Viivästynyt? Minäkö? Opiskelijoiden näkemyksiä opintojen viivästymisestä, työelämästä sekä opiskelusta korkea-asteella

Transkriptio

1 Viivästynyt? Minäkö? Opiskelijoiden näkemyksiä opintojen viivästymisestä, työelämästä sekä opiskelusta korkea-asteella

2 Selvityksen tekijät: Jaana O. Liimatainen, Jenni Kaisto, Kaisa Karhu, Susanna Martikkala, Maria Andersen, Riitta Aikkola, Krista Anttila, Pauliina Keskinarkaus, Päivi Saari. Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projekti. Oulun yliopisto, Ohjaus- ja työelämäpalvelut.

3 Saatesanat Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina -projekti kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Euroopan sosiaalirahaston kehittämisohjelmaan ohjelmakaudella Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä Valtti-projektissa on kehittää vertaisryhmämalleja tukemaan korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemistä ja työelämään siirtymistä sekä ehkäistä opiskelijoiden syrjäytymistä. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa lisätietoa projektin vertaisryhmämallien jatkokehittämistä varten, sekä kartuttaa tietoa korkeakouluopiskelijoiden opintojen viivästymisen syistä. Tässä selvityksessä keskitytään opiskelijoiden näkemyksiin opintojen viivästymisen syistä, opiskelukokemuksista ja näkemyksistä työelämästä. Kyselyn laatimisessa olivat tukena silloinen Oulun yliopiston opintopsykologi Sirpaliisa Euramaa, Oulun seudun ammattikorkeakoulun yliopettaja PsT Tomi Guttorm sekä Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteinen opintopsykologi Markku Gullstén. Kiitokset heille ja myös muille projektin korkeakoulujen henkilöille ja yhteistyökumppaneille antamistanne kommenteista. Erityiset kiitokset Valtti-projektin avainohjaaja FT Jaana O. Liimataiselle SPSS-analyysistä ja yliopettaja PsT Tomi Guttormille koko selvityksen tekemiseen liittyvästä palautteesta. Kiitokset ansaitsee myös koko Valtti-projektin henkilöstö sinnikkäästi tehdystä työstä kaiken muun projektin kehittämistoiminnan ohella. Oulussa 22. marraskuuta 2010 Kaisa Karhu Valtti-projektin projektipäällikkö

4 Sisältö 1 Johdanto Selvityksen toteutus ja aineiston hankinta Aineiston rajaus ja hankinta Tutkimusmenetelmä Tulokset Vastanneiden taustatietoja Opiskelu ja työssä käynti Opintojen viivästymisen syitä Opiskelukokemukset Opintojen eteneminen Opetusjärjestelyt ja opiskelu Näkemyksiä työelämästä Yhteenveto ja pohdinta Tulosten yhteenveto Pohdinta Lähteet... 27

5 4 1 Johdanto Korkeakouluopintojen viivästymisen ongelmakenttään on pureuduttu niin korkeakoulukohtaisten kehittämishankkeiden kuin valtakunnallisten kehittämisohjelmien avulla. Tämän selvityksen tarkoituksena on osaltaan tarjota tietoa korkeakouluopiskelijoiden opintojen viivästymisen syistä ja antaa viitteitä ohjauksen ja vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen. Selvityksen aineisto koostuu huhtikuussa 2009 tehdystä kyselytutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 734 opinnoissaan viivästynyttä opiskelijaa, 278 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 456 yliopisto-opiskelijaa, seitsemästä eri korkeakoulusta (Oulun yliopisto, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto). Opinnoissaan viivästyneillä opiskelijoilla tarkoitetaan tässä selvityksessä opiskelijoita, joiden vuosittainen opintopistekertymä on vähäinen ja opiskelijoita, joiden tutkinto on lähes opinnäytetyötä vaille valmis. Selvitys on Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektin toteuttama. Valtti on seitsemän korkeakoulun välinen yhteistyöprojekti, jossa kehitetään ohjausta luomalla opinnoissaan viivästyneiden tai opinnäytetyötä vaille olevien korkeakouluopiskelijoiden tueksi ura-, opinnäytetyö-, opiskeluryhmätoiminnan ohjausmalleja. Projektin toimenpiteissä keskitytään erityisesti opiskelijoiden opiskelu- ja uraryhmäohjauksen kehittämiseen sekä ohjaus- ja opetushenkilökunnan ohjaustaitojen ja opiskelijoiden ohjauksen asiantuntemuksen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että henkilökunnalla on erityisosaamista ohjata opiskelijoita opiskelu- ja opinnäytetyöprosessin hallintaan liittyvissä kysymyksissä sekä työuran ja tulevaisuuden suunnittelussa. Valtti kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen ESR-kehittämisohjelmaan Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja se on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osarahoittama valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosiksi Projektia koordinoi Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelut.

6 5 2 Selvityksen toteutus ja aineiston hankinta Tässä luvussa esitellään selvityksen aineiston rajaus ja hankinta sekä käytetyt tutkimusmenetelmät. 2.1 Aineiston rajaus ja hankinta Kysely kohdistettiin 1. korkeakouluopiskelijoille, joiden opintopistekertymä oli vähäinen (Opinnot pitkittyneet -ryhmä) sekä 2. korkeakouluopiskelijoille, joilta opintokokonaisuudesta puuttui lähinnä vain opinnäytetyö (Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä). Opinnot pitkittyneet -kohderyhmään opiskelijat valittiin seuraavasti: ammattikorkeakouluissa valittiin opiskelijat, jotka olivat opiskelleet 2 10 lukukautta, ja joiden keskimääräinen opintopistekertymä lukukautta kohti oli alle 22,5 opintopistettä. Yliopistoissa valittiin opiskelijat, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosien välisenä aikana, ilmoittautuneet läsnä olevaksi, ja joiden opintopistekertymä oli vähemmän kuin 210 opintopistettä (tai vähemmän kuin 150 opintopistettä 2005 aloittaneilla ja 180 opintopistettä vuonna 2004 aloittaneilla). Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmään valittiin ammattikorkeakouluissa opiskelijat, jotka olivat opiskelemassa opinto-oikeusajan viimeistä eli kuudetta vuotta, tai opiskelijat jotka olivat anoneet lisäaikaa opintojensa loppuun saattamiseen. Yliopistoissa ryhmään valittiin opiskelijat, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosien välillä, jotka olivat ilmoittautuneet läsnä oleviksi lukuvuonna ja joilla oli opintorekisterissä enemmän kuin 250 opintopistettä. Kysely lähettiin yhteensä 9037 opiskelijalle Valtti-projektiin osallistuvissa korkeakouluissa: neljään ammattikorkeakouluun (Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu) ja kolmeen eri yliopistoon (Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja Vaasan yliopisto). 39 % (N=3488) kyselyistä lähetettiin ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ja 61 % (N=5549) yliopistojen opiskelijoille. Taulukossa 1 on eritelty lähetettyjen kyselyiden määrä Opinnot pitkittyneet ja Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmittäin.

7 6 Taulukko 1 Opiskelijoille lähetettyjen kyselyiden määrä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen Opinnot pitkittyneet ja Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmissä. Kohderyhmä Yhteensä Ammattikorkeakoulu Yliopisto Opinnot pitkittyneet -ryhmä Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä Yhteensä Tutkimusmenetelmä Selvitys toteutettiin kaikissa Valtti-projektiin osallistuvissa korkeakouluissa sähköisenä kyselytutkimuksena, jonka laati Valtti-projektin projektihenkilöstö. Jokaisessa projektin seitsemässä korkeakoulussa käytettiin samaa kyselylomaketta, joka sisälsi monivalintakysymyksiä, Likertasteikollisia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Ennen kyselylomakkeiden lähettämistä kysely testattiin pienellä opiskelijaryhmällä. Aineisto kerättiin huhtikuussa Kaikille mukaan valituille opiskelijoille lähetettiin sähköpostitse pyyntö osallistua tutkimukseen. Korkeakoulujen tietohallinnot tai Valtti-projektin avainohjaajat hoitivat kyselyn sähköpostituksen. Kysely oli anonyymi. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti (SPSS) ja avoimet vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysillä. Tilastollisen analyysin tulosten tulkinnassa apuna hyödynnettiin avoimia vastauksia.

8 7 3 Tulokset Tuloksissa käsitellään kyselyyn vastanneiden taustatietoja ja opiskeluaktiivisuutta, työssäkäyntiä opiskelun ohella, opintojen viivästymiseen johtaneita syitä, opiskelukokemuksia, opintojen etenemistä ja suhtautumista opiskeluun. Lisäksi käymme läpi opinnoissaan viivästyneiden näkemyksiä työelämästä. Tulokset esitetään ensisijaisesti koko vastaaja-aineiston sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastaajiin ryhmiteltynä. Aineistoa käsitellään myös kohderyhmittäin jaoteltuna sekä erikseen työssäkäyvien osalta. Tilastollisten tulosten syventämiseksi hyödynnetään avoimia vastauksia. Näistä nostetaan esiin vain merkittävimmät tulokset. 3.1 Vastanneiden taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 734 opiskelijaa, joista 278 oli ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 456 yliopisto-opiskelijaa. Opiskelijoita vastasi jokaisesta Valtti-projektissa mukana olevasta seitsemästä korkeakoulusta. Taulukossa 2 on eritelty vastanneet opiskelijat ammattikorkeakouluittain ja yliopistoittain opintojen pitkittymisen ja opinnäytetyön puuttumisen suhteen. Taulukko 2 Vastanneet opiskelijat ammattikorkeakouluittain ja yliopistoittain Opinnot pitkittyneet ja Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmissä. Kohderyhmä Koko aineistosta Ammattikorkeakoulu Yliopisto (%) (%) (%) Opinnot pitkittyneet -ryhmä 7,0 9,2 6,0 Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä 13,4 15,3 12,6 Yhteensä 8,1 8,0 8,2 Vastaajista yhteensä 46 % oli naisia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista hieman yli puolet ja yliopisto-opiskelijoista hieman alle puolet oli naisia (58 % ja 44 %). Iältään tyypillinen ammattikorkeakoulussa opiskeleva vastaaja vuotias ja yliopistossa opiskeleva vastaaja oli vuotias. Tyypillinen aloitusvuosi yliopiston vastaajakunnassa oli 2002 ja ammattikorkeakoulun vastaajakunnassa Vastanneiden opiskelijoiden opintojen aloitusvuodet asettuivat laajemmalle skaalalle, kuin miten kohderyhmät alun perin määriteltiin. Yliopisto-opiskelijoilla opintojen aloitusvuodet vaihtelivat vuosien välillä (vuosien sijaan) ja ammattikorkeakoulu-

9 8 opiskelijoilla vuosien välillä (vuosien sijaan). Syynä tähän saattaa olla esimerkiksi se, että opiskelijalla oli enemmän kuin yksi opinto-oikeus, jolloin hän vastatessaan kysymykseen opintojen aloitusvuodesta saattoi vastata eri opinto-oikeuden perusteella, kuin millä kysely oli hänelle lähetetty. Ammattikorkeakoulujen rajoitettu opinto-oikeusaika näkyy vastauksissa siten, että vastaajien jakauma ei poikkea niin paljon oletetusta kuin yliopisto-opiskelijoilla. Opintopisteidensä määrän kertoi 728 vastaajaa, opintopisteet kuvataan kuviossa 1. Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä tyypillisellä ammattikorkeakouluvastaajalla oli opintopistettä ja yliopistovastaajalla opintopistettä. Ammattikorkeakoulun vastaajat valittiin Opinnäytetyö puuttuu -ryhmään opiskeluajan perusteella, kun taas yliopiston vastaajilla yhtenä valintaperusteena oli, että opintopisteitä piti olla vähintään 250. Opinnot pitkittyneet -ryhmässä tyypillinen opintopistemäärä oli ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla (valintaperusteena 22,5 opintopistettä lukukaudessa eli opintopistettä opiskeluvuosista riippuen), ja yliopistojen opiskelijoilla opintopistettä (valintaperusteena vähemmän kuin 150, 180 tai 210 opintopistettä opintojen aloitusvuodesta riippuen). Kuvio 1 Vastanneiden ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden kyselyn aikaiset opintopistemäärät.

10 9 Lähes puolet kyselyyn vastanneista yliopisto-opiskelijoista ja kolmasosa ammattikorkeakoulujen opiskelijoista käytti opiskeluun korkeintaan 10 tuntia viikossa (taulukko 3). Mediaaniluokka ammattikorkeakoulujen opiskelijoitten Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä oli tuntia ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä tuntia. Yliopistojen opiskelijoilla vastaavat mediaaniluokat olivat Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä alle 10 tuntia viikossa ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä tuntia viikossa. Yliopisto-opiskelijat opiskelivat siis tuntimääräisesti vähemmän kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Taulukko 3 Vastaajien viikoittain opiskeluun käyttämä aika ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Viikoittainen opiskeluaika Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Alle 10 tuntia 29, tuntia 28 22, tuntia 21,8 18, tuntia 13,5 7,1 Yli 40 tuntia 6,9 4,2 Koska kysely oli suunnattu tavalla tai toisella opinnoissaan viivästyneille opiskelijoille, ei ollut yllättävää, että enemmistö (67 %) opiskelijoista koki, että opinnot eivät edenneet vastaajan itsensä toivomassa aikataulussa. Kuitenkin kolmasosa opiskelijoista oli tyytyväisiä opintojensa etenemistahtiin. Tyytyväisempiä opintojensa etenemistahtiin olivat ammattikorkeakouluopiskelijat, joista Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä opintojen etenemistahtiin tyytyväisiä oli 39 % ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 41 %. Yliopisto-opiskelijoiden vastaavat luvut olivat Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä 35 % ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 24 %. 3.2 Opiskelu ja työssä käynti Selvityksessä haluttiin tietää, kuinka moni opiskelijoista käy töissä opiskelun ohella ja miten työssäkäynti heijastuu opintojen etenemiseen. Opiskelijoita pyydettiin kertomaan mahdollisen työssäkäynnin luonteesta (pää- vai sivutoimista), työssäkäyntiin käytetystä ajasta ja työn yhteydestä opintojen etenemiseen. Lisäksi tiedusteltiin, onko opiskelijan työ hänen alaansa vastaavaa työtä. Tulosten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat opiskelivat pääsääntöisemmin kuin yliopistoopiskelijat. Sen sijaan yliopisto-opiskelijat opiskelivat ammattikorkeakouluopiskelijoita enemmän sivutoimisesti (taulukko 4). Työssäkäyviä ammattikorkeakouluopiskelijoita oli yhteensä 28,8 % ja yliopisto-opiskelijoita 45,9 % (opiskelee sivutoimisesti tai ei lainkaan).

11 10 Taulukko 4 Opiskelijoiden opiskelun ja työssäkäynnin suhde ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Opiskelu ja työssäkäynti Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Opiskelen, en käy töissä 44,4 31,1 Opiskelen, käyn sivutoimisesti töissä 22,7 18,5 Käyn töissä, opiskelen sivutoimisesti 22,7 35,5 Käyn töissä, en opiskele 6,1 10,4 En opiskele enkä käy töissä 4,0 4,6 Työssäkäyvien vastaajien keskimääräinen viikoittainen työaika opintojen ohessa on kuvattu taloukossa 5. Melkein puolet opintojen ohessa työssäkäyvistä ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopiskelijoista työskenteli yli 30 tuntia viikossa (43,5 % ja 45,5 %) ja noin kolmasosa (30,5 %) ammattikorkeakouluopiskelijoista ja neljäsosa (24 %) yliopisto-opiskelijoista alle 10 tuntia viikossa. Taulukko 5 Työssäkäyvien vastaajien opintojen ohessa tekemä keskimääräinen työaika viikossa ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoittain. Keskimääräinen työaika/viikko Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) opintojen ohessa Alle 10 tuntia 30,5 24, tuntia 16,2 16, tuntia 9,7 14,1 Yli 30 tuntia 43,5 45,4 Yli puolella sekä ammattikorkeakouluopiskelijoista että yliopisto-opiskelijoista työ oli oman alan työtä (taulukko 6). Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän opiskelijat olivat useammin oman alan töissä kuin Opinnot pitkittyneet -ryhmän opiskelijat. Opintojen edetessä mahdollisuus päästä oma alan töihin näyttää siis kasvavan. Taulukko 6 Työssäkäyvien opiskelijoiden tekemän työn vastaavuus oman alan työhön ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Työ on opiskelemani alan/oman Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) alan työtä Kyllä 54,8 53,9 Osittain 25,2 24,5 Ei lainkaan 20,0 21,6 Tarkasteltaessa työssäkäyvien opiskelijoiden kokemusta työssäkäynnin yhteydestä opintojen hitaaseen edistymiseen, taulukosta 7 nähdään, että suurin osa yliopisto-opiskelijoista koki työssäkäynnin hidastavan opintojen etenemistä paljon tai erittäin paljon (yhteensä 71 %). Ammattikorkeakouluopiskelijoista näin koki noin puolet vastaajista (yhteensä 49,6 %).

12 11 Taulukko 7 Työssäkäyvien opiskelijoiden kokemus työssäkäynnin yhteydestä opintojen hitaaseen edistymiseen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Työssäkäynti hidastaa Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) opinnoissa edistymistä Ei lainkaan 31,2 13,3 Jonkin verran 19,2 15,5 Paljon 24,8 26,9 Erittäin paljon 24,8 44,3 Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaukset työssäkäynnin opintojen edistymistä hidastavasta vaikutuksesta jakautuivat hyvin tasaisesti annettuihin neljään luokkaan (ks. taulukko 7), ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 35 % vastaajista ei kokenut työssäkäynnin hidastavan opintoja ollenkaan. Muissa luokissa tämän ryhmän vastauksissa ei ollut suuria eroja verrattuna ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastauksiin. Toisaalta yliopistojen vastaajilla molemmissa kohderyhmissä työssäkäynnin koettiin hidastaneen opintojen edistymistä "paljon" tai "erittäin paljon" (Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä 68 % ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 76 %). 3.3 Opintojen viivästymisen syitä Opiskelijoiden mainitsemat opintojen viivästymiseen vaikuttaneet tekijät on koottu tärkeysjärjestykseen taulukkoon 8. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden vastausprosentit eroavat merkitsevästi, on merkitty harmaalla taustavärillä. Viisi tärkeintä viivästymiseen yhteydessä olevaa tekijää niin ammattikorkeakouluopiskelijoilla kuin yliopisto-opiskelijoilla olivat työssä käynti, opiskelumotivaation puute, henkinen hyvinvointi (esimerkiksi jaksaminen tai masennus) ja perhe-elämään tai ihmissuhteisiin liittyvät asiat (esimerkiksi lähimmäisen sairastuminen tai vanhempainvapaa) sekä laiskuus.

13 12 Taulukko 8 Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden opintojen viivästymisen syiksi esittämät väittämät tärkeysjärjestyksessä. Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja. Prosenttiluvut osoittavat, mikä osa vastaajista on valinnut kyseisen viivästymiseen yhteydessä olevan syyn. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden vastausten selvät erot on nostettu esiin harmaalla taustavärillä. Väittämät opintojen viivästymisen syiksi Yhdistetty (%) Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) 1 Työssäkäynti 48,1 36,0 55,5 2 Opiskelumotivaation puute 42,1 38,8 44,1 3 Henkinen hyvinvointi (esim. jaksaminen) 39,1 41,4 37,7 4 Perhe-elämä, ihmissuhteet 37,7 38,5 37,3 5 Laiskuus 37,3 32,4 40,4 6 Opinnäytetyön viivästyminen 30,2 30,2 30,3 7 Opintojen järjestämiseen liittyvät asiat 28,7 27,3 29,6 8 Ohjauksen puute 27,7 20,5 32,0 9 Valmistumisella ei ole kiirettä 25,3 16,2 30,9 10 Taloudelliset vaikeudet 24,9 23,4 25,9 11 Vaikeudet toteuttaa suunnitelmia 24,8 21,6 26,8 12 Vaikeudet suunnitella ajankäyttöä 23,3 21,2 24,6 13 Työssä käynti alan työkokemuksen hankkimiseksi 18,7 10,1 23,9 14 Jokin muu syy 18,1 17,3 18,6 15 Opiskelu on kuormittavaa 17,8 21,9 15,4 16 Aktiivinen järjestö- / harrastetoiminta 16,8 9,7 21,1 17 Epävarmuus työllistymisestä 16,3 16,9 16,0 18 Opiskelupaikkakunnan ulkopuolella asuminen 14,3 7,6 18,4 19 Puutteelliset opiskelutaidot 13,9 10,1 16,2 20 Vaikeudet tiettyjen oppiaineiden opiskelussa 12,8 15,5 11,2 21 Fyysinen terveydentila 12,3 13,7 11,4 22 Valmistumisen pelko 10,6 10,1 11,0 23 Opiskeltavat asiat ovat vaikeita 9,7 8,6 10,3 24 Muu kuin tutkintoon liittyvä opiskelu 9,4 3,6 12,9 25 Myöhäinen valvominen / juhliminen 7,8 5,8 9,0 Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden tulokset erosivat merkitsevästi työssäkäynnin osalta, sillä yliopisto-opiskelijat kokivat ammattikorkeakouluopiskelijoita vahvemmin työssäkäynnin viivästyttävän opinnoissa edistymistä (taulukko 8). Tarkasteltaessa taulukon 8 väittämiä erikseen työssäkäyvillä opiskelijoilla mainitsivat opiskelijat, jotka kuuluivat luokkaan "käyn työssä, en opiskele" (ks. taulukko 4), tärkeimmäksi viivästymisen syyksi työssäkäynnin (72 %). Opiskelumotivaation puute nousi esiin niin vastaajilla yleensä (taulukko 8) kuin myös työssäkäyvien opiskelijoiden luokassa (56 %). Opintoihin motivoitumiseen saattaa olla yhteydessä se, että perhe (sijalla 4) ja työ (sijalla 1) viivästyttävät opintojen suorittamista. Motivaation puute sekä henkiseen hyvinvointiin liittyvät ongelmat (jaksaminen, masennus) nousivat esiin myös avoimissa vastauksissa. Laiskuus oli vastauksissa sijalla viisi. Laiskuuteen liittyviä tekijöitä nousi esiin avoimissa vastauksissa. Laiskuuteen liittyviä tekijöitä olivat muun muassa turhautuminen opiskeluun, vaikeudet opintomateriaalin saamisessa, opettajien asenteet ja opetusmenetelmät. Vastaajien mukaan esimerkik-

14 13 si opinnäytetyön viivästyminen oli yhteydessä opettajien asennoitumiseen ja ohjauksen puutteeseen sekä motivaatioon, ajanhallintaan ja itsenäiseen työskentelyyn liittyviin ongelmiin. Työssä käyvillä vastaajilla, jotka eivät omien sanojensa mukaan opiskelleet vastaushetkellä lainkaan (ks. taulukko 4), työssäkäynnin ja opiskelumotivaation puutteen jälkeen tärkeimmiksi syiksi viivästymiseen nousivat laiskuus (42 %), opinnäytetyön viivästyminen (41 %) ja ohjauksen puute (39 %). Edelleen vastaajat toivat avoimissa vastauksissaan esille, että opettajien perehtyneisyys opetettavaan asiaan ylipäätäänkin oli varsin vaihtelevaa. Opetuksen järjestämisessä ei otettu huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita kovinkaan hyvin ja tiedottamisessa oli puutteita. Ohjausta vastaajien mukaan sai, jos sitä pyysi, mutta oikean tahon löytäminen oli monesti haasteellista. Yliopisto-opiskelijat kokivat ohjauksen puutteen merkitsevämpänä opintoja hidastavana tekijänä kuin ammattikorkeakoulun opiskelijat (taulukko 8). Ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat avoimien vastausten perusteella ongelmalliseksi opintojen viivästymisestä johtuvan siirtymisen uuteen ryhmään. Myös siirto-opiskelijat sanoivat jäävänsä ohjauksen ulottumattomiin. Yliopisto-opiskelijoilla ei ollut niin kiirettä valmistua kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla (taulukko 8). Toisaalta avoimien vastausten perusteella myös useamman tutkinnon suorittaminen tai pääaineen vaihtaminen vaikuttivat opintojen pitkittymiseen. Myös järjestö- tai harrastustoiminnassa mukana olo viivästytti enemmän yliopisto- kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintoja (taulukko 8). Puutteelliset opiskelutaidot viivästyttivät yliopisto-opiskelijoita ammattikorkeakouluopiskelijoita useammin (taulukko 8). Ammattikorkeakoulun opiskelijat arvioivat kuitenkin opintojen kuormittavuuden hidastavan opintojen etenemistä yliopisto-opiskelijoita enemmän (taulukko 8). Avoimissa vastauksissa opinnoissa viivästymisen syiksi mainittiin lisäksi, että vaikeudet tiettyjen aineiden opiskelussa olivat johtaneet opintojen pitkittymiseen. Vastauksissa nousivat useimmin esille ongelmat matematiikan, fysiikan, ohjelmoinnin ja kielten opiskelussa. Avoimissa vastauksissa tuli myös esille, että opiskelua hidastivat erilaiset oppimisvaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, tarkkaavaisuus- ja/tai ylivilkkaushäiriöt tai Aspergerin oireyhtymä. 3.4 Opiskelukokemukset Opiskelijoilta kysyttiin heidän kokemuksistaan opiskelusta ja opiskeluyhteisöstä. Hieman yli puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista ja yliopisto-opiskelijoista sanoi olevansa motivoituneita opiskelemaan (51,1 % ja 53,4 %, taulukko 9), toisaalta aiemmin (alaluku 3.3, ks. taulukko 8) noin 40 % opiskelijoista koki, että opiskelumotivaation puute viivästytti opintoja. Tarkasteltaessa vain

15 14 niitä vastaajia, jotka kävivät työssä eivätkä opiskelleet (ks. taulukko 4), opiskeluun motivoituneita oli 22 % eli huomattavasti paljon vähemmän kuin kaikkien vastaajien joukossa (taulukko 9). Peräti kolmasosa ammattikorkeakoulun ja neljäsosa yliopiston opiskelijoista oli sitä mieltä, että opinnot etenivät heille itselleen sopivalla tavalla (taulukko 9), tosin työssäkäyvien luokassa näin vastasi vain 9 %. Lisäksi 40 % vastaajista koki olevansa saavuttamassa opiskelulleen asettamansa tavoitteet. Taulukko 9 Opiskelumotivaatio ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Luvut kertovat kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. Opiskelumotivaatio Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Olen motivoitunut opiskelemaan 51,1 53,4 Olen haaveillut opiskelevani tällä alalla 45,3 50,3 Olen saavuttamassa opiskelulleni asettamani 41,0 39,1 tavoitteet Opintoni etenevät sopivalla tavalla 33,1 24,4 Noin puolet kaikista vastaajista koki viihtyvänsä korkeakoulussaan. Yliopisto-opiskelijat viihtyivät paremmin (57 %) kuin ammattikorkeakouluopiskelijat (46 %). Kuitenkin peräti 60 % ammattikorkeakouluopiskelijoista ei kokenut opiskeluaikaa mukavana ja yliopisto-opiskelijoistakin puolet oli tätä mieltä. Noin kolmasosa vastaajista oli harkinnut opiskelualan vaihtoa, ja ammattikorkeakouluopintoihin (20 %) hakeuduttiin yliopisto-opiskelijoita (15 %) enemmän hetken mielijohteesta. Toisaalta suurin osa vastaajista oli tutustunut muihin opiskelijoihin ja yli puolet koki, että heidät hyväksytään opiskelukavereiden joukossa (taulukko 10). Ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat näin hieman yliopisto-opiskelijoita enemmän. Opiskeluyhteisöön kuulumisen tunne oli kuitenkin vähäistä, joskin ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat kuuluvansa osaksi opiskeluyhteisöä yliopisto-opiskelijoita enemmän (41,7 % ja 31,9 %) ja olivat toistensa kanssa tekemissä niin opiskeluun liittyvissä asioissa kuin vapaa-aikanakin hieman yliopisto-opiskelijoita useammin. Sen sijaan yliopisto-opiskelijat osallistuivat ammattikorkeakouluopiskelijoita hieman useammin yhteisiin opiskelun ulkopuolisiin tilaisuuksiin. Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) olivat taulukossa 10 esitettyihin väittämiin liittyvät prosenttiluvut noin 20 yksikköä pienemmät kuin taulukon 10 luvut (paitsi väittämän Olen osallistunut opiskelijabileisiin tms. yhteisiin tilaisuuksiin kohdalla, 41 %).

16 15 Taulukko 10 Kokemukset opiskeluyhteisöstä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. Kokemus opiskeluyhteisöstä Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Olen tutustunut toisiin opiskelijoihin 73,0 65,1 Minut hyväksytään opiskelukavereiden joukossa 67,6 55,4 Minulla opiskelukavereita, joiden kanssa olen tekemisissä 59,7 51,4 myös opintojen ulkopuolella Olen osallistunut yhteisiin tilaisuuksiin (esim. opiskelijabileisiin) 41,0 50,5 Tunnen kuuluvani opiskeluyhteisööni 41,7 31,9 Keskustelen opiskelukavereiden kanssa opintoihini liittyvistä 69,8 55,6 asioista Minua kohdellaan oikeudenmukaisesti 48,9 50,1 Saan opiskelukavereilta tukea opiskeluun liittyvissä asioissa 59,3 43,3 Tuen toisia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa 57,2 42,9 3.5 Opintojen eteneminen Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan opintojen etenemiseen liittyvien asioiden paikkansapitävyyttä. Enemmistö kaikista vastaajista (59,4 %) koki olevansa vahvasti sitoutunut opiskeluun (taulukko 11) ja ammattikorkeakouluopiskelijoista useampi koki olevansa sitoutunut kuin yliopistoopiskelijoista. Ammattikorkeakouluopiskelijoista ja yliopisto-opiskelijoista saman verran koki opiskeltavan alan kiinnostavana. Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) tilanne oli täysin toinen, sillä vain kolmasosa koki olevansa sitoutunut opiskeluun. Kuitenkin kolme neljäsosaa työssäkäyvistä opiskelijoista oli edelleen alastaan kiinnostunut. Sitoutumista opiskeluun osoittaa myös se, että 70 %:lla vastaajista opiskelu ei rajoittunut vain luennoilla käymiseen vaan opiskelutöitä tehtiin myös muulla ajalla (taulukko 11). Yliopistoopiskelijat opiskelivat itsenäisesti ammattikorkeakouluopiskelijoita enemmän. Yli puolet tutustui opintojaksojen kuvauksiin aktiivisesti ennen opintojaksojen alkua ja opintojen etenemistä seurattiin säännöllisesti. Vastaajat kokivat voivansa vaikuttaa kohtuullisesti ryhmässä laadittavien oppimistehtävien sisältöön. Peräti 86 % (ja lähes 80 % työssäkäyvistä opiskelijoista, ks. taulukko 4) koki voivansa vaikuttaa opiskelujensa etenemiseen, ja yliopisto-opiskelijat kokivat näin ammattikorkeakoulun opiskelijoita enemmän. Opintojen suunnittelussa ei ollut suuria eroja yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä (taulukko 11). Aktiivisesti opintojaan suunnittelevia oli 52 % kaikista vastaajista. Töissäkin olevista vastaajista (ks. taulukko 4) kolmasosa suunnitteli opintojaan. Silti vain 8 % kaikista vastaajista koki pystyvänsä täysin noudattamaan laatimaansa opiskeluaikataulua. Toisaalta

17 16 vain 13 % opiskelijoista jätti usein menemättä tenttiin tai jätti tentissä tyhjän paperin eli tentit tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Taulukko 11 Opiskelijoiden arvio opintojen etenemiseen liittyvien opiskelijalähtöisten väittämien paikkansapitävyydestä asteikolla 1(= täysin eri mieltä) 4 (= täysin samaa mieltä). Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon 1 4 kussakin väittämässä. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastausprosentit eroavat toisistaan merkitsevästi, ovat violetilla, ja näistä 1:llä on merkitty ne, joissa ammattikorkeakoulun vastaajat vastasivat useammin samaa tai täysin samaa mieltä, kuin yliopiston vastaajat, 2:lla on merkitty päinvastaiset vastaukset. Opintojen eteneminen Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Sitoutumiseni opiskeluun on vahvaa. 1 9,1 31,5 38,4 21,0 Opiskeluni rajoittuu luennoilla/harjoituksissa käymiseen, enkä juuri 37,4 31,6 23,8 7,2 tee opiskelutöitä tämän ajan ulkopuolella.1 Jätän usein menemättä tenttiin tai jätän tentissä tyhjän paperin. 2 67,7 19,2 8,7 4,3 Suunnittelen tulevia opintojani aktiivisesti (opintojaksovalinnat, 15,1 32,3 36,6 15,8 HOPS jne.). Tutustun opintojaksojen kuvauksiin ennen opintojaksojen alkamista. 10,1 30,1 36,5 23,2 2 Seuraan opintojeni etenemistä ja opintopistekertymiä säännöllisesti. 6,5 16,5 38,8 38,1 1 Suoriudun opinnoistani toivomallani tavalla. 1 18,7 32,1 38,6 10,6 Voin vaikuttaa opiskeluni etenemiseen. 2 4,2 9,9 39,1 46,7 Pystyn noudattamaan laatimaani opiskeluaikataulua. 1 15,1 40,8 35,7 8,4 Kesken olevien opintojaksojen suorittaminen ahdistaa/vaivaa. 1 7,6 14,8 32,9 44,7 Opiskelemani ala kiinnostaa minua. 6,1 10,0 29,8 54,1 Tunnen voivani vaikuttaa ryhmässä laadittavien oppimistehtävien sisältöön. 13,0 32,8 40,1 14,1 Kolme neljäsosaa kaikista vastaajista koki kesken olevat opintojaksot ahdistavana. Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) näin vastasi lähes 80 %. Puolet vastaajista (ja lähes 70 % työssäkäyvistä) ei kokenut suoriutuvansa opinnoistaan toivomallaan tavalla, joskin yliopiston opiskelijat olivat hieman tyytyväisempiä suoriutumiseensa kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Yliopistoopiskelijoiden avoimissa vastauksissa painottuivat puutteet opiskelutaidoissa, kuten ryhmätyöskentelyssä ja kirjoittamisessa. Ongelmallisena pidettiin sitä, etteivät opinnot sisältäneet perehdytystä yliopisto-opiskeluun ja opiskelutekniikoihin. Ammattikorkeakoulun vastaajat nostivat esille opintojen aikatauluttamiseen liittyvät hankaluudet, esimerkiksi itseopiskelua oli paljon ja ryhmätöiden aikataulujen sopiminen oli vaikeaa. 3.6 Opetusjärjestelyt ja opiskelu Suurin osa vastaajista (noin 73 %) tunsi saavansa opinnoistaan työelämässä hyödynnettäviä taitoja (taulukko 12). Yli puolet koki, että opetustarjonnasta puuttui joustavuutta, joka vaikeutti oman

18 17 opintosuunnitelman tekemistä. Kuitenkin yli puolet (noin 62 %) koki suoritusmenetelmissä olevan vaihtoehtoja, mutta tehtävänantojen olevan epämääräisiä. Päällekkäiset opintojaksot eivät vaikuttaneet opintojen etenemiseen yli puolella vastanneista. Taulukko 12 Arviot opintojen etenemiseen vaikuttavien opetusjärjestelyihin liittyviin väittämiin asteikolla 1 (= täysin eri mieltä) 4 (= täysin samaa mieltä). Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon 1 4 kussakin väittämässä. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastausprosentit eroavat toisistaan merkitsevästi, ovat violetilla, ja näistä 1:llä on merkitty ne, joissa ammattikorkeakoulun vastaajat vastasivat useammin samaa tai täysin samaa mieltä, kuin yliopiston vastaaja, 2:lla päinvastoin vastatut. Opetusjärjestelyt Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Saan opinnoistani sellaisia taitoja, joita voin hyödyntää työelämässä. 3,7 23,0 57,9 15,3 1 Opintojaksot ovat opetustarjonnassa joustavasti, joten oman opintosuunnitelman 22,1 37,1 35,4 5,5 rakentaminen onnistuu. 2 Opettajat käyttävät vaihtoehtoisia suoritusmenetelmiä opintojaksoilla 12,4 26,0 43,6 18,1 (kuten suullinen tentti, essee, oppimispäiväkirja, ryhmätehtä- vä). 1 Tehtävänannot ovat epämääräisiä. 1 9,7 50,9 29,1 10,3 Useiden opintojaksojen päällekkäisyys on niin stressaavaa, että jään 31,2 30,8 30,3 7,8 opinnoissa jälkeen. Opintojen suorittaminen muista koulutusohjelmista nopeuttaa 35,7 37,6 22,8 3,9 valmistumistani. 2 Voin suunnitella opintojani, koska tulevasta opintojaksotarjonnasta kerrotaan hyvissä ajoin etukäteen. 16,0 38,7 35,3 9,9 Yliopisto-opiskelijat kokivat voivansa vaikuttaa opintosuunnitelmiensa etenemiseen ja nopeuttamiseen ammattikorkeakouluopiskelijoita paremmin (taulukko 12). Ero yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksissa opintojen nopeuttamiseksi oli merkitsevä. Työssäkäyvistä vastaajista (ks. taulukko 4) vajaa kolmannes koki, että heillä oli mahdollisuus oman opintosuunnitelman rakentamiseen. Yliopisto-opiskelijat voivat ammattikorkeakouluopiskelijoita paremmin nopeuttaa opintojensa etenemistä suorittamalla opintoja esimerkiksi muista kuin oman koulutusohjelmansa opintotarjonnasta (taulukko 12). Avoimissa vastauksissa nousi esille se, että yliopisto-opiskelijat myös kokivat pääsevänsä haluamilleen opintojaksoille ammattikorkeakouluopiskelijoita helpommin, koska opiskelijakiintiöitä opintojaksoille ei ole. Sen sijaan ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat saavansa opinnoista enemmän sellaisia taitoja, joita he voivat hyödyntää työelämässä (taulukko 12). Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) hieman yli puolet oli tätä mieltä. Ammattikorkeakouluissa opintojaksoilla käytettävät suoritusmenetelmät olivat monipuolisempia kuin yliopistoissa. Opiskelijoiden mukaan opettajia pidettiin asiantuntijoina, mutta opetushenkilöstön opetus- ja ohjaustaidoissa oli kehitettävää (70 %).

19 18 Avoimet vastaukset osoittavat, että opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat useimmiten opettaja- tai oppiainekohtaisia. Erot opettajien välillä olivat suuria. Opiskelijoiden avoimista vastauksissa erikseen esille nostamia epäkohtia olivat muun muassa se, että luennot olivat opettajan yksinpuhelua, materiaalit olivat vaikeasti saatavilla ja ohjeistukset tehtäviin olivat epäselviä, jolloin motivaatio ja keskittyminen kärsivät. Avoimet vastaukset osoittavat myös, että etenkin ammattikorkeakoulussa opettajan ja opiskelijoiden väliset suhteet ja jännitteet vaikuttivat suuresti opintojen sujumiseen. Edellisessä alaluvussa 3.4 todettiin, että opintojaan aktiivisesti suunnittelevia opiskelijoita oli hieman yli puolet vastaajista. Opetusjärjestelyjen näkökulmasta vastaavasti noin puolet vastaajista koki, etteivät he voineet suunnitella opintojaan kunnolla, koska tieto tulevasta opetuksesta ei tullut ajoissa. Lisäksi yli kolmasosa vastaajista koki, että opintojaksojen päällekkäisyys on stressaavaa. Yliopisto-opiskelijat toivat avoimissa vastauksissa useammin esille ohjauksen puutteen opintoja hidastavana tekijänä kuin ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka taas kokivat ongelmalliseksi opintojen viivästymisestä johtuvan siirtymisen uuteen ryhmään. Avoimet vastaukset osoittavat, että yliopisto-opiskelijat kaipaisivat eritoten opintojen alkuvaiheen ohjausta. Yliopisto-opiskelijat kritisoivat myös opettajien työelämätietämystä ja ajantasaisen työelämätiedon puuttuminen koettiin ongelmaksi. Edelleen siirto-opiskelijat kokivat jäävänsä ohjauksen ulottumattomiin. Avoimissa vastauksissa korostui, että ohjauksen saamista hankaloitti opiskelijoiden tietämättömyys ohjauksesta, ohjaavan opettajan vaihtuminen ja eri ohjaustahojen väliset työnjaolliset epäselvyydet. Opiskelijat kokivat tarvitsevansa henkilökohtaista ohjausta opintojen suunnitteluun kokonaisuudessaan tutkinnon yksilölliseen suorittamiseen, urasuunnitteluun ja sivuainevalintoihin kaivattiin enemmän ohjausta. He kaipasivat välittämisen tunnetta, opiskelijalähtöisyyttä ja aikaa keskusteluihin. Puutteet opinnäytetyön ohjaamisessa, kuten ohjaajan välinpitämättömyys, inhimillisen vuorovaikutuksen puute ja kiire, hidastivat valmistumista. Kehuja opettajat saivat juuri tuesta ja kiinnostuksesta opiskelijoita kohtaan, 3.7 Näkemyksiä työelämästä Opiskelijat suhtautuivat työelämään yleisesti ottaen vaihtelevasti (taulukko 13), vaikkakin kohtalaisen positiivisesti. Yli puolet (57 %) vastaajista katsoi, että tulevaisuus työllistymisen suhteen näytti melko positiiviselta, kun toisaalta yli 40 % vastaajista piti työllistymistilannetta varsin heikkona. Valtaosalle opiskelijoista työelämä näyttäytyi kuitenkin mielenkiintoisena ja 70 % opiskelijoista myös koki työelämän motivoivana tekijänä opintojen loppuun saattamisessa. Eritoten am-

20 19 mattikorkeakouluopiskelijat kokivat näin, ja lisäksi opiskelijoista, jotka kävivät työssä eivätkä opiskelleet (ks. taulukko 4), peräti 83 % oli tätä mieltä. Innolla työelämää vastaajista odottikin kolme neljäsosaa opiskelijoista (taulukko 13); myös tämä tulos oli merkitsevästi suurempi ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Edelleen liki 80 % vastaajista halusi valmistua päästäkseen työelämään. Opiskeluala nähtiin kiinnostavana (83,9 %). Suurin osa vastaajista (75 %) koki valmistuvansa oikealle alalle, kuitenkin työssä käyvistä vähemmän (64 %) (taulukko 13). Toisaalta yli neljännes vastaajista koki valmistumisen ahdistavana. Oman alansa työllisyysnäkymiä oli aktiivisesti seurannut kaksi kolmasosaa vastaajista, ja yli 70 % tiesi, millaisiin työtehtäviin halusi valmistumisen jälkeen. Mahdollisia työpaikkoja oli jo tiedossa 65 %:lla vastaajista. Opintojen aikana oman alansa töitä oli tehnyt yli 60 % vastaajista, kun taulukon 6 mukaan oman alan töissä tällä hetkellä oli noin 55 %. Taulukko 13 Opiskelijoiden arvio työelämää koskeviin väittämiin asteikolla 1 (= täysin eri mieltä) 4 (= täysin samaa mieltä). Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon 1 4 kussakin väittämässä. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastausprosentit eroavat toisistaan merkitsevästi, ovat violetilla, ja näistä 1:llä on merkitty ne, joissa ammattikorkeakoulun vastaajat vastasivat useammin samaa tai täysin samaa mieltä. Työelämäväittämä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Työelämä vaikuttaa mielenkiintoiselta. 4,6 13,1 32,5 49,8 Työelämään siirtyminen motivoi suorittamaan opinnot loppuun. 1 11,4 16,6 29,2 42,8 Tiedän, millaisiin työtehtäviin haluan valmistumisen jälkeen. 10,1 18,2 30,8 40,9 Odotan innolla työelämää. 1 7,6 17,2 34,6 40,7 Olen suunnitellut valmistumisen jälkeistä työuraa. 11,9 22,7 35,1 30,3 Valmistuttuani voin toteuttaa itseäni alan ammattilaisena. 10,4 21,5 36,3 31,8 Seuraan aktiivisesti koulutusalaani liittyviä työllistymisnäkymiä. 11,0 23,0 35,3 30,8 Tiedän mahdollisia työpaikkoja, joissa voisin työskennellä valmistuttuani. 10,9 15,1 35,5 38,4 Tulevaisuus työllistymisen suhteen tuntuu positiiviselta. 20,8 22,3 27,2 29,8 Tulevaisuuden työkenttä näyttäytyy minulle epämääräisenä. 27,7 27,8 24,1 20,5 Valmistuminen ahdistaa minua. 41,6 28,7 20,0 9,7 Valmistumisen jälkeen työllistyn minulle mielekkäisiin työtehtäviin. 6,3 30,5 35,5 27,6 Valmistun oikealle alalle. 6,5 19,1 32,3 42,1 Tiedän, missä tulen valmistuttuani työskentelemään. 34,6 21,9 16,8 26,7 Olen tehnyt omaan alaani liittyviä töitä opiskelujeni aikana. 22,9 15,4 17,4 44,2 Haluan valmistua, jotta pääsen työelämään. 9,3 12,4 24,4 53,9 Avoimien vastausten perusteella yliopisto-opiskelijoiden motivaatio opiskeluun kärsi työelämäyhteyden puutteesta. Opintojen ei uskottu valmistavan työelämän haasteisiin. Myös taloudellinen tilanne aiheutti pelkoa työttömyydestä ja hidasti valmistumista. Ammattikorkeakouluopiskelijat nostivat avoimissa vastauksissa puolestaan esille epävarmuuden ja pelon työpaikan saamisesta. Omaa ammattitaitoa epäiltiin ja osaamiseen ei luotettu. Alueelliset työmarkkinat mietityttivät ja omat mahdollisuudet työllistyä paikkakunnalle koettiin rajallisiksi.