituen avulla ja Pohjois-Karjalassa onkin järjestelmän alkuajoista saakka ollut kolmannen sektorin työllistävää toimintaa, vuonna 1998 alkaneesta, nykymittareilla pienimuotoisesta, Kate-projektista lähtien. Raportissa on tarkoitus vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaista hankkeiden toiminta ja yhteistyö vuosien varrella on ollut? Eniten nousee esille KAJO-keskuksen näkökulma. 2. Millaisia teemoja hankkeiden tapaamisissa on noussut puheenaiheeksi, kehitystoiveeksi tai ongelmaksi? sekä 3. Miten erilaiset lakimuutokset ovat vaikuttaneet hankkeiden toimintaan? Myös huomioita työllistämiseen liittyvien termien muutoksista on ripoteltu tekstiin, niissähän on yksittäisen sanamuodon sijasta usein kyse hieman isommasta yhteiskunnallisesta tai asenteellisesta muutoksesta. Raportti perustuu lähinnä kirjalliseen aineistoon (hanketapaamisten muistiot sekä muut asiakirjat, KAJO-keskuksen hankeraportit, TE-hallinnon tuottama materiaali ja eduskunnasta peräisin oleva materiaali eli lainsäädäntö, kirjalliset kysymykset ja valiokuntalausunnot), jota täydentää ja selventää KAJOn projektipäällikkö Johanna Seppäsen ja mahdollisesti muiden asianosaisten antamat suulliset kommentit. Aiemmin Pohjois-Karjalan työllistävien yhdistysten toimintaa vaikuttavuuden, haasteiden ja yhteistyön näkökulmasta on tutkittu esimerkiksi haastattelututkimuksissa 2003 ja 2005 (Riitta Haahtela ja Anssi Rautiainen). Projektien seurannasta ja vaikuttavuusarvioinnista ovat Jolkkonen ja Kurvinen (2013) tehneet Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian julkaiseman raportin Työllisyyspoliittista avustusta saavien hankkeiden seuranta ja seurannan kehitys Pohjois-Karjalassa. 1.2 Olosuhteet ja lähtökohdat Pohjois-Karjalassa työttömyysprosentti on koko ajan ollut muuta maata korkeampi. Se on vaihdellut vuosittain, ollen matalimmillaan vuonna 2008 (13,3 %) ja korkeimmillaan 2000 (19,3 %), nousten yksittäisissä kunnissa välillä jopa yli 20:n. Nykyisen kaltainen pitkäaikaistyöttömyys voitaneen katsoa viimeisimpien vuosikymmenten ongelmaksi. Vielä vanhassa (1997) työllisyysasetuksessa pitkäaikaistyöttömyyden määritelmä oli 12 kuukautta, nyt 500 päivää joilta on maksettu työttömyysetuutta, eli kalenteripäivinä vajaa kaksi vuotta. 80-luvun hulluina vuosina pitkäaikaistyöttömiä oli vain joitain tuhansia vaikka aikarajana pidettiin tuolloin vain puolta vuotta. Lisäksi 2000-luvulla otettiin käyttöön termi rakenteellinen työttömyys, joka viittaa pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi toistuvaistyöttömiin (henkilöt jotka ovat olleet viimeisestä 16 kuukaudesta työttömänä 12), työllistävien toimenpiteiden jälkeenkin työttöminä oleviin sekä toistuvasti toimenpiteissä oleviin. Korkean työttömyysasteen lisäksi yhteiskunnassa vallitsee lisäksi tietty kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus, eli joillain aloilla on työvoimapulaa suuresta työttömien reservistä huolimatta.

3 Tutkimuskohteena olevat hankkeet työllistävät enimmäkseen juuri pitkäaikaistyöttömiä, joille myönnetään korkein korotettu palkkatuki. Tyypillisiä työllistäjiä ovat työttömien yhdistykset, urheiluseurat sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt. Välityömarkkinat eroavat avoimista siinä, että toiminnan tavoitteena ei ole voiton tuottaminen tai julkisen sektorin kyseessä ollessa lakisääteisen velvollisuuden suorittaminen, vaan työllistäminen on itseisarvo sinänsä. Tarkoitus on ylläpitää työttömien henkistä ja fyysistä työkykyä ja antaa työkokemusta joka edistää avoimille työmarkkinoille siirtymistä. Projekteissa oleville henkilöille pyritään saamaan jonkinlainen jatkosuunnitelma joka voi olla vaikkapa koulutukseen hakeutuminen, ellei avoimille työmarkkinoille siirtyminen ole mahdollista. Tehtäväkentässä on osittain samoja piirteitä kuin TE-hallinnon asiakkailleen antamissa palveluissa. Työllistyminen avoimille markkinoille on kuitenkin perinteisesti ollut heikohkoa. Vaikka välityömarkkinoiden on ajateltu olevan ponnahduslauta ja välivaihe, tuoreessa hallituksen esityksessä (133/2012) on jo otettu huomioon se realismi, ettei kaikista ole koskaan avoimille työmarkkinoille, ainakaan markkinaehtoisesti: Hallitusohjelman mukaan niille pitkään työttömänä olleille työnhakijoille, joilla ei ole todellista mahdollisuutta työllistyä avoimille työmarkkinoille, luodaan pysyviä tapoja olla osallisena työelämässä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on mainittu pysyvän palkkatuen luominen vaikeasti työllistyville ja vammaisille. Kainuussa sijaitsevan Paltamon Työttömien talo on yksi valtakunnallisesti positiivista julkisuutta saanut projekti, jolla kunnan työttömyysaste saatiin välityömarkkinoiden avulla tiputettua 18 prosentista viiteen. Hanketapaamismuistiossa vuodelta 2009 toimintaa on kuvailtu seuraavin sanakääntein: Mallissa taataan työttömänä saadut rahat euroa/kk. TES:n mukainen työaika. Eläke karttuu. Voi ottaa osa-aikaista muuta työtä vastaan.kunta laittaa systeemiin rahaa ja voi vastaavasti käyttää palveluita. Myös työvoiman vuokrausta, mm. paikallisiin yrityksiin. Toimintaa monella toimialalla. Ensimmäisenä isona urakkana tilojen kunnostaminen Samantyyppistä on työllistävien hankkeiden toiminta Pohjois-Karjalassa. Eniten palkkatuella työllistävät sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja toiseksi eniten työttömien yhdistykset. Työtehtäviä tarjotaan liittyen myyntiin, kotona avustamiseen ja hoivaan, kiinteistöhuoltoon sekä toimistotehtäviin. Hankkeilta vaaditaan mitattavia tuloksia, eli käytännössä työhön tai koulutukseen siirtymistä palkkatukijakson jälkeen. Kuten myöhemmästä tekstistä selviää, tämä vaikuttavuusarviointi on ollut pysyvä puheenaihe läpi vuosien. Se asettaa tiettyä painetta toiminnan järjestämiselle, sillä ilman tuloksia määrärahoja hankkeen jatkolle ei välttämättä enää olekaan tarjolla. Tämä pelko on noussut esille 2000-luvun alun muistioissa ja haastatteluissa, mutta projektien vakiintuminen ilmeisesti on aiheuttanut sen, ettei aihe myöhemmin enää tule samalla lailla esille. Epävarmuus hankkeen jatkosta ja uuden aloittamiseen ja vanhan lopettamiseen liittyvä ylimääräinen työ on kuitenkin tuotu esiin vielä vuonna 2010: Nykyisin rahoituspäätöksiä haetaan vuosittain ja kolmivuotisten hankkeiden toiminta-ajasta osa kuluu uuden hankkeen hakemiseen liittyviin neuvotteluihin sekä hankkeen alasajoon. Hankaluuksia voi aiheuttaa myös se, ettei työllistävä taho saa harjoittaa elinkeinotoimintaa joka kilpailee yritysten kanssa, mutta kuitenkin omarahoitusosuus olisi jotenkin hankittava. Tätä hankaluutta on vuonna 2004 kommentoitu näin: Tarjotun työn tekeminen kunnille, yrityksille ja muille kuin eläkeläisille on kielletty esim. lehtien haravointi ja purkutyöt, eli sellaisen työn vastaanottaminen jota muut eivät tee eikä ole paikallisilta yrittäjiltä pois Hankkeen työntekijöiltä vaaditaan työelämätietoutta sekä taitoa

4 kohdata hankalassakin elämäntilanteessa olevia henkilöitä. Työnantajavelvollisuudet kuten palkanlaskenta ja kirjanpito eivät ole helppoja, ja KAJO-keskuksen rooli näissä asioissa avustavana organisaationa onkin ollut alusta asti ja on edelleen merkittävä. Raportti osoittaa, että lakimuutokset on koettu välillä toimintaa hankaloittavaksi asiaksi, vaikka toki parannuksiakin on vuosien varrella ollut useita. 2. Yhteistyö Tässä raportissa nousee esille ainakin viidenlaista yhteistyötä: 1. yhdistysten välinen, 2. yhdistysten ja viranomaisten välinen, mikä koettiin vielä vuoden 2003 haastattelussa tärkeimmäksi yhteistyömuodoksi, 3. yhdistysten ja oppilaitosten välinen, (koulutus- ja oppisopimuspaikkojen hankkimisen ohella tämä tarkoittaa myös seurantaa ja arviointia varten teetettäviä opinnäytetöitä ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta), 4. yhdistysten ja yritysten välinen sekä 5. yhdistysten ja kunnan välinen. Yhteistyö voidaan kokea toimivaksi tai ei, ja kokemukset ovat muuttuneet vuosien varrella suuntaan ja toiseen. Toimivasta yhteistyöstä luonnollisesti hyötyvät molemmat siihen osallistuvat osapuolet, mutta se voi hyödyttää myös kolmatta osapuolta, tässä vuoden 2009 esimerkissä hankkeen työntekijää: yhdistysten välillä on mahdollista luoda verkostoja, joissa työntekijät saisivat työkokemusta kahdesta tai useammasta työpaikasta vuoden aikana. Tämä yhteistyötoive oli esitetty vuoden -07 kehityspäivillä tässä muodossa: Voisiko toinen työllisyysprojekti toimia edelleensijoituspaikkana, jolloin työntekijät tutustuisivat erilaisiin työtehtäviin ja ympäristöihin Konkreettisesti yhteistyön kehitys (tässä tapauksessa yhdistysten välillä, mutta kaava on yleistettävissä) voidaan kuvata esimerkiksi seuraavin askelin: Ensiksi on itsenäisesti toimiva perusjoukko jolla on yhteisiä intressejä, ja tästä syntyy ajatus yhteistyön aloittamisesta. Esimerkiksi vuonna 2003 Nurmeksessa on esitetty toive yhteistyöstä projektien välillä ja vertaistuesta, ja vuodelta 2004 voidaankin lukea, että alueelliset yhteistyörakenteet on luotu Joensuuhun, Lieksaan ja Nurmekseen. Keskustelevasta yhteysverkosta muodostuu sitten yhteistoimintaverkko ja vastuuverkko, jossa asioista puhumisen lisäksi tehdään yhdessä vastuuta jakaen. Voidaan myös ajatella että ensin ei kohdata toista toimijaa lainkaan, sitten kohdataan papereiden ja puhelimen välityksellä, sitten tavataan ja lopulta tehdään asioita yhdessä. Tässä vastuun jakamisen osalta yksi konkreettinen esimerkki vuodelta 2013: Yhteistyötä tehtiin myös Reimari-hankkeen kanssa siten, että pieneen yhdistykseen palkkatuella työllistynyt henkilö saa työhönvalmennusta Reimari -hankkeesta ja palkanlaskentapalvelut KAJO-keskukselta. Yhteistyössä toimivat tahot voivat helpommin jakaa toimivaksi osoittautuneita käytäntöjään ja oppia toisiltaan. Tässä esimerkki eräästä vuoden 2004 muistiosta: Neljä projektia on jo lähtenyt toteuttamaan työntekijän, työvoimatoimiston ja projektin välistä aktivointihaastattelua, joka tehdään työsuhteen lopussa. Nämä aktivointihaastattelut pitäisi saada jokaisen projektin käyttöön, mutta työvoimatoimistoissa ei ole osoittaa työntekijöitä tähän työhön, niin tärkeää kuin se olisikin. Toki jos käytäntö on riippuvainen jonkin kolmannen osapuolen, kuten tässä esimerkissä työvoimatoimiston, mukanaolosta niin tällöin käytäntöä ei voida automaattisesti siirtää. Vaikka näin olisikin, muut hankkeet kuitenkin voivat saada ideoita siitä, millaisia asioita voi pyytää tai vaatia toteutettavaksi.

5 Pohjois-Karjalassa hanketapaamiset ja muut kokoukset näyttävät jakautuvan kolmeen alueeseen: Joensuun seutu, Keski-Karjala ja Pielisen Karjala. KAJO-Keskus, TE-toimisto ja ELYkeskus osallistuvat usein tapaamisiin kaikissa. Yhden alueen sisällä on erilaisia verkostoja, jotka työskentelevät saman aihepiirin parissa, ja 2010 onkin analysoitu, että järjestelmä toimii kuitenkin tarkoituksenmukaisesti: Keski-Karjalassa kokoontuu kolme erilaista työllisyyteen liittyvää verkostoa: Työllisyysfoorumi-hankkeen järjestämät seminaarityyppiset tapaamiset, Kiteen tetoimiston ja hankkeiden kuukausitapaamiset sekä KAJO-keskuksen koolle kutsumat aluetapaamiset. Todettiin, etteivät verkostot ole päällekkäisiä. Asialistalla Lieksassa vuonna 2004 on ollut: Yritysyhteistyön aloittaminen yhdessä työvoimatoimiston kanssa ja yrityskirjeen laatiminen. Samalta vuodelta on maininta, että 17 hoiva-alan yritystä on kontaktoitu yhdistelmätuesta tiedottaen. Nykyään Polkuja Yrityksiin projekti, johon palataan tarkemmin myöhemmin, on merkittävä yhteydenpitäjä yrityksiin. Toiminnan ajatuksena on se, että projekti auttaa yritystä palkkatukiasioissa ja etsii työntekijöitä ja esihaastattelee nämä. KAJOn tämän vuoden väliraportista voi lukea suunnitteilla olevasta palvelulupauksesta, joka tarkoittaisi lupausta hoitaa yrityksen puolesta paperityöt ja rekrytointiprosessi. Yrityksillehän työllistäminen ei ole itseisarvo, vaan väline voiton tuottamiseen, joten niiden kanssa on hyvä keino tehdä palkkatukityöllistämisestä helppoa ja houkuttelevaa. Yhteistyötä TE-hallinnon kanssa on vuosien varrella sekä kiitelty että moitittu on toivottu yhtenäisempiä käytäntöjä koko Pohjois-Karjalan työvoimaviranomaisten välille on tapahtunut suuri organisaatiouudistus, jossa Pohjois-Karjalaan syntyi yksi maakunnallinen TEtoimisto, mutta varmasti käytäntöjen yhdentymistä on tapahtunut vähitellen jo aiemmin. Vanhemmissa muistioissa korostuu enemmän toive siitä, että työvoimaviranomaiset jalkautuisivat hankkeisiin paikan päälle tai ainakin hanketapaamisiin. (2013 on arvioitu, että tapaamisten pitkä kesto on yksi syy, miksi TE-hallinto saattaa suhtautua penseästi paikalle saapumiseen.) Välillä taas saa lukea, että asiat sujuvat ihan hyvin ilman heidän läsnäoloaankin. Viime vuosilta on havaittavissa myös sellaista käännöstä, että yhteistyötoive onkin yhä useammin peräisin työvoimatoimiston puolelta. Tästä esimerkkinä vuoden 2013 muistio koulutukseen liittyen: Esko toivoi, että hankkeet toisivat enemmän itseään esille TE-toimiston suuntaan. Eskon ehdotuksesta Johanna ja Mari suunnittelevat kuukausittain TE- toimiston virkailijoille lähetettävää Hankeuutiset koontia, jossa voitaisiin mm. ennakkoon tiedottaa hankkeisiin avautuvista työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Tieto voisi helpottaa asiakasohjausta. Lisäksi olisi hyvä saada hankkeista yhteyshenkilölista. Yhteistyö on syventynyt ja TE-toimiston tietoisuus projektien toiminnasta lisääntynyt huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kuntien kanssa tehtävän yhteistyön osalta voi huomata sellaista kehityskaarta, että ne ovat tulleet mukaan toimintaan osarahoittajina, jolloin niiden kiinnostus TyPo-hankkeita kohtaan on luonnollisesti lisääntynyt. Kiinnostus ilmenee haluna pitää edustaja rahoitetun hankkeen ohjausryhmän kokouksissa ja saada hankkeilta raportointia. Suuri vaikutus on myös myöhemmin tarkemmin käsiteltävällä vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistuksella, joka antoi kunnille painetta vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Vuoden -06 Haapalahden kehityspäivillä on esitetty seuraavanlaisia, nyt jo toteutuneita, toiveita kuntien roolin lisäämisestä: Tavoitteeksi kirjataan uusille hankkeille että ne neuvottelevat kunnan kanssa miten saadaan kunta mukaan rahoittamaan projektitoimintaa, kunnilta tulevaisuudessa odotetaan isompaa panostusta työllistämistoimintaan. Kunnat voisivat mm tarjota palkkatukityöllistetyille terveystarkastuksia, työkun-

6 nonselvityksiä jne... Kuntien edustajia enemmän mukaan projektien ohjausryhmään. Joensuun kaupungin työllisyysohjelmassa 2014 mainitaan yhdistyksille maksettavista työllistämislisästä, toimintatuesta, sekä puskurilainasta tilapäisissä rahavaikeuksissa oleville yhdistyksille. Viime vuosina on myös alkanut kuntakokeiluita, joissa kunnat itsekin toteuttavat samaa tehtävää kuin työllisyyspoliittiset hankkeet, jolloin yhteistyön tarve lisääntyy. Välillä tulee esille projektien näkökulmasta nouseva ajatus siitä, ettei kunnan ja järjestön välinen reviiri saa hämärtyä. Myöhemmin käsitellään laajemmin terveysongelmia, jotka ovat yksi esimerkki siitä kysymyksestä, mitkä asiat ylipäänsä kuuluvat työllisyyspoliittisten hankkeiden toimenkuvaan. Vuoden 2003 Nurmeksen muistioon on kirjattu: työntekijät joutuvat olemaan poliiseina, mielenterv. hoitsuina, alkoholitarkkailijoina, tietopankkina jne.. Työllisyydenhoidossa on hyvä myös pitää mielessä TE-hallinnon ja välityömarkkinoiden välinen työnjako, vaikka ne kovasti yhteistyötä tekevätkin. Luvussa 4 käsitellään lakimuutoksia, ja paljon toimintaa maakunnassa rajoittaakin lainsäädännön asettamat rajat. Toiveissa on ollut yhteistyö, tai edes keskustelu ylimmän tahon kanssa. Yleensäkin valtakunnallisen tason päättäjiä ettei tarvitse pyöritellä maakunnan ihmisten kanssa asioita eestaas, ainoa vastaus kun tuntuu olevan ettei voi mitään kun ne päättäjät siellä etelässä.. joten hankitaan sitten ne päättäjät paikalle. Saisivat tutustua kentän ongelmiin ja tieto tulisi niiltä ihmisiltä jotka joutuvat elämään linjausten ja päätösten kanssa. Yhteyttä eduskuntaan on kuitenkin ollut, ainakin vuoden 2009 kehittämistoiveita sisältäneessä kirjeessä silloiselle työministeri Tarja Cronbergille, joka myös vastasi. Myös vuonna 2010 on kerätty hanketapaamisissa terveisiä ministeriöön. Paikalla hanketapaamisissa eduskunnan väkeä ei ole kuitenkaan liiemmälti näkynyt. Tutkimieni valiokuntamietintöjen ja kirjallisten kysymysten perusteella sanoisin, että välityömarkkinoihin liittyvät ongelmat ovat olleet varsin hyvin myös eduskunnan tiedossa, muutosprosessi kuitenkin yleensä on asiassa kuin asiassa hidas poliittisesta jäykkyydestä johtuen. Ehkä ei kuitenkaan voida puhua samalla tavalla yhteistyöstä kuin aiemmin lueteltujen tahojen kanssa, sillä työllisyyspoliittisten hankkeiden vaikuttamismahdollisuudet jäävät lähinnä lobbaamisen, ongelmista tiedottamisen ja asioista kysymisen tasolle. 3. Pohjois-Karjalan hankkeiden historia ja yhteistyö 3.1 Kate-projektista KAJO-keskukseen Joensuun välityömarkkinatoiminnan voi katsoa alkaneen vuoden 1998 Kate-projektista, joka oli nykyisen KAJO-keskuksen esiaste. Yhteistyökumppaneinaan esimerkiksi SPR ja seurakunta se järjesti koulujen ekaluokkalaisille iltapäiväkerhotoimintaa, johon työntekijäksi palkattiin seudun työttömiä. Toiminnan tavoitteena oli luoda pysyvä paikallinen malli, joka olikin vakiintunut vuodeksi 2000, ja vastuu siirrettiin uudelle toimijalle. Katen rooliksi jäi kuitenkin tarvittaessa antaa työnantajapalveluita. Jo tuolloin projektin tehtäviksi on kirjattu tukityöllistäminen itse, muiden yhdistysten neuvominen samassa asiassa sekä palkanlaskenta- ja kirjanpitopalvelut. Sama toimintamalli on siirtynyt ensimmäisestä Kate-projektista välivaiheiden kautta nykyiseen KAJO-keskukseen ja jatkuu edelleen. Vuonna 1999 toiminnan tavoitteeksi on asetettu palvelumallien luominen jotta työllistyminen ja kolmas sektori kohtaisivat, maksullisten kotipalveluiden kehittäminen ja Kate:n vakiintuminen. Tuolloin projektissa on ollut kolme työntekijää, jotka ovat toimineet tasaveroisena tiiminä vastuualueinaan työllistäminen, iltapäiväkerhot ja taloushallinto. Neljännelle oli haettu rahoitusta, ja neljä on nykyisen KAJOn henkilöstömäärä.

7 Toiminnan alkuvuosina työnantajapalvelut ovat sisältäneet työpaikan avaamisen työvoimatoimistoon, palkkatukihakemuksen teon, työntekijän haastattelun ja valinnan, työsopimuksen ja muun työsuhteeseen liittyvän, sekä palkanlaskennan. Nykyisin on olemassa kolme erilaista palvelupakettia, joiden sisällön laajuus vaihtelee. Palvelupaketti 1 on laajin, sisältäen työntekijän haastattelua ja valintaa lukuun ottamatta kaikki edellä luetellut palvelut sekä vielä työhönvalmennuksen. Paketti 3 puolestaan sisältää vain palkanlaskennan, palkkatukitilitykset sekä mahdollisesti palkanmaksun. Vuosittain asetetaan tavoitteita, kuinka monta asiakasta kussakin paketissa olisi kuukaudessa. Viime vuonna tavoitteet olivat 65 asiakasta paketteihin 1 ja 2, pakettiin 3 puolestaan 35. Luvut ovat korkeimmillaan olleet 80 ja 60. Vuosina on huomattu, että työllistetyt tarvitsevat myös tukea työmarkkinavalmiuksiinsa, ja nykyisin työhönvalmennus onkin tärkeä osa prosessia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi neuvontaa cv:n laatimisessa ja työhaastatteluun valmistautumisessa sekä yleistä työelämätietouden antamista. Vuosina , eli Kate projektin jo kyseessä ollessa, on ollut kiertävä työnohjaaja, joka on puolen vuoden ajan tavannut työntekijöitä kolmen viikon välein ja antanut opastusta teemoista ajanhallinta, stressi, työrooli ja työyhteisö. Toiminnan alussa suppeampien resurssien vuoksi toiminta-alueeksi oli rajattu Joensuu, mutta tavoitteeksi oli asetettu maakunnallistaminen, ja vuoden 2000 ohjausryhmässä onkin todettu, että Kate muutetaan Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoimaksi ja tehdään siitä maakunnallinen, ja tämän vuoksi on tehty hakemus uudelle hankkeelle. Katen nimi muuttui KAJOksi, ja vuonna 2005 KAJO :n meneillä ollessa on ollut tavoitteena pysyvän KAJO-keskuksen luominen palvelemaan laajasti koko maakuntaa ja tekemään yhteistyötä työllisyystoimijoiden kanssa. Tiedottamista vuonna 2007 toteutettiin laatimalla kyläyhdistyksille Kyläkirje, jonka levikki oli 300 kpl, tiedottamalla erilaisissa tilaisuuksissa, ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä yhdistyksiin, Jellin ja sähköpostilistojen avulla, sekä lehdistötilaisuudessa Karjalaisessa. KAJO kuvaa toimintakertomuksessaan yhtä toiminta-aluetta näin: toimittu välittäjänä/sovittelijana työnantajan ja työntekijän välisissä kiistatapauksissa (muistaen että kyseessä ei ole mikään virallinen lainopillinen neuvonta vaan työllistämiseen tukitoimiin kuuluva apu). Tällainen sovitteleva toiminta on kehittynyt vuosien varrella, ja vuonna 2011 voidaan lukea: Vuoden aikana useita työsuhteita on päätetty/koeajalla purettu. Tämä ei ole KAJOkeskuksen historiassa uutta. Erona entiseen on, että työneuvojan työn ansioista ongelmatilanteisiin päästään nykyisin vaikuttamaan ja mahdollisia väärinymmärryksiä korjaamaan. Jatkossa työnantajayhdistysten huomiota tullaan kiinnittämään enemmän työntekijöiden perehdyttämiseen, työhön opastukseen sekä asiakasryhmän erityispiirteisiin. Työneuvojan rooli on kehittynyt vuosien varrella myös lisääntyneenä yhteydenpitona kaupungin, TE-toimiston ja TYPin kanssa. Toimintaa on pidetty tärkeänä vuosina : Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että laajamittaisesta neuvonnasta, ohjauksesta ja tuesta huolimatta suurimmalla osalla järjestöistä ei olisi lainkaan mahdollista työllistää yhdistelmätuella ilman KATE tyyppisen projektin tukea. ja edelleen vuonna 2012: yhdistystyönantajat arvostivat erityisesti käytännön paperitöissä auttamista, koulutuksia, työntekijöille järjestettyjä KAJO-päiviä sekä työhönvalmen-

8 nusta. Palautteessa toivottiin KAJO-keskus hankkeen jatkumista, sillä sen tarjoama tuki on elinehto monen yhdistyksen työllistämistoiminnalle. Koettiin myös, että KAJO-keskuksen palvelut ovat jatkuvasti kehittyneet eteenpäin. Vuonna 2011 KAJOn työllisyyshankkeille tekemässä kyselyssä yksi vastaaja oli kokenut, että työllisyyshankkeet saavat tiedon asioista muualtakin, ja hyöty on enemmän yksittäisille työllistäville yhdistyksille on kirjattu, että KAJO-keskus on uuden edessä joutuessaan kieltäytymään uusista asiakkaista. Kyseessä on ollut väliaikainen muutos määrärahoissa, joka korjaantui sitten taas seuraavina vuosina loppuraportin mukaan on kieltäydytty sellaisista asiakkaista, joiden asiakkuuteen pyrkimisen ainut motiivi on ollut palkkatuen saaminen on alkanut asiakasyhdistysten työllistämisprosessien aukikirjaaminen vierailemalla yhdistyksessä, jolloin on kartoitettu, millaisia työtehtävät ja niiden ohjaus ovat, ja millaisia edellytyksiä on Toppis-mallin käyttöönotolle, ja nämä tiedot on välitetty myös TE-toimistolle. 3.2 Muita hankkeita Työllisyyspoliittista avustusta Pohjois-Karjalassa saaneiden hankkeiden määrä oli korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin 22 organisaatiota toteutti 30 hanketta (sisältäen muutkin kuin 3. sektorin). Vuonna 2012 oli 20 hanketta ja kaksi kuntakokeilua. Tässä yhteydessä ei tietenkään käydä jokaisen historiaa yksityiskohtaisesti läpi, siihen ei lähdeaineistokaan antaisi mahdollisuuksia. Polkuja Yrityksiin on vakiintunut hanke, joka etsii yrityksistä työpaikkoja sellaisille asiakkaille, joilla katsotaan olevan valmiuksia yksityiselle sektorille. Se osallistuu, Kuten KAJO, tapaamisiin koko maakunnassa ja tekee yhteistyötä työllisyysprojektien, yritysten, oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa. Projekteja on tiedotettu tällaisen välittäjän käytöstä: Työllisyyspoliittiset hankkeet voivat ottaa yhteyttä Polkuja yrityksiin- hankkeen Timo Hartikaiseen, mikäli hankkeissa on henkilöitä, joilla olisi edellytyksiä työllistyä yrityssektorille. Myös lähettävä hanke saa merkitä työllistyvän henkilön tulokseksi. Jälkimmäinen lause takaa, ettei asiakkaan siirtämisestä synny ainakaan mitään kannustinloukkua yhteistyölle. Yrityskontakteja on ollut vuonna , seuraavana jo 653. Koulutukseenkin ohjataan asiakkaita. Vuonna 2008 on alkanut ja vuosien varrella laajentunut työnetsijärinki, jossa piilotyöpaikan löydyttyä selvitetään, löytyisikö muilta ringin jäseniltä työntekijää, ellei omassa projektissa ole. Mallia on tarkoitus levittää käyttöön otettavaksi laajemmaltikin, esimerkiksi Joensuun ja Outokummun kuntakokeiluun. Uudempia hankkeita ovat kuntakokeilut eri puolella maata. Joensuun ja Outokummun kuntakokeilu alkoi syksyllä 2012 ja jatkuu vuoden 2015 loppuun. Erityispiirteitä hankkeelle ovat se, että osallistujien iäksi on rajattu korkeintaan 55, osallistumiseen riittää 12 kuukaudenkin työttömyysjakso, mikäli on vaaraa syrjäytyä työmarkkinoilta (monissa muistioissa kehitystoiveeksi on esitetty toimenpiteeseen pääsyä ennen 500 päivän kulumista, joten tämä vastaa siihen kaipuuseen), ja henkilöiden katsotaan tarvitsevan julkisten työvoimapalveluiden lisäksi juuri kuntien vastuulla olevia työllistymisedellytyksiä parantavia palveluita. Yhteistyötä tehdään yhdistysten ja yritysten lisäksi myös Kelan kanssa. Työllisyyshenkilöstöä on palkattu lisää kuntakokeilun vuoksi. Myös Lieksassa on kuntakokeilu.

