Kehitysvammahuollon palvelujen tilanne ja toimivuus valvonnan ja lupahallinnon Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu

Transkriptio

1 Kehitysvammahuollon palvelujen tilanne ja toimivuus valvonnan ja lupahallinnon Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Marja-Leena Kärkkäinen Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Johtaja Oulussa Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja vastuualue

2 Kehitysvammahuollon ohjaus ja valvonta (Kvl 3 ) Sosiaali- ja terveysministeriö STM Erityishuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. (3 ) STM vastaa palvelujen toimivuudesta. Se määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Ministeriö myös valvoo palvelujen toteuttamista ja laatua Aluehallintovirasto Avi Aluehallintovirastolle kuuluu erityishuollon suunnittelu ohjaus ja valvonta toimialueellaan.(3 ) Se myöntää luvat yksityisille palvelujen tuottajille. Kantelut ratkaistaan pääsääntöisesti aluehallintovirastoissa sekä kehitysvammaisten erityisohjelmista tulevat valitukset ja oikaisuvaatimukset. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

3 Valviran rooli ja tehtävät kehitysvammahuollon ohjauksessa ja valvonnassa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi erityishuollon ohjauksessa ja valvonnassa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo erityishuoltoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat: 1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat; (yhteiset valvontaohjelmat) 2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat; 3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuoltoa tai terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan; sekä 4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

4 4 Keskeiset säädökset ja ohjaavat asiakirjat sosiaalihuoltolaki (719/1982) sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987 ja 759/1987) laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1997) STM:n Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus (2003:4) Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunnan laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Valtion asuntorahaston (ARA) Suunnitteluopas 2011

5 HALLITUSOHJELMA & VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Vammaislainsäädännön uudistamista jatketaan osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista säädetään erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä. Jatketaan meneillään olevaa kehitysvammahuollon rakennemuutosta ja kehitetään palveluja, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä. Kehitysvammalaitosten osuutta pitkäaikaisena asumisympäristönä vähennetään edelleen kohdistamalla nämä erittäin vaativaa hoivaa ja hoitoa tarvitseville kehitysvammaisille Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

6 Vammaisten palvelujen tilanne koko maan ja Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella (PSAVI) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

7 Kehitysvammaisten laitos- ja asumispalvelujen asiakkaat kunkin vuoden lopussa Asiakkaiden lukumäärä Tuettu asuminen Ohjattu asuminen Autettu asuminen Kehitysvammalaitokset Lähde: THL, Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut

8 Kehitysvammaisten hoitopäivät ( Tuottamistapa) vuonna 2009 PSAVIn alueella laitoshoito

9 Kehitysvammaisten hoitopäivät ja asiakkaat Vuonna 2009 ASIAKKAAT PSAVI 1533 Pohjois P 1326 Kainuu

10 PSAVIn alueella 24 h tuntia asumispalvelujen tuottaminen vuonna

11 Kainuussa vammaisten 24H tuntia asumispalvelujen tuottaminen vuonna

12 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

13 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja vastuualue

14 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

15 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

16 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (voimaan ) Lain keskeiset tavoitteet: Kunnan ohjaus ja valvontaroolin selkiyttäminen ja vahvistaminen Kunnan tarkastusoikeus laajenee Valvontaviranomaisten keskinäisen yhteystyön vahvistaminen Yksityisen palvelutuottajan vastuu kokonaisuudesta (vrt alihankinta) Omavalvontasuunnitelmat yksityiselle palvelutuottajille ( Koulutuspäivä aiheesta Oulunsalossa: PSAVIn koulutuskalenteri) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

17 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Lain keskeisimmät uudistukset ja muutokset: 1) Luvat annetaan palvelutuottajakohtaisesti 2) Lupiin tuli uutena ns valtakunnalliset luvat, jotka haetaan Valviralta ( alkaen). Valtakunnallinen lupa tarvitaan, jos toimintaa useamman aluehallintoviraston alueella. 3) Lupahakemukseen uutena on kohta, jossa palvelutuottajan taloudellinen tila selvitetään. Lupahakemukseen edellytetään liitteenä omavaraisuustodistus ja todistus ulosottorekisteristä Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

18 Lupa hallinto jatkuu.. Lupa on palvelujen tuottajakohtainen (kattaa kaikki toimintayksiköt, joissa annetaan ympärivuorokautisia palveluja) Muu kuin ympärivuorokautinen sosiaalipalvelu: - ilmoitus kunnan toimielimelle. Kunta ilmoittaa aluehallintovirastolle, joka hyväksyy rekisteröinnin. Ilmoituksenvaraisen palvelun rekisteröinnin täsmentäminen (aluehallintovirasto/kunnat)ns. kotipalvelun tukipalvelut ja niihin rinnastettavat palveluja ei merkitä enää valtakunnalliseen rekisteriin vaan jäävät mahdollisesti kunnan omiin rekisteriin. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

19 Omavalvontasuunnitelma (Suunnitelma luonnos löytyy Valiran kotisivuilta Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut. Uuden palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa (6kk) toiminnan aloittamisesta. Ennen määräysten voimaantuloa toimintansa aloittaneen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma mennessä. Omavalvonta suunnitelma oltava julkisesti nähtävänä Valvira antaa asiasta määräyksen 1.3 mennessä löytyvät sitten Valvrian ja Avien kotisivuilta. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

20 Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja koskeva valtakunnallinen valvontaohjelma ( ) 6/:2012 Tarkoitettu kaikkien vammaisryhmien ympärivuorokautisen asumisen valvontaan. Palvelu on ympärivuorokautista silloin, kun asiakkailla on säännöllinen hoidon/hoivan tarve kaikkina vuorokauden aikoina. Toiminta ei ole ympärivuorokautista silloin, kun yksittäisten asiakkaiden mahdolliseen tuen tarpeeseen on varauduttu ainoastaan esim. turvarannekkein. Valvira ja aluehallintovirastot toteuttavat 20

21 Valvonnan painopisteet Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Henkilöstö Toimitilat Asiakkaiden asema ja oikeudet Asiakkaille annettava apu, tuki ja huolenpito Asiakirjahallinta ja dokumentointi 21

22 Yhteistyövelvoite 35 yksityisten palveluiden valvonnassa Valvontaviranomaisten yhteistyövelvoite Kunnan on heti ilmoitettava valvonnassa tietoonsa tulleista puutteellisuuksista tai epäkohdista aluehallintovirastolle Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle 17 :n perusteella tekemistään tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistään Aluehallintoviraston on ilmoitettava tekemistään valvontatoimista niiden kunnille, joiden alueella palveluja tuotetaan Aluehallintoviraston ja Valviran on ilmoitettava tekemistään valvontatoimista toisilleen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

23 Asunnon ja asuinpaikan valinta Asiakasta ja tarvittaessa hänen läheisiään kuullaan asuinpaikan valinnassa. Palvelun antamisesta tehdään hallinnollinen päätös (julkiset palvelut) tai sopimus (yksityiset palvelut). Homogeeniset ryhmät Pääperiaatteena on, että samassa toimintayksikössä asuu ainoastaan asiakkaita, jotka ovat suunnilleen samanikäisiä ja tarvitsevat samantyyppisiä palveluja. On tärkeää, että alaikäiset vammaiset lapset ja nuoret sijoitetaan asumisyksikköön, jossa on vain alaikäisiä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, alaikäisten asuminen ja palvelut on järjestettävä aikuisten toiminnasta erillisessä yksikössä. 23

24 24 Henkilöstö Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Henkilöstöllä on lain mukainen kelpoisuus. Sosiaalipalveluihin keskittyvien toimintayksiköiden johtoon on perusteltua valita ensisijaisesti sosiaalialan tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Riittävä johtamistaito tarkoittaa joko tutkintoon sisältyvää tai sen lisäksi suoritettua johtamiskoulutusta tai käytännön kokemuksen kautta hankittua johtamistaitoa. Tämän saavuttaminen edellyttää noin kolmen vuoden työkokemusta. Asumispalveluyksiköiden on huolehdittava siitä, että niiden käytettävissä on tarvittaessa erityistyöntekijöiden apua, esimerkiksi psykiatrista osaamista tai päihdehuollon ammattitaitoa. Asiakkaiden pitää tarvittaessa saada myös sosiaalityöntekijän palveluita. Henkilökunnalla tulee olla riittävä kieli- ja muiden kommunikaatiokeinojen taito, jotta asiakkaat saavat palvelun omalla kielellään.

25 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat asiakkaiden tarpeita. Hoitohenkilöstöä 0,5 työntekijää/asukas (yksiköissä, joissa asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla tai heillä on omia henkilökohtaisia avustajia). Hoitohenkilöstöä 0,8 tai yli työntekijää/asukas muissa kuin yllämainituissa tapauksissa. Usein asukkaiden toimintakyvyn puutteet ja asukkaiden moninaiset ja muuttuvat tarpeet (esim. kaksi auttajaa tarvitsevat tai haastavasti käyttäytyvät asiakkaat) kasvattavat suhdeluvun 1.5:een tai senkin yli. Avustavaa henkilöstöä 0,1-0,15/asukas. Kaikissa työvuoroissa on koulutettuja työntekijöitä 25

26 26 Toimitilat Lähtökohtana on vammaisten henkilöiden asuminen tavallisilla asuinalueilla. Kuntien ei tule itse luoda eikä hyväksyä alueelleen erityisryhmille tarkoitettuja asuntokeskittymiä (ns. uuslaitoksia). Asuntokeskittymien muodostaminen on erityisryhmien palvelujen normalisaatioperiaatteen vastaista. Yksittäisiä lupahakemuksia käsiteltäessä Valvira ja AVIt kiinnittävät tästä näkökulmasta huomiota myös yksikön suunniteltuun sijoituspaikkaan. Omakoti- tai rivitaloratkaisuissa asuntojen enimmäismäärä samalla tontilla on 15 asuntoa. Tätä pidetään ehdottomana maksimina. Suositus on, että asunnot ryhmitellään pieniksi asuntoryhmiksi, esimerkiksi 15 asuntoa ryhmitellään kolmeksi viiden asunnon asuntoryhmäksi. Laatutavoitteena on, että ryhmäkoko säilyy pienenä sekä asuntoryhmä- että ryhmäkotimalleissa. Kerrostaloratkaisuissa suosituksena on maksimissaan asuntoa samassa kerrostalossa.

27 Mistä vammaishuoltoon liittyvästä asiasta on vuonna kanneltu tai valitettu? 1) kehitysvammaisten erityishuolto-ohjelmat (päivähoito, tehdäänkö ehot, ei joka päivä työtoimintaa, perhehoito jne) 2) Asumispalvelut (asumispalvelujen laatu, henkilökunnan määrä, sopiiko rakennus kehitysvammaisten käyttöön ) 3) Asiakasmaksut 4) Tietosuojaan ja kohteluun liittyvät kysymykset 5) Kuljetuspalveluista Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto