Hannu Piekkola. Suomen Kansantalous

Transkriptio

1 Hannu Piekkola Suomen Kansantalous

2 Luentorunko KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! Ma Hannu Piekkola: Avaus, talouden ennustaminen Ti Jaakko Kiander, Seija Ilmakunnas, Markus Sovala Valtiot konkurssissa seminaari Ma 9-12 Petri Kuosmanen: Rahatalous Ti 8-12 Hannu Piekkola: Suomen kansantalous Ke 8-12 Hannu Piekkola: Suomen kansantalous, aiheiden ilmoittaminen Ti Oppimispäiväkirjan palautus, esitelmiä, aiheiden ilmoittaminen jatkuu Opettajat: Hannu Piekkola, Petri Kuosmanen University of Vaasa 2

3 KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! Opintojakson tavoitteena on antaa kokonaiskuva Suomen kansantaloudesta, mikä on nykytilanne ja miten tähän on tultu. Pääpaino on viime aikojen kehityksessä, mutta myöskin tavoitteena on selvittää BKT:n määrittelyä ja tilastoja. Kurssi koostuu johdanto-osasta jossa luennoitsijat käsittelevät eri aihealueilta kansantalouden muutamia keskeisiä kysymyksiä. Tämä osa on kaikille pakollinen ja luennoilla kierrätetään osallistujalista, (Poissaolo vain painavasta perustellusta syystä) Ke osallistujat jaetaan n. 15 hengen ryhmiin ja keskustellaan jo alustavasti esiintymisaiheista. Tämän jälkeen näistä edelleen muodostetaan pienryhmiä (1-3 henkeä) jotka tekevät kirjallisen raportin (n. 25) jostain keskeisestä alueesta) University of Vaasa 3

4 KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! Tavoite on että ryhmän laatimien raporttien aihealueet kattaisivat Suomen kansantalouden keskeisen sisällön sekä rakenteellisesti että kehityksellisesti. Sisällön runkona on mainitut kurssikirjat. (aihealueina voisivat olla esim. kansantalouden kasvu ja rakennemuutos, suomi ja ulkomaankauppa/maailmantalous/integroituminen, julkinen sektori Suomessa, suhdanteet, inflaatio ja sen torjunta, rahoitusmarkkinat, pankkikriisi ja sen opetukset, työmarkkinat ja työvoimapolitiikka jne ) Näitä aihealueita voivat osallistujat miettiä johdantojakson aikana. Ensimmäiset esiintymiset, lopullinen ryhmittely ja aiheiden määrittely sekä aikataulu sovitaan ti Wolff University of Vaasa 4

5 KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! Ryhmätyön lisäksi jokainen tekee henkilökohtaisen oppimispäiväkirjan käsitellyistä asioista ( n. 5 sivua) eli johdantojakson luennoista ja muiden tekemistä esityksistä. (tuo sivumäärä kaikkiaan, ei jokaisesta erikseen ) Arvostelu perustuu esityksiin ja raportteihin. Käytettyjen lähteiden laaja-alaisuus ja monipuolisuus on keskeinen arvostelukriteeri. Tarkemmat ohjeet annetaan sitten varsinaisessa tehtäväjakotilaisuudessa. Ei erillistä tenttiä. HUOM! OPPIMISPÄIVÄKIRJA ON OLTAVA VALMIS PÄÄSÄÄNTÖISESTI LOKAKUUN TAPAAMISESSA VIIKOLLA 41 SOVITTAESSA (vielä puuttuvista) RYHMÄTÖISTÄ University of Vaasa 5

6 VALTIOT KONKURSSISSA JA ELÄKKEET MAKSUSSA TALOUDEN TILA SUOMESSA JA EUROOPASSA ti klo Wolff SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Rehtori Matti Jakobsson ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden puheenjohtaja) JULKISEN TALOUDEN TASAPAINO SUOMESSA JA EU-MAISSA SEKÄ TYÖMARKKINANÄKYMÄT Apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala, Valtiovarainministeriö ja johtaja Jaakko Kiander, Palkansaajien tutkimuslaitos PT PANEELIN KOMMENTTIPUHEENVUOROT JA KESKUSTELU TAUKO JULKISEN TALOUDEN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUDET JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KESTÄVYYS Ylijohtaja Seija Ilmakunnas, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT PANEELIN KOMMENTTIPUHEENVUOROT JA KESKUSTELU YRITYSTEN NÄKYMÄT POHJANMAALLA Toimitusjohtaja Bengt Jansson, Pohjanmaan kauppakamari SEMINAARIN YHTEENVETO Seminaarialustuksia kommentoivat päätoimittaja Kalle Heiskanen, Pohjalainen ja professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto University of Vaasa 6

7 Luennon sisältö osa I Osa I Globalisaation haasteita taloudelle Osa II Suomen talouskasvu University of Vaasa 7

8 USD bn RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Latin America Other industrialised Other Asia China Japan Oil exporters Ketkä rahoittavat USAn alijäämää United States Euro Area Central and Eastern Europe Onko globaali likviditeetti taas liiallinen Rahoitusjärjestelmän säätelyn uusiminen University 8 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE

9 RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN - Toipuminen viipyy Kysyntälähtöisestä lamasta toipuminen voi olla nopeaa Pankki- ja rahoituskriiseistä toipuminen hidasta Ylivelkaantumisen purkaminen on pitkäaikainen prosessi Ovatko yritykset ylivelkaantuneet? Rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn palauttaminen vie aikaa Ovatko pankkien vakavaraisuus huono? Kriisin aikana talouden tuotantopotentiaali on pienentynyt Investoinnit ovat supistuneet, pääomakanta vanhenee Osa työvoimasta voi syrjäytyä työmarkkinoilta, rakenteellinen työttömyys lisääntyy Onko vielä pitkäaikaistyöttömiä, investoinnit korvanneet T&K Julkisen talouden tasapainottaminen vie voimavaroja Menoja joudutaan supistamaan ja/ tai veroja nostamaan University 9 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE

10 RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Maailmankauppa Kehittyneiden maiden tuonti Kehittyvien talouksien tuonti Määräindeksi 2000= Lähde: CPB Netherlands. Globalisaatio ja Vaasa Pari miljardia ihmistä tuli lisää kansainvälisen kaupan piiriin Työnjako Maailmankauppa Tieto- ja viestintäteknologian kehitys Välimatkojen merkityksen väheneminen Metropolien merkityksen kasvu University 10 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE

11 2008 Aasian taloudet Seija Parviainen SP Japanin tavaravienti, -tuonti ja teollisuustuotanto (volyymin muutos ed. kuukaudesta; viimeisimmät vientiluvut heinäkuulta; elokuun luvut ilm. ulkomaankaupasta 24.9., teollisuustuotannosta ) Tavaravienti Tavaratuonti Teollisuustuotanto 10 %-muutos ed. kuukaudesta / / /2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 5/2009 6/2009 7/ University 11 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE Lähde: Bloomberg.

12 Ilmastonmuutos ja talous Kööpenhaminan kokous: Hiilelle ja muille kasvihuonekaasuille riittävän korkea hinta? Ilmastosopimuksen kustannus 100 mrd euron kustannusten jako 95% uusista saasteista kehitysmaista Kiinassa kustannukset arvioitu olevan maassa 300 mrd euroa Ensi vaiheessa EU laajuinen kauppa ja myöhemmin OECD alue Sektorikohtaisesti myös laajemmalle Uusi ilmastosopimuksen alaisuudessa toimiva elin University 12 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE

13

14 Maailmantalous Maailmantalous on toipunut nopeasti finanssikriisiä seuranneesta pudotuksesta ja maailmankaupan kasvu on varsin nopeaa seuraavien kahden vuoden aikana. Euroalueen kasvu jää kuitenkin vaatimattomaksi Lähde: VM EU tammi-toukokuu 2010: Viennin määrän kasvu Kiinaan 12.5 mrd., USA vain 7.5 mrd University of Vaasa 14

15 * Osa I Suomen kansantalouskasvu BKT BKT per capita BKT per capita 2000 hinnoin Lähde: Tilastokeskus University of Vaasa 15

16 1992/1 1993/1 1994/1 1995/1 1996/1 1997/1 1997/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 Osa I Suomen kansantalouskasvu Viennin suhde BKT % 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % Viennin suhde BKT, markkinahinta Lähde: Tilastokeskus University of Vaasa 16

17 1000 henkeä Työllisyyden kasvu huhtikuusta 2003 huhtikuu heinäkuu 2010 BKT:n kuukausikuvaaja (oikea asteikko) 2000 = Työllisyyden kasvu (vasen asteikko) VM/KO/UL (Lähde:TK) xls 17

18 110 BKT 2008* * ** 2011** ** 2009* = = /VM/KO/UL (VM 2010:3) 18

19 Työlliset * 2010** 2011** 2012** = = /VM/KO/UL (VM: 2010:3) 19

20 BKT:n kasvu -8% 2009, 2-4% 2010 (VM, PT) BKT ja työllisyys trendin muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus * 2010 ** 2011 ** 2012 ** BKT Työllisyys, trendi Lama-Suomessa keskimääräisesti suurempi PUDOTUS 1990-l. alku BKT:n 16% alas % 2010 kasvu VM 2%, tuoreimmat yli 3% 2010 Lähde: VM University of Vaasa 20

21 * 2009* BKT:n kasvu BKT per capital vuosimuutos Lähde: Tilastokeskus University of Vaasa 21

22 1993/1 1993/3 1994/1 1994/3 1995/1 1995/3 1996/1 1996/3 1997/1 1997/3 1997/1 1997/3 1999/1 1999/3 2000/1 2000/3 2001/1 2001/3 2002/1 2002/3 2003/1 2003/3 2004/1 2004/3 2005/1 2005/3 2006/1 2006/3 2007/1 2007/3 2008/1 2008/3 2009/1 2009/3 2010/1 Tilastokeskus suhdannejulkaisu 2009 Q2-8.7% 2010 Q2 4.6% BKT määrä - 4.6% ed. vuosi ja -1,9% edellisestä neljänneksestä (huhti-kesä vrt. tammi-maalis) Jo BKT 2008 Q1 kasvu aleni 2,3%,metalliteo llisuus, tuoteverot Aikaisemmin pitkän aikavälin kasvun keskiarvo 2.7% 8.00 % 7.00 % 6.00 % 5.00 % 4.00 % 3.00 % 2.00 % 1.00 % 0.00 % % % % % % % % % % % 5.60 % 5.83 % 5.98 % 5.24 % 5.43 % 5.66 % 5.71 % %% 5.19 % 5.15 % 4.78 % 4.54 % 4.57 % %% 4.62 % 4.10 % 4.22 % 4.20 % 3.75 % 3.64 % 3.73 % 3.88 % 3.93 % 3.61 % 3.23 % 3.28 % 2.84 % % % 3.32 % 3.49 % %% 3.48 % 3.06 % 3.21 % 3.18 % 2.45 % 2.70 % 2.91 % 2.37 % 2.62 % %% 1.92 % % 2.12 % 2.12 % 1.62 % % 1.82 % 1.08 % 1.32 % 1.10 % 0.59 % 0.01 % % % BKT:n vol. muutos % % % % % % Lähde: Tilastokeskus % % University of Vaasa 22 BKT ed. vuoden neljännes Neljännesten kasvun ka BKT vol ed. neljännes Kasvuperintö tammikuu

23 Ansiokehitys Palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan kuluvana vuonna 2,6 %. Kun inflaatio samanaikaisesti kiihtyy n. 1½ %:iin, reaaliansiot kasvavat reilun prosentin verran. Ansioiden nousun arvioidaan vuosina 2011 ja 2012 hieman kiihtyvän, lähelle 3 prosenttia. Vuonna 2011 reaaliansiot nousevat vain marginaalisesti ja vuonna 2012 noin prosentin verran. Lähde: VM University of Vaasa 23

24 Yksikkötyökustannukset Vaikka kokonaistyöllisyys on nyt kääntymässä nousuun, yli vuoden työttömänä olleiden määrä on noussut jyrkästi, kun osa jo taantuman alkuvaiheessa työttömäksi jääneistä ei edelleenkään ole onnistunut Lähde: VM työllistymään University of Vaasa 24

25 Työllisyys kasvu-uralle 2011 Työllisyys ei vielä heikkene Työn tarjonta vähenee vuodesta 2009 Suuret ikäluokat eläkkeelle Inflaatio >2% öljy Kotitalouksien kulutus -1.9% Ostovoima kasvanut eli 2400 säästäminen noussut veroale lisää ostovoimaa % inflaatio alenee Ansiotasoindeksi 2.6% % Kuluttajahintaindeksi 1.2% % 2011 Työlliset vuotiaat, 1000 henkeä trendi a) - b) Lähtökohtatilanne hallituskauden alussa (Vanhanen I) ja tavoite (100000), c) - d) lähtökohtatilanne hallituskauden alussa (Vanhanen II) ja ehdollinen tavoite ( ). a) b) c) d) /VM/KO/UL (2010:7) xls Lähde: VM University of Vaasa 25

26 Yksityinen kulutus 55% BKT:sta Yksityisten kulutusmenojen kasvu palautuu kestokulutuksen vetämänä alkutalven notkahduksen jälkeen ja nopeutuu yhtäältä tulojen kasvun nopeutuessa ja toisaalta säästämisen kääntyessä laskuun ensi ja seuraavana vuonna. Myös julkinen kulutus (lähinnä koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut) lisääntyy kuntien rahoitusaseman kohentuessa jonkin verran ensi ja seuraavana vuonna. Lähde: VM University of Vaasa 26

27 Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu * 2010** 2011** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 179,7 184,6 171,3 177,7 186,7 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 5,3 0,9-8,0 2,1 2,9 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 8,2 8,6 8,2 Työllisyysaste, % 69,9 70,6 68,3 68,3 69,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,5 4,1 0,0 1,5 2,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 4,3 3,7 3,3 4,0 Julkinen talous keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan suhteutettuna BKT:een, prosenttia * 2010** 2011** Verot ja sosiaaliturvamaksut, % BKT:sta 42,9 43,0 43,0 42,7 43,5 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 47,2 49,3 56,0 56,1 55,2 Nettoluotonanto, & BKT:sta 5,2 4,2-2,7-3,3-1,4 valtionhallinto 1,0 0,5-4,9-5,9-4,3 paikallishallinto -0,2-0,4-0,5-0,2-0,1 työeläkelaitokset 4,1 3,9 2,9 2,9 3,1 muut sosiaaliturvarahastot 0,3 0,1-0,3-0,1-0,1 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 35,2 34,1 43,9 49,1 50,4 Valtionvelka, % BKT:sta 31,2 29,5 37,5 43,0 45,4 27

28 Julkinen talous Lähde: VM Valtion saamat tulot supistuivat tammi-toukokuussa 5½ % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Valtion tuloveron tuotto jäi alkuvuonna 13 % pienemmäksi vuoden takaiseen verrattuna (valtion osuutta yhteisöverosta muutettiin viime vuoden keväänä kuntien rahoitusaseman vahvistamiseksi. Arvonlisäverokertymä alkuvuonna vastaavasti 1½ % pienemmäksi (elintarvikkeiden verokannan alentaminen). Tammi-toukokuussa valtion menot lisääntyivät noin 14½ %. Alkuvuonna budjettitalouden menoja kasvattavat ajoitustekijät, jotka liittyvät mm. tulonsiirtoihin kunnille sekä yliopistouudistukseen University of Vaasa 28

29 Julkisen talouden rahoitusjäämä Velanottotarve Lähde: VM 2009/6 Huolimatta talouskasvun kiihtymisestä julkisen talouden alijäämä syvenee 3,2 prosenttiin BKT:sta. Valtion alijäämä kasvaa 5,7 prosenttiin kuluvana vuonna. Valtiontalous pysyy selvästi alijäämäisenä myös vuosina 2011 ja 2012 ja velanottotarve on molempina vuosina noin 8 mrd. euroa (PT -3.5% 2011) University of Vaasa 29

30 Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen osuus käytettävissä olevista tuloista, prosenttia Lähde: Tilastokeskus ** 2012** Säästämisaste Velkaantumisaste (vasen asteikko) (oikea asteikko) /VM/KO

31 Kansantalous ei velkaannu 10 8 Rahoitusjäämät osuus bkt:sta, % * Vaihtotase 6 4 Yritykset ml. rahoituslaitokset Kotitaloudet Julkisyhteisöt / VM/KO/UL, lähde: TK, SP xls 31

32 PT: Julkinen talous lähes tasapainoon jo ensi vuonna Huoli julkisen talouden velkaantumisesta ja kestävyydestä on hälvennyt huomattavasti verrattuna vielä muutamia kuukausia sitten vallinneeseen tilanteeseen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema kohentuu, ja yhteenlaskettuna ne päätyvät vuonna 2011 miltei tasapainoon; alijäämäksi tulee tänä vuonna 2,7 prosenttia ja ensi vuonna enää 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisten menojen suhde kokonaistuotannon arvoon Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu alijäämä ei missään vaiheessa ylitä 3 prosentin EMU-rajaa. Julkinen bruttovelka näyttäisi asettuvan kohtuulliselle 50 prosentin tasolle suhteessa BKT:hen. Veroaste eli verojen kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen pysyy tänä vuonna suunnilleen ennallaan mutta nousee ensi vuonna lähes prosenttiyksikön Lähde: PT University of Vaasa 32

33 PT: Julkinen elvytys oli suht. heiveröistä 2009 Taulukko 4. Valtion aktiivinen finanssipolitiikka Saksan ohella Suomessa valtioiden asema rahoitusmarkkinoilla vahva. Suomen julkinen velka ja alijäämä ovat alueen pienimpiä. Britanniassa jyrkempiä linjauksia, Julkinen velka / BKT 2009, 2010 Lähde: PT University of Vaasa 33

34 PT: Valtion tulot kehittyvät suotuisasti Vuonna 2011 energiaverot tuottavat valtiolle niihin tehtävien korotusten ja talouskasvun ansiosta yhteensä lähes 900 miljoonaa euroa tämänvuotista enemmän. Arvonlisäveroa kertyy lisää reilu miljardi euroa. Makeis- ja jäteveron korotusten tuotot ovat näihin lukuihin verrattuna hyvin vähäisiä. Yhteensä välillisten verojen kertymä kasvaa 10,5 prosenttia. Tuloveroihin ei ole tulossa merkittäviä aitoja kevennyksiä. Julkisten menojen suhde kokonaistuotannon arvoon Yhteisöveroa kertyy valtiolle lisää runsaat 700 miljoonaa euroa, mutta se jää yhä noin miljardi euroa alemmalle tasolle kuin vuonna Yhteensä valtion saamat välittömät verot lisääntyvät kymmenkunta prosenttia Kunnallisverot nousevat 0.2% Valtiontalouden alijäämä kutistuu 6,6 miljardiin euroon, kun menot eivät kasva Lähde: PT University of Vaasa 34

35 Suomessa BKT 2.4% University of Vaasa 35 Lähde: VM

36 Tuotanto ja tilausmäärät Teollisuuden tilaukset ja tuotanto kasvussa %, yoy D Teollisuuden uudet tilaukset, yoy, MA3 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2005=100, koko teollisuus, kausitasoitettu, Suomi, yoy, ma3 Lähde: TK /VM/KO/Sariola/

37 ... mutta teollisuustuotanto yhä n. 15 % alle v tason Selkeimpiä merkkejä toipumisesta on havaittavissa metsäteollisuudessa, jossa sekä tuotannon että uusien tilausten kasvu on ollut ripeää. Suurimman yksittäisen päätoimialan, metalliteollisuuden, osalta tuotannon kasvu oli kuitenkin yhä melko pientä.

38 2000/1 2000/3 2001/1 2001/3 2002/1 2002/3 2003/1 2003/3 2004/1 2004/3 2005/1 2005/3 2006/1 2006/3 2007/1 2007/3 2008/1 2008/3 2009/1 työlliset (100) 9000 Työllisyys aloittain ja yrittäjät yrittäjät alkutuotanto koko teollisuus (C, D, E) teollisuus (D) rakentaminen (F) kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne (G-I) rahoitus ja vakuutus, kiinteist ja liikeelämää palveleva muut palvelut (L-P) University of Vaasa 38 Lähde: Tilastokeskus

39 Eräiden jalostusalojen osuus BKT:sta 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Sähkötekniset tuotteet Metalliteollisuus (pl. sähköt.) Metsäteollisuus Kemianteollisuus Rakentaminen University of Vaasa 39

40 Eräiden palvelualojen osuus BKT:sta 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Kiinteistö palvelut Liike-elämää palv. toiminta Tietojenkäsittelypalv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Hallinto University of Vaasa 40

41 Osuus BKT % Metalliteollisuus ml. sähköteollisuus osuus BKT:sta 25 % Metalliteollisuus (ml. sähköt.) osuus BKT:sta 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % University of Vaasa 41

42 Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi) Kausitasoitettu tuotanto kasvoi kesäkuussa 0,8 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjatun sarjan mukaan tuotanto kasvoi 5,1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kuukaudesta University of Vaasa 42

43 Osa II Kansainvälinen talous Maailmantalous heikko kasvu Asuntorakentamisen romahdus USA, Is-Britannia, Espanja Inflaatio: elintarvikkeet, öljy 2008 Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus Lehman Brothers konkurssi syksy USA BKT Q2 3.2%, Kiina 9-10% Euroalue BKT -4% 2009, Teollisuuskasvu pysähtyi jo toukokuussa 2008 Lähde: VM University of Vaasa 43

44 Ilmastonmuutos ja talous Päivi Valkama VM Kööpenhaminan kokous: Hiilelle ja muille kasvihuonekaasuille riittävän korkea hinta? Ilmastosopimuksen kustannus 100 mrd euron kustannusten jako 95% uusista saasteista kehitysmaista Kiinassa kustannukset arvioitu olevan maassa 300 mrd euroa Ensi vaiheessa OECD laajuinen kauppa Sektorikohtaisesti myös laajemmalle Uusi ilmastosopimuksen alaisuudessa toimiva elin? Haasteet Suomen teollisuudelle University 44 of Vaasa Department of Economics INNODRIVE

45 Kansantalouden tilinpidon uudistus Vaihtuva perusvuosi. Uudessa menetelmässä perusvuotta vaihdetaan juoksevasti niin, että kiinteähintaiset luvut lasketaan edellisen vuoden hintoihin, esimerkiksi nyt julkaistavat vuoden 2009 tiedot vuoden 2008 hintoihin. Talouden rakennemuutokset paremmin huomioon kuin aiemmin käytetty kiinteä perusvuosi. Viitevuoden 2000 hintaisiksi ketjuttamalla vuosimuutokset. Ketjutettujen sarjojen absoluuttisia lukuja ei tule laskea yhteen. Esimerkiksi jonkin vuoden toimialoittaiset viitevuoden hintaiset arvonlisäykset eivät summaudu koko kansantalouden arvonlisäykseksi tai bruttokansantuotteen alaerät eivät summaudu bruttokansantuotteeksi. 2. Kaksoisdeflatointi: kiinteähintainen tuotos ja välituotekäyttö lasketaan tuotteittain noin 950 tuoteryhmän tarkkuudella ja kiinteähintainen arvonlisäys saadaan tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena. Muutokset saattavat olla suuria erityisesti toimialatasolla. Kaksoisdeflatointimenetelmää on uudistetuissa aikasarjoissa sovellettu vuodesta 2001 alkaen. 3. Julkisyhteisöjen terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelujen sekä pakollisen sosiaalivakuutuksen laskennassa suoriteindikaattoreiden käyttö Aiempi menetelmä perustui kustannusten deflatointiin ja oletukseen tuottavuuden pysymisestä vakiona University of Vaasa 46

46 BKT määritelmiä ja termistöä BKT bruttokansantuote markkinahintaan Kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. 1. Institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summa lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla Tilastokeskuksen viralliset tilastot 2. Kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti) Ennustelaitosten käyttämä tapa 3. Tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto). (EKT ) Kulutusmenot kotimaisten institutionaalisten yksiköiden menoja kulutustavaroiden tai palvelujen hankintaan. Kyseisiä tavaroita tai palveluita käytetään henkilökohtaisten tai yhteiskunnan kollektiivisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kulutusmenot voidaan käyttää joko kotimaassa tai ulkomailla. Yrityksillä ja rahoitus- ja vakuutuslaitoksilla ei ole kulutusmenoja. (EKT ) University of Vaasa 47

47 Termistöä Käytettävissä oleva tulo kansantalouden tilinpidossa juoksevien tulojen tasapainoerä tulojen uudelleenjaon tilillä. Se saadaan sektoreittain lisäämällä ensituloon saadut tulonsiirrot ja vähentämällä kaikki maksettavat tulonsiirrot. Se voidaan käyttää kulutukseen tai säästää Ensitulo tuloa, jonka kotimaiset talousyksiköt saavat osallistumisestaan tuotantoon ja korvauksia, jotka rahoitus- ym. varojen omistaja saa varojen järjestämisestä toisen yksikön käytettäväksi palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot vähennettynä tukipalkkiot, toimintaylijäämä, omaisuustulo Nettokansantuote markkinahintaan saadaan vähentämällä kiinteän pääoman kuluminen bruttokansantuotteesta (BKT) University of Vaasa 48

48 Termistöä Toimintaylijäämä Arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset ja tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot sekä kiinteän pääoman kuluminen. Se on tuotantotoimintojen yli- tai alijäämä ennen korkoja, maanvuokria tai muita maksuja ja vastaa tuloa, jonka yksiköt saavat tuotantovälineidensä omasta käytöstä Varastojen muutos Mitataan varastojen lisäysten arvon ja varastojen vähennysten ja tavanomaisen varastossa pidettyjen tavaroiden hävikin erotuksella. Varastot voivat koostua raaka-aineista ja puolivalmisteista, keskeneräisistä töistä, valmiista ja jälleenmyytävistä tavaroista University of Vaasa 49

49 Termistöä Yksityiset kulutusmenot Kotitalouksien kulutusmenot ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot yhteensä University of Vaasa 50

50 Huoltotase BKT=C+G+I+(Vienti- Tuonti) Keskeisen huoltotaseen tunnusluvut C kulutus, G julkinen kulutus, I investoinnit, Lähde: VM BKT = Exp - Imp + C + G + I University of Vaasa 51

51 University of Vaasa 52 Lähde: VM

52 Talouden seuranta Suomen kansantalouden kasvu 2008, 2010 VM ja Ennustelaitokset: ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos, PTT tutkimuslaitos Oma ennuste Kotitalouksien ostovoiman tarkastelu Palkkasumman kehitys (keskituntiansio (ansiotasoindeksi), työllisyys) Arvonlisäveron kertymät kuukausittain Työmarkkinat, työllisyyden ja työttömyyden kehitys: TEM:n tilastot, Tilastokeskus Tuotannon kehitys Luottamusindeksit Kuluttajat (luottamus omaan talouteen, yleinen TK), Yritykset (tuotanto, investoinnit, tilauskanta) EK Tuotannon kuukausikuvaajat Suomen kansantalouden pitkän aikavälin kasvun vahvuudet ja heikkoudet: toimialoittaiset katsaukset University of Vaasa 53