VALVONTASUUNNITELMA kdjsafkjaöfdiujfad

Transkriptio

1 Valitse kohde. 1 (16) VALVONTASUUNNITELMA Sosiaali- ja terveystoimi / Terveyspalvelut / Mielenterveys- ja päihdepalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut / Aikuisten sosiaalipalvelut kdjsafkjaöfdiujfad

2 VALVONTASUUNNITELMA 2 (16) SISÄLLYSLUETTELO VALVONTASUUNNITELMA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT SEKÄ AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT 1. JOHDANTO VALVONNAN KOHTEET Päihdeasiakkaiden laitoshoito Asumispalvelut VALVONNAN TOTEUTTAJAT VALVONNAN PAINOPISTEALUEET LAADUNVALVONTAMENETELMÄT Laadun hallinta ja omavalvonta Valvontakäynti Reaktiivinen valvonta Vuosineuvottelu Asiakastyytyväisyys ja palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen Espoon ulkopuolella toimivien sopimuskumppaneiden valvonta Muiden yksityisten asumispalvelujen ja päihdehuollon laitospalvelujen valvonta LAATUPOIKKEAMA VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI. 15 LÄHTEET. 16 LIITTEET 16

3 VALVONTASUUNNITELMA 3 (16) 1. JOHDANTO Sosiaalipalvelujen järjestäminen on siirtynyt entistä enemmän julkisten ja yksityisten toimijoiden verkostoon. Riippumatta siitä, tuottaako palvelut julkinen vai yksityinen palveluntuottaja, kuntalaisille palvelujen on oltava yhdenvertaisia, asianmukaisia ja turvallisia. Palvelujen tulee olla myös taloudellisesti ja tehokkaasti järjestetyt. Palvelujen valvonta kuuluu aluehallintoviranomaiselle sekä sille kunnalle jossa palveluja tuotetaan. Kunnassa valvontaviranomaisena toimii sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai sen määräämä(t) viranhaltija(t). Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisessa on kysymys julkisoikeudellisesti ilmoituksen- ja luvanvaraisesta toiminnasta. Tämä valvontasuunnitelma on Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä aikuisten sosiaalipalvelujen yhdessä laatima dokumentti siitä, miten kyseiset toimijat käytännössä toteuttavat kunnan valvontavelvoitteen. Valvontasuunnitelman tarkoituksena on: turvata espoolaisille asumis- ja laitoskuntoutuspalveluja käyttäville mahdollisimman laadukkaat palvelut tukea palveluntuottajia toiminnan kehittämisessä auttaa palveluntuottajia tunnistamaan mahdolliset toiminnassa syntyvät riskit ja ennaltaehkäisemään niitä konkretisoida kunnan lakisääteiset valvontavelvoitteet yhdenmukaistaa valvonnan käytännöt ja varmistaa valvonnan kohdentaminen tarkoituksenmukaisiin asioihin. Valvontasuunnitelma on yksi keino edistää kuntalaisten mahdollisuuksia hyvään arkeen. Valvontasuunnitelman avulla nostetaan esiin tärkeitä palvelujen järjestämisen periaatteita; suunnitelmallisuus, laillisuus, vastuullisuus, tuloksellisuus ja kumppanuus. Valvontasuunnitelman avulla voimavarat suunnataan keskeisiin, vaikuttavuudeltaan merkittäviin asioihin; henkilöstö, toimitilat, asiakkaan asema ja oikeudet, asiakkaiden hoito, huolenpito ja kuntoutus, asiakirjahallinta ja dokumentointi. Valvontasuunnitelmassa ei erotella julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia; palvelujen on oltava kuntalaisille yhdenvertaisia ja asianmukaisia. Painotamme ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä vrt. neuvonta, ohjaus ja seuranta. Tämä valvontasuunnitelma noudattaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, Valviran, antaman valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteitä. Tämän kunnan valvontasuunnitelman lisäksi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 6 mukaan yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palveluntuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet.

4 VALVONTASUUNNITELMA 4 (16) Valvontasuunnitelmaa ohjaava keskeinen säädöspohja Suomen perustuslaki 731/1999 Kuntalaki 365/1995 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Sosiaalihuoltoasetus 607/1983 Päihdehuoltolaki 41/1986 Mielenterveyslaki 1116/1990 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 Asetus yksityisistä sosiaalipalveluista 1053/2011 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettu laki 159/2007 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/ VALVONNAN KOHTEET Espoon kaupunki järjestää päihdehuollon lyhyt- ja pitkäaikaista laitoshoitoa ja mielenterveys-, päihde- ja pitkäaikaisasunnottomien asiakkaiden asumispalveluja sekä tuottamalla palveluja itse että ostamalla niitä yksityisiltä palvelutuottajilta. Tässä kappaleessa esitetään lyhyt kuvaus valvonnan kohteena olevien palvelujen sisällöstä ja luonteesta Päihdeasiakkaiden laitoshoito Päihdehuollon laitoskuntoutuksella tarkoitetaan lyhytkestoista hoitoa vieroitus- ja selviämishoitoyksiköissä sekä pidempiaikaista päihdehuollon kuntoutuslaitoksissa tapahtuvaa kuntoutusta. Vieroitusyksikössä pyritään pysäyttämään päihteiden käyttökierre ja luomaan edellytykset fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kuntoutumiselle. Vieroitushoito on lyhytkestoista. Espoo järjestää vieroitushoitoa kunnan omana toimintana Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Empun vieroitushoitoyksikössä. Lisäksi vieroitushoitoa ostetaan Espoon A-klinikalta. Espoossa toimii kunnan itse tuottamana palveluna selviämishoitoasema asiakkaille, jotka päihtymyksen vuoksi tarvitsevat sairaanhoidollista seurantaa, mutta eivät ole sairaalahoidon tarpeessa. Päihdehuollon kuntouttava laitoshoito on pitempikestoista laitoshoitoa. Kuntouttava laitoshoito on tarkoitettu avohoitoa tukevaksi hoitojaksoksi päihdeongelmaisille, osaksi asiakkaan kokonaiskuntoutusta silloin, kun avohuollon palvelut ja vieroitus laitoshoidossa eivät riitä, tai silloin, kun kuntoutuminen edellyttää väliaikaista irrottautumista normaalista elinympäristöstä. Laitoshoitojakso perustuu asiakkaalle tehtävään palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan ja sen pituus määräytyy yksilöllisesti hoidon tarpeen mukaan.

5 VALVONTASUUNNITELMA 5 (16) Kaupunki ostaa päihdehuollon laitoskuntoutusjaksoja yksityisiltä palvelutuottajilta. Keskeisiä työmuotoja kuntoutuslaitoksissa ovat yksilö- ja ryhmäkeskustelut, terveyden kohentaminen, toiminnallinen kuntoutus sekä laitoshoidon jälkeisen jatkohoidon suunnittelu. Palveluntuottajista valtaosa sijaitsee Espoon ulkopuolella Asumispalvelut Asumispalveluja järjestetään sosiaalihuoltolain mukaan palvelu- ja tukiasumisena. Päihdehuollon asumisjärjestelmään kuuluvat lisäksi asunnottomien ensisuojat/ vastaanottoyksiköt. Tukiasuminen voi tapahtua tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa tai keskitetyssä asumisyksikössä. Asukkaat huolehtivat arjen asioistaan pääosin itse, mutta tarvitsevat ohjaajan tukea ja ohjausta joissakin elämänhallinnan kysymyksissä ja asioiden hoitamisessa. Kohdennettu tuki on yleensä tiiviimpää keskitetyissä asumisyksiköissä eli nk. tuetun asumisen asumisyksiköissä. Palveluasumisessa asukkaat saavat päivittäistä tukea, apua ja palveluita omatoimisen suoriutumisen mahdollistamiseksi. Palveluntuottaja järjestää asumiseen liittyvät palvelut (esim. avustaa liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa) sekä asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi tarvittavat palvelut. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu vaikeasti toimintarajoitteiselle kuntoutujalle, joka tarvitsee jatkuvasti hoivaa ja huolenpitoa sekä ympärivuorokautista tukea. Asuminen on yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa. Tehostetussa palveluasumisessa henkilöstöä on paikalla ympärivuorokauden. Kuntoutujaa avustetaan päivittäisissä toiminnoissa sekä lääkehoidossa. Ensisuojassa/vastaanottoyksikössä pyritään tyydyttämään asiakkaiden välittömät perustarpeet (asunto, ravinto ja terveys), selvittämään huollon tarve ja ohjaamaan muuhun hoitoon. Vastaanottoyksikkö on ympärivuorokautinen palvelukeskus, jonka tavoitteena on parantaa heikoimmassa asemassa olevien asunnottomien elinoloja. Espoon alueella mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja tuotetaan kaupungin omina palveluina Auroranportin palveluasunnoissa. Päihdekuntoutujien asumispalveluja tuotetaan omina palveluina Olarinluoman palvelu- ja tukiasunnoissa, Sepänkylän tukiasunnoissa ja Neppersin huoltokodissa. Lisäksi Espoo ostaa sekä mielenterveys- että päihdeasiakkaiden asumispalveluita yksityisiltä palvelutuottajilta.

6 VALVONTASUUNNITELMA 6 (16) 3. VALVONNAN TOTEUTTAJAT Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelujen ja päihdehuollon laitoshoidon valvonta kuuluu mielenterveys- ja päihdepalveluille ja siitä vastaavat palvelupäälliköt. Tarkastustoiminnan käytännön toteutuksen palvelupäälliköt voivat tarvittaessa delegoida alaiselleen. Pitkäaikaisasunnottomien tehostettujen ja tuettujen asumispalvelujen valvonta kuuluu aikuisten sosiaalipalveluille ja siitä vastaa aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö. Tarkastustoiminnan käytännön toteutus on osa aikuisten sosiaalipalvelujen asunnottomien palveluja koordinoivan johtavan sosiaalityöntekijän työtä. Valvontatyö on myös osa aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden tehtäviä. Taulukossa 1. on kuvattuna valvontakäyntien suunnitelma valvontakohteista ja yksiköistä, tarkastuskäyntien ajankohta ja tarkastuksesta vastaava henkilö. Kaupungin omat yksiköt on taulukossa kirjoitettu sinisellä tekstillä. TAULUKKO 1. Valvontakäyntien suunnitelma Espoon alueella vuosina Valvonnan kohde Yksiköt/ omat ja ostetut Tarkastuskäyntien ajankohta Tarkastuksen vastuuhenkilö Päihdehuollon kuntouttava laitoshoito Empun vieroitushoito A-klinikan vieroitushoito Tarkastuskäynnit suoritetaan keväällä palvelupäällikkö Asumispalvelut/ mielenterveyspalvelut tukiasuminen /ASPA palvelut Oy tuki- ja palveluasuminen/eedi Oy Tarkastuskäynnit suoritetaan keväällä palvelupäällikkö palveluasuminen/esperi Care Oy Palvelukodit 4 kpl/ Länsituuli Oy Palvelukodit 3 kpl /Pihlajakoti Oy Auroranportin palveluasunnot Asumispalvelut/ päihdepalvelut Kuninkaankallio (palveluasuminen)/helsingin Diakonissalaitos Olarinluoman vastaanottokoti ja palvelu- ja tukiasunnot Neppersin huoltokoti Tarkastuskäynnit suoritetaan keväällä. Kuninkaankallioon tehdään yhteinen tarkastuskäynti aikuisten sosiaalipalvelujen kanssa. palvelupäällikkö Sepänkylän tukiasuntola

7 VALVONTASUUNNITELMA 7 (16) tukiasuminen/espoon Diakoniasäätiö Asumispalvelut/ aikuisten sosiaalipalvelut Kuninkaankallio (tuettu ja tehostettu asuminen) /Helsingin Diakonissalaitos Itäviittayhteisö (tuettu asuminen) /Kalliolan Setlementti Tarkastuskäynnit suoritetaan keväällä. Kuninkaankallion osalta tehdään yksi yhteinen tarkastuskäynti yhdessä päihdepalvelujen kanssa. aikuisten sosiaalipalveluja koordinoiva johtava sosiaalityöntekijä

8 VALVONTASUUNNITELMA 8 (16) 4. VALVONNAN PAINOPISTEALUEET Espoon kaupunki toteuttaa toiminnan ja laadun valvontaa alueellaan sijaitsevien yksiköiden kanssa. Valvonta on järjestelmällistä, ja se tapahtuu palveluntuottajan kanssa solmitussa sopimuksessa määritellyin ehdoin. Valvontaa tukee Valviran valvontaohjelma. Valvovan viranomaisen ohjaus-, neuvonta- ja tarkastuskäyntien dokumentointiin käytetään Valviran tarkastuskertomuslomaketta. Vuosina valvontaa painotetaan taulukon 2. mukaisesti. TAULUKKO 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä aikuisten sosiaalipalvelujen asumispalvelujen valvonta TOIMINNAN ORGANISOINTI, TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN JA ASIAKASRAKENNE Valvonta kohdistuu näihin: Toiminta-ajatus ja strateginen suunnittelu Vaadittava taso Toimintayksiköllä on toimintasuunnitelma, johon on kirjattu tarkoin, mille asiakasryhmille palvelu on tarkoitettu, minkälaisiin tarpeisiin palvelulla pyritään vastaamaan ja mitkä ovat palvelun tavoitteet. Asiakkaiden sijoittaminen Johtaminen Sosiaalihuollon järjestäminen perustuu viranomaisen tekemään päätökseen, tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen (Asiakaslaki 6 ). Asiakas sijoitetaan yksikköön, josta hän saa tarvitsemansa palvelut. Sijoittamispäätökset tehdään moniammatillisessa työryhmässä, jossa varmistetaan asiakkaan palveluketjun toimivuus ja palvelun saaminen oikeaan aikaan. Asiakkaan palvelutarve selvitetään ennen päätöksentekoa, ja siinä huomioidaan asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Erilaisia asiakasryhmiä ja hyvin eri-ikäisiä asukkaita ei sijoiteta samaan yksikköön, sillä he tarvitsevat erilaisia palveluja. Asumispalveluyksiköllä on kelpoisuusehdot täyttävä toiminnan vastuuhenkilö, jonka tehtävänkuva on määritelty. Henkilöstö tuntee hoitopaikan kirjalliset suunnitelmat ja ohjeet.

9 VALVONTASUUNNITELMA 9 (16) Laadunhallinta ja omavalvonta Yhteistyö ja verkostot Asumispalveluyksiköllä on laadittuna omavalvontasuunnitelma, jolle on nimetty vastuuhenkilö. Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävänä. Palveluntuottajan yhteistyö kaupungin, asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa on säännöllistä ja toimii. HENKILÖSTÖ Valvonta kohdistuu näihin: Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Henkilöstömitoitus ja rakenne Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi TOIMITILAT Valvonta kohdistuu näihin: Yhteiset tilat Vaadittava taso Vastuuhenkilö on kelpoisuuslain 10 4 momentin mukainen kelpoisuus (soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus ja riittävä johtamistaito (väh. 3 v.)) Henkilöstöllä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuus (272/2005) ja /tai 559/1994 (terveydenhuolto) mukainen kelpoisuus Kuvaus henkilöstörakenteesta ja mitoituksesta. Kaikissa työvuoroissa on koulutettuja työntekijöitä. Hoitohenkilöstöön lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Yksikössä käytetään tarvittaessa erityisasiantuntemusta. Henkilöstön täydennyskoulutus ja työnohjaus on järjestetty. Henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty asianmukaisesti. Henkilöstön hyvinvointia, sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden määrää seurataan. Vaadittava taso Yksiköiden sijoittamista taajama-alueiden ulkopuolelle vältetään. Toimitilat ovat esteettömät ja turvalliset ja mahdollistavat asukkaiden yhteisen toiminnan ja yksilöllisen kuntoutumisen. Henkilökohtaiset asunnot Jokaisella on pääsääntöisesti oma huone. Yhden hengen huoneen pinta-ala vähintään 20 m2, kaksion pintaala vähintään 30 m2. Ryhmäasumisessa on lisäksi riittävät yhteiset tilat.

10 VALVONTASUUNNITELMA 10 (16) Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Kameravalvonta ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Valvonta kohdistuu näihin: Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen Asiakasmaksut Riskit on arvioitu, tapaturma- ja vaaratilanteet on kirjattu ja arvioitu säännöllisesti. Pelastusviranomaisten hyväksymä pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys on laadittu ja päivitetty. Kulunvalvonta on asianmukaisesti järjestetty. Kameravalvonnalle on peruste ja asukkaita on informoitu valvonnasta. Kameravalvonnan käytöstä ja henkilötietojen keräämisestä on laadittu rekisteriseloste. Vaadittava taso Asiakkailla on ajantasaiset kirjalliset palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat, jonka laadintaa asiakas itse osallistuu, ja jonka laatimisesta, toteutumisesta ja arvioinnista päävastuussa on palveluntuottaja. Asukkailla on tiedossa sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot ja asiakasta neuvotaan muistutus- ja kantelumenettelystä. Asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulain ja asetusten mukaisesti. Maksuja kohtuullistetaan tarvittaessa. Asiakkaalle jää hänen elämisensä tarpeisiin riittävä käyttövara. Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa Pakotteet ja rajoitukset ASIAKKAIDEN HOITO, HUOLENPITO JA KUNTOU- TUS Valvonta kohdistuu näihin: Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakyvyn ylläpito ja edistävä toiminta Yhteistyö omaisten kanssa on säännöllista. Rajoitteita voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa hoidossa. Yksikössä voi olla käytäntöjä, sääntöjä ja sopimuksia, jotka on kirjattu. Vaadittava taso Asiakkaalle on järjestetty palveluita ja tukitoimia kuntoutussuunnitelmassa määritellyn mukaisesti Terveyden- ja sairaanhoito Lääkehuolto Yksikön terveydenhuollon palvelut on järjestetty. Asiakkaiden terveydentilaa seurataan säännöllisesti. Asiakkaat saavat tarvitsemansa sairaanhoidon palvelut. Henkilökunnalla on ensiapuvalmius. Tartuntatautien ehkäisemiseksi toteutetaan voimassa olevia ohjeita. Yksikössä on STM:N oppaan 2005:32 Turvallinen lää-

11 VALVONTASUUNNITELMA 11 (16) kehoito -mukainen lääkehoitosuunnitelma Asumispalveluyksikössä on kirjalliset, allekirjoitetut ja päivitetyt lääkkeiden jako- ja antoluvat. Tartuntatautien ehkäisy Terveydensuojelu ASIAKIRJAHALLINTO JA DOKUMENTOINTI Valvonta kohdistuu näihin: Asiakirjahallinto ja dokumentointi Tartuntatautien ehkäisemiseksi yksikössä toteutetaan kulloinkin voimassa olevia ohjeita. Toimintayksikön tiloissa on tehty terveydensuojelulain mukainen arviointi. Yksikössä on hygieniaosaamistodistukset (hygieniapassit) Elintarvikelain edellytysten mukaisesti. Vaadittava taso Asumispalveluyksikössä on kirjalliset ohjeet asiakasasiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä ja salassapidosta. Asumispalveluyksikössä on tehty asiakkaan kuntoutuksen kannalta riittävät ja asianmukaiset asiakaskirjaukset Tietosuojavastaava on nimetty ja tietosuojasta on annettu ohjeistus Rekisterinpitäjä on määritelty ja asumispalveluyksiköllä on arkistointisuunnitelma

12 VALVONTASUUNNITELMA 12 (16) 5. LAADUNVALVONTAMENETELMÄT 5.1. Laadunhallinta ja omavalvonta Asiakkaalla on oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun (Asiakaslaki 4 ). Laadun voi määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, edullisin kustannuksin sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaan. Asumispalvelua tulee kyetä kohdentaa ensisijaisesti sitä eniten tarvitseville. Laadunhallinta on osa arkityön johtamista. Hyvä laatu on keskeinen kilpailutekijä palveluntuottajan arjen toiminnassa ja se parantaa toiminnan tuottavuutta. Laadunhallinnan tavoitteena on asiakastyytyväisyys, kannattava liiketoiminta sekä kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen. Laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa osallistumisen palvelua koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin. Yksityisen palveluntuottajan on vastattava siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Toimintayksiköllä tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset. Yksityisistä sosiaalipalveluista annettu laki velvoittaa yksityistä palveluntuottajaa laatimaan toiminnan asianmukaisuuden ja laadun varmistamiseksi omavalvontasuunnitelman, joka on pidettävä julkisesti nähtävänä. Palvelutuottajan tulee täyttää sovitut toimintaedellytykset ja arvioida jatkuvasti omaa toimintaansa. Palvelutuottajan omavalvonnan on oltava säännöllistä ja osana toimintayksikön arkea. Palvelutuottajan omavalvontajärjestelmää arvioidaan osana valvontatoimintaa. Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi suunniteltujen menettelytapojen kuvausta ja siinä käytettäviä asiakirjoja. Suunnitelma on julkinen asiakirja ja se on pidettävä julkisesti nähtävänä ja sen toteutumista on seurattava. Omavalvonta on jatkuva prosessi organisaation laadunhallintajärjestelmässä sekä havaittujen epäkohtien korjaamisessa. Omavalvonnan tarkoituksena on varmistaa oikeus hyvän sosiaalihuollon, asiakkaan perusoikeuksien sekä sosiaalihuollon toimintaperiaatteiden toteutumiseen. Palveluntuottajalla on oltava sellaiset järjestelmät, joilla mahdolliset puutteet havaitaan ja korjataan välittömästi ja joilla toiminnan riskit tiedostetaan ja luodaan menettelytavat niiden torjumiseksi. Omavalvonta on keskeinen osa yksikön toiminnan kehittämistä ja laadunhallintaa. Se on myös tärkeä osa palvelutoiminnan ennakkovalvontaa, joka ehkäisee valvontaviranomaisen tarvetta puuttua jälkikäteisen valvonnan tai velvoitteiden keinoin toimintayksikön toimintaan. Kunta voi toteuttaa ja seurata oman toiminnan lainmukaisuutta ja asianmukaisuutta tehokkaalla omavalvonnalla. Myös julkisissa sosiaalipalveluissa on suositeltavaa laatia omavalvontasuunnitelma, kuten yksityisissä sosiaalipalveluissa.

13 VALVONTASUUNNITELMA 13 (16) 5.2. Valvontakäynti Espoon alueella sijaiseviin asumispalveluja ja päihdehuollon laitospalveluja tuottaviin yksiköihin tehdään ennalta sovittu valvontakäynti pääsääntöisesti kerran vuodessa. Valvontakäynti on aina vuorovaikutteista yhteistyötä palveluntuottajan kanssa. Valvontakäynnillä on mukana valvontakäynnin suorittaja sekä tarkastettavan asumispalveluyksikön edustaja. Ennen ennalta sovittua valvontakäyntiä palveluntuottajalle lähetetään tämän valvontasuunnitelman liitteenä oleva tarkastuskertomuslomake, johon palveluntuottaja kuvaa itse, miten kukin valvonnan kohteena oleva seikka toteutuu yksikössä. Palveluntuottaja lähettää lomakkeen etukäteen valvovalle viranomaiselle ja se käydään läpi valvontakäynnillä palveluntuottajan kanssa. Valvontakäynnillä tavataan ja kuunnellaan asumispalveluissa olevia asukkaita heidän omassa toimintaympäristössään Valvontakäynnin suorittaja voi ottaa valokuvia tiloista käynnin aikana. Valvontakäynnin suorittaja laatii käynnistään tarkastuskertomuksen, joka annetaan tiedoksi palveluntuottajalle ja aluehallintovirastolle. Tarkastuskertomuksista laaditaan raportti, joka raportoidaan kerran vuodessa sosiaali- ja terveyslautakunnalle Reaktiivinen valvonta Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja aikuisten sosiaalipalvelujen työntekijän on aina ilmoitettava havaitsemistaan epäkohdista tai huolestaan valvonnasta vastuussa olevalle henkilölle. Valvonnasta vastaavat henkilöt yhdessä tekevät suunnitelman siitä, miten asiassa edetään. Ensisijaisesti havaittuja epäkohtia selvitetään yhdessä palveluntuottajan kanssa. Saamaansa palveluun tyytymätön asiakas voi tehdä muistutuksen tai kantelun kohtelustaan. Muistutukset ja kantelut osoitetaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelupäällikölle tai aikuisten sosiaalipalvelujen päällikölle. Kirjallisiin ja suullisiin asiakas-, omais- ja sidosryhmäpalautteisiin reagoidaan viivyttelemättä. Suulliset palautteet kirjataan, käsitellään ja ratkaistaan palautteen antajan ja asumispalveluyksikön henkilökunnan kanssa. Kirjallisiin palautteisiin laaditaan vastine viimeistään kahden viikon kuluessa palautteen saapumisesta yhteistyössä asumispalveluyksikön kanssa. Palautteen antajaan ollaan aina yhteydessä myös puhelimitse Vuosineuvottelu Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuisten sosiaalipalvelut kutsuvat kerran vuodessa pidettävään vuosineuvotteluun jokaisen palveluntuottajan erikseen. Vuosineuvottelussa tehdään yhteenveto kuluneesta vuodesta kummankin osapuolen näkökulmasta. Vuosineuvotteluissa osapuolet sopivat seuraavan vuoden toiminnan laajuudesta, laadusta ja hinnasta ja laativat seuraavan vuoden toteuttamisohjelman. Vuosineuvottelusta tehdään muistio.

14 VALVONTASUUNNITELMA 14 (16) 5.5. Asiakastyytyväisyys ja palvelun suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen Jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon asianomainen asiakas osallistuu aina. Suunnitelma kirjataan ja se tarkastetaan säännöllisin väliajoin. Asiakkaan niin halutessa myös hänen lähiverkostollaan on mahdollisuus osallistua suunnitelman tekoon. Omaisten osallistumista asukkaan arkipäivään ja hoitoon tuetaan perehdyttämällä omaiset hoitokodin toimintatapoihin. Asumispalveluyksikössä järjestetään omaisten tapaaminen vähintään kerran vuodessa. Palveluntuottaja on kuvannut kirjallisesti käyttämänsä asiakaspalautejärjestelmän. Asumispalveluyksikkö osallistuu Espoon kaupungin toteuttamaan asiakastyytyväisyyskyselyyn ja muihin hoidon laadun mittauksiin. Palvelutuottajalla on ohjeet sitä, miten asiakas ja omaiset voivat antaa laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvää palautetta. Palvelutuottajan on kirjattava myös tiedot siitä, miten palautteista ja asiakkailta tulleista muistutuksista saatua tietoa käytetään hyödyksi omavalvonnassa ja toiminnan kehittämisessä. Asiakkailta ja omaisilta saatu palaute käsitellään asumisyksikössä ja tehdään tarvittaessa niihin liittyvät selvitykset ja tarkastukset. Laadunvalvonnalla kehitetään palvelua ja hoidon laatua tiiviissä yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Palveluntuottaja kehittää asiakaspalautejärjestelmää yhdessä Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä Aikuisten sosiaalipalvelujen kanssa Espoon ulkopuolella toimivien sopimuskumppanien valvonta Espoon sosiaali- ja terveystoimen periaatteena ja linjauksena on sijoittaa asumispalveluja tarvitsevat kuntoutujat pääsääntöisesti Espooseen. Joitakin espoolaisia on kuitenkin sijoitettu asumispalveluihin Espoon ulkopuolelle ja lisäksi osa päihdehuollon laitoskuntoutusta tarjoavista palvelutuottajista toimii Espoon ulkopuolella. Sijoitettaessa espoolaisia Espoon ulkopuolelle, palveluntuottajaan ollaan sijoitusvaiheessa yhteydessä. Palvelutuottajan edellytetään ilmoittavan palveluistaan samalla lomakkeella, jota Espoo käyttää alueellaan sijaitsevien palvelutuottajien kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuisten sosiaalipalvelut eivät tee vuosittaisia valvontakäyntejä Espoon ulkopuolelle, joissa on yksittäisiä asukassijoituksia asumispalveluissa tai laitoshoidossa. Palveluntuottajat lähettävät espoolaisten asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat ja kuntoutumisen yhteenvedot hoidon päättyessä tai vähintään kerran vuodessa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuisten sosiaalipalvelut on tarpeen mukaan yhteydessä sijaintikunnan valvontaviranomaiseen Muiden yksityisten asumispalveluiden ja päihdehuollon laitospalveluiden valvonta Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle Valviran aluehallintoviranomaiselle sekä sille kunnalle, jossa palveluja annetaan (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 8 ). Espoolla on vastuu valvoa alueellaan sijaitsevia yksityisiä asumispalveluita ja päihdehuollon laitoksia riippumatta siitä, ostaako Espoo niistä palveluja. Palvelun tulee täyttää lakien ja viranomaismääräysten asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottaja on velvoitettu perehtymään.

15 VALVONTASUUNNITELMA 15 (16) 6. LAATUPOIKKEAMA Mikäli valvonnan kohteena olevaan asumispalvelutoimintaan kohdistuu useita valituksia tai siinä ilmenee muuten laatuepäkohtia, selvittää mielenterveys- ja päihdepalvelujen tai aikuisten sosiaalipalvelujen henkilöstö näitä ensin yhdessä palveluntuottajan kanssa. Puutteiden korjaamiseksi Mielenterveys- ja päihdepalvelut tai aikuisten sosiaalipalvelut antavat palveluntuottajalle ohjeet ja aikataulun tilanteen korjaamiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuisten sosiaalipalvelut ilmoittavat myös asiasta aluehallintoviranomaiselle. Kaupungilla on oikeus purkaa ostopalvelusopimus, elleivät palveluntuottajan palvelut ole sopimuksen mukaisia taikka eivät täytä yhteisesti sovittuja laatuvaatimuksia eikä puutteiden korjaamiseksi ole kohtuullisessa ajassa esitetty hyväksyttävää suunnitelmaa. 7. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä aikuisten sosiaalipalvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvonnan tuloksista raportoidaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle seuraavan vuoden maaliskuussa. Raportissa kuvataan valvonnan kattavuutta, tarkastusten määrää, valvontaan käytettyä aikaa, mahdollisia havaittuja puutteita, muistutuksia ja valituksia ja niistä seuranneita toimenpiteitä. Samalla arvioidaan valvontatoiminnan kehittämistarpeet, joilla on keskeinen merkitys seuraavaa valvontasuunnitelmaa laadittaessa tai päivitettäessä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä arvio valvontasuunnitelman toteutumisesta ja tarvittavista toimenpiteistä sekä jäljennökset tarkastuskertomuksista lähetetään Aluehallintovirastoon.

16 VALVONTASUUNNITELMA 16 (16) LÄHTEET Valvira: Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito, Valtakunnallinen valvontaohjelma , Valvontaohjelmia 5:2012 Valvira: Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet, Yleinen osa, Valtakunnallinen valvontaohjelma , valvontaohjelmia 2:2012 Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö (voimaan ) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Sosiaalihuoltoasetus 607/1983 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta /603 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) LIITE Liite 1. Ohjaus- ja valvonta- sekä tarkastuskäynnin kertomus