Porin kaupungin henkilöstölehti 1/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 1/2006"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 1/ kysymystä Pori 2012 strategiasta s. 4 Kaupunginjohtajat vastaavat Lähiesimieskoulutus s. 6 Erityisasiantuntija Kristiina Strandman luennoi ikäjohtamisesta Suomen ensimmäinen opetusterveyskeskus s. 8-9 Harjoittelijalääkäri Mikko Jokelalla ensimmäinen vastaanottopäivä Kansikuva: Marianne Kotiranta.

2 2 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 3 PÄÄKIRJOITUS AINO-MAIJA LUUKKONEN, kaupunginjohtaja Henkilöstö toteuttaa Pori 2012 strategiaa KOLUMNI Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa Pori 2012-strategian, joka osoittaa suunnan ja suuret linjaukset kaupungin toiminnalle. Ylästrategiana se ohjaa toimintaa ja antaa suuntaviivat kaupungin hallintokuntien ja tulosyksiköiden suunnitelmille sekä poikkihallinnollisille ohjelmille. Jokainen Porin kaupungin palveluksessa työskentelevä myötävaikuttaa omalta osaltaan strategian toteuttamiseen. Strategiassa on määritelty Porin tahtotila, joka kertoo, mihin kaupungissa keskitytään kahden seuraavan valtuustokauden aikana eli vuosina Pori 2012-strategia on kaikkien luettavissa kaupungin internetsivuilta. Strategiat mielletään usein ylätason asiakirjoiksi, jotka hyväksymisen jälkeen katoavat jonnekin unhon yöhön, kunnes sitten taas muutaman vuoden kuluttua havahdutaan valmistelemaan uutta strategiaa. Näin ei kuitenkaan tällä kertaa ole, sillä Pori 2012-strategian toteuttamisesta ja seurannas- Tomi Lähteenmäki Pori 2012 strategian laadinnan vastuuhenkilö Pori 2012-strategia on meidän kaikkien toimintaa ohjaava yhteinen valinta ta on olemassa selkeät kaupunginvaltuuston hyväksymät pelisäännöt strategia-asiakirjassa. Strategiassa määritellyt suuntaviivat tulevat merkittävästi vaikuttamaan tulevien vuosien talousarvioiden laadintaan ja jokainen kaupungin palveluksessa työskentelevä tulee siten talousarviota noudattaessaan samalla toteuttamaan osaltaan myös kaupunkistrategiaamme. Tuloskortein strategia jalkautetaan käytännön tavoitteiksi ja toimiksi. Tuloskortin määrätty vastuuhenkilö raportoi strategiassa esitettyjen tavoitetasojen edellisen vuoden toteutumisesta helmikuun loppuun mennessä kaupunginjohtajalle. Ensimmäisen kerran siis vuoden 2007 helmikuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen yhteydessä kaupunginjohtaja antaa sitten puolestaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle selonteon Pori strategian toteutumisesta eli ensimmäisen kerran vuoden 2007 keväällä vuoden 2006 tilinpäätöksen käsittelyssä. Pori on tarinan arvoinen Varsin mielenkiintoinen ja antoisa urakka on saatu päätökseen. Porilla on nyt uusi ja uljas strategia, joka ohjaa kaupungin päätöksentekoa ja toimintaa. Strategiahan on yksinkertaisesti ajattelutapa, jolla katsomme tulevaisuuteen, ja toisaalta se on väline, jota hyödyntämällä pääsemme haluamaamme päämäärään. Itse asiassa työ on kuitenkin vasta alussa. Strategia on pitkäaikaista suunnittelua ja työtä, josta vasta ensimmäinen vaihe on takana. Ja meillä kaikilla on tärkeä rooli tässä työssä. Strategian laadintaan liittyy monta hienoa muistoa. Harvoin olen ollut mukana suunnittelutyössä, johon sitoudutaan yhtä laajasti ja iloisella fiiliksellä. Suhtautuminen strategiatyöhön, joka niin usein mielletään ylimääräiseksi ja jopa turhaksi työksi, on ollut positiivista ja energistä. Ja joku vielä väitti minulle muuttaessani Tampereelta Poriin, että porilaiset ovat sisäänpäin kääntynyttä tyynnä pientä peltoansa kyntävää kansaa. Hän oli selvästi vailla parempaa tietoa. Ihmiset, niin luottamushenkilöt kuin viranhaltijajohto ja henkilöstö, ovat halunneet antaa oman panoksensa mukaan yhteiseen tärkeään työhön. Ideoita on lennellyt ja huumori on kukkinut. Myös kaupunkilaiset saivat äänensä kuulumaan. Erityisen mukavaa oli nähdä kuinka luottamushenkilöt tykästyivät puoluerajat rikkovaan sekaryhmätyöskentelyyn valtuustoseminaareissa. Pidin hyvin tärkeänä sitä, että mahdollisimman moni osallistui laadintatyöhön. Henkilöstön osallistuminen työhön oli suureksi hyödyksi, ja henkilöstöhän on ehdottomasti tärkeimmässä roolissa, kun strategiaa toteutetaan. Ihmiset saavat asiat tapahtumaan, paperit ja asiakirjat eivät tee mitään. Maailman parhaallakaan suunnitelmalla ei ole käyttöä eikä merkitystä, jos sillä ei ole tukenaan vahvaa sitoutumista. Tämänkin matkan varrelta voisi kertoa erilaisia tarinoita. Elämme tarinayhteiskunnassa. Ihmiset tekevät paljon päätöksiä erilaisten tarinoiden pohjalta. Tarinat muokkaavat omia mielikuvia ja näkemyksiä asioista. Ajatellaan vaikka asuin- tai lomanviettopaikan valintaa. Kuultuasi ikävän tarinan jostain paikasta, et varmasti helpolla muuta sinne asumaan tai lähde sinne lomailemaan. Jos taas kuulet tarinoita siitä, kuinka hieno joku paikka on, valitset sen helpommin asuinpaikaksi tai lomakohteeksi. Tarinoiden täytyy tietenkin pohjautua todellisiin asioihin. Muuten petyt pahan kerran valitessasi liian hyväksi kehutun paikan. Itselleni kävi niin päin, että olin todella yllättynyt siitä, mitä kaikkea Pori on. Kaikki oleellinen tarjolla, loistavat palvelut ruuhkattomasti ja edullisesti. Palatakseni Porin uuden strategian laadintaan, erääksi kantavaksi tukijalaksi Porin kaupunki on valinnut nimenomaan positiivisten asioiden esiin tuomisen. Miksi vähättelisimme vahvuuksiamme ja hyviä saavutuksiamme, siitähän ei ole kenellekään mitään hyötyä. Valtuuston kanssa palautimme mieleen mistä kaikesta Pori onkaan viime vuosina palkittu Suomen parhaana: muun muassa kävelykadustaan ja keskustastaan, talousosaamisestaan ja yrittäjäystävällisyydestään. Suomen paras tarkoittaa, että maastamme ei löydy Poria parempaa monissa asioissa. Monet tuppaavat unohtamaan nämä hienot saavutukset. Hallintokuntatasolla tavoitteiden toteutumista arvioidaan osana taloussuunnitteluprosessia. Neljännesvuosiraporteissa seurataan kuluvan vuoden tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden toteutumisen seuranta on hallintokunnissa vietävä tulosyksikkötasolle. Pori 2012-strategiaa ollaan jalkauttamassa koko organisaatioon muun muassa viestinnän ja koulutuksen keinoin. Valitun strategian perillemenoa tullaan seuraamaan ja arvioimaan. Lopuksi haluan korostaa, että selkeimpänä strategisena valintana on ollut Porin vahvuuksien näkyvä esille tuonti ja siten vetovoiman kasvattaminen suhteessa muihin kaupunkeihin ja alueisiin. Hyvistä asioista ja saavutuksista on syytä olla ylpeä! Olen saanut tehdä yhteistyötä lukuisten työyhteisöjen kanssa eri puolilla Porin kaupungin organisaatiota. Kokemusteni perusteella sanoisin, että meillä on töissä ammattitaitoisia, työhönsä sitoutuneita, sosiaalisesti lahjakkaita ja eteenpäin katsovia ihmisiä. Paljon mukavaa porukkaa. Mistä lienee sanonta Porin piruista juontaakin, voidaan tuollaiset käsitteet unohtaa ikiajoiksi. Porin kaupunki on yhteisö. Myös kaupungin työntekijät ovat yhteisö, joka muodostuu monesta pienestä ja pirteästä työyhteisöstä. Siksi onkin omalta kannaltani hieman haikeaa jättää teidät kaikki siirtyessäni kehitysjohtajaksi helsinkiläiseen konsulttiyhtiöön. Porista en tietenkään lähde minnekään, pääsinhän vasta pois ruuhka-suomesta. Sitä paitsi Pori on oikeasti huippupaikka asua ja tehdä työtä. Sen voi sanoa ääneen rehellisesti ja kirkkain silmin. Pori on tarinansa ansainnut. Joukko satakuntalaisia keittiötyöntekijöitä lähti ennakkoluulottomasti koulun penkille. Heidän paikkansa työmaalla ottivat Porin aikuiskoulutuskeskuksella (PAKK) tehtävään koulutetut työttömät. Vaihtovalmennuskoulutus tarjosi ravitsemusalan ammattilaisille mahdollisuuden palkalliseen kahden viikon kuntoutukseen ja kymmenen viikon koulutusjaksoon. Tämä ryhmä on hyvä esimerkki työtehtävien sisäisestä kierrättämisestä. Emännän paikkaa ei työpaikalla välttämättä korvaa PAKK:ssa koulutettu sijainen, vaan keittäjästä tehdään emäntä ja sijaisesta keittiöapulainen, ravitsemusalan opettaja Riitta Lehtonen havainnollistaa. Viime lokakuussa PAKK:ssa käynnistyi ravitsemusalan koulutuspilotti. Neljäntoista kurssilaisen iloisen kirjavassa joukossa on emäntiä, keittäjiä, ruoanjakajia ja keittiöapulaisia Porista ja Noormarkusta. Valtaosa heistä työskentelee koulussa tai päiväkodissa. Osa työntekijöistä tulee vanhainkodeilta, Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen keittiöltä ja Porin kaupunginsairaalan ruokahuollosta. Työvuosia naisille on kertynyt keskimäärin useita kymmeniä. Hyvä työyhteisö on yhteinen asia. Pori strategia on nyt todellisessa testissä. Strategiaan kirjatuista arvoista ainakin yksi, hyvä työyhteisö koskee päivittäin ja konkreettisesti meitä kaikkia. Hyvä työyhteisö on yhteinen asia. Työnantaja toimii mahdollistavasti ja kannustavasti. Henkilöstö vastaa haasteeseen tiedoillaan ja taidoillaan. Luova, salliva ja turvallinen työyhteisö on myös kilpailukykyinen ja houkutteleva. Henkilöstön osalta on pidetty keskeisenä sitä, että tulevaisuudessakin porilaisen palveluja on tekemässä osaava, motivoitunut ja terve henkilökunta. Tähän tavoitteeseen päästään vain määrätietoisella työllä. Meidän on kyettävä uudistamaan sekä henkilöstöämme että rakenteitamme ja toimintatapojamme. Kunta-alan henkilöstö on keskimääräistä koulutetumpaa. Työelämän muutokset mittaavat osaamistamme. Aika- Pisimmillään samassa työpaikassa on oltu peräti 41 vuotta. Vaihtovalmennuksen tarjoama yhtäjaksoinen, työajalla toteutettava kuntoutusjakso oli koko ryhmälle aivan uutta. Se toimi hyvänä porkkanana paluuta pulpettien taakse epäilleille. Toivottavaa olisi, että miesvaltaisilta aloiltakin tulisi yhteydenottoja. Naiset lähtevät perinteisesti miehiä nopeammin liikkeelle. Täysin miesvaltaisia ryhmiä meillä ei ole ollut, mutta hallinnon ja kaupan alalla sukupuolijakauma on ollut tasaisempi, kertoo projektikoordinaattori Sirpa Heinikangas PAKK:sta. Hiljainen tieto korvaamatonta Kurssilaiset eivät myönnä kantaneensa huolta siitä, miten heidän Kaupunginhallitus on käynnistänyt kaikki hallintokunnat kattavan henkilöstösuunnittelun. Vaihtovalmennus kiitelty paussi työhön sijaisensa pärjäävät työpaikalla. Ovathan he viikon ajan parhaansa mukaan perehdyttäneet uuden ihmisen työpaikkansa tavoille. On siellä työmaalla tullut muutaman kerran poikettua asioita hoitamassa ja kuulumisia vaihtamassa. Lottoporukka sitoo sinne kurssinkin aikana, rohkenee Sirkka Räsänen myöntää. Paluu työelämään tuntuu varmasti hyvältä. Vaikka sijainen olisikin hoitanut työnsä hyvin, ovat vanhat työntekijät työyhteisölle korvaamattomia. Vaihtovalmennuksessa hiljaisen tiedon merkitys korostuu. Vuosien kokemus, kehittyneet rutiinit ja yhteisön tuntemus ovat asioita, joille työnantaja osaa antaa arvoa vaihtovalmennuskokeilun jälkeen. Vaikka yhtäkkiset muutokset työyhteisön sisällä ovatkin rasite organisaatiolle, auttavat ne selvittämään organisaation rekrytointija henkilöstön kehittämistarpeet. Koulutusmalli on työläs, koska samaan aikaan koulutetaan useaa eri ryhmää ja mukana on monta yhteistyökumppania. Kaikkien henkilöiden ajan tasalla pitämisessä on haastetta, Leena Mettälä, toinen koordinaattoreista kommentoi. Työrutiineista irtautuminen antaa uutta energiaa Kurssilaisten toiveiden mukaan koulutuksessa ei keskitytty kaikista tutuimpaan eli ruoan laittoon. Ideana on päivittäisistä työrutiineista irtautuminen, mikä lisää työntekijöiden hyvinvointia ja työmotivaatiota. Omia tuttuja Kurssin edetessä kohti loppua naiset toivoivat hymyssä suin jäävänsä luokalle. työmaita on toki tullut vertailtua erilaisiin työympäristöihin, joita on nähty tutustumiskäynneillä. Terveysvirasto, Immonen Oy, Porin Leipä, Niinisalon varuskunta ja Käppärän koulu ovat esitelleet naisille ruokahuoltonsa toimivuutta. Täällä kiinnitetään paljon huomiota meidän ryhmätyöskentelyyn. Sitä itsekin varmasti katsoo töihin palattuaan omaa työyhteisöään ulkopuolisin silmin, kertoo Lea Pohjankivi. Muutamaa erikoisempaa reseptiä on kuitenkin porukalla kokeiltu. Kurssilaiset valmistivat koulun tiloissa juhla-aterian pitkän kaavan mukaisesti ja Kullaan metsäopistolla ulkokodassa avotulen äärellä eksoottista eräruokaa. Yhdessä vietetty aurinkoinen talvipäivä lämmittää kurssilaisten mieltä vielä pitkään kauhan varressakin. Intoa kuntoiluun ja taitojen kehittämiseen Työntekijät ovat saaneet kurssilla mahdollisuuden päivittää van- naan hankittu hyväkään peruskoulutus ei enää riitä, vaan tietomme ja taitomme kaipaavat jatkuvaa ajan tasalla pitämistä. Henkilöstön ikärakenteen takia on luonnollista, että erityisesti ikääntyvän henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta kannetaan huolta. Selviäminen uusista tehtävistä ja tilanteista antaa itseluottamusta ja mielihyvää. Kokonaan uusien asioiden oppiminen on suorastaan riemullista. Kaupungin hallintokuntien on pidettävä huolta siitä, että meillä on palvelurakenteeseen nähden oikea määrä tehtävien edellyttämän koulutuksen ja kokemuksen omaavaa henkilökuntaa. Henkilöstön ikääntymisen ja eläkkeelle siirtymisten vaikutuksia alkaneella strategiakaudella ennakoidaan aikaisempaa tarkemmin. Muutoksen voimistumista kuvaa mm. se, että laskennallisen eläkeiän saavuttaa alkaneella strategiakaudella 953 henkilöä. Edellisellä seitsenvuotiskaudella vanhuuseläkkeelle jäi 408 henkilöä Kaupunginhallitus on käynnistänyt kaikki hallintokunnat kattavan henkilöstösuunnittelun. Tavoitteena on selvittää ja kuvata mahdollisimman tarkalla tasolla, mitä hallintokuntia ja miten voimakkaasti ja nopeasti henkilöstön vähentyminen koskettaa. Samalla arvioidaan toimintatapojen ja rakenteiden tarkoituksenmukaisuutta muuttuvissa olosuhteissa, mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja voimistuvan seutuyhteistyön valossa. Henkilöstöosasto on yhdessä Rauman kaupungin kanssa valmistellut laajan ikäohjelmahankeen. Ratkaisuja haetaan strategisesti tärkeisiin henkilöstön ikääntymisestä seuraaviin haasteisiin. Osaamisen kartoittaminen, riittävä koulutus ja valmennus turvaavat palveluiden tuottamisen myös jatkossa. Johdon ja esimiesten koulutus on käynnistynyt laajasti, eri ryhmien ammattitaidon ylläpitämistä tuetaan jatkuvalla koulutuksella. Terveys on inhimillisesti arvokasta. Terveyden ylläpitäminen on tavoiteltavaa myös työnantajan kannalta. Terve ja hyvinvoiva henkilöstö suoriutuu tehtävistään, toiminta on tehokasta ja taloudellista. Terveenä meillä on mahdollisuus monenlaisiin valintoihin. Valistunut työnantaja tarjoaa niitä ja pitää huolta työntekijöistään. Henkilöstöosasto kehittää yhdessä terveysviraston kanssa työterveyshuollon toimintaa siten, että se paremmin vastaa henkilöstön tarpeisiin. Työterveyspalveluiden strateginen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Tulemme tarvitsemaan myös uutta työvoimaa. Rekrytointitilanteet tulevat olemaan nykyistä vaativampia. Kilpailu halutusta työvoimasta haastaa työyhteisömme. Kaupunki ei irtisano henkilöstöä taloudellisista eikä tuotannollisista syistä. Tutustu Pori 2012 strategiaan Rummussa! PAKK:ssa toimii Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Vaihtovalmennuskeskus Helena Metsälä Vs. henkilöstöjohtaja hoja tietoja ja oppia uusia taitoja. Tunneilla on käsitelty muun muassa ravitsemusta, erikoisruokavalioita, puhtaanapitoa, sosiaalisia taitoja ja työssä jaksamista. Moni saikin kuntoutuksesta uutta kipinää oman terveyden ja kunnon ylläpitoon. Vaikka opiskelutahti on tuntunut naisista lempeältä omiin kouluaikoihin verrattuna, ovat he olleet mielissään kurssitoverinsa Saara Tiaisen vetämästä taukojumpasta. Kun täältä koululta pääsee kotiin, on kummasti enemmän energiaa jäljellä kuin työpäivän jälkeen. Työstressistä ei ole tietoakaan. Ei sitä mahtavaa olotilaa ensin meinannut tajuta, kiteyttää Marja-Leena Alanen muiden kurssilaisten tuntemukset. Koska tietokone on tullut avuksi moneen suurtalouskeittiöön, ovat kurssilaiset perehtyneet myös sen käyttöön. Tämän innoittamana moni on päättänyt jatkaa ATK-taitojensa kehittämistä PAKK:n iltakurssilla maaliskuussa. Kiinnostusta on herättänyt myös idea työtehtävien kierrättämisestä. Muutama aikookin esittää esimiehelleen, olisiko määräaikainen vaihto mahdollista oman talon sisällä tai muiden ravitsemusalan työpaikkojen välillä. Virpi Laiho Kuva: Virpi Laiho Vaihtovalmennus lyhyesti: Työpaikalta lähtee mahdollisuuksien mukaan yksi tai useampi työntekijä koulutukseen ja työpaikalle koulutetaan samoihin tai eri työtehtäviin sijaiseksi työtön työnhakija. Koulutusmallista hyötyvät kaikki osapuolet: työnhakija, työntekijä ja työnantaja. Ensimmäiset kurssilaiset aloittivat Porin aikuiskoulutuskeskuksessa 2001 Ryhmiä on ollut tähän mennessä 12 ja kurssin suorittaneita 283 Vaihtovalmennuskeskuksen toimialue käsittää Länsi-Suomen läänin. Vaihtovalmennuskeskuksen tehtävänä on koulutusmallin juurruttaminen ja levittäminen. Porista on käyty kansainvälisen vaihtovalmennusjärjestön vuosittaisissa seminaareissa esittelemässä omaa koulutusmallia ja vaihtamassa kokemuksia. Vaihtovalmennukseen hakeutuneista työnhakijoista lähes 70 % on työllistynyt.

3 4 5 Tapio Furuholm Kuvat: Johanna Salmi, Kaisu Vaalto Pori 2012 Mitä se on? 15 kysymystä strategiasta. Mitä se käytännössä merkitsee? Kymmenen kuukauden strategiaprosessi oli monipolvinen. Kunnallispoliitikot törmäsivät strategiaan useita kertoja eri yhteyksissä. Myös kuntalaisilla oli mahdollisuus viitoittaa strategiaa. Lattomerellä se oli yleisötilaisuudessakin esillä. Strategia (nettisanakirjan mukaan pitkäjänteinen, harkittu menettelytapa, linja; sodanjohtotaito) kalskahtaa varmasti monen korvaan sanana, joka ei vedä puoleensa. Minua ei strategiat koske millään tavalla, minä teen vain työni. Näin yksinkertaista ei elämä ole, ei edes kaupunkiorganisaatiossa. Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuoden joulukuussa Pori 2012-strategian. Valtuusto hyväksyi laajan asiakirjan yksimielisesti. Hyvä ystävä, älä lopeta lukemista tähän! Tämä juttu yritetään kirjoittaa Mitä se on -hengessä. Lukijalle pitäisi jäädä kuva, miksi strategia on iso asia meille kaikille kaupungin palveluksessa työskenteleville. Pori 2012-strategia ei anna eväitä sodanjohtoon, mutta toivottavasti rakentaa linjaa ja harkittuja menettelytapoja. Tässä jutussa kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja apulaiskaupunginjohtajat Kari Hannus ja Aulis Laaksonen pyrkivät avaamaan Pori 2012-strategiaa. Hyvästä työyhteisöstä on vastuu sekä työnantajalla että henkilöstöllä. Hyvänä työnantajana Porin kaupunki on mahdollistava, kannustava, kilpailukykyinen ja houkutteleva. Ilmapiiri on luovuutta tukeva ja villitkin ideat salliva. Henkilöstö on motivoitunutta ja sitoutunutta. Työyhteisössä kaikista pidetään huolta. Kysymys: Kuinka seuraava realisoidaan: Kaupunki on työnantajana kilpailukykyinen palkkauksessa, haasteellisten tehtävien tarjoamisessa ja työolosuhteissa? Luukkonen: On katsottava elämänlaatutekijöitä. Täällä pärjää palkallaan paremmin kuin kehä III:n sisäpuolella. Kaupungin palveluksessa on lähes 7000 työntekijää. Tulevaisuudessa on kehitettävä urasuunnittelua ja työkiertoa. Hannus: Olen aina sanonut, että työntekijällä on oltava hyvät työkalut, turvalliset työolosuhteet, henkisesti ja fyysisesti miellyttävät toimitilat. Näissä ei kannata säästää. Jos jonkun palkkaa, työkalut pitää olla. Laaksonen: Korostaisin, että meidän väestämme 70 prosenttia on naisia. He ovat usein pienipalkkaisia. Siksi tasa-arvokysymykset ovat tärkeitä. Tiukka talous määrittelee mitä hallintokunnissa voidaan tehdä. Kuitenkin tärkeä ja tuloksellinen työ tulisi palkita. Luukkonen: Haluan vielä lisätä, että fyysisen työympäristön parantamista tehdään jatkuvasti, mm. pääterveysaseman saneeraus ja koulujen korjaukset. Henkinen työsuojelu on esillä, henkilöstöä kannustetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja ikääntyvien asema kohennetaan. Rauman kaupungin kanssa on yhteinen ikäohjelma. Strategiassa muotoillaan tasapainoinen talous ja korkealaatuisia edullisesti tuotettuja peruspalveluja. Voiko henkilöstö luottaa, että tämä ei ole sama kuin äärimmäinen säästäväisyys, että henkilöstöltä vaaditaan uusia venymisiä? Hannus: Kyse on enemmän töiden järkevästä organisoinnista kuin selkänahasta. Laaksonen: Olen samaa mieltä. Näissä asioissa päästään parhaiten kehittämällä myös palveluiden tuottamistapoja ja rakenteita.. Luukkonen: Äärimmäisen säästäväisyyden sijasta haluan puhua kustannustehokkuudesta. Siitä meillä on kokemusta sekä terveydenhuollossa että sosiaalitoimessa. Olimme vuoden 2004 vertailussa suurten kaupunkien sarjassa hyvällä sijalla. Pori ei irtisano henkilökuntaa taloudellisista syistä. Uskon, että työsuhteen pysyvyys luo tyytyväisyyttä työhön. Kaupungin toiminnassa korostuvat avoimuus ja palvelualttius. Asiakkaat otetaan huomioon yksilöinä. Asukkaita kannustetaan osallistumaan ja antamaan palautetta. Palveluja kehitetään palautteen perusteella. Oletko varma, että edellä sanotut eivät uhkaa otsikon Hyvä työyhteisö alla olevaa henkilöstölle miellyttävää muotoilua? Luukkonen: Olen. Hannus: Henkilöstön kuuleminen ja yhteistoiminta ovat meillä korkeassa kurssissa. Aina kuullaan ja neuvotellaan. Laaksonen: Hyvä työyhteisö on keskeinen arvo. Vastuu hyvästä työilmapiiristä on meillä kaikilla. Asiakirjassa sanotaan, että Porilla on hyvän työnantajan maine. Mitkä asiat tukevat tätä käsitystä, miten vetovoimainen maine turvataan tulevaisuudessa? Laaksonen: Henkilöstö ja ammattitaito on syytä pitää kunniassa. Se on pääoma, joka kantaa ajassa eteenpäin. Luukkonen: Edellä sanottu vakaa työsuhdeturva on iso asia. Meillä on ollut mitat täyttäviä hakijoita vapaisiin paikkoihin kaikilla toimialoilla. Maine turvataan noudattamalla johdonmukaista henkilöstöpolitiikkaa, jonka pelisäännöt ovat selkeät. Hannus: Haasteelliset ja mielenkiintoiset työtehtävät, hyvät työolosuhteet sekä kannustava palkkaus ovat kolme tärkeintä. Asiakirja pitää yhtenä Porin uhkana muutoskyvyttömyyttä. Kuka, ja millä toimin tämä uhka poistetaan, ja mikä osuus poistamisessa on henkilöstöllä? Hannus: Henkilöstön on totuttava jatkuvaan, mutta kuitenkin turvalliseen muutokseen. Luukkonen: Vallitsevat käytännöt on uskallettava kyseenalaistaa. On kokeiltava rohkeasti uutta. Tässäkin asiassa olemme turhan vaatimattomia. Monta Porissa käyttöön otettua asiaa voitaisiin esitellä valtakunnan foorumeilla parhaina käytäntöinä. Omaa toimintaa on uskallettava tarkastella kriittisesti. Laaksonen: Kuntien palvelurakenneuudistusta on vietävä rohkeasti eteenpäin. Se on välttämättömyys, mutta myös mahdollisuus. Tämä on prosessi, joka vaatii poliittista johtajuutta. Luukkonen: Porissa on tehty rohkeita päätöksiä: Pori Energian yhtiöittäminen, POSEKin perustaminen, ja seudullinen taloushallinto on tulossa. Porissa uskalletaan muuttaa vallitsevia käytäntöjä ja toimintatapoja. Päätöksenteossa ja toiminnassa ennakoidaan tulevaa ja kyetään nopeaan reagointiin. Mikä merkitys tällä asiakirjalla on Porin kaupungin palveluksessa olevalle työntekijälle? Miten hänen tulisi elää sen kanssa? Lukea se? Ottaa sieltä oikeita suuntia? Luukkonen: Jokainen työntekijä omalla työllään voi vaikuttaa, että Pori-laiva kulkee strategian osoittamaan suuntaan. Jokaisen tulisi lukea strategia ja jokaisen esimiehen tulee käsitellä sitä oman väkensä kanssa työpaikkakokouksissa, kehityskeskusteluissa ja muissa sopivissa tilanteissa. Jokainen hallintokunta tekee strategiaan perustuen ja sitä tukien omat suunnitelmansa. Laaksonen: Kaupungin työntekijä toteuttaa strategiaa parhaiten tekemällä oman työnsä hyvin, Kaikki työ on arvokasta. Asiakirjan toiminta-ajatus osiossa vakuutetaan Porissa uskallettavan muuttaa vallitsevia käytäntöjä ja toimintatapoja. Julkisuudessa erityisesti Satakunnan Kansa antaa Porista likimain päinvastaisen kuvan. Mitä pitää tehdä, että Pori ennakoi hyvin tulevaa ja reagoi nopeasti muutoksiin? Hannus: Minun mielestäni pitää jopa paikkansa, että on ollut aikoja jolloin asioita ei ole uskallettu muuttaa. Nyt kun muutoksiin ei sisälly riskejä henkilöstölle, muutokseen on uskallettava heittäytyä mukaan Laaksonen: Pitää ottaa vakaita ja varmoja askeleita, kun suunta on tiedossa. Vauhti vaihtelee eri asioissa. Olennaista on, että edetään koko ajan oikeaan suuntaan. Luukkonen: Viime vuosi osoitti sen, Pitää ottaa vakaita ja varmoja askeleita, kun suunta on tiedossa. että Pori ennakoi tulevaa. Viittaan Energian yhtiöittämiseen ja muihin päätöksiin. Täällä osataan tehdä kaukonäköisiä ratkaisuja, yhtenä esimerkkinä yliopistokeskus. Pikavoittoja ei ehkä tule, mutta vuosien kuluessa niillä on merkittävä vaikutus maakunnan elinkeinoelämään ja väestörakenteeseen. Strategia korostaa monessa yhteydessä Porin vahvuuksien esille nostoa ja vetovoimaisuutta. Onko tällä alueella puutteita ja mitä niiden korjaamiseksi pitää tehdä aiempaa paremmin? Laaksonen: Taidamme olla aika huonoja myyntimiehiä. Tässä asiassa pitää parantaa. Luukkonen: Satakuntalaiseen luonteeseen ei perinteisesti kuulu turha elvistely. Meidän tulee kertoa maailmalla siitä, missä olemme hyviä. Markkinointia on parannettava. En kuitenkaan tarkoita näyttäviä ilmoituskampanjoita, vaan näkymistä siellä missä tapahtuu. Hannus: Aina kun joku tulee muualta Poriin, hän yllättyy positiivisesti. Meidän on kehitettävä vahvuuksiamme ja tuotava ne paremmin esille. Meidän tulee kertoa maailmalla siitä, missä olemme hyviä. Strategia maalaa tulevaisuutta: Porin työpaikkatarjonta kasvaa ja työllisyysaste on vähintään valtakunnan keskiarvoa. Vaativia tavoitteita, joiden takana on laaja yksimielisyys. PORIN NYKYTILA-ANALYYSI Vahvuudet Tasapainoinen talous Laaja koulutustarjonta Korkealaatuisia ja edullisesti tuotettuja peruspalveluja Rooli maakunnan palvelukeskuksena Tunnetut porilaiset merkkituotteet Poliittisten ryhmien yhteistyökyky Korkealaatuinen asuinja elinympäristö Taisteluhenki Monipuolinen elinkeinoelämä Poliittisen päätöksenteon toimivuus Hyvän työnantajan maine Tulokselliset liikelaitokset Luukkonen: Hyvällä markkinoinnilla on vaikutusta tähän. Meidän työllisyysasteemme on valtakunnan keskiarvon alapuolella, joten työtä tässä riittää. Ei ole kenenkään edun mukaista poiketa näistä tavoitteista, jotka toki ovat vaativia. Hannus: Palvelutuotannon kehittämisen lisäksi, paukuista suurin osa on pistettävä elinkeinoelämän ja työllisyyden kehittämiseen. Laaksonen: Kysymys ei ole vain elinvoimasta, tämä on elämän ja kuoleman kysymys. Porissa tekeminen perustuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Satakunta on eheä kokonaisuus. Kritiikkiä on tullut viime aikoina runsaasti. Onko strategiassa lausuttu vain hurskas toivomus? Hannus: Jos katsotaan kymmenen vuoden tähtäimellä, yhteistyö on lisääntynyt runsaasti: pelastuslaitos, jätehuolto ja terveydenhuollossa on menty eteenpäin. Kumppanuus järjestöjen ja yrityselämän kanssa on myös kehittynyt. Vauhti voisi olla varsinkin kuntien välisessä yhteistyössä parempi. Laaksonen: Realismia tarvitaan niin maakunnassa kuin Porissakin. Olisi hyödyllistä, jos kaikki olisivat itselleen rehellisiä. Tämä on iso asia. Luukkonen: Suomalainen yhteiskunta on murroksessa ja meidän on tunnustettava tosiasiat. Muun muassa koulutus on mitoitettava viiden miljoonan väestöpohjaan, pieneneviin ikäluokkiin ja työelämän tarpeisiin. On oltava rohkeutta ikäviin ja vastenmielisiin päätöksiin. kannamme vastuun ja otamme kritiikin vastaan. Erityisesti Porin ja Rauman positiivisesta kehityksestä johtuen koko Satakunta voi hyvin. Tämä on uut- Heikkoudet Porilaisten koulutustaso Työllisyysaste alle valtakunnan keskiarvon Kasvun hitaus Porilaisten tulotaso Maine ja imago ovat todellisuutta heikommat Edunvalvonta ta. Minkälaisia ajatuksia tämän takana on? Laaksonen: Ne ovat maakunnan veturit. Hannus: Kaupunkien yhteistyö on viime aikoina parantunut merkittävästi. Yhteistyöllä on vain voittajia. Auliksen veturi-arvio on aivan oikea. Yhteistyö tukee molempien kaupunkien kehitystä. Hyöty säteilee koko maakuntaan. Luukkonen: Juuri näin. Pori ja Rauma tuovat leivän monelle maakunnan ihmiselle. Suurimmissa kaupungeissa on myös palveluita, joita ei jokainen kunta voi tuottaa: koulutus, urheilu, liikunta, kulttuuri. On varsin luonnollista, että maakunnan suurimmat tapahtumat, Raumanmeren juhannus ja Porin jazzfestivaali ovat näissä kaupungeissa. Strategiassa ei ole vihjaustakaan kuntaliitoksista. Miten tämä pitäisi tulkita? Luukkonen: Pori on altis keskustelukumppani, jos naapurustossa ilmenee haluaa tiiviimpään yhteistyöhön. On muistettava, että 75 prosenttia kuntien käyttömenoista ohjautuu sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluihin. Kun niiden tuottamiseen saadaan hyviä seudullisia ratkaisuja, on astuttu iso askel eteenpäin. Laaksonen: Tyyntä myrskyn edellä! Hannus: Omassa strategiassamme käsittelemme lähinnä asioita, joihin itse voimme vaikuttaa. Vuonna 2009 Pori on Suomen lapsiystävällisin kaupunki? Riittävätkö rahat ja tahto tähän? Laaksonen: Asiakirjan keskeisiin valintoihin on löydyttävä panokset. Mahdollisuudet Palvelutuotannon rakenteiden uudistaminen Vetovoimatekijöiden kehittäminen Porin profilointi Satakunnan kasvukeskus Elinkeinopolitiikan kehittäminen Monipuolinen työpaikkatarjonta Yliopistokeskus Kansainvälistyminen Uhat Luukkonen: Tässä on kysymys elämän laadusta. Täällä voi kohtuullisin kustannuksin saada hyvän elämän koko perheelle. Tarjoamme valtavat määrät koulutus- ja harrastusmahdollisuuksia. Asumisessa on valinnanvaraa laidasta laitaan. Hannus: Jos emme huolehdi nuorisosta, ei meillä vanhuksina enää ole hoitajia Himmelissä. Ainakaan meillä ei ole maksajia palveluille. Jokaisen sukupolven velvollisuus on turvata seuraavan sukupolven elämän hyvä alku. Kestävä kehitys tulkitaan Porissa laajasti: taloudellisen ja ekologisen näkökulman lisäksi kiinnitetään huomiota sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen. Kaupunki pyrkii toiminnallaan varmistamaan hyvän elämän edellytykset tuleville sukupolville. Asiakirjassa on pitkä jakso vastuunkato ympäristöstä. Minkälainen on Porin ja luonnon suhde vuonna 2012? Hannus: Porin teollisuus toimii toivottavasti edelleen hyvin, mutta jo alentuneet päästöt ovat vielä alemmalla tasolla. Luonto, joki, meri, Yyteri ja monet muut ovat porilaisten virkistyspaikkoja ja lisääntyvän matkailun kohteita. Pori on Suomen johtava tuulivoiman tuotantopaikkakunta. Laaksonen: Ympäristökysymyksiin on paneuduttu Porissa pitkään ja perusteellisesti. Se työ kantaa hyvää hedelmää. Huoltosuhteen heikkeneminen Talous epävarmoissa olosuhteissa Muutoskyvyttömyys Infrastruktuurin rappeutuminen Syrjäytyminen Luukkonen: Lainsäädäntö ja tiukat normit pitävät huolen, että teollisuudesta ei tule ongelmaa. Jos jokainen meistä kantaa huolta omasta elinympäristöstään, vältymme monilta ongelmilta. Kaupungin ympäristötoimi hoitaa tehtävänsä mainiosti. Myös muotoilut kulttuurikaupunki Porista ovat vaativia. Kyetäänkö niiden toteuttamiseen kireän talouden oloissa? Laaksonen: Olisi kovin lyhytnäköistä hoitaa tämä alue huonosti. Porin vahvuuksia on monipuolinen kulttuuri. Kaupunki on vain yksi toimija. Luukkonen: On meidän kaikkien kulttuuria, kuten kirjastopalvelut. Niiden pitää olla kaikkien saatavilla ja julkisin varoin rahoitettuja. Leffalipuista ja massatapahtumista kansalaisten pitää itse maksaa. Hannus: Ilman laaja-alaista kulttuuritarjontaa Pori umpioituu. Ilman laajaalaista kulttuuritarjontaa Pori umpioituu. 2012: Kaupungin pysyvässä omistuksessa on vain yhtiöitä, jotka ovat kaupungin perustehtävään liittyviä. Tarkoittako tämä, että kaupunki on luopumassa joistain omistuksistaan? Rohkaiseeko strategia uusiin yhtiöittämisiin? Hannus: Kaupunki luopuu tuottamattomasta tarpeettomasta omistuksesta mm. eräistä kiinteistöistä. Uusia yhtiöittämisiä on vireillä mm. taloushallinnossa. Luukkonen: Näin on, se ei mielestäni ole strategian hengen vastaista. Karin mainitsemia asioita valmistellaan, tällä hetkellä ei ole muita suunnitelmia. Kun katsot kokonaisuutta, miten näet strategian merkityksen Porille? Luukkonen: Strategia on yhteinen tahtotila. Se on valintoja, joilla pyritään sovittuihin tavoitteisiin. Valinnoilla vaikutamme, olemmeko houkutteleva kaupunki yrityksille ja uusille asukkaille. Hannus: Se on toiminnan ja kehittämisen tärkein ohjenuora Laaksonen: Strategia antaa kaupungin vaikutuspiirissä olevalle kehitykselle suunnan. Kaikkia asukkaita ja asiakkaita kohdellaan Porissa tasapuolisesti, suvaitsevaisesti ja oikeudenmukaisesti. Kaikki ovat tasa-arvoisia ikään, sukupuoleen, asemaan, asuinpaikkaan, maailmankatsomukseen ja rotuun katsomatta.

4 6 7 Lähiesimiesvalmennuksen ryhmä aloitti jo marraskuussa opintonsa Samkin tiloissa Tiilimäellä. Tammikuussa käsiteltiin ikäjohtamista erityisasiantuntija Kristiina Strandmanin johdolla. Kuvassa etualalla on koulutussuunnittelija Riitta Saarinen. Lähiesimiesvalmennukselle on Porin kaupungissa tarvetta monestakin syystä. Uusi esimies kohtaa paljon asioita, joihin hänelle ei peruskoulutuksessa ole annettu minkäänlaisia valmiuksia. Lähiesimiehistä valtaosa toimii kaksoisroolissa eli suorittavan työn tekijänä ja samalla esimiesroolissa tiimin vetäjänä. Lähiesimiesten koulutus lisää esimiehen ja alaisten työhyvinvointia Esimiestyön vaatimukset kasvavat koko ajan. Esimerkiksi päivän puheenaiheena oleva kuntasektorin rakennemuutos vaatii panostusta esimiestyöhön. Lisäksi suuret ikäluokat ovat tulossa eläkeikään. Odotettavissa olevan eläkebuumin myötä uusien työntekijöiden rekrytointi ja perehdyttäminen, eri-ikäisten johtaminen ja jokaisen työntekijän osaamisen hyödyntäminen asettavat esimiehille lähivuosina kovia haasteita, sanoo Porin kaupungin koulutussuunnittelija Riitta Saarinen. Osa laajempaa kokonaisuutta Hyvä työn hallinta edistää sekä esimiehen omaa että alaisten jaksamista ja työhyvinvointia. Päivittäisten johtamistilanteiden parempaa hallintaa tavoitellaan Porin ja Rauman kaupungeissa yhteisellä ikäohjelmalla, jolle on annettu nimeksi Osaamista ikä kaikki. Lähiesimiesten valmennuksella on kolmivuotisessa ohjelmassa keskeinen asema, mutta laajemminkin sen tavoitteena on antaa kaupungin johdolle ja esimiehille tietoa ja välineitä lähitulevaisuuden suuriin muutoksiin. Esimiesten kautta ikäohjelmalla pyritään vaikuttamaan ikääntyvien eläkeaikomusten ja työstä vetäytymisen suunnitelmiin edistämällä eri-ikäisten yhteistyötä ja motivoimalla ikääntyneitä jatkamaan työelämässä 2 3 vuotta nykyistä pidempään. Keskimääräisen eläköitymisiän nosto 62 vuoteen onkin ikäohjelman pitkän tähtäimen tavoite. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on noussut jatkuvasti ja oli vuoden 2005 lopussa 48,4 v. Vuoden 2004 lopussa vastaava luku oli tasan 48. Lukumääräisesti suurin ikäryhmä oli vuoden 2005 lopussa vuotiaat, edellisenä vuonna vuotiaat. Keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 2004 oli 59,7 vuotta ja vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana. Ikääntymistä voidaan peilata tuoreeseen kaupunkistrategiaan, joka on laadittu vuoteen 2012 asti. Ennusteiden mukaan tulevien seitsemän vuoden aikana noin 950 vakinaista työntekijää saavuttaa vanhuuseläkeiän, kertoo Riitta Saarinen. Ennenaikaiset eläkkeellesiirtymiset nostavat luvun todennäköisesti vielä suuremmaksi. Toisaalta uusi eläkelaki antaa mahdollisuuden jatkaa työssä 68-vuotiaaksi. Alustava tarkastelu vuoden 2005 tunnuslukuihin osoittaa, että kehitys Palautetta antoivat ja kokemuksista koulutuksesta kertoivat Jussi Nuolivaara (vas.), Paavo Peltola, Terttu Ojala ja Kaiju Hämäläinen. tilanteeseen liittyviä ongelmia, jotka esimiehen pitäisi pystyä ottamaan huomioon. Ikäjohtamisen sijasta voitaisiinkin puhua ikäkausijohtamisesta. Keväällä kaksi uutta ryhmää Lähiesimieskoulutusta on tarkoitus pyörittää koko hankkeen ajan tai niin kauan kuin osanottajia riittää. Ensimmäiseen ryhmään ilmoittautui peräti 43 osallistujaa. Heistä pari joutui peruuttamaan tulonsa. Jos jollekulle tuli tilapäinen este, ryhmässä sovittiin, että väliin jääneen koulutuskerran voi tulla paikkaamaan seuraavien ryhmien mukana. Helmikuun alussa starttasi kakkosryhmä ja vielä huhtikuussa käynnistyy kolmas, kahdeksan viikkoa kestävä jakso. Koulutuksen laajuus on 32 tuntia. Se ajoittuu 8 iltapäivälle kerran viikossa. Aihepiirit käsittelevät lähiesimiehen kaksoisroolin ohella esimieheksi kasvamista ja lähiesimiehen laajaa tehtäväkenttää. Esimiehen arjessa esiintyviä asioita käsitellään Porin kaupungin näkökulmasta, ei niinkään teorioiden kautta. Kouluttajat ovat valtaosin kaupungin omia asiantuntijoita, jotka tuntevat kaupunkiorganisaation toiminnan. Tavoitteena on, että esimiehet koulutuksen jälkeen pystyvät omassa työyhteisössään ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia entistä paremmin. Pilottiryhmässä havaittiin esimerkiksi, että Rumpuun vietyjä ohjeita ja lomakkeita ei riittävän hyvin osata käyttää hyväksi, sanoo koulutussuunnittelija Riitta Saarinen. Kokemuksia pilottiryhmästä Marraskuusta 2005 tammikuun puoliväliin 2006 kokoontui lähiesimiesvalmennuksen pilottiryhmä SAMKin tiloissa Tiilimäellä. Pilottiryhmän palautteet ovat Saarisen mukaan erittäin tärkeitä. Niiden pohjalta koulutuksen sisältöjä täsmennetään poistetaan tarpeetonta ja täydennetään puutteita. Pilottivaiheen kokemuksista kertovat Kaiju Hämäläinen, Terttu Ojala, Paavo Peltola ja Jussi Nuolivaara. Kaiju Hämäläinen on vastaava sosiaalityöntekijä: Koulutuksesta on ollut hyötyä. Asiat, joita on käsitelty, ovat olleet konkreettisia esimiesasioita kuten henkilöstön kehittäminen, arkipäivän juridiikka, työhyvinvointi ja työssäjaksaminen. Osa asioita on ollut uutta ja osa vanhan kertaamista. Olen ollut myös aikoinani luottamusmiehenä. Opetuksen ilmaisuus mahdollistaa kaikille osallistumisen siihen työn ohella. Terttu Ojala on ruokapalveluohjaaja koulutusvirastosta: Olen saanut koulutuksesta vahvistusta omille ajatuksilleni. Nyt on helpompi puhua ja ymmärtää suurempia kokonaisuuksia. Koulutuksesta on saanut myös hyvän kirjallisen materiaalin, jolle löytyy varmasti käyttöä myös tulevaisuudessa. Luentopaikasta voin antaa vielä erityiskiitoksen. Paavo Peltola vastaa maastomittauksista teknisessä palvelukeskuksessa: Ikäjohtaminen ja eri-ikäisten ihmisten johtaminen tulee meillä esille konkreettisesti. Nuoret omaksuvat nopeasti uuden tekniikan ja mittauslaitteiden jatkuvan kehityksen, mutta vanhemmilla työntekijöillä on hallussaan kokonaisuuden hallinta. Meillä on laaja ikähaitari työntekijöissä. Uusia työntekijöitä tulee Ikäjohtamisluennolla oli yleisöä salin täydeltä. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen lausumat avaussanat VT Tuulikki Petäjäniemen (oik.) luennon aluksi käynnistivät virallisesti Osaamista ikä kaikki -hankkeen. Raumalta tilaisuuteen osallistui kaupunginjohtaja Arno Miettinen ja useita ylimmän johdon edustajia. Petäjäniemen mukaan ikäjohtaminen on osa strategista johtamista ja osaamisen johtamista. Kuntien toimintaympäristössä on tapahtumassa suuria muutoksia samanaikaisesti kun sukupolvenvaihdos työmarkkinoilla vaikeuttaa työvoiman saatavuutta. Kunnissa tarvitaan lähivuosina uusia, nuoria osaajia työskentelemään yhdessä kokeneiden konkarien kanssa. Motivoitunut työntekijä nuori tai vanha - käyttää koko osaamistaan, haluaa ottaa vastuuta, kestää kuormitusta ja kehittää sekä työtään että työolojaan. lähinnä oppisopimuskoulutuksen kautta. Vanhemmilla työntekijöillä ilmenee erilaista remppaa ja kulumaa ihan konkreettisesti polvissa, jaloissa, käsissä, selässä, niskassa Jussi Nuolivaara on vajaamielishoitaja ja taidemaalari: Koulutus ja kokemus on sopiva yhdistelmä kehitysvammaisten työtoiminnan parissa työskentelylle Ojantien toimintakeskuksessa. Meillä on 34 hengen porukka ja 4 ohjaajaa. Jokainen ohjattava on yksilö omalla tavallaan tavalla, josta oppikirjat antavat vain sipaisun. Vaikka työ on antoisaa, tekee hyvää päästä välillä koulutukseen talttaamaan kalkkia aivoista synapsien välistä. Joillakin luennoitsijoilla on ollut ehkä liiankin nopea tahti ja asiaa on tullut kerralla neljässä tunnissa tuutin täydeltä. Sulattelu ottaa aikansa. Opiskelu on kuitenkin ollut antoisaa täsmäkoulutusta. Kritiikki lähtee meidän omasta vastaanottokyvystä. Taukoja saisi olla enemmän ja moni olisi vastaanottavaisempi aamupäivällä. Kaikki opetus on tapahtunut iltapäivällä klo Koulutukset kertyvät esimiespassiin Osaamista ikä kaikki -hanke kestää vuoden 2008 loppuun. Koulutuskokonaisuuksien dokumentoimiseksi osallistujille on kehitetty esimiespassi, johon kirjataan kaikki ne koulutus- ja valmennustilaisuudet, joihin esimies hankkeen aikana osallistuu. Allekirjoitetun esimiespassin voi pyytää henkilöstöosastolta jo ennen hankkeen päättymistäkin, sanoo koulutussuunnittelija Riitta Saarinen. Lähiesimiesvalmennuksen lisäksi ohjelmaan sisältyy alan huippuasiantuntijoiden luentoja muutosjohtamisesta, työssäjaksamisen tukemisesta ja eri-ikäisten johtamisesta. Myös alaistaidosta ja työnilosta on luvassa mielenkiintoinen koulutuspäivä syys-lokakuussa Luennoille voivat osallistua esimiehet kaikilta organisaatiotasoilta, myös ylin johto ja poliittinen johto. Loppuvuodesta 2006 pääsee 50 henkilöä harjoittelemaan ikäjohtamisen työkalujen käyttöä workshop-tyyppisessä koulutuspäivässä kansainvälisestikin tunnetun asiantuntijan, professori Juhani Ilmarisen johdolla. Koulutuksista tiedotetaan erikseen hallintokunnille ja Rummun välityksellä. Kevään luennoille on ilmoittautuminen jo käynnissä. Muutosjohtaminen Katriina Perkka-Jortikka ylimmälle johdolle keskijohdolle ja lähiesimiehille Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hanna Hyttinen Pitkäaikaisterveys/ varhainen tuki Sini Cavén-Suominen Alaistaito/työnilo syksyllä 2006 Soili Keskinen Sisäisten valmentajien koulutus syksyllä 2006 kouluttajana toimiminen/ Rauman opettajankoulutuslaitos ikäjohtaminen osaksi arjen käytäntöjä/ Juhani Ilmarinen Seppo Purhonen Kuvat: Seppo Purhonen Erityisasiantuntija Kristiina Strandman: Eri-ikäisten johtaminen vaatii monia erityistaitoja Kaikkia ihmisiä ei ole veistetty samasta puusta. Sen ovat huomanneet myös työpaikkojen esimiehet. Vaikka työntekijöitä tulee kohdella tasa-arvoisesti, täytyy eri-ikäisiä ihmisiä huomioida eri tavalla työyhteisössä. Tähän ikäjohtamisen kenttään on perehtynyt erityisasiantuntija Kristiina Strandman Porin kaupungissa. Hän aloitti puolisen vuotta sitten keskushallinnon sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijatehtävässä. Hän valmistelee päätettäviä asioita kaupungin hallitukselle ja muille asiantuntijatyöryhmille sekä osallistuu niiden toimintaan. Lähiesimiesvalmennuksessa teemana on ollut ikäjohtaminen. Se ei suinkaan tarkoita ikäihmisten johtamista, vaan kaiken ikäisten huomioonottamista työyhteisössä, sanoo Kristiina Strandman. Kaikkien ihmisten osaaminen on arvokasta ja tarpeellista. Väärällä suhtautumisella tämä yrityksen arvokkain pääomaa jää hyö- Porissa kokeillaan käytännössä työpareittain tapahtuvaa mentorointia, kertoo Kristiina Strandman dyntämättä. Porikin joutuu tulevaisuudessa kamppailemaan monenlaisista ammattiosaajista ja asiantuntijoista rekrytoidessaan uusia ihmisiä eläkkeelle jäävien tilalle. Erilaisia oppimistapoja nuorilla ja vanhoilla Miten sitten pitäisi suhtautua nuoriin ja ikääntyneisiin työntekijöihin? Yksilöllisiä eroja on ja ne on hyvä tietää. Työpaikoilla käytävät kehityskeskustelut oikein toteutettuna esimiehen ja työntekijän välillä voivat auttaa tarpeellisen tiedon hankkimisessa. Yksilöllisiin ratkaisuihin voi liittyä erilaisia työaikaratkaisuja ja vapaa-aikajärjestelyjä työntekijöiden elämäntion oikeansuuntainen ja keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä Porin kaupungissa on nyt aavistuksen verran yli 60 vuotta. Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä organisaatioista on siirtymässä valtava määrä osaamista työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tästä on seurauksena tarve uudenlaisille kehittämisprosesseille, joiden teemoja ovat ikäjohtaminen, työhyvinvointi, työssä jaksamisen tukeminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen esimerkiksi mentoroinnin avulla, Riitta Saarinen sanoo. Osaamista ikä kaikki -ohjelma ei ole pelkkä koulutusohjelma, vaan koulutuksen toivotaan synnyttävän keskustelua ja ideoita työyhteisössä toteutettaviin pienimuotoisiin kehittämishankkeisiin, joilla työhyvinvointia voidaan lisätä. Eläkkeellelähtijöiden kokemuksen ja hiljaisen tiedon talteenottaminen ja siirtäminen nuoremmille kollegoille on tahdon asia, sillä työkaluja siihen on olemassa. Ikäohjelma ei kohdistu vain ikääntyviin, vaan työn hallintaan tai työn ja yksityiselämän yhdistämiseen voidaan tarvita tukea muulloinkin. Erityisesti vajaakuntoisilla ja pienten lasten vanhemmilla on elämänlanteiden mukaan. Sukupolvien kuilu voi johtaa myös tilanteiden kärjistymiseen työpaikoilla. Mitään vippaskonsteja ei ole olemassa, mutta joitain säännönmukaisuuksia esiintyy ikääntyneiden ja nuorten välillä. Ikääntyvät työntekijät oppivat uusia asioita kokonaisuuksia hahmottamalla. Heille on hyvä näyttää uusi asia havainnollisesti usealla eri tavalla, pilkkoa kokonaisuus osiin ja selvittää se sekä suullisesti että kirjallisesti. Tämän jälkeen on hyvä kokeilla opittua käytännössä. Konkreettisesti tämä oppimistapa tulee esille esimerkiksi uusien atk-taitojen oppimisessa. Nuoret oppivat uudet asiat usein nopeasti ja impulsiivisesti. He myös tuskastuvat liiallisesta jankkaamisesta. He eivät ole tottuneet työelämän arkirutiiniin ja voivat vierastaa tiettyjä sääntöjä ja näin on meillä aina tehty -perusteluja. Päätöksenteossa impulsiivisuus ja spontaanisuus voi johtaa nopeaan reagointiin tai harkitsemattomiin ratkaisuihin. Toisaalta pitäytyminen vanhassa voi ilmetä sitkeänä muutosvastarintana tai viisaana harkitsevaisuutena päätöksenteossa, sanoo Kristiina Strandman. Gerontologiaa kaikille esimiehille ja johtajille Kristiina Strandman on pitkänlinjan opiskelija, oppija ja kouluttaja. Pohjakoulutuksena hänellä on merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinto. Hän on edennyt työurallaan sairaanhoitajana ja vanhustenhuollon johtotehtävissä. Hän on myös suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon sosiaali- ja terveyshallinnossa ja opiskelee edelleen kohti tohtorin väitöskirjatutkimusta Lapin yliopistossa. Hän on toiminut sekä hoitotyön että johtamisen ja hallinnon opettajana Porin ammattiopistossa ja SAMK:n täydennyskoulutuskeskuksessa. Maisterin tutkinnon gradu käsitteli ikäjohtamista. Sivuaineena Kristiina Strandmanilla oli gerontologia eli tiede joka tutkii ikääntymistä ja mitä ihmisessä tapahtuu hänen ikääntyessä. Gerontologia on tiede, jonka perusteita pitäisi opettaa kaikille esimiehille ja johtajille, sanoo Strandman. Jos esimiehet ymmärtävät ikäjohtamisen pelkästään ikääntyneiden johtamiseksi, se voi kääntyä vanhempia ihmisiä vastaan ja johtaa jopa heidän syrjimiseen työyhteisössä. Työnantajalle jokaisen osaaminen on arvokasta. Pori aloittaa mentoroinnin Porissa kokeillaan työpareittain toimivaa mentorointia käytännössä. Vastaavia kokeiluja on tehty aiemmin mm. Espoon kaupungissa. Eri-ikäisten vuorovaikutus työyhteisössä on mentorointia. Se ei ole pelkästään nuoren työntekijän perehdyttämistä vanhemman tekijän johdolla uusiin tehtäviin. Onnistunut mentorointi lähtee liikkeelle työparista. Siinä kokenut työntekijä työskentelee yhdessä nuoremman kanssa ja samalla hän välittää tälle työtehtäviin liittyvää ns hiljaista tietoa eli sellaista pääomaa ja osaamiskokonaisuutta, jota ei löydy kirjoista eikä kansista, sanoo erityisasiantuntija Kristiina Strandman. Seppo Purhonen Kuvat: Seppo Purhonen

5 8 9 Seppo Purhonen Kuvat: Seppo Purhonen Suomen ensimmäinen opetusterveyskeskus Pohjois-Porin terveysasema ja opetusterveyskeskus hyödyttävät toisiaan ja alueen asukkaita Puuvillatehtaan vanhan värjäämön päätyyn on tehty tilat Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäiselle opetusterveyskeskukselle sekä Pohjois-Porin terveysasemalle. Nämä kaksi muodostavat kokonaisuuden, jossa molemmat hyödyntävät toisiaan ja ovat myös toisistaan riippuvaisia. Opetusterveyskeskus tarvitsee opetuspotilaansa, jotka se saa perusterveydenhuollon normaaleista asiakkaista. Pohjois-Porin uusi terveysasema palvelee ja huolehtii alueen asukkaan terveyspalveluista. Perusterveydenhuollossa tarvitaan hyvän kliinisen koulutuksen saaneita yleislääkäreitä. Poriin on nyt luotu Suomen parhaimmat puitteet koulutukselle opetusterveyskeskuksessa. Opetusterveyskeskuksen opetusvirkojen ja -tilojen sekä opiskelijoiden tarvitsemien asuntojen rahoituksessa Pori ja Satakunta ovat hyödyntäneet EU:n rakennerahastoja. Rahoitustukea on saatu kaikkeen lääkärikoulutukseen Satakunnassa. Lisää lääkäreitä Satakuntaan Opetusterveyskeskuksen rakentaminen Poriin siinä laajuudessa, kun se nyt on tehty, ei olisi ollut mahdollista ennen muuntokoulutuspäätöksen tekoa. Siitä saatiin varmistus rahoituksen järjestymiselle, arvioi koulutus- ja kehittämisylilääkäri Pekka T. Jaatinen. Asiasta tehdyssä sopimuksessa todetaan, että opetusministeriö rahoittaa Turun yliopiston toteuttaman hoitajien muuntokoulutuksen lääkäreiksi. Satakunta ja Pori tulevat mukaan sopimukseen ikään kuin kolmanneksi osapuoleksi, koska siinä todetaan, että muuntokoulutus tapahtuu Satakunnassa. Lääkärien koulutuksen aloittaminen Satakunnassa on tavallaan jatkoa Porin pitkäjänteiselle pyrkimykselle korkeakoulutasoisen opetuksen hankkimiselle kaupunkiin. Yliopistokeskus entisen puuvillatehtaan tiloissa ja Satakunnan ammattikorkeakoulu olivat ensimmäisiä askelia tällä tiellä. Koulutuksesta toivotaan myös helpotusta Satakunnassa esiintyvään lääkäripulaan. Ajatuksena on ollut, että täällä opiskelleet lääkärit jäisivät helpommin töihin opiskelupaikkakunnalle tai ainakin maakuntaan. Muuntokoulutus ja opetusterveyskeskus Muuntokoulutuksen yhteydessä valtion, Porin kaupungin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa on tehty sopimuksia, joilla on saatu hyvät ja toimivat puitteet opetukselle. Terveyskeskusopetuksen järjestämisen yhteydessä sovittiin yksityiskohtaisesti muuntokoulutettavien opiskelijamääristä, harjoittelusta, koulutusviroista, asunnoista jne. Tässä paketissa Pori on ollut paitsi antava myös saava osapuoli. Lisääntyvä opiskelijoiden määrä Satakunnassa on vaatinut ja vaatii useiden asioiden järjestämistä. Opiskelijoille on rakennettava asuntoja, Satakunnan sairaanhoitopiirin tiedekirjastoa on laajennettava, opetushenkilökuntaa on rekrytoitava sekä verkkoja muuta etäopetusta on kehitettävä. Lisäksi tarvitaan varsinaisia opetustiloja erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Opetusterveyskeskuksessa voidaan toteuttaa opetuksessa moniammatillista tiimityötä, joka mahdollistaa jo koulutusvaiheessa opiskelijoiden tutustumisen eri ammattiryhmien työtehtäviin. Uusia virkoja opetukseen Satakunnan sairaanhoitopiiriin on tulossa tälle vuodelle 11 uutta kliinistä opettajan virkaa. Koska harva lääkäri haluaa pelkäksi opettajaksi ilman potilasvastaanottoa, olemme suunnitelleet yhdistettäväksi opetuksen ja kliinisen työskentelyn. Se voidaan tehdä hyvin suunnitelluissa opetustiloissa opetusterveyskeskuksessa ja Satakunnan keskussairaalassa, sanoo Pekka T. Jaatinen. Turun yliopistossa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon aloituspaikkoja on lisätty lyhyessä ajassa kaksinkertaiseksi. Turkuun otetaan eniten uusia opiskelijoita maamme lääketieteellisistä tiedekunnista. 145 uudesta opiskelijasta on 25 lääkäriksi muuntokoulutettavaa hoitajaa. Turun seutu tai laajemmin Varsinais- Suomikaan ei ole pystynyt tarjoamaan riittävästi asianmukaisia kliinisen käytännön opetuksen harjoittelupaikkoja kasvaneelle opiskelijamäärälle. Tämän tarpeen tyydyttämiseksi on perustettu Pohjois- Porin terveysasema ja sen yhteyteen opetusterveyskeskus. Uudet tilat on suunniteltu erityisesti opetuskäyttöön Porin opetusterveyskeskus täyttää kaikki uusimmat laatukriteerit, koska se on lajissaan Suomen ensimmäinen. Se on suunniteltu nimenomaan opetuskäyttöön, eikä siellä opetusaikana ole muuta merkittävää palvelutuotantoa. Opiskelijat kokevat, että he eivät ole muun terveyskeskustoiminnan tiellä, vaan itse pääosassa toimijoina, sanoo koulutus- ja kehittämisylilääkäri Pekka T. Jaatinen. Tänä keväänä on opetusta 12 viikkoa Porissa. Turun yliopistosta kliinisen vaiheen aloittavista opiskelijoista tulee kar- Lääkärikoulutus vaatii järjestelyjä Porissa Opetusterveyskeskuksen tilat ovat vanhan värjäämön toisessa kerroksessa. Muuntokoulutus Entisen puuvillatehtaan värjäämössä on nyt Pohjois-Porin terveysasema alakerrassa ja toisessa kerroksessa uusi nykyaikainen opetusterveyskeskus, jonka tiloissa työskentelevät tyytyväisinä kliininen opettaja-lääkäri Ulla Saxen ja koulutus- ja kehittämisylilääkäri Pekka T. Jaatinen. Syksyllä 2003 alkoi Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 25 terveydenhuollon ammattitutkinnon suorittaneen koulutus lääkäriksi. Osa koulutuksesta tapahtuu Porissa. Tämä ns muuntokoulutus on tarkoitettu terveydenhuollon soveltuvan työkokemuksen (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti jne.) omaaville. He voivat päästä lääketiedettä opiskelemaan erillisen oman pääsykoeryhmän kautta. Turun yliopistoon otetaan nyt neljäntenä vuonna peräkkäin 145 uutta lääketieteen opiskelijaa, joista muuntokoulutettavia on 25. Muuntokoulutettavat hoitajat voivat valmistua halutessaan lääkäreiksi 5,5 vuodessa, jos he käyttävät hyväksi opiskelunsa loppuvaiheessa hoitoammateista saatuja opintoviikkoja. Normaalisti lääketieteen opinnot kestävät kuusi vuotta. Sitä seuraa vielä kahden vuoden PTL-vaihe, perusterveydenhuollon lisäkoulutus pääosin terveyskeskuksessa. Turun yliopiston lääketieteen opiskelijat Porissa Porissa opiskelee tänä keväänä neljä viikkoa kerrallaan 32 lääketieteen opiskelijaa. He jakaantuvat neljään ryhmään, joista aina 8 opiskelijaa on viikon verran pitämässä opetusvastaanottoa opetusterveyskeskuksessa ja loput 24 ovat Satakunnan keskussairaalassa harjoittelemassa. Kaksi kolmasosaa kliinisen vaiheen aloittaneista kandeista harjoittelee Porissa. Ensi ja seuraavana vuonna tulevat samat opiskelijat uudelleen harjoittelemaan Porin opetusterveyskeskukseen ja keskussairaalaan ja heidän lisäkseen tulee myös heitä nuorempi vuosikurssi. Muutamassa vuodessa opiskelijamäärät moninkertaistuvat ja ovat suurimmillaan lähes sata opiskelijaa kerrallaan vuonna Satakuntaan tulee näillä näkymillä myös hammaslääkäriopiskelijoita vuodesta 2008 alkaen. Heille löytyy opetustiloja opetusterveyskeskuksen yhteyteen tehdyistä hammaslääkärin vastaanottotiloista. YH-asunnot saneeraa entisen terveydenhuolto-oppilaitoksen asuntolan opiskelija-asunnoiksi ensi vuodenvaihteeseen mennessä. hukaupunkiin kaksi kolmasosaa. Termi opetusterveyskeskus otettiin käyttöön noin 15 vuotta sitten. Silloin yliopistoille annettiin tehtäväksi laatuluokitella ne terveyskeskukset, joissa opetusta voitiin antaa ohjatusti. Nyt on astuttu askel eteenpäin Porissa. Itse asiassa lääketieteen kandit ovat saaneet oppia Satakunnassa jo 15 vuoden aikana, muistuttaa Jaatinen opetuksen historiasta. Opetusterveyskeskuksen yksi kliinisistä opettaja-lääkäreistä on Ulla Saxen. Opiskelijat ovat osoittautuneet aktiivisiksi, osaaviksi ja ahkeriksi. Uudet tilat laitteineen motivoivat kaikkia hyviin työsuorituksiin, Saxen sanoo. Ulla Saxen on myös osallistunut yleislääketieteen kliinisenä opettajana lääkäreille valmistumisen jälkeen annettavaan kahden vuoden perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen kehittämistyöhön. Tästä niin sanotusta PTL-vaiheen koulutuksesta suuri osa tapahtuu terveyskeskuksissa. Pohjois-Porin ihmisestä on saatu riittävästi opetuspotilaita, sanoo osastonhoitoja Anneli Limnell terveysasemalta. Pohjois-Porin terveysasema kokosi hajautetut palvelut Meillä on nyt hyvät mahdollisuudet kehittää omaa alueellista terveysasemaa, sanoo apulaisylilääkäri Marketta Matikainen (kuvassa etualalla). Pohjois-Porin asukkaiden ja terveyskeskuksen työntekijöiden parinkymmenen vuoden odotus palkittiin, kun he saivat oman uuden terveysaseman. Nyt meillä on mahdollisuus kehittää omaa alueellista terveysasemaa. Aikaisemmin pohjoisporilaiset joutuivat käymään vastaanotolla pääterveysasemalla ja neuvolatoimintakin oli hajautunut, kertoo Pohjois-Porin terveysaseman apulaisylilääkäri Marketta Matikainen. Opetusterveyskeskus toimii kiinteässä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa ja saa opetuspotilaansa pääasiassa Pohjois-Porin terveysaseman ja Otavan vastaanoton asiakkaista. Tämä merkitsee toisaalta lisäresurssia, sillä vastaanotoilta ohjataan noin asiakasta opetuspotilaiksi opetusviikon aikana. Puuvillan entiseen värjäämöön muuton mukana siirtyi seitsemän Pohjois-Porin lääkäriä. Lisäksi saatiin sisäisenä siirtona yksi määräaikainen lisävirka perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevasta lääkäristä. Terveyskeskus on osoittautunut suosituksi perehdyttämispaikaksi ja lääkereiden perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen on ollut jatkuvasti tulijoita. Alueelliset neuvolat saatiin nyt saman katon alle. Lisäresurssiksi voi myös laskea hammaslääkärien vastaanoton saamisen, sanoo apulaisylilääkäri Marketta Matikainen. Pohjois-Porista opetuspotilaat Pohjois-Porin terveyskeskuksen asiakkaille esitetään opetuspotilasvaihtoehtoa, mikäli he täyttävät sovitut kriteerit. Terveyskeskusavustajat esittävät vaihtoehdon yleensä jo puhelimessa ja ohjaavat halukkaat potilaat opetusvastaanotolle. Väestöpohja on Pohjois-Porissa noin ihmistä. Toistaiseksi heistä on löytynyt riittävästi opetuspotilaita, kertoo osastonhoitoja Anneli Limnell Pohjois-Porin terveysasemalta. Opetusterveyskeskuksessa on enemmän aikaa paneutua ihmisen tutkimiseen ja kuuntelemiseen kuin normaalilla vastaanotolla. Opetusvastaanotolla lääketieteen opiskelija aluksi haastattelee ja tutkii potilaan. Sen jälkeen opetuslääkärin kanssa yhdessä tehdään jatkosuunnitelma. Vastuu opetusterveyskeskuksen hoidosta on opettaja-lääkärillä. Hoitotyön harjoitteluun opiskelijoita tulee SAMK:sta (Satakunnan ammattikorkeakoulu), Diakista (Diakonia-ammattikorkeakoulu) ja Porin Palveluopistosta. He ovat terveydenhoitajien, sairaanhoitajien ja terveyskeskusavustajien kanssa harjoittelemassa useamman viikon terveyskeskuksessa. Nyt heillä on mahdollisuus päästä viikoksi myös moniammatilliseen koulutukseen yhdessä lääkäriopiskelijoiden kanssa, kertoo osastonhoitaja Anneli Limnell. Myös lääkäripulasta kärsivät Otavankadun ja Pihlavan vastaanotot ovat voineet ohjata potilaitaan opetusterveyskeskukseen. Asuntoja valmistuu opiskelijoille Kliininen näytteenotto alkoi Mikko Jokelalla opetuspotilaan jalasta opetttaja-lääkäri Ritva Lähteenmäen opastuksella. Mikko Jokela aloitti potilasvastaanottonsa Varmoin ottein aloitti lääketieteen kandidaatti Mikko Jokela ensimmäisen vastaanottopäivänsä Porissa. Kliininen opetusvaihe alkoi. Takana on 2,5 vuotta lääketiedettä Turun yliopistossa. Hänen vastaanotolleen oli saapunut opetuspotilaaksi porilainen Maija (nimi muutettu), joka kärsi jalkavaivoista. Normaalit valmistelut haastatteluineen ja alustavat tutkimukset sujuivat hyvin ja edettiin näytteenottoon. - Mikon otteissa voi nähdä jo tulevan kirurgin varmuutta, kehuu oppilastaan opettaja-lääkäri Ritva Lähteenmäki. Hän on opetusterveyskeskuksen kliininen opettaja yleislääketieteessä. Mutta Mikko Jokelalle on moni asia vielä uutta. Uutta on koko opetustilanne. Ensimmäinen elävä potilas tuli omalle vastaanotolle. Tätä vartenhan olen opiskellut. Ensimmäisenä opiskeluvuonna kävimme alustavasti muiden vastaanotolla katsomassa näitä tilanteita. Viime syksynä harjoittelimme jo potilaan tutkimista. Turussa meillä oli näyttelijäopiskelija, joka esitti meille potilasta sellaisessa harjoittelutilanteessa. Onko tilanne sitten erilainen, kun paikalle saapuu oikea potilas. Joo on se tavallaan. Nyt pitäis jotain tietääkin. Toisaalta kyllä tämäkin ihan luonnolliselta tuntuu ja asioita on mietitty etukäteen. Voisitko ajatella työskenteleväsi terveyskeskuksessa tulevaisuudessa? Turkulaisopiskelijoiden asuminen Porissa korvataan Turun yliopistollisen keskussairaalan saaman erityisvaltionosuuden avulla, koska toisella paikkakunnalla asumisesta katsotaan tulevan heille ylimääräisiä kustannuksia. Syksyksi 2006 valmistuu 14 peruskorjattua lääketieteen opiskelijoille tarkoitettua yksiötä pääterveysaseman tontilla olevaan Kuumela nimiseen kiinteistöön. Peruskorjaukseen on saatu Satakunnan TE-keskukselta EU-tukea. Lisäksi Porin YH-asunnot on saneeraamassa hallintaansa siirtynyttä entistä terveydenhuolto-oppilaitoksen asuntolaa opiskelijaasunnoiksi. Saneeraus on valmis vuodenvaihteessa 2006/2007. Saneeratusta rakennuksesta varataan lääketieteen opiskelijoille tarvittava määrä asuntoja, koska opiskelijoita on Satakunnassa enimmillään lähes sata. Satakunnan sairaanhoitopiiri on saanut neuvoteltua Turun yliopistollisen sairaanhoitopiirin kanssa, että heidän saamastaan koulutuskustannuksia kattamaan tarkoitetusta erityisvaltionosuudesta maksetaan asuntojen vuokrat. Käytännössä opiskelijoiden asuntoasiat organisoi Satakunnan sairaanhoitopiiriin sijoitettu opetushoitaja, jonka palkan puolestaan maksaa opetusministeriö osana muuntokoulutuskustannuksia. Tilat ja teknologia opetusterveyskeskuksessa ja keskussairaalassa Opetusterveyskeskuksella on vanhan värjäämön toisessa kerroksessa pelkästään omassa käytössä olevia tiloja 360 m 2 ja yhdessä Pohjois- Porin uuden terveysaseman kanssa yhteisiä tiloja on m 2. Satakunnan keskussairaalaan tulee vuoden kuluessa uusia tiloja mm. opetusharjoitteluun ja tieteelliselle kirjastolle. Satakunnan keskussairaalassa tapahtuvan ns. muuntokoulutuksen tilatarpeet on selvitetty yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Keskussairaalan alueelle rakennetusta O- rakennuksesta saadaan uusia tiloja noin 360 m 2 ja lisäksi tulee 150 m 2 tiloja, jotka ovat eri puolella keskussairaalaa ja tarkoitettu pääosin opetustiloiksi ja pienemmässä määrin opetushenkilökunnan työtiloiksi. Opetusterveyskeskuksessa on kuusi tutkimushuonetta. Opetuskäytössä on lisäksi kaksi toimenpidehuonetta ja kolme ryhmätyöhuonetta. Yhteisiä opetuskäytössäkin olevia tiloja ovat välinehuolto, ryhmätyöhuoneet ja videoneuvotteluvälineistöllä mm. screenillä varustettu neuvotteluhuone. Muita yhteisiä tiloja ovat sosiaalitilat, aulat ja käytävät. Opetusteknologiassa käytetään myös tietotoria (yhteydet sähköisiin tietokantoihin) ja verkkoopetusta sekä Turussa tapahtuvan opetuksen etäseurantaa videoneuvottelulaitteiden avulla. Opetushenkilökunta Tällä hetkellä Satakunnassa on kuusi kliinistä opettajaa ja kaksi opetushoitajaa sekä kaksi professoria. Professoreina toimivat Raimo Isoaho (yle) ja Pertti Aarnio (kir). Tälle vuodelle on tulossa lisäksi 11 uutta kliinistä opettajanvirkaa Satakunnan keskussairaalaan. No, miksei. Voin sanoa sen jo tällä kokemuksella, vakuuttaa Mikko Jokela. Potilas saa alustavat hoito-ohjeet, mutta tutkimustuloksia hän joutuu odottamaan pari viikkoa. Potilas Maija vaikuttaa tyytyväiseltä. Miltäs hoito on tuntunut? Olen ihan tyytyväinen. Soitin vastaanottoon aamulla ja hoitoon pääsin heti samana päivänä. Minulta kysyttiin olisinko valmis opetuspotilaaksi ja vastasin myöntävästi. Olen joutunut harvoin käymään lääkärissä, mutta tänne voisin tulla toistekin, jos tarvetta ilmenee. Entäs millaiset ovat nämä puitteet? Puitteet ovat ihan mahtavat, jokaisella on oma huone uusi huone ja uudet välineet. Potilaita on listassa neljä päivää kohden. Heidän tapauksilleen on varattu 1,5 tuntia kullekin. Hyvinhän tämä sujui, vaikka vähän jännittikin, arvioi Mikko Jokela. Mikko Jokelalla on tarkoitus viipyä Porissa neljä viikkoa. Hän asuu Musassa opiskelija-asunnossa. Meitä asuu neljä miestä sellaisissa soluasunnoissa. Minulle itselleni koko Pori on ihan uusi kokemus. Olen täällä ensimmäistä kertaa elämässäni. Kotoisin olen Hyvinkäältä ja nyt olen asunut jonkin vuoden Turussa. - Tämä kurssi tuntuu olevan sen verran tiukka, että en taida ehtiä tutustua kaupunkiin nytkään sen paremmin. Täytyy tulla joskus myöhemmin paremmalla ajalla, vaikka jazzia kuuntelemaan, miettii Mikko Jokela ruokatauolle lähtiessään. Opetusta tullaan antamaan kaikissa keskeisissä oppiaineissa kuten yleislääketieteessä, sisätaudeissa, kirurgiassa, gynekologiassa, lasten taudeissa ja psykiatriassa. Opettajalääkäreitä tulee Satakuntaan kaikkiin oppiaineisiin lukuun ottamatta kansanterveystiedettä, geriatriaa ja syöpätauteja. Tieteellinen jatkokoulutus 3-vuotinen lääketieteen lisensiaattien tutkijakoulu käynnistyi vuonna Se on tohtorintutkintoon tähtäävää tieteellistä jatkokoulutusta. Koulutustilaisuuksien tutoreina toimivat yleislääketieteen ma. professori Raimo Isoaho ja kirurgian professori Pertti Aarnio. Koulutukseen hakeutui lääketieteen ja hoitotieteen alojen jatko-opiskelijoita. Heidän koulutuksensa päättyi viime joulukuussa ja uudet koulutettavat aloittivat viime vuoden tammikuussa jatkokoulutuksensa professori Raimo Isoahon ja koulutus- ja kehittämisylilääkäri Pekka T. Jaatisen johdolla. Tiimityön periaatteet käydään läpi moniammattillisessa koulutuksessa, sanoo professori Raimo Isoaho (vas.). Hänen vieressään on sairaanhoidon opiskelija Mari Lähteenmäki Samkista ja kliiniset opinnot aloittanut lääketieteen kandidaatti Emilia Mikola. Professori Isoahon haave toteutuu Porissa: Maan parhaat puitteet Tämän parempaa paikkaa perusterveydenhuollon opettamiselle Suomessa ei ole, sanoo professori Raimo Isoaho Turun yliopiston yleislääketieteen kliiniseltä laitokselta. Raimo Isoahon virkapaikka sijaitsee nyt sekä Turussa että Porissa. Pori on minun toiminnallinen pääpaikka, vakuuttaa innostunut Isoaho. Tällaisista tiloista haaveiltiin jo vuonna 1980, jolloin olin jo mukana kouluttamassa ensimmäisiä kandilinjan opiskelijoita Turussa. Opetuksessa olosuhteiden kurjuus jatkui vielä pari vuosikymmentä. Ilman valtioneuvoston päätöstä muuntokoulutuksesta ei näitä puitteita olisi saatu nytkään pystyyn. Turun yliopiston normaalissa budjetissa ei olisi ollut varoja tähän. Yhteistyö Porin kaupungin ja valtion kanssa on sujunut erinomaisesti. Kaikki ovat hyötyneet yhteistyöstä ja satsauksista lääketieteen opetukseen Porissa. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan asema ja imago on vahvistunut. Opiskelijoita otetaan sisään Turun lääketieteelliseen enemmän kuin muihin yliopistoihin, tänäkin vuonna 145. Heidän joukossaan ovat näillä näkymin viimeiset 25 muuntokoulutettavaa. Kaikkien opetus noudattaa täysin Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetussuunnitelmaa, Isoaho sanoo. Koulutus toimii hyvin Kahdeksan valkotakkisen kandin opetusryhmässä oli mukana myös kaksi muuntokoulutettavaa lääketieteen opiskelijaa ja porilaisia hoitotyön opiskelijoita. Tiimityötä noudattavaa opetusta kutsutaan moniammatilliseksi koulutukseksi. Tiimityön periaatteet, rajat ja tehtävät, joita olemme käyneet läpi hoitotyössä, ovat toimineet erinomaisesti heti alusta lähtien. Kaikki lääketieteen ja hoitoalankin opiskelijat vaikuttavat hyvin fiksuilta, yrittelijäilta ja motivoituneilta nuorilta, joiden kanssa on miellyttävää työskennellä. Sisätautikurssilla lääketieteen opiskelijat ovat ottaneet vastaan potilaita täysin aidossa tilanteessa. Vastaan on tullut normaaleja perussisätauteja, vatsavaivoja jne. Kandit ovat tutkineet potilaansa omassa huoneessaan ja käyneet läpi siihen liittyvät paperit. Sen jälkeen paikalle on kutsuttu kännykällä opettaja-lääkäri, jonka kanssa ja tapaus on käyty vielä yhdessä läpi. Tähän kaikkeen on varattu aikaa 1,5 tuntia potilasta kohden, kertoo professori Raimo Isoaho. Moniammatillista koulutusta Satakunnassa on kehitelty Porin terveysviraston OPETA-hankkeessa koulutus- ja oppimisympäristöä, jossa on tarkoitus hyödyntää moniammatillista koulutusta. Opetus järjestetään opetusterveyskeskuksen normaalin potilasvastaanottotoiminnan yhteydessä. Moniammatillisessa koulutuksessa käytetään ongelmalähtöistä lähestymistapaa. Moniammatillista koulutusta tullaan toteuttamaan ensin yleislääketieteen oppiaineen perusopetuksessa ja myöhemmässä vaiheessa myös muiden oppiaineiden opetuksessa. Porin opetusterveyskeskuksessa opiskelijoilla on mahdollisuus jo koulutusvaiheessa tutustua eri ammattiryhmien työtehtäviin ja harjaantua joustavaan, moniammatilliseen tiimityöhön. Koulutuksessa korostetaan valtakunnallisten Käypä hoito -suositusten sekä alueellisten hoito- ja palveluketjumallien juurruttamista. Niiden avulla selkiinnytetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoa, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä, hoidon porrastusta ja moniammatillista tiimityötä sekä hahmotetaan hoitoa tukevia konsultaatiomahdollisuuksia. Seuraavassa esimerkki potilasohjauksesta, joka on yksi opetusterveyskeskuksessa järjestettävän opetuksen painopistealueista. Opetuksessa painotetaan ennaltaehkäisyä. Ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijat toimivat opetusterveyskeskuksen ajanvarauksessa harjaantuen sekä potilastietojärjestelmän käyttöön että ajanvaraustoimintaan. Opiskelija ottaa potilaan vastaan ja kirjaa potilaan perustiedot ajan tasalle, tarkistaa laboratoriokokeita koskevat merkinnät ja tarvittaessa kotikoevihkon merkinnät. Hän saattaa potilaan lääketieteen opiskelijan vastaanotolle, auttaa tarvittaessa potilasta tutkimustilanteessa ja harjoittelee sairaanhoitoa ja polikliinista työtä avustamalla lääketieteen opiskelijaa hoito- ja tutkimustoimenpiteissä. Lääketieteen opiskelijan opetellessa pientoimenpiteiden tekoa hoitotyön opiskelija opettelee toimenpiteiden valmistelua, avustusta ja potilasohjausta. Hoitotyön opiskelija voi opiskella verenpaineen, verensokerin sekä PEF-arvojen mittaamista ja sydänfilmin ottamista. (Lähteenä on käytetty artikkelia Moniammatillinen koulutus Porin yliopistollisessa opetusterveyskeskuksessa, Lääkärilehti 9 / 2005 Jaatinen P, Isoaho R )

6 KarhunPalvelus 10 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA KarhunPalvelus HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 11 Yhteistoiminta mahdollisuuksien markkinat Yhteistyötoimikunnan merkitystä korostivat aluepalopäällikkö Ilkka Vastamaa (vas.), palomies Auvo Koskialho ja työsuojeluvaltuutettu ylipalomies Veli-Matti Ojanen. Asioihin vaikuttaminen vaatii meiltä jokaiselta oma-aloitteista ja aktiivista kiinnostusta ja tiedonhakua. TYÖSUOJELUVALTUUTETUT Toimikausi TOIMIALUE 1. Koulutusvirasto, Porin Ammattiopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Palmgren konservatorio Työntekijöiden ja toimihenkilöiden päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimii rehtori Markku Salminen Hallituskatu 10 puh (02) gsm TOIMIALUE 2. Sosiaalikeskus, Kaupunginkanslia, Kaupungin kirjasto, Satakunnan museo, Taidemuseo, Kulttuuritoimisto, Pori Sinfonietta, Taidekoulu, Rahatoimisto, Hankintatoimisto, Tarkastustoimisto, Ympäristötoimisto, Rakennusvalvontatoimisto, Oppisopimustoimisto Työntekijöiden ja toimihenkilöiden päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimii lähihoitaja Marja-Leena Kukkasmäki Antinkatu 6 A puh (02) gsm TOIMALUE 3. Terveysvirasto Työntekijöiden ja toimihenkilöiden osaaikaisena työsuojeluvaltuutettuna toimii perushoitaja Marja Hautamäki Pääterveysasema Maantiekatu PORI puh (02) gsm TOIMIALUE 4. Tekninen palvelukeskus, Porin Vesi, Porin Satama, Vapaa-aikavirasto, Porin Jätehuolto Työntekijöiden päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimii mittamies Antero Kivelä Hallituskatu 10 puh (02) gsm Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna oman toimensa ohessa toimii suunnitteluinsinööri Markku Rantamäki Tekninen palvelukeskus Valtakatu 4 puh (02) gsm TOIMIALUE 5. Satakunnan Pelastuslaitos Työntekijöiden ja toimihenkilöiden osaaikaisena työsuojeluvaltuutettuna toimii ylipalomies Veli-Matti Ojanen Satakunnan pelastuslaitos Satakunnankatu 3 puh (02) gsm Kuinka usein Sinun työpaikallasi pidetään työpaikkakokouksia ja mistä asioista siellä puhutaan? Vastaus on yleensä, että kokouksia ei pidetä tai jos pidetäänkin, niin asioista puhutaan vasta kokouksen jälkeen supisten, jos silloinkaan. Entä tiedätkö kuinka usein oman hallintokuntasi yhteistyötoimikunta kokoontuu, keitä siihen kuuluu ja mitä asioita siellä käsitellään? Tähänkin useimmin vastaus on, että en tiedä. Ja jos vielä rohkenee kysyä kaupunkitason yhteistyötoimikunnasta, niin se menee jo yli ymmärryksen. Että onko vielä sellainenkin. Jokaisella YT-tasolla, jotka edellä on mainittu, on tärkeä tehtävä, kun yhteistoimintasopimus on käytössä koko laajuudessaan. On mahdollisuuksien markkinat vaikuttaa oman työn ja työyhteisön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä työelämän laadullisten asioiden parantamiseen. Kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa on käsitelty viime vuoden aikana henkilöstöä koskevia suuria hankkeita. Palkkahallinnon keskittäminen ja taloushallinnon seutukunnallinen organisoituminen ovat puhuttaneet koko vuoden. Viime keväänä puututtiin siihen, miten henkilöstön työterveydenhuolto järjestetään. Vuoden loppupuolella käsiteltiin Pori 2012 strategiaa. Työsuojeluun liittyvät asiat kuuluvat myös yhteistyötoimikunnalle. Kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa käsitellään mm. henkilöstötilinpäätös ja työolobarometri. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu hallintokunnan yhteistyötoimikunnan kokoukseen kertoen mm. työpaikkakäynneistä ja niissä havaituista epäkohdista. Aloitteiden käsittely ja palkkiosta päättäminen kuuluu hallintokunnan yhteistyötoimikunnan päätettäviin asioihin. Yhteistoimintaa Porin Vedessä Porin Veden yhteistyötoimikunta kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Kokouksessa työterveyshuollon ja työsuojelun edustajat kertovat ajankohtaisista asioista, johtaja tiedottaa laitoksessa meneillään olevista hankkeista ym. sekä esittelee hallituksen käsittelemät asiat ja laitoksen taloudellisen tilanteen. Talousarvioehdotus ja siihen liittyvät investointisuunnitelmat esitellään yhteistyötoimikunnalle ennen varsinaisten päätösten tekoa, samoin henkilöstön koulutukseen liittyvät asiat. Henkilökunnan aktiivisuutta oman työnsä kehittämiseen aloitetoiminnalla on pyritty lisäämään. Jokainen asiallisen aloitteen tehnyt palkitaan kahvipaketilla, vaikkei aloite johtaisikaan varsinaiseen aloitepalkkioon. Koska yhteistyötoimikunta toimii myös työsuojelutoimikuntana, se kiertää vuosittain eri toimipisteissä tarkastuskäynneillä. Jos havaitaan puutteita työsuojelussa tai työsuojelumääräysten Onko siellä joku vika? Porin Veden yhteistyötoimikunta, vasemmalta Antero Kivelä, Sirpa Isosalmi, Jorma Pynnönen, Mirva Polvi, Tapio Taipalmaa, Reijo Astokari, Jouko Halminen, Hannu Ruohomaa, Kalevi Mäkelä ja Antti Laakso. Tisuriryhmä on aina varoilla Porin Veden verkostoyksikön käyttöhenkilöstöstä valitaan tisuriryhmät, jotka toimivat vuoroviikoin ympäri vuoden. Tisuriryhmään kuuluu työnjohtaja ja kaksi asentajaa ja ryhmän työsarkaan kuuluu vesijohtojen, viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamojen toiminnasta huolehtiminen. Kesäisin tisurimestarille tulee ilmoituksia myös TPK:n toimintoihin kuuluvista asioista. Osa tehtävistä on sellaisia, että mestari joutuu kutsumaan paikalle tisuriryhmän lisäksi erikoismiehiä esim. pumppaamoille ja puhdistamoille. Vikailmoitukset tulevat tisurimestarille, joka lähtee tarkistamaan tilanteen ja ryhtyy sen jälkeen tarvittaviin toimenpiteisiin. Kiireellisissä tapauksissa koko ryhmä lähtee heti liikenteeseen. Tisuri kun on kotivarallaoloa, ei joka asian perään lähdetä koko ryhmän voimin. Jutusta piti saada hauska ja kiinnostava, mutta kyllä joskus on hauskuus kaukana, kun on yömyöhään oltu korjaamassa esim. vesijohtovuotoa ja päästy kotiin nukkumaan, niin juuri kun olet saanut unenpäästä kiinni, soi puhelin ja taas lähdetään. Ja tietysti aamulla seitsemäksi pirteänä töihin. Monenlaisten asioiden hoitoon on varauduttava Tisurimestarille tulee kaikenlaisia puheluita, joissa joskus vaaditaan diplomaatin ja joskus psykologin taitoja, että selviää tilanteesta. Itselleni sattui kesällä 2005 hauska tapaus, kun Kirjurin uimarannalta soitti nuorimies n. klo 22.30, että heiltä on jäänyt vaatteet ja autonavaimet uimakoppiin, joka suljetaan klo Heillä on vain märät uimahousut jalassa ja alkaa jo tulla kylmä. Pitihän sitä apua järjestää. Vuodenvaihde sujui itseltäni raketteja katsellen. Katselin raketteja kylläkin Heinimaantiellä jätevesipumppaamon kimpussa. Se sanoutui irti yhteistyöstä, ja Aloite on parannusehdotus, joka kehittää työmenetelmiä, työvälineitä tai koneita ja laitteita, parantaa organisaation toimivuutta, parantaa palvelua, työskentelyolosuhteita, työturvallisuutta tai työpaikan viihtyisyyttä, vähentää kustannuksia tai parantaa tuottavuutta tai poistaa tarpeetonta työtä. Kaupunginhallitus on päättänyt keväällä 2005 aloitetoiminnan pisteen arvoksi 100 euroa. Kaupungin on pidettävä henkilöstön saatavana tietoja kaupungin toimintaa ja tavoitteita koskevista yleisistä asioista ja niiden kehitysnäkymistä. Erityisesti on henkilöstölle tiedotettava sen asemaan olennaisesti vaikuttavista tekijöistä, jotka sisältyvät hyväksyttyyn talousarvioon, kuntasuunnitelmaan tai niiden muutoksiin. Tiedottamisessa on pyrittävä molemminpuoliseen aktiivisuuteen organisaation kaikilla tasoilla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tiedotuksen oikeaaikaisuuteen ja työyhteisöjen sisäiseen tiedonkulkuun. Työpaikkataso on luonnollisin ja tärkein työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan alue. Työpaikkakokous kokoontuu työaikana niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa varsinaiselle työnkululle. Työpaikkakokousten pöytäkirjat menevät tiedoksi oman hallintokunnan yhteistyötoimikunnalle. Tietoa on saatavilla yhä paremmin, kun meillä on käytössä kaupungin sisäinen intranet RUMPU. Sinne on koottu henkilöstöä palvelevaa perustietoutta. Tutustu RUMPUUN! Henkilöstöpalveluista löydät mm. yhteistoimintasopimuksen ja aloitesäännön. Yhteistyötoimikunnat ovat aloittaneet uuden toimintakauden vuosiksi Otetaan tavoitteeksi, että kaikki yhteistyötoimikunnat toimivat aktiivisesti. Asioihin vaikuttaminen vaatii meiltä jokaiselta oma-aloitteista ja aktiivista kiinnostusta ja tiedonhakua. Otetaan täysillä käyttöön yhteistoiminnan suoma mahdollisuus vaikuttamiseen! Tarja Holmström noudattamisessa, niihin puututaan. Porin Vedellä on jätevedenpuhdistamoita Luotsinmäen keskuspuhdistamon lisäksi Reposaaressa, Pihlavassa ja Ahlaisissa. Vedenottamoita on Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen lisäksi Lukkarinsannassa pintavesilaitos sekä pohjavedenottamot Vähäraumalla ja Ahlaisissa. Omaa toimintaansa kehittääkseen yhteistyötoimikunta on yhteydessä muiden vesilaitosten vastaaviin toimikuntiin ja käy tutustumiskäynneillä keskustelemassa yhteistoimintaan liittyvistä asioista. Viime vuonna käytiin Tampereen Vedessä. Yhteisen kokouksen lisäksi tutustuttiin myös Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoon. Sirpa Mannila koitin saada sitä toimimaan. Vielä aamuneljältä ollessani pumppaamolla, tuli eräs pariskunta uudenvuoden juhlista ja kysyi, onko siellä joku vika? Teki kyllä mieli sanoa, että ei, muuten vain aikaani kuluttelen. Asiaa olisi vaikka kuinka paljon, mutta kaikki asiat eivät oikein ole julkaisukelpoisia ja palstatilakin on rajallinen. Yrjö Olin, Porin Vesi Vaihtuva puheenjohtaja Auvo Koskialho seuraajalleen Ilkka Vastamaalle: Tieto ei aina kulje perille, vaikka kanavia on paljon. Yhteistyötoimikunta on paras paikka keskustella ja sopia asioista, jotka ovat yhteisiä työnantajille ja työntekijöille. Siksi on tärkeää asioiden esille nostaminen juuri tässä elimessä, sanoo Satakunnan Pelastuslaitoksen YT-toimikunnan viime kauden puheenjohtaja palomies Auvo Koskialho Raumalta. Auvo Koskialho on heilutellut kaksi vuotta puheenjohtajan nuijaa YT-toimikunnassa. Vuoden alusta työnantaja- ja työntekijäpuolen keskinäisen sopimuksen mukaan puheenjohtajan nuija siirtyi kaksivuotiskaudeksi aluepalopäällikkö Ilkka Vastamaalle. YT-toimikunta on toiminut Satakunnan Pelastuslaitoksella itsenäisesti vuo- Satakunnan Pelastuslaitoksen yhteistyötoimikunta kokoontui tammikuussa. Henkilöstön edunvalvojana yhteistoimintasopimus Sopimusten eliittiä jo vuodesta 1994 YT-toimikunta paras paikka keskustella asioista Henkilöstön kannalta tärkeimpiin sopimuksiin kuuluu ehdottomasti työnantajan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön välinen yhteistoimintasopimus. Porin kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on vahvistanut sopimuksen ja se tuli voimaan alkaen. Viimeisimmän päivitetyn version jaosto hyväksyi kokouksessaan Yhteistoiminta on organisoitu kolmitasoiseksi käsittäen kaupunkitason, virasto- tai laitostason sekä työpaikkatason. Yhteistoiminnan tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan järjestäminen ja toimiminen työsuojelu- ja työympäristösopimuksen mukaisena työsuojelutoimikuntana: - palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen - henkilöstön työelämän laadun parantaminen Yhteistyötoimikunnat toimivat keskushallinnossa, TPK:ssa, sosiaalikeskuksessa, terveysvirastossa, vapaa-aikavirastossa, Porin Satamassa, SAMK:ssa, Porin Ammattiopistossa, Porin Vedessä, Satakunnan pelastuslaitoksessa, koulutoimessa, kirjastossa, kulttuuritoimessa, Porin Jätehuollossa ja Palmgren-konservatoriossa. YT-toimikunnan toimikausi on neljä vuotta. Toimikunnassa on 2-5 työnantajan edustajaa, jotka nimeää ao. lauta-/johtokunta ja 4-7 henkilöstöjärjestöjen nimeämää henkilöstön edustajaa. Yhden edustajista tulee olla ko. toimialueen työsuojeluvaltuutettu. Kumpikin osapuoli nimeää yhdestä kahteen yleisvarajäsentä toimikuntaan. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaksivuotistoimikaudeksi, siten että toinen heistä on työnantajan ja toinen henkilöstön edustaja. Puheenjohtajuus vaihtuu kaksivuotiskausittain desta 2003 lähtien. Silloin aloitti aluepelastuslaitos toimintansa. Aikaisemmin toimittiin yhdessä Pori Energian kanssa. Itsenäistymisen yhteydessä Porin kaupunki järjesti koulutusta uusille YT-toimikunnan jäsenille vuonna Kouluttajana Porissa oli kunta-alan opiston rehtori Veikko Räntilä. Silloin päästiin jyvälle, mitä YT-toiminta oikein tarkoittaa, mikä on sen rooli, mitä asioita siellä käsitellään sekä miten asiat valmistellaan ja päätetään. Ensimmäinen kausi onkin ollut opettelua ja systeemiin sisäänpääsyä, sanoo Auvo Koskialho. Konkreettisena asiana Koskialho muistuttaa henkilöstön ikääntymisen pelastustoiminnassa. Kun henkilöstö ikääntyy, on samalla kyettävä varautumaan siihen, että taataan operatiivisen toiminnan henkilöstön riittävyys ja toimintakyky. Päätöksenteko YT-toimikunnassa perustuu Porin kaupungin yhteistoimintasopimukseen. Sen suosituksia noudattelee myös paikkajako Satakunnan Pelastuslaitoksen YT-toimikunnassa: työntekijöillä on 7 paikkaa ja työnantajapuolella 5 paikkaa sekä lisäksi tulee edustaja Porin työterveydenhuollosta ja työsuojelupäällikkö, jotka ovat asiantuntijoita. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden osa-aikaisena työsuojeluvaltuutettuna on toiminut vuodesta 2003 lähtien ylipalomies Veli-Matti Ojanen. Hän aloittaa nyt uuden 4-vuotisen toimikauden tehtävässään. Tämänkin YT-toimikunnan esityslistalla ovat jälleen päällystön työaikaa ja päivystysalueiden määrää koskevat asiat, sanoo Veli-Matti Ojanen. Hän toteaa näiden olevan juuri tyypillisiä YT-toimikuntaan tulevia asioita. Lisäksi on viime aikoina näkynyt lehtienkin palstoilla palomiesten vuorovahvuuksia koskevat kiistat Porissa ja Raumalla. Niiden taustalla on ollut määrärahojen riittämättömyys. Uusi puheenjohtaja aluepalopäällikkö Ilkka Vastamaa näkee tärkeänä Satakunnan Pelastuslaitoksen YT-toiminnassa sen laajan alueellisen edustuksen säilyttämisen. Toimikunnan jäsenet ovatkin eri puolilta Satakuntaa, mm. Porista, Raumalta, Huittisista ja Kankaanpäästä. Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen toimii YT-toimikunnassa edelleen esittelijän roolissa. Toimikunta kokoontuu näillä näkymin noin parin kuukauden välein. Seppo Purhonen Kuvat: Seppo Purhonen henkilöstön ja työnantajanedustajien kesken. Työnantaja asettaa toimikunnan käyttöön sihteerin. Kokouksia pidetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Työpaikkataso on kuitenkin luonnollisin ja tärkein työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan alue. Jokaisessa työpaikassa tulisi pitää säännöllisesti työpaikkakokouksia, joihin osallistumismahdollisuudet on järjestettävä siten, että henkilöstön kannanotot ja tarpeet voidaan ottaa huomioon. Tärkeää on avoimen tuloksia tuottavan vuorovaikutuksen aikaansaaminen. Birgitta Tuunainen

7 12 13 Marianne Kotiranta Kuvat: Kari Lahtinen Kaikki ovat tyytyväisiä aikaansaannoksiin Tämä on meidän luokka. Oppilaiden ja opettajan yhdessä suunnitelmat värit antavat potkua koulupäiviin Väinölän koulussa. Siivoushuiskat koristavat siivouskomeroa. Tekniikkaopiston koristemaalariopiskelijat ideoivat erilaisia ornamentteja luokkiin ja muihin tiloihin Väinölän koululla. Vieras meren pohjasta ilahduttaa Väinölän koululla. Iloista tekemistä yhteistyössä Sain tehtäväkseni kirjoittaa jutun Yö- yhtyeen laulusolistista, Olli Lindholmista. Olen itse ollut vuoden vanha, kun Yö on perustettu, mutta hitaita on tullut tanssittua Joutsenlaulun tahtiin. Pelkkä ajatuskin yhtyeen laulusolistin haastattelemisesta sai ihon kananlihalle. Olli Lindholm on ollut yhtyeen laulajana Yön perustamisesta, vuodesta 1981, lähtien sekä myös ajoittain kitaristina. Hän on ainoa Yön alkuperäisjäsenistä, joka edelleen kuuluu yhtyeeseen luvulla Olli lauloi ja soitti kitaraa Appendixyhtyeessä. Hänet tunnetaan vieläkin porilaisena, vaikka muutti Tampereelle jo vuonna Yö-yhtyeen laulusolisti Olli Lindholm Olli Lindholm tietää, mikä on tämän päivän hitti vai huti. Kuva on otettu Levillä vuosi sitten. Porin koulutoimella ei mene hyvin. Viime aikoina olemme lukeneet useita negatiivisia uutisia. Koulutusvirasto on joutunut säästökuurille. Yhden lukion lakkauttamista puuhaillaan. Koulujen peruskorjaustoiminnassa on jaettu jo vuosia vain niukkuutta. Löytyykö enää mitään mukavaa, josta opettajat, oppilaat ja koulujen muu henkilökunta saavat hyvän mielen? Hyvänmielen yhteistyötä Koulutusviraston koulunhuoltotiimi tekee yhteistyötä tekniikkaopiston ja teknisen palvelukeskuksen toimitilayksikön kanssa. Millä ihmeellä tämä yhteistyö luo hyvää mieltä?, ihmettelin ja ryhdyn selvittämään asiaa. Muutaman puhelinsoiton jälkeen olin vakuuttunut, että tuo yhtälö tosiaan toimii. Kävin tutustumassa tekemisen iloon ja tyytyväisiin asiakkaisiin Väinölän ja Kyläsaaren kouluilla. Oppainani toimivat kouluisäntä Pekka Vahala, vastaava puuseppä Ari Koskinen ja tekniikkaopiston pintakäsittelyn työnopettaja Susanna Haltsonen. Toiminnan tulokset nähtyäni olin vakuuttunut, että yhdessä tekeminen on tuonut kaikille hyvää mieltä. Työn tulokset koulujen henkilö-kunnan ja oppilaiden ilona Kyläsaaren koululla tekniikkaopiston 1. vuosiluokan pintakäsittelijät kunnostivat luokkaa, johon oli rakennettu uusi ilmastointi. Seinien tasoitetta oli juuri hiottu. Ryhmä pohti opettajansa Kimmo Ruohosen johdolla, kuinka kuitukangastapetti leikataan ja asennetaan paikalleen. Tekniikkaopiston oppilaat ovat korjanneet jo aiemmin luokkatiloja onnistuneesti koululla. Erityisen ylpeitä toiminnan vetäjät olivat vanhan juhlasalin lautalattian kunnostuksen onnistumisesta. Väinölän koululla luokkiin, käytäviin ja wc-tiloihin oli saatu uutta pirteää ja erilaista ilmettä. Koulun rehtori Tero Grönmark ei peitellyt tyytyväisyyttään koulun uuteen ilmeeseen. Hän kiitteli yhteistyön toimivuutta toteutetun hankkeen aikana. Koulun opettajat yhdessä oppilaiden kanssa olivat innolla suunnittelemassa luokkiensa uutta värimaailmaa. Yhdessä suunnitellulla kokonaisuudella meidän luokat ovat nyt kotoisia ja niitä käyttävien opettajien ja oppilaiden nä- köisiä. Erityisesti ekaluokkaan on luotu lämpimillä väreillä kotoinen tunnelma. Kotoisuudella on pyritty pehmentämään pienen ihmisen sopeutumista elämänsä isoon muutokseen ja koulutyöhön. Omilta kouluajoilta mieleen muistuvat koulujen kamalat ja vähän pelottavatkin wc-tilat. Väinölän koulun wc-tilat ovat oiva esimerkki nuorten opiskelijoiden kekseliäisyydestä ja luovasta mielikuvituksesta. Susanna Haltsonen kertoi ideoineensa ryhmänsä kanssa erilaisia teemoja. Poikien kahdessa wc:ssä käytettiin sukellusvene- ja meriteemaa. Tyttöjen kahden wc:n värija koristemaalausmaailma muodostuu ajatuksesta: Minkälaisen vessan olisit halunnut pikkutyttönä. Vanha klisee pätee hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Katon maalaus kuntoon, jotta päästään maalaamaan ja tapetoimaan luokan seiniä Kyläsaaren koululla. Ylin kuva. 1. luokan pintakäsittelijät mittaamassa kuitukangastapetin asennuskorkeutta Kyläsaaren koululla. Sirkuspelle ilahduttaa Väinölän koulun väkeä tukiopetustilassa. Susanna Haltsosen mukaan hanketta hoidetaan alusta alkaen yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Hankkeen aikana on tärkeää, että kaikki osapuolet tietävät missä mennään. Luokkia kunnostettaessa neuvotellaan opettajien kanssa sekä käytännön järjestelystä että mm. luokan tulevista väreistä. Työhön osallistuvien oppilaiden kanssa suunnitellaan tunneilla työn vaiheet, valitaan työtavat, materiaalit ja värit. Yhdessä työmaalle sovitaan käyttäytymissäännöt: mm. kielenkäyttö, työsuojeluun ja työmaan siisteyteen liittyvät asiat. Työmaalla oppilaat ovat noudattaneet yhteisesti sovittuja sääntöjä hyvin eikä valituksia juuri ole kouluilta tullut. Oppilastyönä tehtävä hanke etenee hitaammin kuin yksityisen urakoitsijan tekemä, koska työtä tehdään koulutuntien puitteissa. Asia huomioidaan hankkeen aikataulua suunniteltaessa ja se selvitetään jo hankkeen alkuvaiheessa kouluilla. Hankkeen vetäjät vakuuttavat, että hankkeet ovat opettaneet eri osapuolille vuorovaikutustaitojen tärkeyttä. Kouluilla oppilaat näkevät ja tutustuvat mielellään opiskelijoiden työntekoon. Opiskelijat taas joutuvat miettimään käyttäytymistään työmaaolosuhteissa. Ammattiin opiskelevat nuoret kokevat käytännön työn ongelmia, ratkovat niitä ja näkevät työntuloksen hankkeen lopussa. Kouluilla on ollut tapana tarjota munkkikahvit kaikille mukana olleille hyvän työsuorituksen päätteeksi. Lisää yhteistä tekemistä Kouluhuoltotiimissä yhteistyötä tekniikkaopiston kanssa on myös puu- ja kuljetustekniikkaa opiskelevien kanssa. Vastaava puuseppä Ari Koskinen kertoo, että koulupuuseppien pajassa harjoittelee useita nuoria mm. tulevia puuseppiä. Harjoittelijoiden joukossa on myös erityisryhmien opiskelijoita. He kunnostavat kouluille pulpetteja ja hyllykköjä yms. Koulunhuoltotiimi huolehtii myös erilaisista kuljetuksista. Päivittäin kuljetetaan postia, ruokaa ja muuta tavaraa eri puolille Poria. Huoltotiimi tekee yhteistyötä kirjaston ja sosiaalikeskuksen kanssa ja huolehtii myös osasta niiden kuljetuksista. Opiskelijat ovat apuna näissä kuljetuksissa sekä mm. kalusteiden vuokrauskuljetuksissa. Tuumasta toimeen miten kaikki alkoi Koulutusvirastossa jouduttiin miettimään uusia toimintamalleja 1990 luvun alkupuolella, kun koulujen talonmiehet siirtyivät tekniseen palvelukeskuksen palkkalistoille keskitetyn kiinteistönhoidon piiriin. Kuinka hoidetaan mm. koulukalusteiden huoltoa ja pieniä pintakunnostustöitä kouluilla? Samaan aikaan tekniikkaopiston puuseppä- ja maalariopiskelijat eivät tahtoneet saada kunnollisia harjoittelupaikkoja. Kuitenkin ammattioppilaitokseen tulleet nuoret haluavat oppia tekemisen kautta ammattinsa. Oppimismotivaatiota ei nosta vain harjoittelu koululla. Opettajien mielestä pitäisi löytyä jotain oikeaa työtä, josta voi oppia ja työn lopputuloksesta voi olla ylpeä. Näistä tarpeista kehitettiin yhteistyöprojekti, jossa ammattikoulunopiskelijat tekevät oppilastyönä kouluissa maalaustöitä. Näin saadaan koulujen ilmettä ja viihtyvyyttä parannettua. Toisaalta pintakäsittelyä opiskelevat oppivat tulevaan ammattiinsa käytännön harjoittelun kautta. Kolmantena pyöränä yhtälössä pyörii TPK:n toimitilayksikkö, joka vuokraa koulut koulutusviraston käyttöön. Koulupuolen rakentamista hoitava rakennuttaja Keijo Uusioja ei nähnyt toiminnassa mitään esteitä, kun toimintamallista sovittiin yhdessä. Kouluisäntä Pekka Vahala kertoo yhteistyöstä innokkaasti. Ennen tilausta mietitään sopiva kohde. Kohteesta neuvotellaan rakennuttajan ja koulun rehtorin kanssa. Rakennuttaja tilaa ja huolehtii kiinteistön rakenteisiin, laitteisiin ja erilaisiin järjestelmiin mahdollisesti tehtävistä korjaustoimenpiteistä. Rehtorin kanssa neuvotellaan työn vaiheista ja sen vaikutuksesta normaaliin koulun työskentelyyn. Ammattiopiston opiskelijat työskentelevät koululla koulupäivän aikana kuten koulun oppilaatkin. Kun käytännön järjestelyistä koululla on päästy yhteisymmärrykseen, niin työ tilataan tekniikkaopiston pintakäsittelijöiltä. Opiskelijatyön kustannukset ovat Vahalan laskelmien mukaan n % halvemmat kuin yksityisen maalausliikkeen. Työn toimitusaika vain on pidempi. Tässä toiminnassa rahaa kierrätetään vain kaupunkikonsernin sisällä. Toiminnasta on hyötyä kaikille mukana oleville. Hyvä mieli syntyy yhteistyöllä. Koulujen henkilökunnan työympäristö paranee ja lisää työviihtyvyyttä. Koulujen oppilaat näkevät opiskelijoiden työn tekoa ja saavat nauttia lopputuloksesta. Ammattiin opiskelevat nuoret saavat työkokemusta, josta jää tulos muiden ihailtavaksi. Hanketta vetävät opettajat voivat tarjota työelämään innokkaita nuoria. Outi Vainikka-Majuri TPK/TI Kuvat: Outi Vainikka-Majuri Porilaisella hulluudella se hoituu Soitin Poko Rekordsiin selvittääkseni yhteystietoja. Markkinointiassistentti ystävällisesti vastasi, että no minäpä soitan Ollille ja kysyn hyväksyykö hän haastattelun. Soittaessani Ollille hikoilevin käsin, huonosti yöni nukkuneena, jännitys laukesi heti, kun olin itseni esitellyt. Yön laulusolisti Olli Lindholm on rento ja puhelias persoona, ihan tavallinen ihmisen poika. Esittelin itseni ja kohteliaasti kysyin, että mitä Ollille tällä hetkellä oikein kuuluu ja miten uusi vuosi on alkanut. - Ei tässä nyt hullumpaa kuulu. Mä oon tässä kuntouttanut jalkaani, mikä operoitiin tossa ku konserttikiertue päätty. Olin akillesjänteen tähystyksessä. Nyt ollaan sitten käyty vähän uimassa ja puntilla, ja varmaan parin viikon päästä pitäs päästä jo hiihtämää, vastaa Olli iloisesti Porin murretta Tampereen murteella murtaen. - Säveltelen uusia lauluja huonolla menestyksellä, mutta niin se prosessi joka kerta alkaa. Se on yhtä tuskaa aina. Siihen on tottunut, ei se ole enää uusi asia. On hyväksyttävä, että tämä on nyt taas tätä vähän aikaa, ennen kun alkaa taas luistamaan. Porilaista hulluutta Yö oli Porin Karhuhallissa Kuolematon konserttikiertueensa loppukeikalla. Kiertue alkoi 22. syyskuuta 2005 Iisalmesta ja päättyi 3. joulukuuta tietenkin Poriin. Tunnelma taisi olla katossa ja hallin katto korkealla. Konsertteja oli yhteensä Valmistautuminen ei ollut yhtään erilaista, mutta sitten, kun nousi lavalle ja huomasi kuinka paljon siellä on väkeä ja millä tavalla yleisö otti minut ja bändin vastaan, erityisesti minut. Kyllä se oli yksi uran liikuttavimpia hetkiä. - Porilaisuus näkyy Yö-yhtyeessä minussa. Minulla on oikealla tavalla sitä porilaista hulluutta. Kyllä sitä hulluutta vaaditaankin, että alkaa noin isoa konserttikiertuetta ylipäätään rakentamaan. Porilaisella hulluudella se hoituu. Pori-rock ilmiö Syksyllä 1982 Yö voitti rockin Suomen mestaruuden Porin karsinnan. Seinäjoella järjestettävä loppukilpailu kesti yhden viikonlopun. Lauantaina kilpailussa esiintyi viisitoista yhtyettä, joista viisi valittiin sunnuntaina käytävään loppukilpailuun. Yö oli yksi niistä. Yhtye sijoittui kisassa loppujen lopuksi kolmanneksi. Samana vuonna Yö teki Varietee-nimisen levyn, joka myi huimasti. Ilmiö nimeltä Pori-rock syntyi. Olli Lindholm on ollut Porin kaupungin kadunrakennusosastolla töissä. Villi ja aina menossa - Kun se tieto tuli, että Yö pääsi loppukilpailuun Seinäjoelle, kaikki hyppi toisiaan halaamaan. Se oli kyllä valtava tunne, Olli muistelee. - Mitä Pori-rock ilmiöön tulee, niin ei se sen ihmeellisempi ole kuin mikään muukaan. Sillä on myyty bändejä. Yhdessä kaupungissa sattui olemaan Jussi Hakulinen, Tero Vaara ja Neumann, joilla on poikkeuksellisen hyviä lauluja. Me 80-lukulaiset ollaan päästy vähällä. Jos tänä päivänä Porista tulisi kolme samantasoista säveltäjää, mikä olisi tietysti toivottavaa, olisi se kyllä varsinainen hulabaloo. Olen jostain lukenut, että Yö sai 80-luvulla parhaillaan yli 130 fanikirjettä päivässä. Nykyään Olli saa kuitenkin olla melko rauhassa. Tietenkin hänet tunnistetaan ja tullaan kyselemään kuulumisia. - Saan olla joka paikassa rauhassa. Minut tunnistetaan ja tullaan juttelemaan, mutta ei se haittaa yhtään, juttelen mielelläni. Se hyvä puoli tässä julkisuudessa on myös, että minulle ei haasta kukaan riitaa eikä irvaile. Olisikohan Ollin lihaksilla jotain osuutta asiaan. Hän on aika kova treenaamaan ja lihakset huomaa jo kauempaakin kurkkimalla. Punttisalilla vierähtää viikossa monta tuntia. Olli harrastaa jääkiekkoa 2-3 kertaa viikossa ja siihen pari kertaa punttia päälle. Jos ei pysty pelaamaan jääkiekkoa, niin sitten hän käy viisi kertaa viikossa punttisalilla. Kotoisin Olli on oikeataan Pomarkusta, mutta Porissa nuoruutensa viettänyt. Olli on käynyt ensimmäisen ja toisen luokan Kartanonmäessä, Väinölässä kolmannen. Neljäs, viides ja kuudes luokka istuttiin Uudellakoivistolla, Riihikedossa yläaste ja sitten ammattikouluun. Saisikohan Ollin vielä muuttamaan tänne Poriin takaisin. - Kyllä joskus muutosta on ollut jotain juttua, mutta jos meinaan perheeni ja vaimoni pitää, niin se ei tule onnistumaan. Asuin Vanhallakoivistolla, Uudellakoivistolla ja Sampolassa. Ei paljon hienompaa lapsuutta voi olla. Olin aika villi ja aina menossa. Sampolaa ei vielä ollut olemassa ja pelloilla oli tilaa mennä. Jääkiekkokentällä olin talvet. Kaikki ajat, mitä oli mahdollista, oltiin ulkona. Äiti tai isä joutui väkisin hakemaan pojan jääkiekkokentältä pois tai jostain pellolta. - Koulussa olin keskinkertainen. Johtuen siitä, että minua kiinnosti aivan muut asiat. Ei niinkään vielä musiikki, en oikein tiedä, mitä silloin ajattelin. Vasta 16-vuotiaana tutustuin sellaisiin kavereihin, joilla oli bändi, johon pyysin vierailevaksi solistiksi. Siitä se sitten lähti liikenteeseen. - Pelle Miljoona on oikeastaan tämän koko homman takana. Bändi ja kaikki on ihan Pelle Miljoonan ansiota. Pelle oli ja on mun idoli. Nykyään kuuntelen paljon kaikenlaista musiikkia, koska ajan paljon autoa ja tytär kuuntelee kaiket päivät radiota. Olen kokoajan ajan hermoilla. Tiedän mikä on tämän päivän hitti vai huti. Palomies Lindholm? Mahtoiko Olli jo pienenä tietää, mitä tulevaisuudessa on tulossa. Näkyikö tähteys jotenkin jo silloin vai oliko suunnitelmissa aivan jotain muuta. - Minusta piti tulla palomies, ja itse asiassa olin VPK:ssa työnohjaajan apulaisena. Olin aivan varma, että minusta tulee palomies. Lapsuudessa oli kuitenkin sellainen tapahtuma, joka ehkä enteili jotain. Ihan pikkupoikana, kun oikea jalkani jäi äidin polkupyörä pinnojen väliin ja jouduttiin lähtemään Helsinkiin asti sairaalaan. Otin aika hyvin sairaalayleisön haltuun laulamalla rullatuolissa Irvin Goodmanin Ryysyrantaa. Ehkä se esiintymisen halu jotenkin näkyi jo pienenä, Olli naureskelee. Porin kaupungilla kadunrakentajana - Yksi hienoimpia juttuja Porissa oli nuorena poikana se, kun saatiin alkaa käydä kaupungilla, eli rännillä. Ränni oli aivan täynnä nuoria ja autot kiersivät puistoja. Kaikilla oli ikkunat auki ja stereot huusi täysillä. Oli hienoa kävellä ja katsella likkoja ja ehkä kävellä jonkun likan kanssa käsikädessäkin. Silloin ei ollut mitään murheita. Nykyään kierrellään Kespan rinkiä ja ränni on jäänyt unholaan. Silloinen nuorison hengailupaikka siirtyi paikasta toiseen ikäluokkien mukaan. Joskus se oli Liisankadulla, sitten kävelykadun ja Itäpuiston risteyksessä, välillä BePOP:in tienoilla. - Myöhemmässä vaiheessa olin Porin kaupungin kadunrakennusosastolla töissä. Olin kaikista onnellisin elämässäni, kun sain olla kaupungilla hommissa. Sen paremmin ei ihmisellä voi mennä. Siihen liittyy semmoinen hieno juttukin, että menin heti ensimmäisen päivän ensimmäisellä kahvitauolla pyytämään silloiselta rakennusmestari Piikkilältä förskottia. Piikkilä sanoi jälkikäteen, että häneltä ei ollut kukaan koskaan aikaisemmin pyytänyt förskottia ja hän oli mennyt niin hämilleen, että ei voinut muuta kuin suostua.

8 14 HENKILÖSTÖUUTISIA 15 Viimevuotisten Taitaja-kisojen hopeasija kirkastui tänä vuonna kullaksi, kun Porin Metsäopiston oppilas Lauri Heino otti tänä vuonna Suomen mestaruuden. Maaliskuussa 18 vuotta täyttävä Lauri Heino on toisen vuoden metsäkoneenkuljettajaoppilas. Metsäalan oppilaitokset ovat valtakunnallisesti kisailleet ammattitaitomittelöissä jo vuodesta Metsäopiston Lauri Heino koulun simulaattorilla. Terveydenhoitajien vastaanottotoiminnassa muutoksia Väestövastuualueiden (Itä-Pori, Keski-Pori, Länsi-Pori ja Pohjois-Pori) terveydenhoitajapalvelut ovat muuttuneet. Aikuisneuvolapalvelut ovat siirtyneet vain ajanvarausperiaatteella toimiviksi ja väestövastuualueiden sairaanhoidollinen vastaanottotoiminta on käynnistynyt vuoden 2005 aikana. Äitiysja lastenneuvolapalvelut toimivat edelleen ajanvarausperiaatteella. Terveydenhoitajat tarjoavat aikuisten neuvolapalveluita, joihin sisältyvät terveyden edistämiseen liittyvä ohjaus ja neuvonta, pitkäaikaissairauksien seurannat ja rokotukset. Uutena hoitotyön palvelumuotona väestövastuualueille on perustettu sairaanhoidolliset vastaanotot, joilla toimivat sairaanhoitajat. Nämä vastaanotot on tarkoitettu hoidon tarpeen arviointiin, oikeaan hoitopisteeseen ohjaukseen ja lyhytaikaista hoitoa tarvitseville. Sairaanhoidollisen vastaanoton hoitaja voi ohjata asiakkaan oman väestövastuualueensa terveydenhoitajan tai lääkärin ajanvarausvastaanotolle. Sairaanhoidollinen vastaanotto ei kuitenkaan ole tarkoitettu ensiapu- tai päivystysluonteista hoitoa tai lääkärin apua tarvitseville. Asiakas voi varata ajan terveydenhoitajan vastaanotolle alueensa neuvolan ajanvarauspisteestä. Sairaanhoidollisen vastaanoton hoitajalle ajan voi varata alueen lääkärinvastaanotosta. Yleisesti terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa ja hoidon tarpeen arviointia varten asiakkaalla on mahdollisuus saada puhelinneuvontaa oman alueensa terveydenhoitajalta tai sairaanhoitajalta. Keskustelua varten varataan puhelinaika. Perhetyötä tuetaan hankkeilla Perhetyötä kehittävät hankkeet järjestävät yhteistyössä koulutusta perheiden parissa työskenteleville. Satakunnan seudun perhetyötä kehittävät hankkeet järjestävät kevään kuluessa neljän koulutuksen sarjan Porin seurakuntakeskuksen tiloissa. Koulutuksiin on kutsuttu hankkeiden henkilöstön lisäksi muita perheiden parissa työskenteleviä eri alojen ammattilaisia. Koulutussarjan järjestäjinä toimivat neljä Porin seudun perhetyön kehittämishanketta: Turvallinen lapsuus hanke, AVOKAS hanke, Lapsiperheiden peruspalvelut ja psykososiaalinen tuki (lapsos) hanke ja Perhetyön kehittämishanke. Porilaisten hankkeiden lisäksi koulutuksia on järjestämässä Huittisissa, Punkalaitumella ja Vampulassa meneillään oleva Lapsiperheiden palveluiden kehittämishanke. Porin kaupungin sosiaalikeskuksen Turvallinen lapsuus hanke tukee porilaisia perheitä Ulla Eklund Kuvat:Ulla Eklund lasten hoidossa, kasvatuksessa ja vanhemmuudessa pyrkien vahvistamaan perheen omia voimavaroja. Palvelu on tarkoitettu alle kouluikäisten lasten perheille ja Varhaista vuorovaikutusta Väinölän avoimen päiväkodin esikkoryhmässä Taitaja-kisoissa mitalisadetta Porin ammattiopistolle Nykymuotoinen kilpailurata on ollut käytössä vuodesta 2003, ja kilpailutehtävä on sama kuin aikuisten SM-kisoissa. Kisa käydään metsätraktoreilla, kuljettaja kuljettajaa vastaan, ja kilpailussa pääsee näyttämään lähikuljetuksessa vaadittavia taitoja. Ensimmäinen vaihe on torninrakennus, jossa ratkotaan seuraavan päivän kilpailujärjestys. Tällöin vastakkain valikoituvat paras ja heikoin jne. Varsinaisessa kilpailussa koneen ja kuormaimen käyttötaitoa testataan aitoa työympäristöä jäljittelevällä kilpailuradalla. Siihen kuuluu mm. koneella pujottelua ja kuormaamista. Tehtävä päättyy tornin rakentamiseen. Nopein hyväksytyn työsuorituksen tehnyt voittaa parinsa. Tekniikkaopistolle palkintoja Porin ammattiopiston/tekniikkaopiston Antti Nykänen saavutti Taitaja 2006 kisassa tietokoneet ja verkot sarjassa toisen sijan ja Juha Ruohomaa ilmastointiasennuksessa pronssimitalin. Neljänneksi sijoittuivat Kristian Luoma ilmastointiasennuksessa ja Samuli Bållsted autokorinkorjauksessa. Terveydenhoitaja Sirpa Törmänen ja sairaanhoitaja Leena Jaakkola toimivat Koivulan terveysasemalla aikuisten neuvolapalvelun ja sairaanhoidollisen vastaanoton toteuttajina. Alussa aikuisten vastaanottojen siirtyminen Koivulan terveysasemalle koettiin ikävänä, mutta ajanvaraustoimintaa on pidetty hyvänä. Syksyllä flunssaan ja vatsatautiin sairastuneiden määrä näkyi selkeästi kävijätilastossa, kertoi terveydenhoitaja Törmänen. Puhelinneuvontaa on ollut niin sairaanhoidollisen kuin terveydenhoitajankin vastaanoton yhteydessä vähän, joten sen käyttöä voisi lisätä, totesivat molemmat hoitajat, sillä näin vältyttäisiin ylimääräiseltä käynniltä ja asiakas ohjautuisi esim. ensin laboratorioon ja sitten lääkärin vastaanotolle. Keski-Porin neuvolan vastaanotolle tulee asiakkaita ilman ajanvarausta etenkin laboratoriokäyntien yhteydessä. Negatiivista palautetta saa, jos aikaa ei samalle päivälle löydy, vaikka palveluhenkeä onkin. Omalääkärin kanssa yhteistyö on sujunut hyvin, mutta kotiin annettavaa palvelua neuvolasta ei saa, vaan hoito siirtyy kotisairaanhoitotiimille, totesi terveydenhoitaja Marja-Liisa Heiskanen. sen piiriin pääsee lähetteellä, jonka voi saada mm. sosiaalitoimistosta, neuvolasta tai perheneuvolasta. Avointen päiväkotien kehittämishanke AVOKAS aloitettiin toukokuussa 2005 Liinaharjan ja Väinölän avoimissa päiväkodeissa. Kehittämishanke kestää vuoden 2007 loppuun. Hankkeen tavoitteina ovat perheiden kasvatustehtävän, vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen tukeminen, erityistä hoitoa vaativien lasten perheiden tukeminen, lapsiperheiden sosiaalisten verkostojen vahvistaminen sekä varhaisen puuttumisen mallin luominen avoimiin päiväkoteihin. Hankkeen myötä avoimiin päiväkoteihin pyritään luomaan nykyistä enemmän sellaista toimintaa, mikä tukee niiden kehittymistä asuinalueensa kontaktikeskuksiksi, joissa lapsiperheet voivat tavata ja tutustua toisiinsa, luoda sosiaalisia verkostoja ja vaihtaa lapsiperheen arjen kokemuksia. LAPSOS hanke kohdistuu Pohjois-Porin terveysaseman alueen lapsiperheisiin. Kohteena ovat äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaana olevat lapset ja heidän perheensä sekä kouluikäisistä 1. ja 2. luokalla olevat oppilaat perheineen. Hankkeen tavoitteena on psykososiaalisen tuen ja varhaisen puuttumisen toimintamallien tutkiminen ja kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä. LAPSOS hanke on valittu kärkihankkeeksi vuoteen 2008 ulottuvassa korkeakoululaitoksen yhteistyöstrategiassa. Sen yhteistyökumppaneita ovat SAMK, DIAK, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Turun yliopiston lääkärikoulutus ja OPETA -hanke sekä Porin kaupungin sosiaali-, terveys- ja koulutoimi. Hankkeessa mukana olevien korkeakoulujen osalta keskeisenä tavoitteena on korkeakouluopiskelijoiden osallistuminen hankkeen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hankkeen rahoitus on saatu opetusministeriöltä. Lisäksi Porin kaupunki ja hankkeeseen osallistuvat korkeakoulut osallistuvat rahoitukseen. Pihlavan ja Länsi-Porin ev.lut. seurakuntien alueilla toteutettavan, kolme vuotta kestävän Perhetyön kehittämishankkeen kohderyhmänä ovat perheet, joissa ilmenee monia erilaisia ja usein päällekkäisiä ongelmia. Keskeinen perheiden tukemismuoto on kotikäyntityö. Hankkeessa otetaan lapsen ja nuoren näkökulma huomioon aikaisempaa enemmän mm. lapsidiakonian keinoin. Myös vanhempien elämänhallintaa ja vanhemmuutta tuetaan kristillisestä arvopohjasta käsin. Perheiden tueksi tarjotaan lisäksi, toimintapäiviä, retkiä ja leirejä. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Porin seurakunnat, Sininauhaliitto ja Porin Sininauha ry. Seija Saarinen Kuva:Seppo Purhonen PSYL:n lukio EU-tietouden Suomen mestari Porin suomalaisen yhteislyseon lukio voitti Euroopan parlamentin tiedotustoimiston järjestämän Euromitta 05 -tietokilpailun. Kolmivaiheisen kisan aiheena oli Euroopan unioni ja erityisesti Euroopan parlamentti. Kuopiossa televisioituun finaaliin olivat porilaisten lisäksi selvinneet Etelä-Tapiolan, Pieksämäen ja Ylitornion yhteiskoulun lukiot. Lehtori Jari Leivo oli valmentanut voittoisan joukkueen, johon kuuluivat Päivi Antila, Mikko Jalonen ja Emilia Vappula. Koko nelikko pääsi helmikuussa palkintomatkalle Brysseliin tutustumaan parlamentin toimintaan. Rinkeli Grand Prixistä kakkossija Suomen leipuriliiton järjestämässä Rinkeli Grand Prix kilpailussa Porin ammattiopiston oppilaat saavuttivat toisen sijan. Lahdessa helmikuun toisella viikolla pidettyyn kilpailuun saivat osallistua alle 23-vuotiaat leipuri-konditorialuokkien oppilaat. Tänä keväänä Porin ammattiopistosta valmistuvat Bulent Can ja Nina Färm sijoittuivat kisassa hienosti toiseksi. Kilpailuun osallistui 16 ammattioppilaitosta eri puolelta Suomea. Kansainvälisesti SAMKissa Satakunnan ammattikorkeakoulu järjesti helmikuun alussa Porissa kansainvälisen konferenssin, GATEWAY TO FUTURE SUCCESS. Tulevaisuuden menestystekijöitä pohtinut konferenssi kokosi yhteen ammattikorkeakoulun kansainväliset ja kotimaiset yhteistyökumppanit. Konferenssiin osallistui väkeä kaikkiaan 11 eri maasta ja sen kokonaisosallistujamäärä lähenteli sataa. Vetovastuu tapahtuman järjestämisestä kuului liiketalouden, matkailun ja kulttuurin toimialan henkilöstölle ja opiskelijoille. Kaunis Kiina esittäytyi Kiinan kansantasavallan Suomen suurlähettiläs Zhang Zhijian seurueineen teki ensimmäisen vierailunsa Poriin 9. helmikuuta. Vierailuun sisältyi tutustuminen Kaunis Kiina valokuvanäyttelyyn raatihuoneella, jossa suurlähettiläs tapasi myös kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen. Keskusteltavaa riitti muun muassa näyttelyn valokuvista. Pöytäjääkiekko kiinnosti matkamessuilla Satakunnan osastolla oli mahdollisuus kokeilla perinteistä pöytäjääkiekkoa matkamessuilla Helsingin messukeskuksessa tammikuussa. Taitojaan kokeilivat niin miehet kuin naisetkin, nuoret ja vähän vanhemmat. Pelaaja voi pukea ylleen Ässien tai Lukon pelipaidan ja Jaritapani Koskinen toimi erotuomarina yllään porilaisen Pertti Juholan erotuomaripaita. Porin seutu esitteli messuilla mm. Yyteriä, Kirjurinluotoa, avomerimoottoriveneiden MM-kilpailua ja seudun matkailuyritysten palveluja. Löydä oma Rumpusi Kuva: Laura Aimola. Organisaatioiden muutosvauhti on tänä päivänä nopea. Tällaisen muutoksen keskellä yksi organisaatioiden tärkeimmistä tehtävistä on pitää henkilöstö ja omat sidosryhmänsä ajan tasalla näiden tehtäviin vaikuttavista asioista. Kannattaa siis muistaa sisäisen tiedottamisen merkitys. Siinä välttyy itse ja samalla moni muu turhalta päällekkäistyöltä. Ei pidä unohtaa myöskään henkilökohtaisen kanssakäymisen merkitystä. Kannattaa harkita, voisiko asioista tiedottamista ylipäänsä lisätä, oli tiedottamisen muoto mikä tahansa. Vaikka tiedottamisen yhteydessä usein puhutaan vallankäytöstä, ei järkevästi kohdennettu tiedottaminen voi olla keneltäkään pois. Ai niin, mistä sen Rummun oikein löytää? Kirjoita työasemasi selaimen (Internet Explorer) osoitekenttään rumpu.pori.fi ja paina Enter-näppäintä. Tiedottamisen näkökulmasta muuta ei tarvita. Porin kaupungin sisäisen tiedotuskanavan Rummun kautta voi tiedottaa koko kaupunkiorganisaation sisällä oman toimipisteen asioista vaivattomasti. Tähän tarjoukseen kannattaa tarttua. Ilpo-Juhani Korkeavuori Kaupunginkanslia / Tietohallinto-osasto VAATII VASTAUKSEN Vastaajana on Porin koulutoimenjohtaja Jari Leinonen Mistä koulujen säästöissä on kysymys? Viime aikoina on paljon puhuttu koululaitoksen säästötoimista Porissa. Mistä oikein on kysymys? Paljonko, mistä ja miksi säästetään? Koulutoimen budjetti ylittyi viime vuonna 0.4 Me:a. Samaan aikaan tuli tieto, että vuoden 2006 valtionosuudet perusopetuksessa muuttuvat uuden laskentajärjestelmän takia. Tämä merkitsee koulutoimen vuoden 2006 budjettiin n 1 Me:n vajetta. Näiden kahden asian yhteisvaikutus tänä vuonna lähentelee 2 Me:a. Koulutoimen osalta asiaa hankaloittaa vielä kouluvuosi, joka ei ole sama kuin budjettivuosi. Näin ollen merkittävimmät säästöt voidaan toteuttaa vasta koulujen alkaessa elokuussa. Säästöjä siis kertyy täysimääräisesti vain viiden kuukauden ajalta. Lautakunta hyväksyi kokouksessaan tasapainotuslistan, jonka vaikutus on n 1.3 Me:a. Säästöt kohdistuvat laajalti koulutoimen eri osa-alueille, eniten kuitenkin opetukseen. Opetushan on päämenokohde. Mitä säästöt vaikuttavat opetukseen? Syksyllä koulujen opetustunteja leikataan noin 4 prosenttia. Tämä merkitsee luokkajakojen vähenemistä, joidenkin perusopetusryhmien yhdistämistä ja varmasti myös kerhotuntien supistumista. Opetuksen määrässä palataan vuoden 2002 tasolle ja viime vuosina tapahtunut edistys opetusryhmien pienentämisessä kääntyy huonompaan suuntaan. Jos tämä tasapainotus riittää, ei opetuksen laatua vielä jouduta kyseenalaistamaan. Käsitykseni mukaan suurempia leikkauksia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä. Millainen muutos on menneeseen? Viimeiset 2-3 vuotta ovat olleet resurssien lisäämisen aikaa, mutta nyt se loppuu. Toiminta täytyy mitoittaa oikein vastaamaan valtionosuuksien määrää. Reposaaressa loma-asuntomessut 2008 Porin kaupunki järjestää yhdessä Suomen Asuntomessujen kanssa vuoden 2008 loma-asuntomessut. Messupaikka on Reposaaren Konepajan alue, nykyiseltä nimeltään Reelinki. Viiden hehtaarin alue on hienolla paikalla aivan meren rannalla. Reposaari, sen luonto, historialliset vaiheet sahayhdyskuntana, laivanrakennuksen ja kalastuksen keskuksena antavat oman värinsä loma-asuntomessuille. Lisää makuja tuo Reposaaren omaleimainen sosiaalinen yhteisö, räpsööläisyys. Reelinki on myös yhdistelmä luonnonläheisyyttä, perinteistä puutalokaupunkia, veneilyä, satamia ja hyviä palveluja. Vuonna 2008 Pori viettää 450-vuotisjuhliaan. Loma-asuntomessuista tulee yksi juhlavuoden merkittävimmistä, koko Suomeen näkyvistä tapahtumista. Loma-asuntomessut ovatkin oiva mahdollisuus tehdä tunnetuksi Poria merikaupunkina. Loma-asuntomessut korostavat Porin asemaa kaupunkina, jossa on monia vaihtoehtoisia asumismuotoja. Tässä tapauksessa aivan avomeren partaalla. Reelingin viiden hehtaarin alueelle suunnitellaan omakoti- ja vapaa-ajan asumiseen tarkoitettuja tontteja sekä muutaamaa pientalotonttia. Tonttien koot vaihtelevat 500 m 2 ja 1000 m 2 välillä. Useimmilla tonteilla on oma ranta. Rakentamista täydentävät alueelle tulevat bulevardit, rantatorit ja venevalkamat. Tänä keväänä käynnistyvät maaperän kunnostamistyöt. Messutalojen rakentaminen alkaa runsaan vuoden kuluttua keväällä Reposaaren loma-asuntomessuille odotetaan vähintään kävijää. Mitä muita vaikutuksia säästöillä on? Säästöt vaikuttavat mm koulukäynninavustajien määrään ja siivoushenkilöstön sijaisuuksiin. Lisäksi on aloitettava keskustelu porilaisesta kouluverkosta ja iltapäivätoiminnan maksukorotuksesta. Mitä säästöt vaikuttavat henkilöstöön? Säästöillä ei tässä vaiheessa ole vaikutusta vakinaisen henkilöstön työsuhteisiin. Tilapäinen henkilöstö tulee vähenemään. Jatkossa myös henkilöstösuunnitelmaa tehdään hyvin tarkkaan. Pidemmällä tähtäimellä oppilaiden vähentyessä myös koulutyöntekijöiden määrä kääntyy selvään laskuun. Pori Folk jälleen elokuussa Pori Folk -festivaali vuosimallia 2006 järjestetään totuttuun tapaan elokuussa ( ). Luvassa on ohjelmatarjonnaltaan monipuolinen ja kansainvälinen kulttuurifestivaali. Festivaalin yhtenä pääesiintyjänä on rikassointinen Hehkumo, joka solistinsa ja musiikin monitoimimiehen Pauli Hanhiniemen johdolla ammentaa musiikilliset vaikutteensa perinteistä. Muita kotimaisia esiintyjiä Folkissa ovat mm. Wilssonin Pelimannit, Pumpun Henki ja Lipparit. Näistä Wilssonin Pelimanneja juhlistetaan 50-vuotisjuhlakonsertilla. Porilaisyhtye on Suomen toiseksi vanhin kansanmusiikkiyhtye ja se on ilahduttanut kuulijoitaan jo vuodesta 1956 alkaen. Yleisöpalautteen mukaan Pori Folkin vahvuuksia ovat musiikki, rento ilmapiiri ja ohjelman monipuolisuus. Musiikkiteemaan liittyen Folkissa keskitytään skandinaaviseen kansanmusiikkiin. Pohjoismaiden lisäksi Folkkiin on tulossa kansainvälisiä vieraita ainakin Virosta ja Ranskasta. Festivaalin teemahenkilönä on puolestaan karvialainen kansanmusiikinesittäjä ja tallentaja Eino Saari.

9 16 KarhunPalvelus Valmistuessaan Lukkarin sillan odotetaan helpottavan Pohjois-Porin ruuhkia. Myös Harjunpäässä asuva Jukka Kotiniemi aikoo ottaa sillan käyttöönsä. Kotiniemi rakentaa itselleen sujuvampaa työmatkaa Tekninen palvelukeskus tekee monipuolisesti työtä kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi. Tpk:n tuore johtaja Jukka Kotiniemi on aloittanut tutustumalla ison talon tapoihin. Minä olen Jukka. Minua pitää sinutella. Tämä on ollut joulukuussa aloittaneen Tpk:n johtajan Jukka Kotiniemen viesti uusille työtovereilleen. Hän on tähän mennessä pyrkinyt tekemään sinunkaupat koko henkilöstönsä kanssa. Tehtävää on paljon, sillä parhaimmillaan Tpk työllistää 750 henkeä. Auktoriteettia ei rakenneta teitittelyllä. Olen halunnut sanoa henkilöstölleni, että oveni on aina auki ja olen aina valmis keskustelemaan, Kotiniemi painottaa. Olen vasta siirtymässä joukkoon mukaan. Minulle ei sovi se, että tulisin takki auki sisään ja vaatisin, että uudet tavat otetaan heti käyttöön. Suuri muutos tänä vuonna tulee olemaan Tpk:n siirtyminen tulospalkkiojärjestelmään, mikä Oveni on aina auki ja olen aina valmis keskustelemaan. Kotiniemen mukaan tulee vaatimaan koko organisaatiolta yhteen hiileen puhaltamista. Jukka Kotiniemi näkee Tpkn asiantuntijaorganisaationa ja pitää tärkeimpänä tehtävänään asiantuntijuuden johtamista. Kotiniemi arvostaa osaavaa henkilökuntaansa ja on erityisen kiinnostunut henkilökuntansa ammattitaidon säilyttämisestä. Jos tällaisessa organisaatiossa ei pysytä yhteiskunnan kehityksessä mukana, voimme pian sanoa, että juna meni jo. Kotiniemi arvioi, että kehitys näkyy ensimmäisenä asiakaspalvelussa. Asiointi muuttuu entistä enemmän sähköiseksi. Työmaita johtaja ehtii harvemmin kiertämään, sillä paperityöt ja neuvottelut vievät ison osan työpäivästä. Vuonna 1982 hän siirtyi Ulvilan tekniseksi johtajaksi, mistä hän tuli Poriin. Kunnan leipiin meneminen oli itsestäänselvyys jo lapsena. Aloittaessani kansakoulun äitini suri miten pärjään, kun olin niin pieni. Lohdutin äitiäni sanomalla, että kyllä minä sitten kasvan, kun pääsen kunnan leipiin, Kotiniemi nauraa. Kotiniemi kertoo käyneensä Vellilää vaihtelevalla menestyksellä. Koulun jälkeen suvun perinteet vetivät opiskelemaan rakennustekniikkaa Porin tekussa. Hän kertoo suvun kädenjäljen näkyvän isossa osassa Porin alueen kivitöistä. Myöhemmin Kotiniemi opiskeli itsensä diplomi-insinööriksi. Lähdin opiskelemaan, koska tutkinto oli mahdollista suorittaa Porissa. Otin opintoja varten 18 kuukautta virkavapaata. Iso perhe kannusti lukemaan nopeasti. Tehtäviensä ohella Kotiniemi on opettanut rakennustekniikkaa tekulla. Opettajan työ on ollut sivutoimi, joka on opettanut puhetaidon ja kyvyn keskittyä olennaiseen. Vapaa-aikana vesipeto Noormarkussa vuonna 1951 syntynyt Jukka Kotiniemi on neljävuotiaasta lähtien asunut Harjunpäässä. Perheeseen kuuluu vaimo ja neljä lasta. Kotona asuvat tyttö ja kaksi poikaa ovat jo teini-iässä. Perheen yhteinen harrastus on uinti. Kotiniemi kertoo käyvänsä aamu-uinnilla päivittäin, sillä lähin uima-allas sijaitsee kotona. Myös lapset ovat ottaneet uimaharrastuksen omakseen. Perheen keskimmäiset lapset käyvät Kuninkaanhaan urheilulukiota ja nuorin poika palasi juuri ikäistensä maajoukkueleiriltä. Vaimoni mielestä kuitenkin työ on minun harrastukseni. Kun työpäivät voivat venyä 16-tuntiseksi, eihän tätä pelkästään työnä voi ottaakaan, Jukka Kotiniemi naurahtaa. Kunnan leipä on maistunut Kotiniemi on työskennellyt eri kuntien palveluksessa jo kolmekymmentä vuotta. Virkaura alkoi vuonna 1976 Nakkilan kunnan rakennustarkastajana. Kati Hiltunen ja Sari Kahri Kuva: Kati Hiltunen, Sari Kahri Kirjoittajat ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun yritysviestinnän opiskelijoita. Jukka Kotiniemi Ikä: 54 vuotta Koulutus: Diplomi-insinööri Työhistoria: Nakkilan kunnan rakennustarkastaja Ulvilan tekninen johtaja Porin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen johtaja Perhe: Vaimo ja neljä lasta Harrastukset: Uinti Kuva: Johanna Salmi

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin.

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Lähiesimies muutoksen etulinjassa Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Työluotsin ryhmävalmennus organisaation lähiesimiehille auttaa heitä toimimaan tehokkaasti

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos PALOASEMAT 3 27.11.2015 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuntia 27 Asukkaita 472 000 Päätoimista

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia on johtamisen ja koko henkilöstön työväline, jonka avulla henkilöstöjohtamista ja työyhteisön toimintaa suunnataan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Y L I H Y V Ä T Y Ö N A N TA J A

Y L I H Y V Ä T Y Ö N A N TA J A Y L I H Y V Ä T Y Ö N A N TA J A K A N N U S TA A K A I K E N I K Ä Ä Vaasan kaupungin ikäohjelma VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIAAN LIITTYVÄ IKÄOHJELMA VISIO Vaasan kaupungin osaava ja hyvinvoiva

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot