Viivästynyt? Minäkö? Opiskelijoiden näkemyksiä opintojen viivästymisestä, työelämästä sekä opiskelusta korkea-asteella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viivästynyt? Minäkö? Opiskelijoiden näkemyksiä opintojen viivästymisestä, työelämästä sekä opiskelusta korkea-asteella"

Transkriptio

1 Viivästynyt? Minäkö? Opiskelijoiden näkemyksiä opintojen viivästymisestä, työelämästä sekä opiskelusta korkea-asteella

2 Selvityksen tekijät: Jaana O. Liimatainen, Jenni Kaisto, Kaisa Karhu, Susanna Martikkala, Maria Andersen, Riitta Aikkola, Krista Anttila, Pauliina Keskinarkaus, Päivi Saari. Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projekti. Oulun yliopisto, Ohjaus- ja työelämäpalvelut.

3 Saatesanat Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina -projekti kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Euroopan sosiaalirahaston kehittämisohjelmaan ohjelmakaudella Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä Valtti-projektissa on kehittää vertaisryhmämalleja tukemaan korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemistä ja työelämään siirtymistä sekä ehkäistä opiskelijoiden syrjäytymistä. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa lisätietoa projektin vertaisryhmämallien jatkokehittämistä varten, sekä kartuttaa tietoa korkeakouluopiskelijoiden opintojen viivästymisen syistä. Tässä selvityksessä keskitytään opiskelijoiden näkemyksiin opintojen viivästymisen syistä, opiskelukokemuksista ja näkemyksistä työelämästä. Kyselyn laatimisessa olivat tukena silloinen Oulun yliopiston opintopsykologi Sirpaliisa Euramaa, Oulun seudun ammattikorkeakoulun yliopettaja PsT Tomi Guttorm sekä Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteinen opintopsykologi Markku Gullstén. Kiitokset heille ja myös muille projektin korkeakoulujen henkilöille ja yhteistyökumppaneille antamistanne kommenteista. Erityiset kiitokset Valtti-projektin avainohjaaja FT Jaana O. Liimataiselle SPSS-analyysistä ja yliopettaja PsT Tomi Guttormille koko selvityksen tekemiseen liittyvästä palautteesta. Kiitokset ansaitsee myös koko Valtti-projektin henkilöstö sinnikkäästi tehdystä työstä kaiken muun projektin kehittämistoiminnan ohella. Oulussa 22. marraskuuta 2010 Kaisa Karhu Valtti-projektin projektipäällikkö

4 Sisältö 1 Johdanto Selvityksen toteutus ja aineiston hankinta Aineiston rajaus ja hankinta Tutkimusmenetelmä Tulokset Vastanneiden taustatietoja Opiskelu ja työssä käynti Opintojen viivästymisen syitä Opiskelukokemukset Opintojen eteneminen Opetusjärjestelyt ja opiskelu Näkemyksiä työelämästä Yhteenveto ja pohdinta Tulosten yhteenveto Pohdinta Lähteet... 27

5 4 1 Johdanto Korkeakouluopintojen viivästymisen ongelmakenttään on pureuduttu niin korkeakoulukohtaisten kehittämishankkeiden kuin valtakunnallisten kehittämisohjelmien avulla. Tämän selvityksen tarkoituksena on osaltaan tarjota tietoa korkeakouluopiskelijoiden opintojen viivästymisen syistä ja antaa viitteitä ohjauksen ja vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen. Selvityksen aineisto koostuu huhtikuussa 2009 tehdystä kyselytutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 734 opinnoissaan viivästynyttä opiskelijaa, 278 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 456 yliopisto-opiskelijaa, seitsemästä eri korkeakoulusta (Oulun yliopisto, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto). Opinnoissaan viivästyneillä opiskelijoilla tarkoitetaan tässä selvityksessä opiskelijoita, joiden vuosittainen opintopistekertymä on vähäinen ja opiskelijoita, joiden tutkinto on lähes opinnäytetyötä vaille valmis. Selvitys on Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektin toteuttama. Valtti on seitsemän korkeakoulun välinen yhteistyöprojekti, jossa kehitetään ohjausta luomalla opinnoissaan viivästyneiden tai opinnäytetyötä vaille olevien korkeakouluopiskelijoiden tueksi ura-, opinnäytetyö-, opiskeluryhmätoiminnan ohjausmalleja. Projektin toimenpiteissä keskitytään erityisesti opiskelijoiden opiskelu- ja uraryhmäohjauksen kehittämiseen sekä ohjaus- ja opetushenkilökunnan ohjaustaitojen ja opiskelijoiden ohjauksen asiantuntemuksen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että henkilökunnalla on erityisosaamista ohjata opiskelijoita opiskelu- ja opinnäytetyöprosessin hallintaan liittyvissä kysymyksissä sekä työuran ja tulevaisuuden suunnittelussa. Valtti kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen ESR-kehittämisohjelmaan Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja se on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osarahoittama valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosiksi Projektia koordinoi Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelut.

6 5 2 Selvityksen toteutus ja aineiston hankinta Tässä luvussa esitellään selvityksen aineiston rajaus ja hankinta sekä käytetyt tutkimusmenetelmät. 2.1 Aineiston rajaus ja hankinta Kysely kohdistettiin 1. korkeakouluopiskelijoille, joiden opintopistekertymä oli vähäinen (Opinnot pitkittyneet -ryhmä) sekä 2. korkeakouluopiskelijoille, joilta opintokokonaisuudesta puuttui lähinnä vain opinnäytetyö (Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä). Opinnot pitkittyneet -kohderyhmään opiskelijat valittiin seuraavasti: ammattikorkeakouluissa valittiin opiskelijat, jotka olivat opiskelleet 2 10 lukukautta, ja joiden keskimääräinen opintopistekertymä lukukautta kohti oli alle 22,5 opintopistettä. Yliopistoissa valittiin opiskelijat, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosien välisenä aikana, ilmoittautuneet läsnä olevaksi, ja joiden opintopistekertymä oli vähemmän kuin 210 opintopistettä (tai vähemmän kuin 150 opintopistettä 2005 aloittaneilla ja 180 opintopistettä vuonna 2004 aloittaneilla). Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmään valittiin ammattikorkeakouluissa opiskelijat, jotka olivat opiskelemassa opinto-oikeusajan viimeistä eli kuudetta vuotta, tai opiskelijat jotka olivat anoneet lisäaikaa opintojensa loppuun saattamiseen. Yliopistoissa ryhmään valittiin opiskelijat, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosien välillä, jotka olivat ilmoittautuneet läsnä oleviksi lukuvuonna ja joilla oli opintorekisterissä enemmän kuin 250 opintopistettä. Kysely lähettiin yhteensä 9037 opiskelijalle Valtti-projektiin osallistuvissa korkeakouluissa: neljään ammattikorkeakouluun (Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu) ja kolmeen eri yliopistoon (Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja Vaasan yliopisto). 39 % (N=3488) kyselyistä lähetettiin ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ja 61 % (N=5549) yliopistojen opiskelijoille. Taulukossa 1 on eritelty lähetettyjen kyselyiden määrä Opinnot pitkittyneet ja Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmittäin.

7 6 Taulukko 1 Opiskelijoille lähetettyjen kyselyiden määrä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen Opinnot pitkittyneet ja Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmissä. Kohderyhmä Yhteensä Ammattikorkeakoulu Yliopisto Opinnot pitkittyneet -ryhmä Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä Yhteensä Tutkimusmenetelmä Selvitys toteutettiin kaikissa Valtti-projektiin osallistuvissa korkeakouluissa sähköisenä kyselytutkimuksena, jonka laati Valtti-projektin projektihenkilöstö. Jokaisessa projektin seitsemässä korkeakoulussa käytettiin samaa kyselylomaketta, joka sisälsi monivalintakysymyksiä, Likertasteikollisia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Ennen kyselylomakkeiden lähettämistä kysely testattiin pienellä opiskelijaryhmällä. Aineisto kerättiin huhtikuussa Kaikille mukaan valituille opiskelijoille lähetettiin sähköpostitse pyyntö osallistua tutkimukseen. Korkeakoulujen tietohallinnot tai Valtti-projektin avainohjaajat hoitivat kyselyn sähköpostituksen. Kysely oli anonyymi. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti (SPSS) ja avoimet vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysillä. Tilastollisen analyysin tulosten tulkinnassa apuna hyödynnettiin avoimia vastauksia.

8 7 3 Tulokset Tuloksissa käsitellään kyselyyn vastanneiden taustatietoja ja opiskeluaktiivisuutta, työssäkäyntiä opiskelun ohella, opintojen viivästymiseen johtaneita syitä, opiskelukokemuksia, opintojen etenemistä ja suhtautumista opiskeluun. Lisäksi käymme läpi opinnoissaan viivästyneiden näkemyksiä työelämästä. Tulokset esitetään ensisijaisesti koko vastaaja-aineiston sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastaajiin ryhmiteltynä. Aineistoa käsitellään myös kohderyhmittäin jaoteltuna sekä erikseen työssäkäyvien osalta. Tilastollisten tulosten syventämiseksi hyödynnetään avoimia vastauksia. Näistä nostetaan esiin vain merkittävimmät tulokset. 3.1 Vastanneiden taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 734 opiskelijaa, joista 278 oli ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 456 yliopisto-opiskelijaa. Opiskelijoita vastasi jokaisesta Valtti-projektissa mukana olevasta seitsemästä korkeakoulusta. Taulukossa 2 on eritelty vastanneet opiskelijat ammattikorkeakouluittain ja yliopistoittain opintojen pitkittymisen ja opinnäytetyön puuttumisen suhteen. Taulukko 2 Vastanneet opiskelijat ammattikorkeakouluittain ja yliopistoittain Opinnot pitkittyneet ja Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmissä. Kohderyhmä Koko aineistosta Ammattikorkeakoulu Yliopisto (%) (%) (%) Opinnot pitkittyneet -ryhmä 7,0 9,2 6,0 Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä 13,4 15,3 12,6 Yhteensä 8,1 8,0 8,2 Vastaajista yhteensä 46 % oli naisia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista hieman yli puolet ja yliopisto-opiskelijoista hieman alle puolet oli naisia (58 % ja 44 %). Iältään tyypillinen ammattikorkeakoulussa opiskeleva vastaaja vuotias ja yliopistossa opiskeleva vastaaja oli vuotias. Tyypillinen aloitusvuosi yliopiston vastaajakunnassa oli 2002 ja ammattikorkeakoulun vastaajakunnassa Vastanneiden opiskelijoiden opintojen aloitusvuodet asettuivat laajemmalle skaalalle, kuin miten kohderyhmät alun perin määriteltiin. Yliopisto-opiskelijoilla opintojen aloitusvuodet vaihtelivat vuosien välillä (vuosien sijaan) ja ammattikorkeakoulu-

9 8 opiskelijoilla vuosien välillä (vuosien sijaan). Syynä tähän saattaa olla esimerkiksi se, että opiskelijalla oli enemmän kuin yksi opinto-oikeus, jolloin hän vastatessaan kysymykseen opintojen aloitusvuodesta saattoi vastata eri opinto-oikeuden perusteella, kuin millä kysely oli hänelle lähetetty. Ammattikorkeakoulujen rajoitettu opinto-oikeusaika näkyy vastauksissa siten, että vastaajien jakauma ei poikkea niin paljon oletetusta kuin yliopisto-opiskelijoilla. Opintopisteidensä määrän kertoi 728 vastaajaa, opintopisteet kuvataan kuviossa 1. Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä tyypillisellä ammattikorkeakouluvastaajalla oli opintopistettä ja yliopistovastaajalla opintopistettä. Ammattikorkeakoulun vastaajat valittiin Opinnäytetyö puuttuu -ryhmään opiskeluajan perusteella, kun taas yliopiston vastaajilla yhtenä valintaperusteena oli, että opintopisteitä piti olla vähintään 250. Opinnot pitkittyneet -ryhmässä tyypillinen opintopistemäärä oli ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla (valintaperusteena 22,5 opintopistettä lukukaudessa eli opintopistettä opiskeluvuosista riippuen), ja yliopistojen opiskelijoilla opintopistettä (valintaperusteena vähemmän kuin 150, 180 tai 210 opintopistettä opintojen aloitusvuodesta riippuen). Kuvio 1 Vastanneiden ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden kyselyn aikaiset opintopistemäärät.

10 9 Lähes puolet kyselyyn vastanneista yliopisto-opiskelijoista ja kolmasosa ammattikorkeakoulujen opiskelijoista käytti opiskeluun korkeintaan 10 tuntia viikossa (taulukko 3). Mediaaniluokka ammattikorkeakoulujen opiskelijoitten Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä oli tuntia ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä tuntia. Yliopistojen opiskelijoilla vastaavat mediaaniluokat olivat Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä alle 10 tuntia viikossa ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä tuntia viikossa. Yliopisto-opiskelijat opiskelivat siis tuntimääräisesti vähemmän kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Taulukko 3 Vastaajien viikoittain opiskeluun käyttämä aika ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Viikoittainen opiskeluaika Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Alle 10 tuntia 29, tuntia 28 22, tuntia 21,8 18, tuntia 13,5 7,1 Yli 40 tuntia 6,9 4,2 Koska kysely oli suunnattu tavalla tai toisella opinnoissaan viivästyneille opiskelijoille, ei ollut yllättävää, että enemmistö (67 %) opiskelijoista koki, että opinnot eivät edenneet vastaajan itsensä toivomassa aikataulussa. Kuitenkin kolmasosa opiskelijoista oli tyytyväisiä opintojensa etenemistahtiin. Tyytyväisempiä opintojensa etenemistahtiin olivat ammattikorkeakouluopiskelijat, joista Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä opintojen etenemistahtiin tyytyväisiä oli 39 % ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 41 %. Yliopisto-opiskelijoiden vastaavat luvut olivat Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä 35 % ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 24 %. 3.2 Opiskelu ja työssä käynti Selvityksessä haluttiin tietää, kuinka moni opiskelijoista käy töissä opiskelun ohella ja miten työssäkäynti heijastuu opintojen etenemiseen. Opiskelijoita pyydettiin kertomaan mahdollisen työssäkäynnin luonteesta (pää- vai sivutoimista), työssäkäyntiin käytetystä ajasta ja työn yhteydestä opintojen etenemiseen. Lisäksi tiedusteltiin, onko opiskelijan työ hänen alaansa vastaavaa työtä. Tulosten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat opiskelivat pääsääntöisemmin kuin yliopistoopiskelijat. Sen sijaan yliopisto-opiskelijat opiskelivat ammattikorkeakouluopiskelijoita enemmän sivutoimisesti (taulukko 4). Työssäkäyviä ammattikorkeakouluopiskelijoita oli yhteensä 28,8 % ja yliopisto-opiskelijoita 45,9 % (opiskelee sivutoimisesti tai ei lainkaan).

11 10 Taulukko 4 Opiskelijoiden opiskelun ja työssäkäynnin suhde ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Opiskelu ja työssäkäynti Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Opiskelen, en käy töissä 44,4 31,1 Opiskelen, käyn sivutoimisesti töissä 22,7 18,5 Käyn töissä, opiskelen sivutoimisesti 22,7 35,5 Käyn töissä, en opiskele 6,1 10,4 En opiskele enkä käy töissä 4,0 4,6 Työssäkäyvien vastaajien keskimääräinen viikoittainen työaika opintojen ohessa on kuvattu taloukossa 5. Melkein puolet opintojen ohessa työssäkäyvistä ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopiskelijoista työskenteli yli 30 tuntia viikossa (43,5 % ja 45,5 %) ja noin kolmasosa (30,5 %) ammattikorkeakouluopiskelijoista ja neljäsosa (24 %) yliopisto-opiskelijoista alle 10 tuntia viikossa. Taulukko 5 Työssäkäyvien vastaajien opintojen ohessa tekemä keskimääräinen työaika viikossa ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoittain. Keskimääräinen työaika/viikko Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) opintojen ohessa Alle 10 tuntia 30,5 24, tuntia 16,2 16, tuntia 9,7 14,1 Yli 30 tuntia 43,5 45,4 Yli puolella sekä ammattikorkeakouluopiskelijoista että yliopisto-opiskelijoista työ oli oman alan työtä (taulukko 6). Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän opiskelijat olivat useammin oman alan töissä kuin Opinnot pitkittyneet -ryhmän opiskelijat. Opintojen edetessä mahdollisuus päästä oma alan töihin näyttää siis kasvavan. Taulukko 6 Työssäkäyvien opiskelijoiden tekemän työn vastaavuus oman alan työhön ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Työ on opiskelemani alan/oman Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) alan työtä Kyllä 54,8 53,9 Osittain 25,2 24,5 Ei lainkaan 20,0 21,6 Tarkasteltaessa työssäkäyvien opiskelijoiden kokemusta työssäkäynnin yhteydestä opintojen hitaaseen edistymiseen, taulukosta 7 nähdään, että suurin osa yliopisto-opiskelijoista koki työssäkäynnin hidastavan opintojen etenemistä paljon tai erittäin paljon (yhteensä 71 %). Ammattikorkeakouluopiskelijoista näin koki noin puolet vastaajista (yhteensä 49,6 %).

12 11 Taulukko 7 Työssäkäyvien opiskelijoiden kokemus työssäkäynnin yhteydestä opintojen hitaaseen edistymiseen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Työssäkäynti hidastaa Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) opinnoissa edistymistä Ei lainkaan 31,2 13,3 Jonkin verran 19,2 15,5 Paljon 24,8 26,9 Erittäin paljon 24,8 44,3 Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaukset työssäkäynnin opintojen edistymistä hidastavasta vaikutuksesta jakautuivat hyvin tasaisesti annettuihin neljään luokkaan (ks. taulukko 7), ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 35 % vastaajista ei kokenut työssäkäynnin hidastavan opintoja ollenkaan. Muissa luokissa tämän ryhmän vastauksissa ei ollut suuria eroja verrattuna ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastauksiin. Toisaalta yliopistojen vastaajilla molemmissa kohderyhmissä työssäkäynnin koettiin hidastaneen opintojen edistymistä "paljon" tai "erittäin paljon" (Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä 68 % ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 76 %). 3.3 Opintojen viivästymisen syitä Opiskelijoiden mainitsemat opintojen viivästymiseen vaikuttaneet tekijät on koottu tärkeysjärjestykseen taulukkoon 8. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden vastausprosentit eroavat merkitsevästi, on merkitty harmaalla taustavärillä. Viisi tärkeintä viivästymiseen yhteydessä olevaa tekijää niin ammattikorkeakouluopiskelijoilla kuin yliopisto-opiskelijoilla olivat työssä käynti, opiskelumotivaation puute, henkinen hyvinvointi (esimerkiksi jaksaminen tai masennus) ja perhe-elämään tai ihmissuhteisiin liittyvät asiat (esimerkiksi lähimmäisen sairastuminen tai vanhempainvapaa) sekä laiskuus.

13 12 Taulukko 8 Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden opintojen viivästymisen syiksi esittämät väittämät tärkeysjärjestyksessä. Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja. Prosenttiluvut osoittavat, mikä osa vastaajista on valinnut kyseisen viivästymiseen yhteydessä olevan syyn. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden vastausten selvät erot on nostettu esiin harmaalla taustavärillä. Väittämät opintojen viivästymisen syiksi Yhdistetty (%) Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) 1 Työssäkäynti 48,1 36,0 55,5 2 Opiskelumotivaation puute 42,1 38,8 44,1 3 Henkinen hyvinvointi (esim. jaksaminen) 39,1 41,4 37,7 4 Perhe-elämä, ihmissuhteet 37,7 38,5 37,3 5 Laiskuus 37,3 32,4 40,4 6 Opinnäytetyön viivästyminen 30,2 30,2 30,3 7 Opintojen järjestämiseen liittyvät asiat 28,7 27,3 29,6 8 Ohjauksen puute 27,7 20,5 32,0 9 Valmistumisella ei ole kiirettä 25,3 16,2 30,9 10 Taloudelliset vaikeudet 24,9 23,4 25,9 11 Vaikeudet toteuttaa suunnitelmia 24,8 21,6 26,8 12 Vaikeudet suunnitella ajankäyttöä 23,3 21,2 24,6 13 Työssä käynti alan työkokemuksen hankkimiseksi 18,7 10,1 23,9 14 Jokin muu syy 18,1 17,3 18,6 15 Opiskelu on kuormittavaa 17,8 21,9 15,4 16 Aktiivinen järjestö- / harrastetoiminta 16,8 9,7 21,1 17 Epävarmuus työllistymisestä 16,3 16,9 16,0 18 Opiskelupaikkakunnan ulkopuolella asuminen 14,3 7,6 18,4 19 Puutteelliset opiskelutaidot 13,9 10,1 16,2 20 Vaikeudet tiettyjen oppiaineiden opiskelussa 12,8 15,5 11,2 21 Fyysinen terveydentila 12,3 13,7 11,4 22 Valmistumisen pelko 10,6 10,1 11,0 23 Opiskeltavat asiat ovat vaikeita 9,7 8,6 10,3 24 Muu kuin tutkintoon liittyvä opiskelu 9,4 3,6 12,9 25 Myöhäinen valvominen / juhliminen 7,8 5,8 9,0 Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden tulokset erosivat merkitsevästi työssäkäynnin osalta, sillä yliopisto-opiskelijat kokivat ammattikorkeakouluopiskelijoita vahvemmin työssäkäynnin viivästyttävän opinnoissa edistymistä (taulukko 8). Tarkasteltaessa taulukon 8 väittämiä erikseen työssäkäyvillä opiskelijoilla mainitsivat opiskelijat, jotka kuuluivat luokkaan "käyn työssä, en opiskele" (ks. taulukko 4), tärkeimmäksi viivästymisen syyksi työssäkäynnin (72 %). Opiskelumotivaation puute nousi esiin niin vastaajilla yleensä (taulukko 8) kuin myös työssäkäyvien opiskelijoiden luokassa (56 %). Opintoihin motivoitumiseen saattaa olla yhteydessä se, että perhe (sijalla 4) ja työ (sijalla 1) viivästyttävät opintojen suorittamista. Motivaation puute sekä henkiseen hyvinvointiin liittyvät ongelmat (jaksaminen, masennus) nousivat esiin myös avoimissa vastauksissa. Laiskuus oli vastauksissa sijalla viisi. Laiskuuteen liittyviä tekijöitä nousi esiin avoimissa vastauksissa. Laiskuuteen liittyviä tekijöitä olivat muun muassa turhautuminen opiskeluun, vaikeudet opintomateriaalin saamisessa, opettajien asenteet ja opetusmenetelmät. Vastaajien mukaan esimerkik-

14 13 si opinnäytetyön viivästyminen oli yhteydessä opettajien asennoitumiseen ja ohjauksen puutteeseen sekä motivaatioon, ajanhallintaan ja itsenäiseen työskentelyyn liittyviin ongelmiin. Työssä käyvillä vastaajilla, jotka eivät omien sanojensa mukaan opiskelleet vastaushetkellä lainkaan (ks. taulukko 4), työssäkäynnin ja opiskelumotivaation puutteen jälkeen tärkeimmiksi syiksi viivästymiseen nousivat laiskuus (42 %), opinnäytetyön viivästyminen (41 %) ja ohjauksen puute (39 %). Edelleen vastaajat toivat avoimissa vastauksissaan esille, että opettajien perehtyneisyys opetettavaan asiaan ylipäätäänkin oli varsin vaihtelevaa. Opetuksen järjestämisessä ei otettu huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita kovinkaan hyvin ja tiedottamisessa oli puutteita. Ohjausta vastaajien mukaan sai, jos sitä pyysi, mutta oikean tahon löytäminen oli monesti haasteellista. Yliopisto-opiskelijat kokivat ohjauksen puutteen merkitsevämpänä opintoja hidastavana tekijänä kuin ammattikorkeakoulun opiskelijat (taulukko 8). Ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat avoimien vastausten perusteella ongelmalliseksi opintojen viivästymisestä johtuvan siirtymisen uuteen ryhmään. Myös siirto-opiskelijat sanoivat jäävänsä ohjauksen ulottumattomiin. Yliopisto-opiskelijoilla ei ollut niin kiirettä valmistua kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla (taulukko 8). Toisaalta avoimien vastausten perusteella myös useamman tutkinnon suorittaminen tai pääaineen vaihtaminen vaikuttivat opintojen pitkittymiseen. Myös järjestö- tai harrastustoiminnassa mukana olo viivästytti enemmän yliopisto- kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintoja (taulukko 8). Puutteelliset opiskelutaidot viivästyttivät yliopisto-opiskelijoita ammattikorkeakouluopiskelijoita useammin (taulukko 8). Ammattikorkeakoulun opiskelijat arvioivat kuitenkin opintojen kuormittavuuden hidastavan opintojen etenemistä yliopisto-opiskelijoita enemmän (taulukko 8). Avoimissa vastauksissa opinnoissa viivästymisen syiksi mainittiin lisäksi, että vaikeudet tiettyjen aineiden opiskelussa olivat johtaneet opintojen pitkittymiseen. Vastauksissa nousivat useimmin esille ongelmat matematiikan, fysiikan, ohjelmoinnin ja kielten opiskelussa. Avoimissa vastauksissa tuli myös esille, että opiskelua hidastivat erilaiset oppimisvaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, tarkkaavaisuus- ja/tai ylivilkkaushäiriöt tai Aspergerin oireyhtymä. 3.4 Opiskelukokemukset Opiskelijoilta kysyttiin heidän kokemuksistaan opiskelusta ja opiskeluyhteisöstä. Hieman yli puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista ja yliopisto-opiskelijoista sanoi olevansa motivoituneita opiskelemaan (51,1 % ja 53,4 %, taulukko 9), toisaalta aiemmin (alaluku 3.3, ks. taulukko 8) noin 40 % opiskelijoista koki, että opiskelumotivaation puute viivästytti opintoja. Tarkasteltaessa vain

15 14 niitä vastaajia, jotka kävivät työssä eivätkä opiskelleet (ks. taulukko 4), opiskeluun motivoituneita oli 22 % eli huomattavasti paljon vähemmän kuin kaikkien vastaajien joukossa (taulukko 9). Peräti kolmasosa ammattikorkeakoulun ja neljäsosa yliopiston opiskelijoista oli sitä mieltä, että opinnot etenivät heille itselleen sopivalla tavalla (taulukko 9), tosin työssäkäyvien luokassa näin vastasi vain 9 %. Lisäksi 40 % vastaajista koki olevansa saavuttamassa opiskelulleen asettamansa tavoitteet. Taulukko 9 Opiskelumotivaatio ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Luvut kertovat kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. Opiskelumotivaatio Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Olen motivoitunut opiskelemaan 51,1 53,4 Olen haaveillut opiskelevani tällä alalla 45,3 50,3 Olen saavuttamassa opiskelulleni asettamani 41,0 39,1 tavoitteet Opintoni etenevät sopivalla tavalla 33,1 24,4 Noin puolet kaikista vastaajista koki viihtyvänsä korkeakoulussaan. Yliopisto-opiskelijat viihtyivät paremmin (57 %) kuin ammattikorkeakouluopiskelijat (46 %). Kuitenkin peräti 60 % ammattikorkeakouluopiskelijoista ei kokenut opiskeluaikaa mukavana ja yliopisto-opiskelijoistakin puolet oli tätä mieltä. Noin kolmasosa vastaajista oli harkinnut opiskelualan vaihtoa, ja ammattikorkeakouluopintoihin (20 %) hakeuduttiin yliopisto-opiskelijoita (15 %) enemmän hetken mielijohteesta. Toisaalta suurin osa vastaajista oli tutustunut muihin opiskelijoihin ja yli puolet koki, että heidät hyväksytään opiskelukavereiden joukossa (taulukko 10). Ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat näin hieman yliopisto-opiskelijoita enemmän. Opiskeluyhteisöön kuulumisen tunne oli kuitenkin vähäistä, joskin ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat kuuluvansa osaksi opiskeluyhteisöä yliopisto-opiskelijoita enemmän (41,7 % ja 31,9 %) ja olivat toistensa kanssa tekemissä niin opiskeluun liittyvissä asioissa kuin vapaa-aikanakin hieman yliopisto-opiskelijoita useammin. Sen sijaan yliopisto-opiskelijat osallistuivat ammattikorkeakouluopiskelijoita hieman useammin yhteisiin opiskelun ulkopuolisiin tilaisuuksiin. Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) olivat taulukossa 10 esitettyihin väittämiin liittyvät prosenttiluvut noin 20 yksikköä pienemmät kuin taulukon 10 luvut (paitsi väittämän Olen osallistunut opiskelijabileisiin tms. yhteisiin tilaisuuksiin kohdalla, 41 %).

16 15 Taulukko 10 Kokemukset opiskeluyhteisöstä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. Kokemus opiskeluyhteisöstä Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Olen tutustunut toisiin opiskelijoihin 73,0 65,1 Minut hyväksytään opiskelukavereiden joukossa 67,6 55,4 Minulla opiskelukavereita, joiden kanssa olen tekemisissä 59,7 51,4 myös opintojen ulkopuolella Olen osallistunut yhteisiin tilaisuuksiin (esim. opiskelijabileisiin) 41,0 50,5 Tunnen kuuluvani opiskeluyhteisööni 41,7 31,9 Keskustelen opiskelukavereiden kanssa opintoihini liittyvistä 69,8 55,6 asioista Minua kohdellaan oikeudenmukaisesti 48,9 50,1 Saan opiskelukavereilta tukea opiskeluun liittyvissä asioissa 59,3 43,3 Tuen toisia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa 57,2 42,9 3.5 Opintojen eteneminen Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan opintojen etenemiseen liittyvien asioiden paikkansapitävyyttä. Enemmistö kaikista vastaajista (59,4 %) koki olevansa vahvasti sitoutunut opiskeluun (taulukko 11) ja ammattikorkeakouluopiskelijoista useampi koki olevansa sitoutunut kuin yliopistoopiskelijoista. Ammattikorkeakouluopiskelijoista ja yliopisto-opiskelijoista saman verran koki opiskeltavan alan kiinnostavana. Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) tilanne oli täysin toinen, sillä vain kolmasosa koki olevansa sitoutunut opiskeluun. Kuitenkin kolme neljäsosaa työssäkäyvistä opiskelijoista oli edelleen alastaan kiinnostunut. Sitoutumista opiskeluun osoittaa myös se, että 70 %:lla vastaajista opiskelu ei rajoittunut vain luennoilla käymiseen vaan opiskelutöitä tehtiin myös muulla ajalla (taulukko 11). Yliopistoopiskelijat opiskelivat itsenäisesti ammattikorkeakouluopiskelijoita enemmän. Yli puolet tutustui opintojaksojen kuvauksiin aktiivisesti ennen opintojaksojen alkua ja opintojen etenemistä seurattiin säännöllisesti. Vastaajat kokivat voivansa vaikuttaa kohtuullisesti ryhmässä laadittavien oppimistehtävien sisältöön. Peräti 86 % (ja lähes 80 % työssäkäyvistä opiskelijoista, ks. taulukko 4) koki voivansa vaikuttaa opiskelujensa etenemiseen, ja yliopisto-opiskelijat kokivat näin ammattikorkeakoulun opiskelijoita enemmän. Opintojen suunnittelussa ei ollut suuria eroja yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä (taulukko 11). Aktiivisesti opintojaan suunnittelevia oli 52 % kaikista vastaajista. Töissäkin olevista vastaajista (ks. taulukko 4) kolmasosa suunnitteli opintojaan. Silti vain 8 % kaikista vastaajista koki pystyvänsä täysin noudattamaan laatimaansa opiskeluaikataulua. Toisaalta

17 16 vain 13 % opiskelijoista jätti usein menemättä tenttiin tai jätti tentissä tyhjän paperin eli tentit tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Taulukko 11 Opiskelijoiden arvio opintojen etenemiseen liittyvien opiskelijalähtöisten väittämien paikkansapitävyydestä asteikolla 1(= täysin eri mieltä) 4 (= täysin samaa mieltä). Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon 1 4 kussakin väittämässä. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastausprosentit eroavat toisistaan merkitsevästi, ovat violetilla, ja näistä 1:llä on merkitty ne, joissa ammattikorkeakoulun vastaajat vastasivat useammin samaa tai täysin samaa mieltä, kuin yliopiston vastaajat, 2:lla on merkitty päinvastaiset vastaukset. Opintojen eteneminen Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Sitoutumiseni opiskeluun on vahvaa. 1 9,1 31,5 38,4 21,0 Opiskeluni rajoittuu luennoilla/harjoituksissa käymiseen, enkä juuri 37,4 31,6 23,8 7,2 tee opiskelutöitä tämän ajan ulkopuolella.1 Jätän usein menemättä tenttiin tai jätän tentissä tyhjän paperin. 2 67,7 19,2 8,7 4,3 Suunnittelen tulevia opintojani aktiivisesti (opintojaksovalinnat, 15,1 32,3 36,6 15,8 HOPS jne.). Tutustun opintojaksojen kuvauksiin ennen opintojaksojen alkamista. 10,1 30,1 36,5 23,2 2 Seuraan opintojeni etenemistä ja opintopistekertymiä säännöllisesti. 6,5 16,5 38,8 38,1 1 Suoriudun opinnoistani toivomallani tavalla. 1 18,7 32,1 38,6 10,6 Voin vaikuttaa opiskeluni etenemiseen. 2 4,2 9,9 39,1 46,7 Pystyn noudattamaan laatimaani opiskeluaikataulua. 1 15,1 40,8 35,7 8,4 Kesken olevien opintojaksojen suorittaminen ahdistaa/vaivaa. 1 7,6 14,8 32,9 44,7 Opiskelemani ala kiinnostaa minua. 6,1 10,0 29,8 54,1 Tunnen voivani vaikuttaa ryhmässä laadittavien oppimistehtävien sisältöön. 13,0 32,8 40,1 14,1 Kolme neljäsosaa kaikista vastaajista koki kesken olevat opintojaksot ahdistavana. Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) näin vastasi lähes 80 %. Puolet vastaajista (ja lähes 70 % työssäkäyvistä) ei kokenut suoriutuvansa opinnoistaan toivomallaan tavalla, joskin yliopiston opiskelijat olivat hieman tyytyväisempiä suoriutumiseensa kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Yliopistoopiskelijoiden avoimissa vastauksissa painottuivat puutteet opiskelutaidoissa, kuten ryhmätyöskentelyssä ja kirjoittamisessa. Ongelmallisena pidettiin sitä, etteivät opinnot sisältäneet perehdytystä yliopisto-opiskeluun ja opiskelutekniikoihin. Ammattikorkeakoulun vastaajat nostivat esille opintojen aikatauluttamiseen liittyvät hankaluudet, esimerkiksi itseopiskelua oli paljon ja ryhmätöiden aikataulujen sopiminen oli vaikeaa. 3.6 Opetusjärjestelyt ja opiskelu Suurin osa vastaajista (noin 73 %) tunsi saavansa opinnoistaan työelämässä hyödynnettäviä taitoja (taulukko 12). Yli puolet koki, että opetustarjonnasta puuttui joustavuutta, joka vaikeutti oman

18 17 opintosuunnitelman tekemistä. Kuitenkin yli puolet (noin 62 %) koki suoritusmenetelmissä olevan vaihtoehtoja, mutta tehtävänantojen olevan epämääräisiä. Päällekkäiset opintojaksot eivät vaikuttaneet opintojen etenemiseen yli puolella vastanneista. Taulukko 12 Arviot opintojen etenemiseen vaikuttavien opetusjärjestelyihin liittyviin väittämiin asteikolla 1 (= täysin eri mieltä) 4 (= täysin samaa mieltä). Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon 1 4 kussakin väittämässä. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastausprosentit eroavat toisistaan merkitsevästi, ovat violetilla, ja näistä 1:llä on merkitty ne, joissa ammattikorkeakoulun vastaajat vastasivat useammin samaa tai täysin samaa mieltä, kuin yliopiston vastaaja, 2:lla päinvastoin vastatut. Opetusjärjestelyt Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Saan opinnoistani sellaisia taitoja, joita voin hyödyntää työelämässä. 3,7 23,0 57,9 15,3 1 Opintojaksot ovat opetustarjonnassa joustavasti, joten oman opintosuunnitelman 22,1 37,1 35,4 5,5 rakentaminen onnistuu. 2 Opettajat käyttävät vaihtoehtoisia suoritusmenetelmiä opintojaksoilla 12,4 26,0 43,6 18,1 (kuten suullinen tentti, essee, oppimispäiväkirja, ryhmätehtä- vä). 1 Tehtävänannot ovat epämääräisiä. 1 9,7 50,9 29,1 10,3 Useiden opintojaksojen päällekkäisyys on niin stressaavaa, että jään 31,2 30,8 30,3 7,8 opinnoissa jälkeen. Opintojen suorittaminen muista koulutusohjelmista nopeuttaa 35,7 37,6 22,8 3,9 valmistumistani. 2 Voin suunnitella opintojani, koska tulevasta opintojaksotarjonnasta kerrotaan hyvissä ajoin etukäteen. 16,0 38,7 35,3 9,9 Yliopisto-opiskelijat kokivat voivansa vaikuttaa opintosuunnitelmiensa etenemiseen ja nopeuttamiseen ammattikorkeakouluopiskelijoita paremmin (taulukko 12). Ero yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksissa opintojen nopeuttamiseksi oli merkitsevä. Työssäkäyvistä vastaajista (ks. taulukko 4) vajaa kolmannes koki, että heillä oli mahdollisuus oman opintosuunnitelman rakentamiseen. Yliopisto-opiskelijat voivat ammattikorkeakouluopiskelijoita paremmin nopeuttaa opintojensa etenemistä suorittamalla opintoja esimerkiksi muista kuin oman koulutusohjelmansa opintotarjonnasta (taulukko 12). Avoimissa vastauksissa nousi esille se, että yliopisto-opiskelijat myös kokivat pääsevänsä haluamilleen opintojaksoille ammattikorkeakouluopiskelijoita helpommin, koska opiskelijakiintiöitä opintojaksoille ei ole. Sen sijaan ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat saavansa opinnoista enemmän sellaisia taitoja, joita he voivat hyödyntää työelämässä (taulukko 12). Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) hieman yli puolet oli tätä mieltä. Ammattikorkeakouluissa opintojaksoilla käytettävät suoritusmenetelmät olivat monipuolisempia kuin yliopistoissa. Opiskelijoiden mukaan opettajia pidettiin asiantuntijoina, mutta opetushenkilöstön opetus- ja ohjaustaidoissa oli kehitettävää (70 %).

19 18 Avoimet vastaukset osoittavat, että opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat useimmiten opettaja- tai oppiainekohtaisia. Erot opettajien välillä olivat suuria. Opiskelijoiden avoimista vastauksissa erikseen esille nostamia epäkohtia olivat muun muassa se, että luennot olivat opettajan yksinpuhelua, materiaalit olivat vaikeasti saatavilla ja ohjeistukset tehtäviin olivat epäselviä, jolloin motivaatio ja keskittyminen kärsivät. Avoimet vastaukset osoittavat myös, että etenkin ammattikorkeakoulussa opettajan ja opiskelijoiden väliset suhteet ja jännitteet vaikuttivat suuresti opintojen sujumiseen. Edellisessä alaluvussa 3.4 todettiin, että opintojaan aktiivisesti suunnittelevia opiskelijoita oli hieman yli puolet vastaajista. Opetusjärjestelyjen näkökulmasta vastaavasti noin puolet vastaajista koki, etteivät he voineet suunnitella opintojaan kunnolla, koska tieto tulevasta opetuksesta ei tullut ajoissa. Lisäksi yli kolmasosa vastaajista koki, että opintojaksojen päällekkäisyys on stressaavaa. Yliopisto-opiskelijat toivat avoimissa vastauksissa useammin esille ohjauksen puutteen opintoja hidastavana tekijänä kuin ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka taas kokivat ongelmalliseksi opintojen viivästymisestä johtuvan siirtymisen uuteen ryhmään. Avoimet vastaukset osoittavat, että yliopisto-opiskelijat kaipaisivat eritoten opintojen alkuvaiheen ohjausta. Yliopisto-opiskelijat kritisoivat myös opettajien työelämätietämystä ja ajantasaisen työelämätiedon puuttuminen koettiin ongelmaksi. Edelleen siirto-opiskelijat kokivat jäävänsä ohjauksen ulottumattomiin. Avoimissa vastauksissa korostui, että ohjauksen saamista hankaloitti opiskelijoiden tietämättömyys ohjauksesta, ohjaavan opettajan vaihtuminen ja eri ohjaustahojen väliset työnjaolliset epäselvyydet. Opiskelijat kokivat tarvitsevansa henkilökohtaista ohjausta opintojen suunnitteluun kokonaisuudessaan tutkinnon yksilölliseen suorittamiseen, urasuunnitteluun ja sivuainevalintoihin kaivattiin enemmän ohjausta. He kaipasivat välittämisen tunnetta, opiskelijalähtöisyyttä ja aikaa keskusteluihin. Puutteet opinnäytetyön ohjaamisessa, kuten ohjaajan välinpitämättömyys, inhimillisen vuorovaikutuksen puute ja kiire, hidastivat valmistumista. Kehuja opettajat saivat juuri tuesta ja kiinnostuksesta opiskelijoita kohtaan, 3.7 Näkemyksiä työelämästä Opiskelijat suhtautuivat työelämään yleisesti ottaen vaihtelevasti (taulukko 13), vaikkakin kohtalaisen positiivisesti. Yli puolet (57 %) vastaajista katsoi, että tulevaisuus työllistymisen suhteen näytti melko positiiviselta, kun toisaalta yli 40 % vastaajista piti työllistymistilannetta varsin heikkona. Valtaosalle opiskelijoista työelämä näyttäytyi kuitenkin mielenkiintoisena ja 70 % opiskelijoista myös koki työelämän motivoivana tekijänä opintojen loppuun saattamisessa. Eritoten am-

20 19 mattikorkeakouluopiskelijat kokivat näin, ja lisäksi opiskelijoista, jotka kävivät työssä eivätkä opiskelleet (ks. taulukko 4), peräti 83 % oli tätä mieltä. Innolla työelämää vastaajista odottikin kolme neljäsosaa opiskelijoista (taulukko 13); myös tämä tulos oli merkitsevästi suurempi ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Edelleen liki 80 % vastaajista halusi valmistua päästäkseen työelämään. Opiskeluala nähtiin kiinnostavana (83,9 %). Suurin osa vastaajista (75 %) koki valmistuvansa oikealle alalle, kuitenkin työssä käyvistä vähemmän (64 %) (taulukko 13). Toisaalta yli neljännes vastaajista koki valmistumisen ahdistavana. Oman alansa työllisyysnäkymiä oli aktiivisesti seurannut kaksi kolmasosaa vastaajista, ja yli 70 % tiesi, millaisiin työtehtäviin halusi valmistumisen jälkeen. Mahdollisia työpaikkoja oli jo tiedossa 65 %:lla vastaajista. Opintojen aikana oman alansa töitä oli tehnyt yli 60 % vastaajista, kun taulukon 6 mukaan oman alan töissä tällä hetkellä oli noin 55 %. Taulukko 13 Opiskelijoiden arvio työelämää koskeviin väittämiin asteikolla 1 (= täysin eri mieltä) 4 (= täysin samaa mieltä). Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon 1 4 kussakin väittämässä. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastausprosentit eroavat toisistaan merkitsevästi, ovat violetilla, ja näistä 1:llä on merkitty ne, joissa ammattikorkeakoulun vastaajat vastasivat useammin samaa tai täysin samaa mieltä. Työelämäväittämä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Työelämä vaikuttaa mielenkiintoiselta. 4,6 13,1 32,5 49,8 Työelämään siirtyminen motivoi suorittamaan opinnot loppuun. 1 11,4 16,6 29,2 42,8 Tiedän, millaisiin työtehtäviin haluan valmistumisen jälkeen. 10,1 18,2 30,8 40,9 Odotan innolla työelämää. 1 7,6 17,2 34,6 40,7 Olen suunnitellut valmistumisen jälkeistä työuraa. 11,9 22,7 35,1 30,3 Valmistuttuani voin toteuttaa itseäni alan ammattilaisena. 10,4 21,5 36,3 31,8 Seuraan aktiivisesti koulutusalaani liittyviä työllistymisnäkymiä. 11,0 23,0 35,3 30,8 Tiedän mahdollisia työpaikkoja, joissa voisin työskennellä valmistuttuani. 10,9 15,1 35,5 38,4 Tulevaisuus työllistymisen suhteen tuntuu positiiviselta. 20,8 22,3 27,2 29,8 Tulevaisuuden työkenttä näyttäytyy minulle epämääräisenä. 27,7 27,8 24,1 20,5 Valmistuminen ahdistaa minua. 41,6 28,7 20,0 9,7 Valmistumisen jälkeen työllistyn minulle mielekkäisiin työtehtäviin. 6,3 30,5 35,5 27,6 Valmistun oikealle alalle. 6,5 19,1 32,3 42,1 Tiedän, missä tulen valmistuttuani työskentelemään. 34,6 21,9 16,8 26,7 Olen tehnyt omaan alaani liittyviä töitä opiskelujeni aikana. 22,9 15,4 17,4 44,2 Haluan valmistua, jotta pääsen työelämään. 9,3 12,4 24,4 53,9 Avoimien vastausten perusteella yliopisto-opiskelijoiden motivaatio opiskeluun kärsi työelämäyhteyden puutteesta. Opintojen ei uskottu valmistavan työelämän haasteisiin. Myös taloudellinen tilanne aiheutti pelkoa työttömyydestä ja hidasti valmistumista. Ammattikorkeakouluopiskelijat nostivat avoimissa vastauksissa puolestaan esille epävarmuuden ja pelon työpaikan saamisesta. Omaa ammattitaitoa epäiltiin ja osaamiseen ei luotettu. Alueelliset työmarkkinat mietityttivät ja omat mahdollisuudet työllistyä paikkakunnalle koettiin rajallisiksi.

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, 5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN

OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN 12.12.11 ESITTELY Research Associate, FSU 2011- Koulutuspäällikkö (opettajien jatkokoulutus, henkilöstöhallinto), ammatillinen

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Opetuksen laatuselvitys koulutusohjelmittain

Opetuksen laatuselvitys koulutusohjelmittain Opetuksen laatuselvitys koulutusohjelmittain Tampereen teknillinen yliopisto 0 Opetuksen laatuselvitys 0 / OPAL / Mirja Hokkanen..0 Kyselyyn vastanneiden määrä koulutusohjelmittain Arkkitehtuuri Automaatiotekniikka

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ

MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ JUKKA LERKKANEN 20.9.2011 Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 SISÄLTÖ Koulutus- ja uravalinnan päätöksentekoprosessi Ohjaustarve

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus KIPA Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA Palautekyselyn tulokset (N=22) Palautekyselyyn vastasi 16 naista ja kuusi miestä eli 22 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 69 kohderyhmästä (kokonaisuutta

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tuomas Kallinki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 10.11.2011 Valtti-hanke Tuutoroinnin tavoite: - Opintojen tehokas käynnistyminen - Opintojen sujuva eteneminen ja oppimisen syventäminen, tieteellisen ajattelun kehittyminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 016 Espoo Joulukuu 016 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 201 Helsinki Joulukuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

HOPS Farmasian tiedekunnassa

HOPS Farmasian tiedekunnassa HOPS Farmasian tiedekunnassa Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin koko opintojen ajaksi. HOPSin tavoitteena on tukea opiskelijan kykyä ottaa vastuu omasta oppimisestaan, suunnitella

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot