Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Transkriptio

1 Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Vaasa

2 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden puheenjohtaja) RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston toimistopäällikkö Veli-Matti Mattila, Suomen Pankki AASIAN TALOUDET Ekonomisti Seija Parviainen, Suomen Pankki ILMASTOKYSYMYKSET TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Vanhempi budjettisihteeri Päivi Valkama, Valtiovarainministeriö TAUKO JULKISEN TALOUDEN TASAPAINO Apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala, Valtiovarainministeriö TALOUSKRIISI JA KUNTATALOUDEN RAHOITUSPOHJA Tutkimusprofessori Aki Kangasharju, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT SEMINAARIN YHTEENVETO

3 USD bn RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Veli-Matti Mattila SP Latin America Other industrialised Other Asia China Japan Oil exporters Ketkä rahoittavat USAn alijäämää United States Euro Area Central and Eastern Europe Onko globaali likviditeetti väliaikaista Rahoitusjärjestelmän säätelyn uusiminen University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 3

4 RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN - Toipuminen viipyy Kokemus osoittaa, että pankki- ja rahoituskriiseistä toipuminen on hidasta Ylivelkaantumisen purkaminen on pitkäaikainen prosessi Ovatko yritykset ylivelkaantuneet? Rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn palauttaminen vie aikaa Onko pankkien vakavaraisuus huono? Kriisin aikana talouden tuotantopotentiaali on pienentynyt Investoinnit ovat supistuneet, pääomakanta vanhenee Osa työvoimasta voi syrjäytyä työmarkkinoilta, rakenteellinen työttömyys lisääntyy Onko pitkäaikaistyöttömiä, T&K investoinnit korvanneet kiinteät? Julkisen talouden tasapainottaminen vie voimavaroja Menoja joudutaan supistamaan ja/ tai veroja nostamaan Veroaste laskussa? University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 4

5 RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Maailmankauppa Kehittyneiden maiden tuonti Kehittyvien talouksien tuonti Määräindeksi 2000= Lähde: CPB Netherlands. Globalisaatio ja Vaasa Pari miljardia ihmistä tuli lisää kansainvälisen kaupan piiriin Työnjako Maailmankauppa Tieto- ja viestintäteknologian kehitys Välimatkojen merkityksen väheneminen Metropolien merkityksen kasvu University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 5

6 2008 Aasian taloudet Seija Parviainen SP Japanin tavaravienti, -tuonti ja teollisuustuotanto (volyymin muutos ed. kuukaudesta; viimeisimmät vientiluvut heinäkuulta; elokuun luvut ilm. ulkomaankaupasta 24.9., teollisuustuotannosta ) Tavaravienti Tavaratuonti Teollisuustuotanto 10 %-muutos ed. kuukaudesta / / /2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 5/2009 6/2009 7/ University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 6 Lähde: Bloomberg.

7 1992/1 1993/1 1994/1 1995/1 1996/1 Aasian taloudet Seija Parviainen SP 1997/1 1997/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 Japanin tavaravienti, -tuonti ja teollisuustuotanto (volyymin muutos ed. kuukaudesta; viimeisimmät vientiluvut heinäkuulta; elokuun luvut ilm. ulkomaankaupasta 24.9., teollisuustuotannosta ) Vienti suht. edellinen neljännes 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % -30 % -35 % Vienti - tavaroiden vienti University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 7

8 Ilmastonmuutos ja talous Päivi Valkama VM Kööpenhaminan kokous: Hiilelle ja muille kasvihuonekaasuille riittävän korkea hinta? Ilmastosopimuksen kustannus 100 mrd euron kustannusten jako 95% uusista saasteista kehitysmaista Kiinassa kustannukset arvioitu olevan maassa 300 mrd euroa Ensi vaiheessa OECD laajuinen kauppa Sektorikohtaisesti myös laajemmalle Uusi ilmastosopimuksen alaisuudessa toimiva elin? Haasteet Suomen teollisuudelle University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 8

9 RND asset Organization Capital IT asset Year

10 Julkisen talouden tasapaino Markus Sovala VM University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 10

11 Talouskriisi ja kuntatalouden rahoituspohja Aki Kangasharju VM Miten käy kunnallisveroasteen, kun valtionverotuksessa veroaste nousee oletettavasti väh. 5% Kuntien heterogeenisuus Kohti suurempia talousyksiköitä Osa tehtävistä keskitetymmin Sosiaali- ja terveysmenot Liikenne University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 11