9 Muita hankkeita tulee tekstissä esille hanketapaamisten sitaattien ja muiden esimerkkien kautta. Osa on pidempiaikaisia, osassa sisältö on säilynyt samana, mutta hankkeen nimi tai toteuttaja on vaihtunut vuosien varrella. Raportin lopussa on liitteenä taulukko lähes kaikista hankkeista ja niiden toteuttajista vuosilta Yhteiskunnallisia muutoksia ja hankkeiden yleistä historiaa Tänä päivänä tietotekniikan käyttö on itsestäänselvyys, mutta muistioissa ei tarvitse mennä kuin kymmenisen vuotta taaksepäin, niin huomaa kuinka uusia asiat silloin vielä olivat on kehitysideaksi esitetty papereiden lähettelyn väheneminen ja faxin käyttöönotto. Nykyään faxikin voi tuntua vanhentuneelta verrattuna sähköpostiin on toivottu sähköisen asioinnin koulutusta sekä asiakkaille että hanketyöntekijöille. Saman vuoden kehittämispäivillä työvoimatoimisto on ilmaissut, että olisi hyvä, jos projekteista ulostulevat henkilöt osaisivat käyttää mol.fi Internetsivuja ja olisivat muutenkin aktiivisempia tietotekniikan käyttäjiä on mietitty, voisiko luoda projekteille yhteisen sähköisen keskusteluympäristön on toivottu, että palkkatukihakemuksen voisi tehdä sähköisesti, ja KAJOn 2012 loppuraportin mukaan sitä on pilotoitu ja tullaan levittämään asiakasyhdistyksiin. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys hallinnoi myös Kathy-projektia, jonka tavoitteena on kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäminen esimerkiksi nettikahviloita ja koulutuksia ylläpitämällä. Maahanmuuttajien määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Maahanmuuttajille on omia palveluja, kuten Joensuussa matalan kynnyksen neuvontapiste Silta, mutta he voivat olla myös työllisyysprojektien asiakkaita. Asiakkuus on ainakin 2009 lähetetyissä terveisissä työministerille noussut esille toiveena paremmasta kotoutuksesta ja kielikoulutuksesta: Maahanmuuttajien työllistymiseksi kuntien on nykyistä paremmin toteutettava kotouttamista. Esim. kielikoulutusta on tarjolla liian vähän, varsinkin jatkokursseja. Se mikä on muodollisesti riittävä kielitaito joihinkin työtehtäviin ei välttämättä käytännön työnhaussa kuitenkaan ole riittävä kielitaito työpaikan saamiseksi. Kotouttamislaki tämän jälkeen uudistuikin, eikä aihe ole myöhemmin tullut esiin. Muutamissa hanketapaamismuistioissa on toivottu venäjänkielistä hygieniapassia, ja sellainen on saatukin: Kiteen Evankelinen Kansanopisto voi toteuttaa hygieniapassikoulutuksia tarpeen mukaan venäjäksi tai suomeksi KAJO on ryhtynyt yhteistyöhön omakielisten koto-valmentajien kanssa parantaakseen maahanmuuttajien työllistymistä. Sosiaalinen yritys oli toive, jonka visio toistui jonkin verran 2000-luvun puolivälin muistioissa, heti sen jälkeen kun laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Esimerkiksi Lieksassa toimineella siivouspalveluja kotitalouksille tuottaneella Palvelut-projektilla on ollut suunnitelma hankkeen päättymisen jälkeen hakea jatkohanketta, jonka jälkeen seuraava askel olisi ollut sosiaalinen yritys. Voidakseen tulla kutsutuksi sosiaaliseksi yritykseksi, työvoimasta 30 % tulee olla vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sellaisen perustamisen etuna olisi, että korkeinta korotettua palkkatukea voisi saada kahden vuoden ajan. Asiat eivät kuitenkaan suuremmalti edenneet. Muistioista ei suorasanaisesti käy ilmi, miksi näin on. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemän tutkimusraportin Sosiaalinen yritystoiminta on mahdollisuus mukaan rahoittajat suhtautuvat erilaisiin yrityksiin tasaveroisesti, eikä sosiaalisen yrityksen status synnytä suurempaa punnintaa.

10 Yritystoiminnan tulee tietenkin olla kannattavaa, joten ehkä kyse on samoista yritystoimintaan liittyvistä haasteista kuin tavallisessakin yrityksessä, lisättynä vaatimuksella henkilöstön tietynlaisesta koostumuksesta. Yhdistykset eivät myöskään välttämättä koe omaavansa täysiä valmiuksia toimia markkinaehtoisesti. Pohjois-Karjalassa toimii kuitenkin Honkalampi-säätiön vuonna 1998 perustama ja 2005 sosiaaliseksi yritykseksi hakeutunut Juhta Oy, joka valmistaa veneisiin liittyviä tarvikkeita, perävaunuja ja muuta tavaraa. Vuonna 2005 alettiin seurata projektin jälkeistä elämää: Projektien kanssa yhdessä suunniteltiin seurantalomake, joka lähetetään työntekijälle kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen loppumisesta. Tämä lomake on jo otettu joissakin projekteissa käyttöön. Nykyisin seurantalomake on yleiskäytäntö on esitetty toive, että projektien välille luotaisiin yhtenäiset käytännöt sen suhteen, sovelletaanko TESsiä vai lakia ja asetuksia, ja mitkä ovat palkkausta ja työaikaa koskevat säännöt. On ajateltu, että samassa maakunnassa olevat (liian) erilaiset käytännöt voivat tuntua epätasa-arvoisilta on myös vuosi, jolloin Euroopan Unioni alkoi osallistua Suomen työllistämispolitiikkaan ESR-hankkeiden rahoittajana, ja pari vuotta myöhemmin on keskustelussa noussut esille se, kuinka kansallista rahoitusta saavat työllisyyshankkeet ovat ulkona välityömarkkinoiden valtakunnallisesta kehittämisestä, kun taas ESR-hankkeet on sidottu tiiviisti kehittämistyöhön. ESR-hankkeetkin kutsutaan nykyisin mukaan hanketapaamisiin on havaittu positiivinen ilmiö joidenkin yhdistysten toiminnassa: Kevään ja kesän aikana on ollut tavallista suurempi määrä vajaakuntoisen palkkatuella yhdistyksiin työllistyneitä yhteensä 8 hakemusta. Vuosina 2009 ja 2010 vastaava luku oli 1 hakemus/vuosi. Tämä merkitsee sitä, että osalla yhdistyksistä on mahdollisuus palkata työvoimaa osittain omalla rahalla. Parhaimmassa tapauksessa lopputuloksena on henkilön pidempiaikainen työllistyminen yhdistykseen, hänen omaan tilanteeseensa sopiviksi räätälöityihin työtehtäviin. Merkittävää on myös, että eräässä pienessä yhdistyksessä on alkanut oppisopimuskoulutus palkkatuella. 4. Lakimuutokset 4.1 Yleistä Toiminnan alkuvaiheessa hankkeet saivat työllisyyspoliittista projektitukea, joka muuttui vuonna 2003 työllisyyspoliittiseksi avustukseksi. Muutoksista oli valtioneuvosto todennut seuraavaa: Työllisyyspoliittista avustusta myönnetään toimintaan, johon nykyisten säännösten mukaan on myönnetty työllisyyspoliittista projektitukea tai omatoimisuusavustusta. Avustusta laajennetaan niin, että sillä voidaan tukea myös työttömien työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisedellytysten selvittämistä sekä uusien palvelujen kehittämistä. Lisäksi avustuksen enimmäiskesto pidennetään eräin poikkeuksin viiteen vuoteen. Mainittu viisi vuotta oli vain väliaikainen pidennys, joka ei käytännössä koskaan toteutunut. Avustuksen myöntämisperusteita tarkistettiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetussa asetuksessa /1073. Muutoksia aiheutui siihen, kuinka paljon projektien eri työntekijöiden palkoista korvataan ja miten erilaisiin laitehankintoihin suhtaudutaan. Toinen pieni muutos oli yhdistelmätuen muuttuminen korkeimmaksi korotetuksi palkkatueksi vuonna Yksi tuki korvasi entiset, joten järjestelmän voi katsoa muuttuneen yksinkertaisemmaksi.

11 Sosiaaliturvajärjestelmä muuttui pari vuotta sitten siinä mielessä kannustavammaksi, etteivät puolison tulot enää vaikuta työmarkkinatuen saamiseen. Vuoden -04 Haapalahden kehityspäivien toiveena oli juuri tämä, ja etenkin avopuolison tulojen vaikutus herätti yhteiskunnallisessa keskustelussa kritiikkiä vuosikymmenten ajan ennen kuin se vihdoin poistettiin. Hanketapaamisten muistioissa toistui viime vuosikymmenen ajan useamman kerran myös toive työmarkkinatuen ja korkeimman korotetun palkkatuen määrän korottamisesta, sekä tuen keston pidentämisestä 2-3 vuoteen ja mahdollisuudesta saada tukea jo ennen 500 päivän kulumista. Perusteena on käytetty sekä kannustavuutta että sitä, että toimeentulotuen käytön tarve vähenisi. Työmarkkinatuki nousi pari vuotta sitten n. 100 euroa, ja palkkatuki voi kestää 24 kuukautta, mutta korkeimpana korotettuna vain 12. Viime vuonna puolestaan astui voimaan säädös 300 euron suojaosasta, minkä voi tienata ilman että se leikkaa työttömyysetuutta. Alle 300 euron tulonlisäyksistä ei ole ennen tätäkään tarvinnut tehdä ilmoitusta asumistukiasioissa. Toki jos henkilöllä sattuu olemaan ulosottovelkoja, ja työttömyyskorvauksen ja palkan yhteissumma ylittää ulosoton suojaosan 677 euroa (elätettävästä lapsesta suojaosuus nousee n. 8 euroa päivässä), ylimenevästä palkasta voidaan ulosmitata normaalien käytäntöjen mukaisesti. Vuodesta 2010 lähtien on työvoimatoimiston hyväksynnällä voinut aloittaa omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella. Tämä on yksilön kannalta kannustava vaihtoehto lähteä hankkimaan uutta tai vaikka ensimmäistä tutkintoa, mutta vaihtoehto on varmasti antanut myös työllisyyshankkeille lisämahdollisuuksia jatkopolutuksen suhteen. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) tuli voimaan 1999, eikä tarkasteluaikana ole tullut yksityisyydensuojaan liittyen merkittäviä muutoksia. Lain 24 :n mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta, ja tämä voi hidastaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. KAJOn väliraportista 2011 voimme lukea, että: Työneuvoja kysyi, voisiko te-toimistosta saada asiakasta koskevaa informaatiota työneuvojan käyttöön. Näin alkukartoitusta ei tarvitsisi tehdä aivan alusta pitäen uudelleen. Tetoimiston henkilöstön mukaan nykyisellään asiakas voi halutessaan tuoda työnhakusuunnitelmansa työneuvojan ohjauskäynnille. Muita tietoja te-toimistosta ei voida luovuttaa. 4.2 Vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistus Vuonna 2006 astui voimaan seuraava muutos: Kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille (passiivituen saajat). Uudistuksella ei muuteta kuntien ja valtion välistä työnjakoa työttömien aktivointitoimien järjestämisessä. Työhallinto on edelleen vastuullinen järjestämään työttömien aktivoinnin. Tähän asiaan on myös perustuslakivaliokunta kiinnittänyt huomiota todetessaan, että työvoimatoimiston velvollisuus on huolehtia siitä, että karenssijakson aikana on tosiasiallisesti saatavana työtä, koulutusta tai työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Tällainen asia on varmasti lisännyt työllistävien yhdistysten kiinnostavuutta kunnissa joissa on ollut korkea

12 työttömyysprosentti. Eduskunnassa on löydetty järjestelmästä puutteita kuitenkin vielä vuonna 2013, kirjallisessa kysymyksessä 865/2013: Ongelma kuntien näkökulmasta on ollut käytännössä se, että ne eivät ole saaneet työhallinnolta tietoa näistä sakkomaksun piiriin tulevista työttömistä riittävän aikaisin, jotta ohjaus-, tuki- ja työllistämistoimia olisi voitu kohdentaa heille ja sakkomaksulta välttyä. Samoin on pyydetty tiedon antamista myös sellaisista, joilla 500 työttömyyspäivää ei ole vielä täyttynyt. Uudistuksen aikaan on myös päätetty perustaa TYPeihin eli työvoiman palvelukeskuksiin 100 uutta virkaa jotta palvelut toimisivat paremmin ja velvollisuudet olisi helpompi toteuttaa. TYP vaikuttaa olleen tärkeänä pidetty palvelu, ainakin vuoden -08 kommentin perusteella: TYP (työvoiman palvelukeskus) on saatu Lieksaan, ei itsestään selvyys Ensi vuonna TYPistä sitten onkin tulossa pakollinen palvelu. Otettiin käyttöön myös aktivointikausi, jolloin työhallinnon on tarjottava aktivointitoimia niin, että pitkäaikaistyötön henkilö voi tarvittaessa olla neljän vuoden aikana kaksi vuotta erilaisissa työllistymistä edistävissä toimenpiteissä. Paula Risikko on vuonna 2013 todennut vielä seuraavaa: Kuntien rahoitusvastuuta suunnitellaan laajennettavaksi siten, että osa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirrettäisiin rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kunnille. Suunnitelma toteutuukin vuoden 2015 alusta De minimis ja ryhmäpoikkeusasetus 2010 Vuonna 2010 keskustelua ja huolta yhdistyksissä aiheuttivat uusi De minimis sääntö ja ryhmäpoikkeusasetus. Huoli jaettiin myös eduskunnassa. Alla on termien selitykset. De minimis -asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. (Tekes, Finnvera ). Palkkatuesta osa myönnetään de minimis -tukena, osa ryhmäpoikkeusasetuksen (800/2008) mukaisena tukiohjelmana (X232/2010) Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiseen menettelyyn liittyvät säännökset koskevat tuki-intensiteettiä (saa olla enintään 50 % tukikelpoisista kustannuksista epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla) ja tukikauden enimmäiskestoa. Tukiohjelmasta tai tapauskohtaisesta tuesta on toimitettava komissiolle sähköisesti yhteenveto jälkikäteen 20 työpäivän kuluessa. (tem.fi) Ministeriölle antamassaan lausunnossa KAJO on ilmaissut pelkonsa siitä, että molemmat uudistukset vähentävät työllistämistä. De minimiksen on näistä kahdesta arveltu olevan vähemmän haitallinen, mutta voivan vahingoittaa yhdistyksiä joiden toiminta katsotaan liiketoiminnaksi. Ryhmäpoikkeusasetuksessa ongelmalliseksi nähtiin, että tukea voitaisiin maksaa vain 50% kuluista, jolloin käytännössä pienten yhdistysten mahdollisuus työllistää lakkaisi, sillä harvalla on mahdollisuus kerätä niin suurta omarahoitusosuutta.

13 Liiketoiminnan rajoja on eduskunnassa määritelty seuraavasti: Valiokunta katsoo, että tulkittaessa sitä, harjoittaako yhdistys tai säätiö elinkeinotoimintaa, tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, aiheuttaako yhdistyksen tai säätiön toiminta todellista kilpailuhaittaa jollekin samalla alueella toimivalle yrittäjälle. Tässä harkinnassa työ- ja elinkeinotoimisto voi tarvittaessa käyttää apunaan paikallisen yrittäjäjärjestön asiantuntemusta. Verottajan päätös verottaa toimintaa ei sido työ- ja elinkeinotoimistoa, vaan työ- ja elinkeinotoimiston tulee ratkaista asia itsenäisesti kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen ja kiinnittäen erityistä huomiota paikallisiin kilpailuolosuhteisiin. esimerkiksi kierrätyskeskuksen, kirpputorin tai työttömien kahvilaruokalan ylläpitämistä, kotipalvelujen tuottamista vähävaraisille vanhuksille taikka omakotitalkkaritoimintaa ei tule tulkita elinkeinotoiminnaksi, jos toiminta ei tosiasiallisesti kilpaile yksityisen yrityksen toiminnan kanssa. Työttömien ylläpitämän kahvila-ruokalan päätarkoitus on yleensä toimia paikkana, jossa työttömät tapaavat toisiaan ja pitävät yllä sosiaalisia kontaktejaan. Mietittäessä esimerkiksi kotipalveluja vähävaraisille vanhuksille tuottavien yhdistysten toiminnan laatua tulee tarkoin selvittää, onko alueella oikeasti tarjolla niin edullisesti tuotettuja kaupallisia palveluja, että vähävaraisilla vanhuksilla olisi todellinen mahdollisuus käyttää niitä yhdistyksen tarjoamien palvelujen sijasta. KAJOn toimintasuunnitelmasta vuodelta 2013 löytyy seuraavanlainen maininta: Juuan kunnassa asian eteneminen päättyi Pielisen Karjalan TE-toimiston kielteiseen linjaukseen kylätalkkareiden palkkaamisesta kilpailullisiin näkökohtiin perustuen. Eli kylätalkkari on ollut jo rajan ylitse menevää toimintaa, vaikka kotitalkkari lähtökohtaisesti hyväksyttävää. Vaikka valiokunnan lista on laadittu esimerkinomaiseen muotoon, taitaa olla niin että harvemmin muuta kuin siinä nimenomaisesti mainittua toimintaa voitaisiin hyväksyä. Käytännössä uudistus aiheutti hankaluuksia esimerkiksi erään kannatusyhdistyksen yksityiselle päiväkodille, jonka toimintaa alettiin katsoa liiketoiminnaksi. Muutoin voinee jälkiviisaana todeta, että huolet olivat hieman ylimitoitettuja. Samoilla linjoilla on ollut TE-hallinnon edustaja hanketapaamisessa 2010: De minimiksen voimaantuloon liittyi etukäteen pelkoja. Voimaantulo ei ole aiheuttanut radikaaleja muutoksia työllistämiseen. Kilpailun vääristymistä on aiemminkin pitänyt seurata. Edelliseen lauseeseen liittyen voidaankin viitata Haapalahden -07 kehityspäivien muistion Harmeja -osioon, jossa on todettu verottajan niitä jollekin hankkeelle aiheuttaneen esittäessään uteluita kotiavusta, tuotteiden myynnistä ja ulkopuolisista syömässä kävijöistä on liiketoiminnan määrittelemiseen liittyen muistioon kirjattu seuraavanlainen kommentti: Edelleensijoittaminen ja työvoiman myyminen hankkeen ulkopuolelle ovat olleet keinoja erottaa jyvät akanoista eli nähdä, millaiset ovat henkilön työvalmiudet avoimilla työmarkkinoilla. Tällä tavoin on myös koottu hankkeille määrättyä omarahoitusosuutta. Lakimuutoksen seurauksena nämä hyvät työkalut käytännössä poistuvat. Ajatuksen taustalla on ollut pelko siitä, että edelleensijoitus yrityksiin katsotaan vuokratyöfirmojen kanssa kilpailevaksi toiminnaksi. Pelkoa on lietsottu myös eduskunnassa näin: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy muuttaakseen lainsäädäntöä ja toimintatapoja niin, että työttömien yhdistykset voivat edelleen ilman voiton tavoittelua välittää pitkäaikaistyöttömiä palkkatuen avulla yritysten palvelukseen? TEM:n ohjeiden mukaan edelleensijoitus katsotaan elinkeinotoiminnaksi, kun kaikki kolme ehtoa toteutuu: toiminta on jatkuvaa, ansiotarkoituksessa ja kilpailuolosuhteissa tapahtuvaa. Täten ei ole mitään ongelmaa jos yhdistys vain silloin tällöin siirtää työntekijän perimättä siitä maksua, ja tämäkin huoli osoittautui turhaksi.

14 Edelleensijoittamista koskeva lainsäädäntö ja termistö ovat muuttuneet vuosien varrella seuraavasti: Vuoden 2002 asetuksessa julkisesta työvoimapalvelusta (1344/2002) on todettu: Kunta voi sijoittaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän, jonka palkkaukseen on myönnetty työllistämistukea, työhön yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. (23 ). Vuoden 2010 asetuksessa asetuksen muuttamisesta (332/2010) 23 kuului: Kunta, yhdistys, säätiö, yksityinen työvoimapalvelu ja sosiaalinen yritys voivat sijoittaa palkkatuella palkkaamansa vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Eli pelkän kunnan lisäksi edelleensijoitus on mainittu toimintakeinoksi muillekin tahoille. Nykyisessä laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) mahdollisuus on kaikilla työnantajilla, sisältäen myös yritykset: Työnantaja saa tuella palkatun suostumuksella siirtää tuella palkatun muun työn järjestäjän tehtäviin, Huomaamme, että termistä edelleensijoittaminen on luovuttu. Lisäksi siirrettävän ei tarvitse enää välttämättä olla pitkäaikaistyötön tai vajaakuntoinen. Hallituksen esityksessä on todettu, että termistö on haluttu yhdenmukaistaa työsopimuslain kanssa. Uutta on myös lisäys palkatun suostumuksella. Täten ei kuulosta enää ihan niin siltä, että työntekijä on vain passiivinen objekti, jota hänen tahtoaan kysymättä siirrellään. Ehkä vieläkin enemmän työntekijän osallisuutta prosessissa voisi korostaa muodolla työntekijä voi siirtyä yhteisellä sopimuksella nykyisen ja kohdetyöantajan kanssa Toinen termi, josta luovuttiin vuoden 2013 alusta, oli vaikeasti työllistyvä, mikä korvautui 500 päivältä työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneella. Termi oli luotu vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistuksessa, mutta kenties se on sittemmin koettu leimaavaksi. Ehkä voi nähdä tiettyä asenneilmapiirin muutosta; jos 2006 kuntien painostaminen ja työttömien leimaaminen ja rankaiseminen karensseilla on nähty hyvinä keinoina työttömyyden vähentämiseen, niin nykyisin inhimillisyys paistaa enemmän rivien välistä. 4.4 Työssäoloehto ja ansiosidonnainen päiväraha Työssäoloehdon tärkein funktio on, että sen täyttymisen jälkeen voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Tämän vuoden alusta lähtien työssäoloehto täyttyy, kun on ollut edeltävän 28 kuukauden aikana 26 viikkoa töissä. Tätä ennen raja oli 34 viikkoa. Työajan tulee olla vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan TES:n mukaista tai vähintään 1154 euroa kuukaudessa. Lyhyemmiltä työajoilta lasketaan tuntikohtainen minimi. Myös työ, johon on maksettu korkeinta korotettua palkkatukea, otetaan samalla tavalla huomioon. Esimerkiksi vuonna 2004 Haapalahdessa on esitetty kehitystoiveena, että työssäoloehdon tulisi täyttyä vuodessa. Taustalla on ollut se, että aiemmin palkkatuetusta työstä ehto on täyttynyt vain 50-prosenttisesti, eli aikaa on mennyt 2 kertaa 34 viikkoa eli 68. Vuosi olisi tuolloin varmasti ollut hyvä aikaraja, jos palkkatuki oli myönnetty nimenomaan vuodeksi. Vuoden -98 yhdistelmätuen aikaan työssäoloehto karttui vain kolmasosavauhtia, joten hitaasti mutta varmasti on tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan. Muutosprosessia voidaan pitää sikäli hitaana, että jo vuonna 2005 on eduskunnan työvaliokunta lausunut seuraavaa: Valiokunnan käsityksen mukaan lainsäädännön ei ilman erityisen painavia syitä pitäisi johtaa siihen, että saman työnantajan palveluksessa rinnakkain samaa työtä tekevät ja samaa palkkaa saavat henkilöt ovat

15 täysin erilaisessa asemassa heille kertyvän työttömyysturvan suhteen riippuen siitä, kumman palkkaamiseen työnantaja on saanut suuremman valtion tuen Vaikka muutosta ensisijaisesti pidetäänkin positiivisena työntekijän näkökulmasta, on sitä alkuvuonna 2014 KAJOn ohjausryhmässä pohdittu haasteenakin: Vuoden alun lakimuutoksen myötä työssäoloehto täyttyy puolen vuoden korkeimman korotetun palkkatukijakson aikana. Tämä asettaa työhönvalmennukselle uusia haasteita, sillä kuuden kuukauden yhdistystyönjakson jälkeen, ei voi enää saada korkeinta korotettua palkkatukea esim. yritykseen eikä myöskään vaihtaa yhdistystyönantajaa. Siirtäminen voi olla yksi vaihtoehto kokeilla työtä yrityksessä. Hankkeet ovat toivoneet koulutusta asiaan liittyen ja Johanna alkaa sitä järjestää yhdessä TE-toimiston kanssa. Kyseessä oli kuitenkin sellainen tilanne, ettei ministeriö ollut tullut ajatelleeksi työssäoloehdon lyhenemisen vaikutusta palkkatuen saamiseen, eikä tarkoitus ollut heikentää mahdollisuuksia, joten TE-toimistoja on ohjeistettu myöntämään korkein korotettu palkkatuki työssäoloehdon täyttymisestä huolimatta. Lisäselvyyttä ministeriöltä oli kaivattu vielä siihen, onko jotain aikarajaa sille, kuinka pitkä katkos voi olla kahden tai useamman, yhteensä 12 kuukauden, palkkatuetun työjakson välillä. Aikarajaa ei ole. Ansiosidonnaiseen on lisäksi tämän vuoden alusta tullut sellaiset muutokset, että päivärahakausi lyhenee 500 päivästä 400:n, jos työhistoria on alle kolme vuotta tai jos kieltäytyy ilman pätevää syytä työllistymistä edistävistä palveluista ensimmäisen 250 työttömyyspäivän aikana. 4.5 Viiden työpäivän sääntö Viiden työpäivän sääntö ei ole enää voimassa, mutta se meinasi aiheuttaa harmaita hiuksia tullessaan voimaan vuonna Kyse ei ole varsinaisesta lakimuutoksesta, vaan muutoksesta siinä, kuinka ministeriö on ohjannut tulkitsemaan palkkatukeen oikeuttavia korvauspäiviä, nykyistä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 11 :ää Palkkatukea maksetaan siltä ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, kuitenkin enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Keski-karjalan hanketapaamisessa on ELY-keskuksen edustaja tiivistänyt uudistuksen näin: Jatkossa palkkatukea saa vain niiltä päiviltä, jolloin työntekijä on töissä. Viikkotyöajan tekeminen esim. kolmessa päivässä ei enää ole mahdollista, mikäli palkkatukea haluaa saada koko viikolta. Keskustelussa tuotiin esille ongelmat, joita uusi käytäntö aiheuttaa pienipalkkaisille pitkän matkan päästä kulkijoille, joiden kotiseudulla kulkuyhteydet ovat huonot. Useat ELY-keskukset ovat olleet yhteydessä ministeriöön ongelmakohtien tiimoilta. Uuden käytännön taustalla on ilmeisesti ajatus siitä, että palkkatukityöjaksolla totuttaisiin viisipäiväiseen työviikkoon. Ilmeisesti ongelmien tuominen ministeriön tietoon on tehonnut, koska sääntöä ei enää ole. Sen aiheuttamiin hankaluuksiin osattiin yhdistyksissä kuitenkin varautua, kuten saamme hanketapaamisen muistiosta lukea: Enossa on jo suunniteltu siirtymistä kuukausipalkkaisiin työsopimuksiin ja Kotitalkkareilla kuukausipalkkaa on käytetty jatkuvasti. Johanna toimittaa muistion liitteenä KAJO-keskuksesta Piian tekemän laskurin, jolla voi laskea, miten saisi palkkatuen hyödynnettyä mahdollisimman optimaalisesti. Lisäksi Lieksasta oli saatu kuulla, että sosiaalitoimisto oli maksanut bensarahoja osallistuneille.

16 5. Esille nousseita teemoja 5.1 Työvoiman kysyntä ja tarjonta Kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus on ongelma myös avoimilla työmarkkinoilla. Jollain alalla (nykyään tulee ensimmäisenä mieleen hoitoala) voi olla pulaa työntekijöistä korkeasta työttömyysasteesta huolimatta. Ongelmana voi olla matala palkka, puuttuva koulutus, kiinnostuksen puute alaa kohtaan, tai se, että työtä ei ole tarjolla kokoaikaisena. Viimeksi mainitusta syystä on kouluttavien hankkeiden tapaamisessa todettu näin: Puhtaanapitoalalla olisi töitä mutta kokoaikatyö pitää usein koota pienemmistä palasista. Voisivatko hankkeet olla kokoamisessa apuna? Osaajat saattavat myös sijaita eri paikkakunnalla kuin työpaikat, ja tähän liittyen on hanketapaamisessa -08 noussut esille seuraava ajatus: Muualla Suomessa olevat työpaikat, joissa olisi etätyömahdollisuus olisi hyvä kartoittaa mutta kuka sen tekisi. Välityömarkkinoilla on samoja kohtaamattomuusongelmia kuin avoimillakin, mutta myös omia, enemmän juuri välityömarkkinoille tyypillisiä asioita. Muistiossa vuodelta 2005 on mainittu työvoimapulaa esiintyvän metalli- ja hoitoalalla, viitaten ilmeisesti juuri avoimiin työmarkkinoihin. Työvoimapulaa on esiintynyt myös yhdistyksissä, ja aihe on pysynyt esillä läpi vuosien. Useissa vanhemmissa muistioissa on todettu työvoimapulan olemassaolo, mutta asiaa ei ole sen syvemmin avattu. Vuonna 2010 Pielisen Karjalan hanketapaamisessa on työvoimapulaa ihan konkreettisestikin kuvattu näin: TE-toimistossa ei ole sopivia työntekijöitä vaativiin tehtäviin (kimppakyytiavustus, kehitysvammaisten avustus, ravintola, kaupungintalon kahvitus, viriketoiminta maahanmuuttajille).myös Haapalahden kehittämispäivillä -04 Juuan työttömät ry on maininnut keittiötyöntekijöiden puutteen, ja että syynä on tehtävien vaatima vastuunkanto. Näistä esimerkeistä käy ilmi, että termi tehtävän vaativuus ei välityömarkkinoiden yhteydessä tarkoita ihan samaa kuin avoimilla. Vuonna 2011 Kristalli-hanke on todennut: Naisista ja siivoojista on puutetta. Samoin Löydän tien hanke on maininnut naiset. Kysymyksessä ei ole ollut naisten puute yksityiselämässä, tai projektissa muuten vain, vaan on viitattu työtehtäviin, joiden ilmeisesti katsotaan sopivan vain naisille. Sinänsä on totta, että sekä avoimilla että välityömarkkinoilla työvoiman tarvetta on juuri naisvaltaisilla aloilla, kuten hoiva. Hankkeet tarjoavat työtä myös myynnistä ja palkanlaskennasta ja kirjanpidosta, jotka ainakin itse näen varsin sukupuolineutraaleiksi aloiksi. Voi kuitenkin olla, että aiemmin näitäkin on pidetty naisten töinä, ja vanhemmilla miehillä on siksi korkea kynnys tällaisiin. Voi myös olla, että myynnin sinänsä voisi kokea mielekkääksi, mutta siihen useimmiten kuuluvaa asiakaspalvelua ei. Kirjanpito ja palkanlaskenta puolestaan ovat vaikeita aloja, mikä voi vähentää niiden houkuttelevuutta. Sukupuolijakaumaan on otettu kantaa myös tuoreessa vuoden 2014 muistiossa: Nurmeksessa työttömyys miehillä on kaksinkertainen naisiin verrattuna, sama tendenssi koskee koko Pielisen Karjalaa. Samoin on mainittu: Juuassa tilanne on pahenemassa, kun kivimiehet ovat joutuneet työttömiksi ja tulevat palvelujen piiriin. Heillä on kapea osaamisala ja korkea kynnys muuttaa muualle. Miesten töihin liittyen on vuonna 2013 todettu, että avoimia työpaikkoja voisi hyvinkin olla tarjolla, mutta niitä varten pitäisi olla koulutus: Lieksaan toivottiin logistiikkakoulutusta. Yrityksillä on eläkkeellä olevia autonkuljettajia töissä, kun muita ei ole tarjolla. Maahanmuuttajissa ja pitkään työttömänä olleissa olisi kiinnostuneita henkilöitä alalle. Apu voi kuitenkin

17 löytyä samasta maakunnasta, sillä Keski-Karjalan muistion mukaan: Logistiikkapuolen koulutus on tulossa, kannattaa hakea koko maakunnasta. Tässä on hyvä esimerkki siitä, että jos Pielisen Karjalasta puuttuu jotain, ja Keski-Karjalaan on sellaista tulossa, niin on hyvä olla yhteistyötä, ettei ainakaan tiedonpuutteen vuoksi jää keneltäkään hakematta koulutukseen. Tosin myöhemmän muistion mukaan logistiikka-alan perustutkinto olisi tulossa myös Lieksaan ja Joensuuhun. Mielekkäiden työtehtävien järjestämistä hankaloittaa aiemmin käsitelty kilpailunäkökulma. Hankkeet varmasti mielellään keksisivät uusia, kaikille sopivia työtehtäviä, mutta käytännössä suurin osa niistä luultavasti tulkittaisiin kilpailua vääristäväksi toiminnaksi. Sekä tähän aiheeseen että seuraavana käsiteltävään vaikuttavuusarviointiin liittyy seuraava poiminta Tarja Filatovin viime vuonna tekemästä välityömarkkinoita koskevasta selvityksestä: Yhdistyksistä avoimille työmarkkinoille siirtymisessä on jarrutekijöitä. Motivaatiota siirtymään voi syödä se, että yhdistyksessä on turvallisempaa kuin yrityksessä. Markkinatalouden lainalaisuudet ja työvoiman tuotto-odotukset eivät ole yhtä kovat. Samansuuntaisen kommentin voi lukea myös KAJOn raportista viime vuodelta: Palkkatukityöjaksot ovat sujuneet enimmäkseen hyvin ja suurin osa työntekijöistä jatkaa mielellään yhdistyksen töissä niin kauan kuin on mahdollista, ellei parempaa paikkaa sitä ennen löydy. Parempi paikka ei työntekijälle kuitenkaan aina tarkoita vaikuttavuuskriteerien mukaista työllistymistä, vaan välillä yhdistystyö koetaan mukavampana ja itselle sopivampana kuin tarjolla olevat avointen markkinoiden työt. Tämä asettaa työhön valmennukselle omat haasteensa. Tällaiseen ongelmaan onkin jo sitten varmasti hankalampi löytää ratkaisua. Henkilöt saavat jo työhönvalmennusta, mutta ehkä sitä vielä tehostamalla saataisiin aikaan se tarvittava rohkeus tehdä samaa työtä avoimilla työmarkkinoilla. Toki joillain aloilla on niin, että koko ikänsä avoimilla markkinoilla työtä tehneet ihmisetkin valittelevat epäinhimillisiksi kohonneita tulostavoitteita, ja loppuunpalamisia tapahtuu, joten tukityöllistettyjen kokemia paineita ei suinkaan tule tuomita aiheettomina. 5.2 Vaikuttavuusarviointi Kuten johdannossa todettiin, projektien vaikuttavuutta arvioidaan. Projektin katsotaan saaneen aikaan mitattavan tuloksen, jos kolmen kuukauden kuluttua palkkatukityösuhteen päättymisestä projektissa henkilö on päätynyt työhön tai koulutukseen. Tämä kolmen kuukauden aikaraja on määritelty ministeriössä, minkä lisäksi Pohjois-Karjalassa paikallinen ELY-keskus on määrittänyt tarkemmin, millaista työn tai koulutuksen pitää olla täyttääkseen vaikuttavuuskriteerit. Työn tulee olla vähintään yhden (aiemmin vielä kolmen, mitä on pidetty joidenkin hankkeiden mielestä liian pitkänä aikana) kuukauden mittainen osa- tai kokopäivätyö avoimilla työmarkkinoilla ilman tukea, kolmen kuukauden tukityöpaikka yrityksessä, kuuden kuukauden koulutusta vastaava tukityöpaikka kunnassa, joukko lyhyitä sijaisuuksia eri paikoissa tai yrittäjäksi ryhtyminen. Koulutuksessa puolestaan ammatillisen koulutuksen, omaehtoisen opiskelun tai oppisopimuskoulutuksen keston tulee olla vähintään kolme kuukautta. Koska toiminnan tulee alkaa kolmen kuukauden kuluttua projektin jättämisestä, tämä mittaustapa ei huomioi tilanteita, joissa henkilö on hakenut koulutukseen, mutta odottaa oppilasvalinnan tuloksia tai paikka on tiedossa mutta koulutus alkaa myöhemmin. Myös tiedossa olevat tukityöpaikat kolmannelta sektorilta,

18 työkokeilupaikat, eläkeselvittelyt ja työkunnon arvioinnit rekisteröidään, mutta ne eivät kuulu vaikuttavuusarviointiin. Haapalahden kehittämisfoorumilla 2004 on kyseenalaistettu koko vaikuttavuusarviointi näin: Voiko projekteille yleensäkään laittaa vastuun siitä onko ihminen työssä 3 kuukauden kuluttua projektin päätyttyä vaiko ei. Yleisempi esille noussut ja toistunut näkemys viimeisen kymmenen vuoden ajalta kuitenkin on, että työn ja koulutuksen lisäksi pitäisi olla myös muita, pehmeitä arviointikriteereitä. Esimerkiksi jos asiakas saa prosessin aikana elämänhallintansa (esimerkiksi raittius, säännöllinen päivärytmi ja asioiden vastuullinen hoitaminen) kuntoon ja päivitettyä työelämävalmiuksiaan, työllistymismahdollisuudet varmasti ovat muuttuneet paremmiksi, mutta näitä tuloksia ei kuitenkaan oteta huomioon vaikuttavuusarvioinnissa. Vuonna 2013 on käytetty termiä voimaantuminen kuvaamaan yhdellä sanalla edellä kuvatun kaltaista muutosta asiakkaassa. Tällä hetkellä vaikuttavuutta tutkitaan Karjalan tutkimuslaitoksen projektissa Tuloksekas työllistäminen työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Projektia on kuvattu näin: Tavoitteena on luoda ja testata sellaisia arviointitapoja ja tulosindikaattoreita, jotka hyödyttävät työllisyyspalvelujen kehittämistä, lisäävät palvelujen tavoitteellisuutta ja vaikuttavuutta sekä yhtenäistävät palvelujen tuloksellisuuden arviointia. Kehittämistyön odotetaan tiivistävän työ- ja elinkeinohallinnon, kuntien, järjestöjen, työllisyyshankkeiden sekä muiden palvelun tuottajien välistä yhteistyötä. Johdantoluvussa viitattiinkin jo projektin tuottamaan seurantaa koskeneeseen tutkimukseen, jossa on kehittämisideoiksi esitetty harjoitteluiden, lyhyiden työsuhteiden, Toppisten ja osatutkintojen mukaan ottaminen seurantaarviointiin. Lisäksi professori Juhani Ilmarinen on kehittänyt Työllistymisindeksin, jonka avulla arvioidaan henkilön työllistymispotentiaalia ja selvitetään alueita, joita kehittämällä saataisiin parannettua työllisyysnäkymiä, ja tämä indeksi otetaan käyttöön Joensuun kuntakokeilussa. 5.3 Työllistettävien terveys Eräässä vanhemmassa muistiossa on ehkä hieman töksäyttäenkin todettu ongelmakohtia listattaessa: 80 % alkoholisteja, 10 %:lla muita ongelmia. Uudemmissa muistioissa asiat esitetään hienovaraisemmin, ja päihdeongelmien lisäksi puhutaan terveysongelmista ylipäänsä. Turhautuminen on toki ymmärrettävää, sillä päihdeongelmaisten kohtaaminen vaatii hankkeen työntekijältä enemmän taitoja, ja tällaisen asiakkaan kanssa vaikuttavia tuloksiakin on vaikea, joskus mahdoton saavuttaa, vaikka niitä projektilta kuitenkin vaaditaan. Haapalahden työllisyysprojektipäivässä 2005 on Takapiha-hanke kuvannut asiaa näin: Yhdistyksellä on tarkoitus, että heidän kanssaan oltaisi ulkona ja siivottaisi pihapiiriä, sillä sitähän ne ainakin pystyvät tekemään. Mutta jos heitä yrittäisi saada johonkin sorvin ääreen, eipä oikein hirveät hinkua ole, koska jos siellä jotain vahinkoja tulee, niin sitten ollaan taas ihmeissään. Näiden kanssa saa sitten projektityöntekijät ja vetäjät olla aina poliisina, kun työllistetyt tulevat sisään taloon, niin melkein pitäisi puhalluttaa. Ketään ei kuitenkaan humalassa lasketa töitä tekemään. Sitten, kun he keksivät tuossa edellisen projektin aikana sen, että heitä pidetään silmällä aamuisin, niin yllätys päivän mittaan kaverit alkoivat aina humaltumaan. Varmaan monella muullakin projektilla voi olla kokemuksia näistä, koska he ovat ihan oma ryhmänsä. Asiassa voi päätellä tapahtuneen jonkinasteista edistystä, sillä 2011 hanketapaamisessa on kirjattu: Mari Suhonen (ELY) linjasi akuutin päihdeongelman omaavat henkilöt pois asiakaskunnasta.

19 Hankkeeseen voi tulla vasta ryyppyputken jo katkettua. Uudemmissa muistioissa päihteet eivät enää nousekaan samalla tavalla esille kuin vanhoissa. Ongelmaan liittyy kysymys siitä, onko työvoimatoimisto tai työllisyyspoliittinen hanke päihderiippuvaiselle oikea paikka. Ensin olisi varmasti hyvä saada vaikka sosiaalitoimiston tai terveydenhuollon palveluita. Laajemmin tarkastellen myös mielenterveysongelmat ja muut sairaudet, yleisimpinä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, voivat aiheuttaa tosiasiallista työkyvyttömyyttä. Haapaveden kehittämispäivillä 2009 on työministerille esitetty kehitystoiveena eläkkeelle pääsyn helpottaminen, mihin Tarja Cronberg on vastannut, että jo vuoden 2001 ELMA-projektista lähtien on työttömien terveyttä kartoitettu ja tiedostettu, että osan työnhakijoista pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä, ja jos mahdollista, niin ministeriö pyrkii vielä selkiyttämään prosessia. Asiaa on kommentoinut myös sosiaali- ja terveysministeriö mietinnössään 34/2005 näin: Työttömien joukossa on kuitenkin edelleen paljon niitä, jotka eivät työeläkelainsäädännön lääketieteellisesti painottuneen työkyvyttömyyskäsitteen mukaisesti ole työkyvyttömiä, mutta jotka myöskään eivät tosiasiallisesti ole työkykyisiä. Juuri päihdeasiakkaat ovat hyvä esimerkki tällaisen kategorian edustajista on todettu, että järjestetään työsuojelukoulutus, sillä pienillä yhdistystyönantajilla ei välttämättä ole ollut tietoa velvoitteestaan järjestää työterveyshuolto. Järjestämisessä on ollut eroja eri kuntien ja projektien välillä, ja yhteisiä toimintatapoja on mietitty. Esimerkiksi Lieksassa on ollut vuosina Stakesin valtakunnallinen hanke, jossa työttömille on ollut terveystarkastus TYPissä, jonka jälkeen tarvittaessa jatkotoimenpiteitä lääkärillä tai muissa palveluissa on muistiinpanoihin päätynyt tällaisia ajatuksia, kuinka asiat voitaisiin hankkeen päättymisen jälkeen hoitaa: samalla toimintamallilla, kuin hankekaudella; esim. puolipäiväinen terveydenhoitaja, joka toimisi Typissä, lääkäripalvelut ostopalveluina. tai seudullinen yhteinen työterveyshoitaja (Lieksan ja Nurmeksen terveydenhuollon yhdistäminen v. 2009). Ostopalvelut ja terveyskeskus olivat vaihtoehtoja joissa rahoitus nousi esteeksi, mutta jatkohankkeen hakeminen nähtiin mahdollisuutena. Vaikka terveys pääsääntöisesti nousee materiaalissa esiin ongelmana ja haasteena, on aiheesta lausuttu myös positiivisesti vuonna 2008 Lieksassa: Työttömien työkykyindeksi näyttää suhteellisen hyvältä. sekä Vanhat työntekijät ovat vaivoistaan huolimatta usein tervaskantoja. 5.4 Koulutus Koulutus, sekä tukityöllistettyjen että hankkeiden vetäjien, on ollut kestopuheenaihe vuosien varrella. Projekteihin osallistuvien kohdalla kehityskaari on sellainen, että 2000-luvun alussa koulutusta ei ole sisältynyt toimintaan ollenkaan tai se on ollut vähäistä on mainittu hankkeille esittäytyneen Pohjois-Karjalan aikuisopiston Noste-hankkeen, jonka funktio on ollut koulutusvalmiuksien lisääminen ja työelämätietojen lisäys. Seuraavassa vaiheessa on ruvettu järjestämään enemmänkin työelämätietouteen liittyvää yleissivistävää opastusta, aiheina esim. verokortti, työttömyyskassaan liittyminen (tämän vuoden alusta voimaan tullut ansiosidonnaisen päivärahan muutos tekee tästä tärkeän tiedon entistä useammalle), työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. sekä kädentaitoja ja ATK-taitoja parantavia koulutuksia. KAJO on järjestänyt asiakasyhdistystensä työntekijöille KAJO-päiviä esimerkiksi näistä aiheista, minkä lisäksi liikuntapäiviä. Toiveita yhteistyöstä koulutuksen suhteen on vuonna 2005 esitetty näin: Keskusteltiin siitä, että Lieksassa ja Nurmeksessa kuin järjestettiin näitä koulutuksia, niin niihin pitäisi

20 muistaa ottaa mukaan myös nämä kauempana olevat projektit, kuten Pokali ja Veteraaniavustajat. Koska monesti ne ryhmät ovat jääneet vajavaiseksi, ihan hyvin mahtuisivat myös muidenkin projektien väkeä niihin koulutuksiin. Nykyvaiheessa valikoimaan kuuluu vuonna 2012 pilotoitu Toppis-koulutus, eli sellainen, jossa työntekijä suorittaa palkkatukijaksonsa aikana ammattitutkinnon tai osan siitä. Tutkintoja on esimerkiksi myynnin alalta ja hoitoalalta, eli juuri sellaisilta, joilla on työpaikkoja tarjolla avoimilla työmarkkinoilla. Esimerkiksi Sotainvalidien veljesliiton Avustajan työstä silta työmarkkinoille hankkeessa on mahdollista suorittaa kotityöpalvelun ammattitutkinto sekä hygieniapassi ja ensiapukurssi, ja SPR:n Kontin Väylä tulevaisuuteen antaa mahdollisuuden suorittaa ammattitutkinnon myynnistä. Vuonna 2012 on KAJOn loppuraportissa todettu, että TOPPIS-malliin suhtauduttiin sinänsä myönteisesti, mutta esteiksi nousivat avovastausten perusteella työpaikkaohjaajan puuttuminen yhdistyksestä sekä joissakin tapauksissa ammatillista koulutusta vastaavien työtehtävien löytyminen. Rajoja Toppiksen käytölle asettaa TE-hallinnon linjaus siitä, että yksittäisen koulutuspaikan hankkimisen kriteerinä on, että henkilöllä on oltava selkeä koulutuksen tarve ja hänen ei ole mahdollista saada koulutusta opiskelemalla omaehtoisesti tai ryhmämuotoisena työvoimakoulutuksena, jotka ovat aina ensisijaisia vaihtoehtoja ovat kokoontuneet Joensuun seudun sellaiset hankkeet, jotka järjestävät koulutusta. On luonnosteltu työ- ja koulutuspaikoista ja tutkintoon valmistuneista tiedottavaa infokirjettä, johon toive on ollut peräisin TE-toimistosta. Infokirjekokeilu alkoikin saman vuoden syyskuussa. Lisäksi keskustelussa toivottiin etäopiskelumahdollisuuksien järjestämistä tai kouluttajan liikkumista Keski-Karjalan työllisyystoimijoiden tapaamisessa on yhteistyötä koulutuksen suhteen kuvattu näin: Koulutusasioissa voisi jatkaa ja kehittää yhteistyötä eri työllisyystoimijoiden kesken yhteistyötä. Eri hankkeiden kesken voitaisiin kartoittaa lyhytkoulutus-, Toppis- ym. koulutustarpeet, koota koulutusryhmät hankkeiden osallistujista ja toteuttaa koulutukset keskitetysti myös Keski-Karjalan alueella (mitä tehty enemmän Joensuun suunnalla tähän asti). Koulutusten kilpailutus ja järjestelyt sekä kustannukset voitaisiin hoitaa hankkeiden kesken yhteistyönä ja saada ryhmät täyteen, mikä on aiemmin ollut hankalaa. Jos koulutusryhmät voitaisiin tilata suoraan hankkeille, olisi koulutusten toteutuminen varmempaa ja ennakoitavampaa 2011 oli KAJOn toimesta kilpailutettu ATK-työnhakukoulutus hankkeille. Eduskunnan työvaliokunta on vuonna 2005 todennut, että pitkäaikaistyöttömien koulutuksessa pitäisi hyödyntää kansalaisopistoja ja työväen opistoja, mutta tätä ajatusta ei suurissa määrin tule esille Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden muistioissa. Aiemmin tekstissä on mainittu Kiteen evankelinen kansanopisto hygieniapassiasiassa. Myös hanketyöntekijöiltä vaaditaan kouluttautumista. Yleensä se liittyy työnantajana toimimiseen luvun alussa ja puolivälissä teemoissa on ollut ihan palkkatukiasioiden ja työnantajana toimimisen perusteita, uudemmissa sitten lisäksi työhönvalmennusta, erityisryhmien (päihde- ja mielenterveysasiakkaat) kohtaamista, terveyspalveluiden järjestämistä sekä työnohjaajana toimimista tilanteissa, joissa palkkatukityöntekijän on tarkoitus suorittaa (osa)tutkinto. Yhdistyksille koulutusta järjestämässä on toiminut viime vuosina myös TYPKE-hanke, jonka kuvioihin tulosta on 2010 esitetty seuraavaa: Hilkka Pirhonen TYPKE- hankkeesta esitteli hankkeen toimintaa. Hilkka Pirhonen jakoi TYPKE hankkeen esitteen osallistujille. Sovittiin, että hanketoimijat esittävät toiveita ja ideoita koulutuksista. Tulossa ainakin ohjaustaitojen koulutussarja (7 x2pv) sekä luovien menetelmien koulutus. Joissain muistioissa esiintyy toi-

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 Liite 2 Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2011 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS JULKISESTA TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA palkkatukea koskeva luonnos HE 260514

HALLITUKSEN ESITYS JULKISESTA TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA palkkatukea koskeva luonnos HE 260514 Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry Finlands Arbetslösas Samarbetsorganisation - TVY rf Sörnäisten rantatie 27 C 4, 00500 HELSINKI p. 044 544 3613 Y-tunnus 1003909-9 http://www.tvy.fi/

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Op a ss. edelleensijoittamisesta. Riskittömin tapa puolin ja toisin tutustua toiseen osapuoleen oikeassa työssä.

Op a ss. edelleensijoittamisesta. Riskittömin tapa puolin ja toisin tutustua toiseen osapuoleen oikeassa työssä. Op a ss edelleensijoittamisesta Riskittömin tapa puolin ja toisin tutustua toiseen osapuoleen oikeassa työssä. Sisällys Johdanto 1. Mitä edelleensijoittaminen on? 2. Kuka voi edelleensijoittaa ja kenet?

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Yksikön päällikkö Marjatta Rummukainen / Honkalampisäätiö / Kaski Joensuu Juhta Oy Taustaa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus. 23.9.2014 Petri Lehtimäki

Työllisyyspoliittinen avustus. 23.9.2014 Petri Lehtimäki Työllisyyspoliittinen avustus Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Avustuksella rahoitettavan toiminnan tulee

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 19.2.2015 Esittäjän nimi 1 Työmarkkinatuen kuntaosuus tammikuulta noin 2 miljoonaa euroa Ennuste vuositasolle on 24,5 M Vuodesta 2011 tähän vuoteen

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Hankintojen kilpailutuksella töitä

Hankintojen kilpailutuksella töitä Hankintojen kilpailutuksella töitä 23.10.2014 Työllisyyden kuntakokeilu Espoossa hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen on osa valtakunnallista työllisyydenhoidon Kuntakokeiluhanketta. Espoon kuntakokeilu

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö (26.5.2014) TEM/1034/03.01.01/2014, TEM044:00/2014

Viite: Lausuntopyyntö (26.5.2014) TEM/1034/03.01.01/2014, TEM044:00/2014 LAUSUNTO 12.6.2014 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö (26.5.2014) TEM/1034/03.01.01/2014, TEM044:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisesta työvoima- ja

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinoiden koordinointi Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinakoordinaattorin tehtävät Välityömarkkinatoimijoiden segmentointi, tietojen päivittäminen ja tietojen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015 Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen Häme / Lahti, 1.10.2015 Kehittämispäivän tavoite Kehittämispäivän aikana on tavoitteena pohtia ja konkretisoida kunkin osallistuvan

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja 2 3 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot