Taloudellinen katsaus

Transkriptio

1 Taloudellinen katsaus Kevät Talousnäkymät

2 Reaalitalouden ennuste Jukka Railavo Talousnäkymät

3 Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta laajenee. Työllisyys paranee.

4 Kasvun perusta laajenee

5 Maailmantalouden kasvu kiihtymässä riskeistä huolimatta Maailman bkt:n kasvu kiihtyy 3,4 % v Vuonna 2017 kasvu on 3,9 % ja v ,0 %. Teollisuusmaissa kasvu on vahvistumassa. Euroalueen talouden elpymistä tukevat maltillisena pysynyt öljyn hinta, heikentyvä euro ja sitä kautta piristyvä vientikysyntä. Maailmantalouden kasvua ylläpitävät yhä kehittyvät taloudet. Maailmankaupan kasvu edelleen maailmantalouden kasvua vaimeampaa Maailmankaupan kasvu hidastaa mm. Kiinan teollisuustuotannon hidastuminen ja teollisuusmaiden vähäiset investoinnit. Suomen markkinaosuuden supistuminen maailmankaupassa on pysähtynyt, mutta myöskään kasvua ei ole näkyvissä. Kasvunäkymiä varjostaa ennen kaikkea protektionismin uhka. Ennusteen taustaoletukset ovat suurelta osin kasvua tukevia Rahapolitiikan normalisoituminen edellyttää vielä taloudellisten olojen pysyvämpää kohenemista. Euron valuuttakurssi suhteessa dollariin jatkaa heikkenemistään. Öljyn hinnan nousu yhdessä raaka-aineiden hintojen nousun kanssa kiihdyttää inflaatiota globaalisti.

6 Kasvun perusta laajenee, kun viennin kasvu kiihtyy ja kotimainen kysyntä pysyy 6

7 Globaali kysyntä ja koheneva kustannuskilpailukyky tukevat vientiä Viennin kasvu kiihtyy. Teollisuuden investoinnit lisäävät vientiä. Ulkomaisen arvonlisäyksen osuus viennistä suuri. Vaihtotase pysyy alijäämisenä. Kilpailukykysopimus parantaa hintakilpailukykyä yksikkötyökustannuksilla mitattuna ja tukee viennin kasvua. Hyvä investointivire jatkuu Rakennusinvestoinnit hidastuvat huippuvuoden jälkeen. Kone- ja laiteinvestoinnit piristyvät kun talous elpyy. Metsätalouden investoinnit jatkuvat. Alhainen reaalikorko tulee investointeja. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu Koheneva työllisyys ja luottamuksen vahvistuminen tukevat kulutuksen kasvua. Kiihtyvä inflaatio ja veronkorotukset alentavat kulutuksen kasvua. Palkansaajan ostovoima ei kasva. Kotitaloudet velkaantuvat, säästämisaste alhainen. 7

8 Maailmankaupasta enemmän vientikysyntää

9 Kilpailukykysopimus parantaa hintakilpailukykyä yksikkötyökustannuksilla mitattuna

10 Globaali kysyntä ja koheneva kustannuskilpailukyky tukevat vientiä Viennin kasvu kiihtyy. Teollisuuden investoinnit lisäävät vientiä. Ulkomaisen arvonlisäyksen osuus viennistä suuri. Vaihtotase pysyy alijäämisenä. Kilpailukykysopimus parantaa hintakilpailukykyä yksikkötyökustannuksilla mitattuna ja tukee viennin kasvua. Hyvä investointivire jatkuu Rakennusinvestoinnit hidastuvat huippuvuoden jälkeen. Kone- ja laiteinvestoinnit piristyvät kun talous elpyy. Metsätalouden investoinnit jatkuvat. Alhainen reaalikorko tulee investointeja. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu Koheneva työllisyys ja luottamuksen vahvistuminen tukevat kulutuksen kasvua. Kiihtyvä inflaatio ja veronkorotukset alentavat kulutuksen kasvua. Palkansaajan ostovoima ei kasva. Kotitaloudet velkaantuvat, säästämisaste alhainen. 10

11 Teollisuuden suurhankkeet näkyvät koneissa ja laitteissa, myös T&K vahvistumassa

12 Globaali kysyntä ja koheneva kustannuskilpailukyky tukevat vientiä Viennin kasvu kiihtyy. Teollisuuden investoinnit lisäävät vientiä. Ulkomaisen arvonlisäyksen osuus viennistä suuri. Vaihtotase pysyy alijäämisenä. Kilpailukykysopimus parantaa hintakilpailukykyä yksikkötyökustannuksilla mitattuna ja tukee viennin kasvua. Hyvä investointivire jatkuu Rakennusinvestoinnit hidastuvat huippuvuoden jälkeen. Kone- ja laiteinvestoinnit piristyvät kun talous elpyy. Metsätalouden investoinnit jatkuvat. Alhainen reaalikorko tulee investointeja. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu Koheneva työllisyys ja luottamuksen vahvistuminen tukevat kulutuksen kasvua. Kiihtyvä inflaatio ja veronkorotukset alentavat kulutuksen kasvua. Palkansaajan ostovoima ei kasva. Kotitaloudet velkaantuvat, säästämisaste alhainen. 12

13 Kiihtyvä inflaatio leikkaa ostovoimaa ja kulutuksen kasvua 6 Yksityinen kulutus ja reaalipalkat määrän muutos, % Lähde: Tilastokeskus, VM Yksityinen kulutus Reaalipalkat -4

14 Luottamusindikaattorit ennakoivat kasvun kiihtymistä

15 Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu pysähtynyt Työlliset Talouskasvun jatkuminen pitää yllä työllisyyden kasvua. Kilpailukykysopimus ja työn tarjontaa lisäävät toimenpiteet tukevat työllisyyttä. Työttömyys vähenee hitaasti Rakenneyöttömyys edelleen korkea. Alueellisia ja ammatillisia yhteensopivuusongelmia edelleen. Avoimien työpaikkojen suhde työttömiin keskimääräisellä tasolla. Palkat Ansiotason nousu jatkuu maltillisena. Hidas talouskasvu ja vaimea työllisyyskehitys. Inflaatio kiihtyy Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu. Tuontihintojen nousu. Inflaatio paineet matalia Runsaasti vapaita resursseja. 15

16 Työllisyysaste nousee 70 prosenttiin 20 Työllisyys % Työttömyysaste (vasen asteikko) Työllisyysaste (oikea asteikko) Työttömyysaste = työttömät / työvoima (15-74 vuotiaat) Työllisyysaste = työlliset / työikäinen väestö (15-64 vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus, VM 55

17 Inflaatiopaineet ovat tavanomaista matalampia

18 Julkisen talouden näkymät Marja Paavonen Talousnäkymät

19 Julkinen talouden alijäämä pienenee hitaasti Näköpiirissä oleva talouskasvu ja työllisyyskehitys eivät riitä poistamaan alijäämää Velkasuhde kääntyy laskuun, mutta alkaa kasvaa jälleen 2020-luvulla

20 Valtiontalous jäämässä kauas tavoitteestaan 20

21 Velkasuhteen kasvu tasaantuu väliaikaisesti Julkisyhteisöjen velka Mrd. euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) 0 Lähde: Tilastokeskus, VM 21

22 Miksi hallitusohjelman tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa? Talouskasvu kohentaa julkista taloutta vain vähän. Pitkäaikaistyöttömyys ja työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat uhkaavat hidastaa työllisyyden kasvua. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja nopeasti. 22

23 Ikäsidonnaisten menojen kasvu syö osan hallituksen toimenpiteiden vaikutuksesta

24 Julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, jonka mittaluokka on vajaa 3 % suhteessa BKT:hen. 24

25 Sote-uudistus muuttaa julkisen talouden rakenteita vuodesta 2019 alkaen Kuntatalouden tulot ja menot likimain puolittuvat Noin puolet kuntien tehtävistä siirtyy maakuntiin Kuntatalouden menopaineet pienenevät Nopeasti kasvavat hoito- ja hoivamenot maakuntien vastuulle. Koska maakunnat toimivat täydellä valtion rahoituksella, kuntataloutta kuormittanut ikäsidonnaisten menojen kasvupaine siirtyy valtiontalouteen. Tavoitteena 3 mrd. euron säästöt menopaineita hillitsemällä v mennessä. Muutoskustannukset heikentävät julkista taloutta hieman Kertaluonteiset investoinnit tietojärjestelmiin Verotusta kevennetään, jotta kenenkään verotus ei kiristyisi uudistuksessa 25

26 Vain murto-osa paikallishallinnon velasta siirtyy maakuntiin Paikallishallinnon velka¹ Miljardia euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) ¹ Ml. sote- ja maakuntauudistus v Lähde: Tilastokeskus, VM 26

27 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit BKT:n määrän muutos, % 0,3 1,4 1,2 1,0 1,2 1,0 1,0 Työttömyysaste, % 9,4 8,8 8,5 8,1 7,8 7,6 7,4 Työllisyysaste, % 68,1 68,7 69,1 69,6 70,0 70,4 70,7 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:sta -2,7-1,9-2,3-2,0-1,7-1,1-1,2 Valtio -3,0-2,7-2,7-2,2-1,8-1,4-1,5 Paikallishallinto -0,6-0,5-0,5-0,5-0,5-0,4-0,4 Sosiaaliturvarahastot 0,9 1,3 0,9 0,7 0,5 0,6 0,6 Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, % BKT:sta -1,2-0,9-1,7-1,5-1,4-1,0-1,2 Julkisyhteisöjen velka 1, % BKT:sta 63,7 63,6 64,7 65,4 65,7 65,2 65,0 Valtionvelka 2, % BKT:sta 47,6 47,8 49,1 49,7 50,0 49,7 49,7 Kuntien velka 1, % BKT:sta 8,6 8,8 9,1 9,4 8,8 8,9 9,0 1 EDP-velka 2 Valtiokonttorin liikkeelle laskema velka Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 27

28 Marja Paavonen Jukka Railavo Kansantalousosasto Puh (vaihde) Lisätieto: Valtiovarainministeriön viestintä Mediapalvelunumero (arkisin 8 16)