Viivästynyt? Minäkö? Opiskelijoiden näkemyksiä opintojen viivästymisestä, työelämästä sekä opiskelusta korkea-asteella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viivästynyt? Minäkö? Opiskelijoiden näkemyksiä opintojen viivästymisestä, työelämästä sekä opiskelusta korkea-asteella"

Transkriptio

1 Viivästynyt? Minäkö? Opiskelijoiden näkemyksiä opintojen viivästymisestä, työelämästä sekä opiskelusta korkea-asteella

2 Selvityksen tekijät: Jaana O. Liimatainen, Jenni Kaisto, Kaisa Karhu, Susanna Martikkala, Maria Andersen, Riitta Aikkola, Krista Anttila, Pauliina Keskinarkaus, Päivi Saari. Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projekti. Oulun yliopisto, Ohjaus- ja työelämäpalvelut.

3 Saatesanat Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina -projekti kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Euroopan sosiaalirahaston kehittämisohjelmaan ohjelmakaudella Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä Valtti-projektissa on kehittää vertaisryhmämalleja tukemaan korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemistä ja työelämään siirtymistä sekä ehkäistä opiskelijoiden syrjäytymistä. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa lisätietoa projektin vertaisryhmämallien jatkokehittämistä varten, sekä kartuttaa tietoa korkeakouluopiskelijoiden opintojen viivästymisen syistä. Tässä selvityksessä keskitytään opiskelijoiden näkemyksiin opintojen viivästymisen syistä, opiskelukokemuksista ja näkemyksistä työelämästä. Kyselyn laatimisessa olivat tukena silloinen Oulun yliopiston opintopsykologi Sirpaliisa Euramaa, Oulun seudun ammattikorkeakoulun yliopettaja PsT Tomi Guttorm sekä Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteinen opintopsykologi Markku Gullstén. Kiitokset heille ja myös muille projektin korkeakoulujen henkilöille ja yhteistyökumppaneille antamistanne kommenteista. Erityiset kiitokset Valtti-projektin avainohjaaja FT Jaana O. Liimataiselle SPSS-analyysistä ja yliopettaja PsT Tomi Guttormille koko selvityksen tekemiseen liittyvästä palautteesta. Kiitokset ansaitsee myös koko Valtti-projektin henkilöstö sinnikkäästi tehdystä työstä kaiken muun projektin kehittämistoiminnan ohella. Oulussa 22. marraskuuta 2010 Kaisa Karhu Valtti-projektin projektipäällikkö

4 Sisältö 1 Johdanto Selvityksen toteutus ja aineiston hankinta Aineiston rajaus ja hankinta Tutkimusmenetelmä Tulokset Vastanneiden taustatietoja Opiskelu ja työssä käynti Opintojen viivästymisen syitä Opiskelukokemukset Opintojen eteneminen Opetusjärjestelyt ja opiskelu Näkemyksiä työelämästä Yhteenveto ja pohdinta Tulosten yhteenveto Pohdinta Lähteet... 27

5 4 1 Johdanto Korkeakouluopintojen viivästymisen ongelmakenttään on pureuduttu niin korkeakoulukohtaisten kehittämishankkeiden kuin valtakunnallisten kehittämisohjelmien avulla. Tämän selvityksen tarkoituksena on osaltaan tarjota tietoa korkeakouluopiskelijoiden opintojen viivästymisen syistä ja antaa viitteitä ohjauksen ja vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen. Selvityksen aineisto koostuu huhtikuussa 2009 tehdystä kyselytutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 734 opinnoissaan viivästynyttä opiskelijaa, 278 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 456 yliopisto-opiskelijaa, seitsemästä eri korkeakoulusta (Oulun yliopisto, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto). Opinnoissaan viivästyneillä opiskelijoilla tarkoitetaan tässä selvityksessä opiskelijoita, joiden vuosittainen opintopistekertymä on vähäinen ja opiskelijoita, joiden tutkinto on lähes opinnäytetyötä vaille valmis. Selvitys on Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektin toteuttama. Valtti on seitsemän korkeakoulun välinen yhteistyöprojekti, jossa kehitetään ohjausta luomalla opinnoissaan viivästyneiden tai opinnäytetyötä vaille olevien korkeakouluopiskelijoiden tueksi ura-, opinnäytetyö-, opiskeluryhmätoiminnan ohjausmalleja. Projektin toimenpiteissä keskitytään erityisesti opiskelijoiden opiskelu- ja uraryhmäohjauksen kehittämiseen sekä ohjaus- ja opetushenkilökunnan ohjaustaitojen ja opiskelijoiden ohjauksen asiantuntemuksen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että henkilökunnalla on erityisosaamista ohjata opiskelijoita opiskelu- ja opinnäytetyöprosessin hallintaan liittyvissä kysymyksissä sekä työuran ja tulevaisuuden suunnittelussa. Valtti kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen ESR-kehittämisohjelmaan Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja se on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osarahoittama valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosiksi Projektia koordinoi Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelut.

6 5 2 Selvityksen toteutus ja aineiston hankinta Tässä luvussa esitellään selvityksen aineiston rajaus ja hankinta sekä käytetyt tutkimusmenetelmät. 2.1 Aineiston rajaus ja hankinta Kysely kohdistettiin 1. korkeakouluopiskelijoille, joiden opintopistekertymä oli vähäinen (Opinnot pitkittyneet -ryhmä) sekä 2. korkeakouluopiskelijoille, joilta opintokokonaisuudesta puuttui lähinnä vain opinnäytetyö (Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä). Opinnot pitkittyneet -kohderyhmään opiskelijat valittiin seuraavasti: ammattikorkeakouluissa valittiin opiskelijat, jotka olivat opiskelleet 2 10 lukukautta, ja joiden keskimääräinen opintopistekertymä lukukautta kohti oli alle 22,5 opintopistettä. Yliopistoissa valittiin opiskelijat, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosien välisenä aikana, ilmoittautuneet läsnä olevaksi, ja joiden opintopistekertymä oli vähemmän kuin 210 opintopistettä (tai vähemmän kuin 150 opintopistettä 2005 aloittaneilla ja 180 opintopistettä vuonna 2004 aloittaneilla). Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmään valittiin ammattikorkeakouluissa opiskelijat, jotka olivat opiskelemassa opinto-oikeusajan viimeistä eli kuudetta vuotta, tai opiskelijat jotka olivat anoneet lisäaikaa opintojensa loppuun saattamiseen. Yliopistoissa ryhmään valittiin opiskelijat, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosien välillä, jotka olivat ilmoittautuneet läsnä oleviksi lukuvuonna ja joilla oli opintorekisterissä enemmän kuin 250 opintopistettä. Kysely lähettiin yhteensä 9037 opiskelijalle Valtti-projektiin osallistuvissa korkeakouluissa: neljään ammattikorkeakouluun (Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu) ja kolmeen eri yliopistoon (Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja Vaasan yliopisto). 39 % (N=3488) kyselyistä lähetettiin ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ja 61 % (N=5549) yliopistojen opiskelijoille. Taulukossa 1 on eritelty lähetettyjen kyselyiden määrä Opinnot pitkittyneet ja Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmittäin.

7 6 Taulukko 1 Opiskelijoille lähetettyjen kyselyiden määrä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen Opinnot pitkittyneet ja Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmissä. Kohderyhmä Yhteensä Ammattikorkeakoulu Yliopisto Opinnot pitkittyneet -ryhmä Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä Yhteensä Tutkimusmenetelmä Selvitys toteutettiin kaikissa Valtti-projektiin osallistuvissa korkeakouluissa sähköisenä kyselytutkimuksena, jonka laati Valtti-projektin projektihenkilöstö. Jokaisessa projektin seitsemässä korkeakoulussa käytettiin samaa kyselylomaketta, joka sisälsi monivalintakysymyksiä, Likertasteikollisia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Ennen kyselylomakkeiden lähettämistä kysely testattiin pienellä opiskelijaryhmällä. Aineisto kerättiin huhtikuussa Kaikille mukaan valituille opiskelijoille lähetettiin sähköpostitse pyyntö osallistua tutkimukseen. Korkeakoulujen tietohallinnot tai Valtti-projektin avainohjaajat hoitivat kyselyn sähköpostituksen. Kysely oli anonyymi. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti (SPSS) ja avoimet vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysillä. Tilastollisen analyysin tulosten tulkinnassa apuna hyödynnettiin avoimia vastauksia.

8 7 3 Tulokset Tuloksissa käsitellään kyselyyn vastanneiden taustatietoja ja opiskeluaktiivisuutta, työssäkäyntiä opiskelun ohella, opintojen viivästymiseen johtaneita syitä, opiskelukokemuksia, opintojen etenemistä ja suhtautumista opiskeluun. Lisäksi käymme läpi opinnoissaan viivästyneiden näkemyksiä työelämästä. Tulokset esitetään ensisijaisesti koko vastaaja-aineiston sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastaajiin ryhmiteltynä. Aineistoa käsitellään myös kohderyhmittäin jaoteltuna sekä erikseen työssäkäyvien osalta. Tilastollisten tulosten syventämiseksi hyödynnetään avoimia vastauksia. Näistä nostetaan esiin vain merkittävimmät tulokset. 3.1 Vastanneiden taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 734 opiskelijaa, joista 278 oli ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 456 yliopisto-opiskelijaa. Opiskelijoita vastasi jokaisesta Valtti-projektissa mukana olevasta seitsemästä korkeakoulusta. Taulukossa 2 on eritelty vastanneet opiskelijat ammattikorkeakouluittain ja yliopistoittain opintojen pitkittymisen ja opinnäytetyön puuttumisen suhteen. Taulukko 2 Vastanneet opiskelijat ammattikorkeakouluittain ja yliopistoittain Opinnot pitkittyneet ja Opinnäytetyö puuttuu -kohderyhmissä. Kohderyhmä Koko aineistosta Ammattikorkeakoulu Yliopisto (%) (%) (%) Opinnot pitkittyneet -ryhmä 7,0 9,2 6,0 Opinnäytetyö puuttuu -ryhmä 13,4 15,3 12,6 Yhteensä 8,1 8,0 8,2 Vastaajista yhteensä 46 % oli naisia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista hieman yli puolet ja yliopisto-opiskelijoista hieman alle puolet oli naisia (58 % ja 44 %). Iältään tyypillinen ammattikorkeakoulussa opiskeleva vastaaja vuotias ja yliopistossa opiskeleva vastaaja oli vuotias. Tyypillinen aloitusvuosi yliopiston vastaajakunnassa oli 2002 ja ammattikorkeakoulun vastaajakunnassa Vastanneiden opiskelijoiden opintojen aloitusvuodet asettuivat laajemmalle skaalalle, kuin miten kohderyhmät alun perin määriteltiin. Yliopisto-opiskelijoilla opintojen aloitusvuodet vaihtelivat vuosien välillä (vuosien sijaan) ja ammattikorkeakoulu-

9 8 opiskelijoilla vuosien välillä (vuosien sijaan). Syynä tähän saattaa olla esimerkiksi se, että opiskelijalla oli enemmän kuin yksi opinto-oikeus, jolloin hän vastatessaan kysymykseen opintojen aloitusvuodesta saattoi vastata eri opinto-oikeuden perusteella, kuin millä kysely oli hänelle lähetetty. Ammattikorkeakoulujen rajoitettu opinto-oikeusaika näkyy vastauksissa siten, että vastaajien jakauma ei poikkea niin paljon oletetusta kuin yliopisto-opiskelijoilla. Opintopisteidensä määrän kertoi 728 vastaajaa, opintopisteet kuvataan kuviossa 1. Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä tyypillisellä ammattikorkeakouluvastaajalla oli opintopistettä ja yliopistovastaajalla opintopistettä. Ammattikorkeakoulun vastaajat valittiin Opinnäytetyö puuttuu -ryhmään opiskeluajan perusteella, kun taas yliopiston vastaajilla yhtenä valintaperusteena oli, että opintopisteitä piti olla vähintään 250. Opinnot pitkittyneet -ryhmässä tyypillinen opintopistemäärä oli ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla (valintaperusteena 22,5 opintopistettä lukukaudessa eli opintopistettä opiskeluvuosista riippuen), ja yliopistojen opiskelijoilla opintopistettä (valintaperusteena vähemmän kuin 150, 180 tai 210 opintopistettä opintojen aloitusvuodesta riippuen). Kuvio 1 Vastanneiden ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden kyselyn aikaiset opintopistemäärät.

10 9 Lähes puolet kyselyyn vastanneista yliopisto-opiskelijoista ja kolmasosa ammattikorkeakoulujen opiskelijoista käytti opiskeluun korkeintaan 10 tuntia viikossa (taulukko 3). Mediaaniluokka ammattikorkeakoulujen opiskelijoitten Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä oli tuntia ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä tuntia. Yliopistojen opiskelijoilla vastaavat mediaaniluokat olivat Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä alle 10 tuntia viikossa ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä tuntia viikossa. Yliopisto-opiskelijat opiskelivat siis tuntimääräisesti vähemmän kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Taulukko 3 Vastaajien viikoittain opiskeluun käyttämä aika ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Viikoittainen opiskeluaika Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Alle 10 tuntia 29, tuntia 28 22, tuntia 21,8 18, tuntia 13,5 7,1 Yli 40 tuntia 6,9 4,2 Koska kysely oli suunnattu tavalla tai toisella opinnoissaan viivästyneille opiskelijoille, ei ollut yllättävää, että enemmistö (67 %) opiskelijoista koki, että opinnot eivät edenneet vastaajan itsensä toivomassa aikataulussa. Kuitenkin kolmasosa opiskelijoista oli tyytyväisiä opintojensa etenemistahtiin. Tyytyväisempiä opintojensa etenemistahtiin olivat ammattikorkeakouluopiskelijat, joista Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä opintojen etenemistahtiin tyytyväisiä oli 39 % ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 41 %. Yliopisto-opiskelijoiden vastaavat luvut olivat Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä 35 % ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 24 %. 3.2 Opiskelu ja työssä käynti Selvityksessä haluttiin tietää, kuinka moni opiskelijoista käy töissä opiskelun ohella ja miten työssäkäynti heijastuu opintojen etenemiseen. Opiskelijoita pyydettiin kertomaan mahdollisen työssäkäynnin luonteesta (pää- vai sivutoimista), työssäkäyntiin käytetystä ajasta ja työn yhteydestä opintojen etenemiseen. Lisäksi tiedusteltiin, onko opiskelijan työ hänen alaansa vastaavaa työtä. Tulosten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat opiskelivat pääsääntöisemmin kuin yliopistoopiskelijat. Sen sijaan yliopisto-opiskelijat opiskelivat ammattikorkeakouluopiskelijoita enemmän sivutoimisesti (taulukko 4). Työssäkäyviä ammattikorkeakouluopiskelijoita oli yhteensä 28,8 % ja yliopisto-opiskelijoita 45,9 % (opiskelee sivutoimisesti tai ei lainkaan).

11 10 Taulukko 4 Opiskelijoiden opiskelun ja työssäkäynnin suhde ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Opiskelu ja työssäkäynti Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Opiskelen, en käy töissä 44,4 31,1 Opiskelen, käyn sivutoimisesti töissä 22,7 18,5 Käyn töissä, opiskelen sivutoimisesti 22,7 35,5 Käyn töissä, en opiskele 6,1 10,4 En opiskele enkä käy töissä 4,0 4,6 Työssäkäyvien vastaajien keskimääräinen viikoittainen työaika opintojen ohessa on kuvattu taloukossa 5. Melkein puolet opintojen ohessa työssäkäyvistä ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopiskelijoista työskenteli yli 30 tuntia viikossa (43,5 % ja 45,5 %) ja noin kolmasosa (30,5 %) ammattikorkeakouluopiskelijoista ja neljäsosa (24 %) yliopisto-opiskelijoista alle 10 tuntia viikossa. Taulukko 5 Työssäkäyvien vastaajien opintojen ohessa tekemä keskimääräinen työaika viikossa ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoittain. Keskimääräinen työaika/viikko Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) opintojen ohessa Alle 10 tuntia 30,5 24, tuntia 16,2 16, tuntia 9,7 14,1 Yli 30 tuntia 43,5 45,4 Yli puolella sekä ammattikorkeakouluopiskelijoista että yliopisto-opiskelijoista työ oli oman alan työtä (taulukko 6). Opinnäytetyö puuttuu -ryhmän opiskelijat olivat useammin oman alan töissä kuin Opinnot pitkittyneet -ryhmän opiskelijat. Opintojen edetessä mahdollisuus päästä oma alan töihin näyttää siis kasvavan. Taulukko 6 Työssäkäyvien opiskelijoiden tekemän työn vastaavuus oman alan työhön ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Työ on opiskelemani alan/oman Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) alan työtä Kyllä 54,8 53,9 Osittain 25,2 24,5 Ei lainkaan 20,0 21,6 Tarkasteltaessa työssäkäyvien opiskelijoiden kokemusta työssäkäynnin yhteydestä opintojen hitaaseen edistymiseen, taulukosta 7 nähdään, että suurin osa yliopisto-opiskelijoista koki työssäkäynnin hidastavan opintojen etenemistä paljon tai erittäin paljon (yhteensä 71 %). Ammattikorkeakouluopiskelijoista näin koki noin puolet vastaajista (yhteensä 49,6 %).

12 11 Taulukko 7 Työssäkäyvien opiskelijoiden kokemus työssäkäynnin yhteydestä opintojen hitaaseen edistymiseen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Työssäkäynti hidastaa Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) opinnoissa edistymistä Ei lainkaan 31,2 13,3 Jonkin verran 19,2 15,5 Paljon 24,8 26,9 Erittäin paljon 24,8 44,3 Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaukset työssäkäynnin opintojen edistymistä hidastavasta vaikutuksesta jakautuivat hyvin tasaisesti annettuihin neljään luokkaan (ks. taulukko 7), ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 35 % vastaajista ei kokenut työssäkäynnin hidastavan opintoja ollenkaan. Muissa luokissa tämän ryhmän vastauksissa ei ollut suuria eroja verrattuna ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastauksiin. Toisaalta yliopistojen vastaajilla molemmissa kohderyhmissä työssäkäynnin koettiin hidastaneen opintojen edistymistä "paljon" tai "erittäin paljon" (Opinnäytetyö puuttuu -ryhmässä 68 % ja Opinnot pitkittyneet -ryhmässä 76 %). 3.3 Opintojen viivästymisen syitä Opiskelijoiden mainitsemat opintojen viivästymiseen vaikuttaneet tekijät on koottu tärkeysjärjestykseen taulukkoon 8. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden vastausprosentit eroavat merkitsevästi, on merkitty harmaalla taustavärillä. Viisi tärkeintä viivästymiseen yhteydessä olevaa tekijää niin ammattikorkeakouluopiskelijoilla kuin yliopisto-opiskelijoilla olivat työssä käynti, opiskelumotivaation puute, henkinen hyvinvointi (esimerkiksi jaksaminen tai masennus) ja perhe-elämään tai ihmissuhteisiin liittyvät asiat (esimerkiksi lähimmäisen sairastuminen tai vanhempainvapaa) sekä laiskuus.

13 12 Taulukko 8 Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden opintojen viivästymisen syiksi esittämät väittämät tärkeysjärjestyksessä. Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja. Prosenttiluvut osoittavat, mikä osa vastaajista on valinnut kyseisen viivästymiseen yhteydessä olevan syyn. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden vastausten selvät erot on nostettu esiin harmaalla taustavärillä. Väittämät opintojen viivästymisen syiksi Yhdistetty (%) Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) 1 Työssäkäynti 48,1 36,0 55,5 2 Opiskelumotivaation puute 42,1 38,8 44,1 3 Henkinen hyvinvointi (esim. jaksaminen) 39,1 41,4 37,7 4 Perhe-elämä, ihmissuhteet 37,7 38,5 37,3 5 Laiskuus 37,3 32,4 40,4 6 Opinnäytetyön viivästyminen 30,2 30,2 30,3 7 Opintojen järjestämiseen liittyvät asiat 28,7 27,3 29,6 8 Ohjauksen puute 27,7 20,5 32,0 9 Valmistumisella ei ole kiirettä 25,3 16,2 30,9 10 Taloudelliset vaikeudet 24,9 23,4 25,9 11 Vaikeudet toteuttaa suunnitelmia 24,8 21,6 26,8 12 Vaikeudet suunnitella ajankäyttöä 23,3 21,2 24,6 13 Työssä käynti alan työkokemuksen hankkimiseksi 18,7 10,1 23,9 14 Jokin muu syy 18,1 17,3 18,6 15 Opiskelu on kuormittavaa 17,8 21,9 15,4 16 Aktiivinen järjestö- / harrastetoiminta 16,8 9,7 21,1 17 Epävarmuus työllistymisestä 16,3 16,9 16,0 18 Opiskelupaikkakunnan ulkopuolella asuminen 14,3 7,6 18,4 19 Puutteelliset opiskelutaidot 13,9 10,1 16,2 20 Vaikeudet tiettyjen oppiaineiden opiskelussa 12,8 15,5 11,2 21 Fyysinen terveydentila 12,3 13,7 11,4 22 Valmistumisen pelko 10,6 10,1 11,0 23 Opiskeltavat asiat ovat vaikeita 9,7 8,6 10,3 24 Muu kuin tutkintoon liittyvä opiskelu 9,4 3,6 12,9 25 Myöhäinen valvominen / juhliminen 7,8 5,8 9,0 Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden tulokset erosivat merkitsevästi työssäkäynnin osalta, sillä yliopisto-opiskelijat kokivat ammattikorkeakouluopiskelijoita vahvemmin työssäkäynnin viivästyttävän opinnoissa edistymistä (taulukko 8). Tarkasteltaessa taulukon 8 väittämiä erikseen työssäkäyvillä opiskelijoilla mainitsivat opiskelijat, jotka kuuluivat luokkaan "käyn työssä, en opiskele" (ks. taulukko 4), tärkeimmäksi viivästymisen syyksi työssäkäynnin (72 %). Opiskelumotivaation puute nousi esiin niin vastaajilla yleensä (taulukko 8) kuin myös työssäkäyvien opiskelijoiden luokassa (56 %). Opintoihin motivoitumiseen saattaa olla yhteydessä se, että perhe (sijalla 4) ja työ (sijalla 1) viivästyttävät opintojen suorittamista. Motivaation puute sekä henkiseen hyvinvointiin liittyvät ongelmat (jaksaminen, masennus) nousivat esiin myös avoimissa vastauksissa. Laiskuus oli vastauksissa sijalla viisi. Laiskuuteen liittyviä tekijöitä nousi esiin avoimissa vastauksissa. Laiskuuteen liittyviä tekijöitä olivat muun muassa turhautuminen opiskeluun, vaikeudet opintomateriaalin saamisessa, opettajien asenteet ja opetusmenetelmät. Vastaajien mukaan esimerkik-

14 13 si opinnäytetyön viivästyminen oli yhteydessä opettajien asennoitumiseen ja ohjauksen puutteeseen sekä motivaatioon, ajanhallintaan ja itsenäiseen työskentelyyn liittyviin ongelmiin. Työssä käyvillä vastaajilla, jotka eivät omien sanojensa mukaan opiskelleet vastaushetkellä lainkaan (ks. taulukko 4), työssäkäynnin ja opiskelumotivaation puutteen jälkeen tärkeimmiksi syiksi viivästymiseen nousivat laiskuus (42 %), opinnäytetyön viivästyminen (41 %) ja ohjauksen puute (39 %). Edelleen vastaajat toivat avoimissa vastauksissaan esille, että opettajien perehtyneisyys opetettavaan asiaan ylipäätäänkin oli varsin vaihtelevaa. Opetuksen järjestämisessä ei otettu huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita kovinkaan hyvin ja tiedottamisessa oli puutteita. Ohjausta vastaajien mukaan sai, jos sitä pyysi, mutta oikean tahon löytäminen oli monesti haasteellista. Yliopisto-opiskelijat kokivat ohjauksen puutteen merkitsevämpänä opintoja hidastavana tekijänä kuin ammattikorkeakoulun opiskelijat (taulukko 8). Ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat avoimien vastausten perusteella ongelmalliseksi opintojen viivästymisestä johtuvan siirtymisen uuteen ryhmään. Myös siirto-opiskelijat sanoivat jäävänsä ohjauksen ulottumattomiin. Yliopisto-opiskelijoilla ei ollut niin kiirettä valmistua kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla (taulukko 8). Toisaalta avoimien vastausten perusteella myös useamman tutkinnon suorittaminen tai pääaineen vaihtaminen vaikuttivat opintojen pitkittymiseen. Myös järjestö- tai harrastustoiminnassa mukana olo viivästytti enemmän yliopisto- kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintoja (taulukko 8). Puutteelliset opiskelutaidot viivästyttivät yliopisto-opiskelijoita ammattikorkeakouluopiskelijoita useammin (taulukko 8). Ammattikorkeakoulun opiskelijat arvioivat kuitenkin opintojen kuormittavuuden hidastavan opintojen etenemistä yliopisto-opiskelijoita enemmän (taulukko 8). Avoimissa vastauksissa opinnoissa viivästymisen syiksi mainittiin lisäksi, että vaikeudet tiettyjen aineiden opiskelussa olivat johtaneet opintojen pitkittymiseen. Vastauksissa nousivat useimmin esille ongelmat matematiikan, fysiikan, ohjelmoinnin ja kielten opiskelussa. Avoimissa vastauksissa tuli myös esille, että opiskelua hidastivat erilaiset oppimisvaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, tarkkaavaisuus- ja/tai ylivilkkaushäiriöt tai Aspergerin oireyhtymä. 3.4 Opiskelukokemukset Opiskelijoilta kysyttiin heidän kokemuksistaan opiskelusta ja opiskeluyhteisöstä. Hieman yli puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista ja yliopisto-opiskelijoista sanoi olevansa motivoituneita opiskelemaan (51,1 % ja 53,4 %, taulukko 9), toisaalta aiemmin (alaluku 3.3, ks. taulukko 8) noin 40 % opiskelijoista koki, että opiskelumotivaation puute viivästytti opintoja. Tarkasteltaessa vain

15 14 niitä vastaajia, jotka kävivät työssä eivätkä opiskelleet (ks. taulukko 4), opiskeluun motivoituneita oli 22 % eli huomattavasti paljon vähemmän kuin kaikkien vastaajien joukossa (taulukko 9). Peräti kolmasosa ammattikorkeakoulun ja neljäsosa yliopiston opiskelijoista oli sitä mieltä, että opinnot etenivät heille itselleen sopivalla tavalla (taulukko 9), tosin työssäkäyvien luokassa näin vastasi vain 9 %. Lisäksi 40 % vastaajista koki olevansa saavuttamassa opiskelulleen asettamansa tavoitteet. Taulukko 9 Opiskelumotivaatio ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Luvut kertovat kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. Opiskelumotivaatio Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Olen motivoitunut opiskelemaan 51,1 53,4 Olen haaveillut opiskelevani tällä alalla 45,3 50,3 Olen saavuttamassa opiskelulleni asettamani 41,0 39,1 tavoitteet Opintoni etenevät sopivalla tavalla 33,1 24,4 Noin puolet kaikista vastaajista koki viihtyvänsä korkeakoulussaan. Yliopisto-opiskelijat viihtyivät paremmin (57 %) kuin ammattikorkeakouluopiskelijat (46 %). Kuitenkin peräti 60 % ammattikorkeakouluopiskelijoista ei kokenut opiskeluaikaa mukavana ja yliopisto-opiskelijoistakin puolet oli tätä mieltä. Noin kolmasosa vastaajista oli harkinnut opiskelualan vaihtoa, ja ammattikorkeakouluopintoihin (20 %) hakeuduttiin yliopisto-opiskelijoita (15 %) enemmän hetken mielijohteesta. Toisaalta suurin osa vastaajista oli tutustunut muihin opiskelijoihin ja yli puolet koki, että heidät hyväksytään opiskelukavereiden joukossa (taulukko 10). Ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat näin hieman yliopisto-opiskelijoita enemmän. Opiskeluyhteisöön kuulumisen tunne oli kuitenkin vähäistä, joskin ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat kuuluvansa osaksi opiskeluyhteisöä yliopisto-opiskelijoita enemmän (41,7 % ja 31,9 %) ja olivat toistensa kanssa tekemissä niin opiskeluun liittyvissä asioissa kuin vapaa-aikanakin hieman yliopisto-opiskelijoita useammin. Sen sijaan yliopisto-opiskelijat osallistuivat ammattikorkeakouluopiskelijoita hieman useammin yhteisiin opiskelun ulkopuolisiin tilaisuuksiin. Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) olivat taulukossa 10 esitettyihin väittämiin liittyvät prosenttiluvut noin 20 yksikköä pienemmät kuin taulukon 10 luvut (paitsi väittämän Olen osallistunut opiskelijabileisiin tms. yhteisiin tilaisuuksiin kohdalla, 41 %).

16 15 Taulukko 10 Kokemukset opiskeluyhteisöstä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoittain. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. Kokemus opiskeluyhteisöstä Ammattikorkeakoulu (%) Yliopisto (%) Olen tutustunut toisiin opiskelijoihin 73,0 65,1 Minut hyväksytään opiskelukavereiden joukossa 67,6 55,4 Minulla opiskelukavereita, joiden kanssa olen tekemisissä 59,7 51,4 myös opintojen ulkopuolella Olen osallistunut yhteisiin tilaisuuksiin (esim. opiskelijabileisiin) 41,0 50,5 Tunnen kuuluvani opiskeluyhteisööni 41,7 31,9 Keskustelen opiskelukavereiden kanssa opintoihini liittyvistä 69,8 55,6 asioista Minua kohdellaan oikeudenmukaisesti 48,9 50,1 Saan opiskelukavereilta tukea opiskeluun liittyvissä asioissa 59,3 43,3 Tuen toisia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa 57,2 42,9 3.5 Opintojen eteneminen Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan opintojen etenemiseen liittyvien asioiden paikkansapitävyyttä. Enemmistö kaikista vastaajista (59,4 %) koki olevansa vahvasti sitoutunut opiskeluun (taulukko 11) ja ammattikorkeakouluopiskelijoista useampi koki olevansa sitoutunut kuin yliopistoopiskelijoista. Ammattikorkeakouluopiskelijoista ja yliopisto-opiskelijoista saman verran koki opiskeltavan alan kiinnostavana. Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) tilanne oli täysin toinen, sillä vain kolmasosa koki olevansa sitoutunut opiskeluun. Kuitenkin kolme neljäsosaa työssäkäyvistä opiskelijoista oli edelleen alastaan kiinnostunut. Sitoutumista opiskeluun osoittaa myös se, että 70 %:lla vastaajista opiskelu ei rajoittunut vain luennoilla käymiseen vaan opiskelutöitä tehtiin myös muulla ajalla (taulukko 11). Yliopistoopiskelijat opiskelivat itsenäisesti ammattikorkeakouluopiskelijoita enemmän. Yli puolet tutustui opintojaksojen kuvauksiin aktiivisesti ennen opintojaksojen alkua ja opintojen etenemistä seurattiin säännöllisesti. Vastaajat kokivat voivansa vaikuttaa kohtuullisesti ryhmässä laadittavien oppimistehtävien sisältöön. Peräti 86 % (ja lähes 80 % työssäkäyvistä opiskelijoista, ks. taulukko 4) koki voivansa vaikuttaa opiskelujensa etenemiseen, ja yliopisto-opiskelijat kokivat näin ammattikorkeakoulun opiskelijoita enemmän. Opintojen suunnittelussa ei ollut suuria eroja yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä (taulukko 11). Aktiivisesti opintojaan suunnittelevia oli 52 % kaikista vastaajista. Töissäkin olevista vastaajista (ks. taulukko 4) kolmasosa suunnitteli opintojaan. Silti vain 8 % kaikista vastaajista koki pystyvänsä täysin noudattamaan laatimaansa opiskeluaikataulua. Toisaalta

17 16 vain 13 % opiskelijoista jätti usein menemättä tenttiin tai jätti tentissä tyhjän paperin eli tentit tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Taulukko 11 Opiskelijoiden arvio opintojen etenemiseen liittyvien opiskelijalähtöisten väittämien paikkansapitävyydestä asteikolla 1(= täysin eri mieltä) 4 (= täysin samaa mieltä). Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon 1 4 kussakin väittämässä. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastausprosentit eroavat toisistaan merkitsevästi, ovat violetilla, ja näistä 1:llä on merkitty ne, joissa ammattikorkeakoulun vastaajat vastasivat useammin samaa tai täysin samaa mieltä, kuin yliopiston vastaajat, 2:lla on merkitty päinvastaiset vastaukset. Opintojen eteneminen Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Sitoutumiseni opiskeluun on vahvaa. 1 9,1 31,5 38,4 21,0 Opiskeluni rajoittuu luennoilla/harjoituksissa käymiseen, enkä juuri 37,4 31,6 23,8 7,2 tee opiskelutöitä tämän ajan ulkopuolella.1 Jätän usein menemättä tenttiin tai jätän tentissä tyhjän paperin. 2 67,7 19,2 8,7 4,3 Suunnittelen tulevia opintojani aktiivisesti (opintojaksovalinnat, 15,1 32,3 36,6 15,8 HOPS jne.). Tutustun opintojaksojen kuvauksiin ennen opintojaksojen alkamista. 10,1 30,1 36,5 23,2 2 Seuraan opintojeni etenemistä ja opintopistekertymiä säännöllisesti. 6,5 16,5 38,8 38,1 1 Suoriudun opinnoistani toivomallani tavalla. 1 18,7 32,1 38,6 10,6 Voin vaikuttaa opiskeluni etenemiseen. 2 4,2 9,9 39,1 46,7 Pystyn noudattamaan laatimaani opiskeluaikataulua. 1 15,1 40,8 35,7 8,4 Kesken olevien opintojaksojen suorittaminen ahdistaa/vaivaa. 1 7,6 14,8 32,9 44,7 Opiskelemani ala kiinnostaa minua. 6,1 10,0 29,8 54,1 Tunnen voivani vaikuttaa ryhmässä laadittavien oppimistehtävien sisältöön. 13,0 32,8 40,1 14,1 Kolme neljäsosaa kaikista vastaajista koki kesken olevat opintojaksot ahdistavana. Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) näin vastasi lähes 80 %. Puolet vastaajista (ja lähes 70 % työssäkäyvistä) ei kokenut suoriutuvansa opinnoistaan toivomallaan tavalla, joskin yliopiston opiskelijat olivat hieman tyytyväisempiä suoriutumiseensa kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Yliopistoopiskelijoiden avoimissa vastauksissa painottuivat puutteet opiskelutaidoissa, kuten ryhmätyöskentelyssä ja kirjoittamisessa. Ongelmallisena pidettiin sitä, etteivät opinnot sisältäneet perehdytystä yliopisto-opiskeluun ja opiskelutekniikoihin. Ammattikorkeakoulun vastaajat nostivat esille opintojen aikatauluttamiseen liittyvät hankaluudet, esimerkiksi itseopiskelua oli paljon ja ryhmätöiden aikataulujen sopiminen oli vaikeaa. 3.6 Opetusjärjestelyt ja opiskelu Suurin osa vastaajista (noin 73 %) tunsi saavansa opinnoistaan työelämässä hyödynnettäviä taitoja (taulukko 12). Yli puolet koki, että opetustarjonnasta puuttui joustavuutta, joka vaikeutti oman

18 17 opintosuunnitelman tekemistä. Kuitenkin yli puolet (noin 62 %) koki suoritusmenetelmissä olevan vaihtoehtoja, mutta tehtävänantojen olevan epämääräisiä. Päällekkäiset opintojaksot eivät vaikuttaneet opintojen etenemiseen yli puolella vastanneista. Taulukko 12 Arviot opintojen etenemiseen vaikuttavien opetusjärjestelyihin liittyviin väittämiin asteikolla 1 (= täysin eri mieltä) 4 (= täysin samaa mieltä). Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon 1 4 kussakin väittämässä. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastausprosentit eroavat toisistaan merkitsevästi, ovat violetilla, ja näistä 1:llä on merkitty ne, joissa ammattikorkeakoulun vastaajat vastasivat useammin samaa tai täysin samaa mieltä, kuin yliopiston vastaaja, 2:lla päinvastoin vastatut. Opetusjärjestelyt Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Saan opinnoistani sellaisia taitoja, joita voin hyödyntää työelämässä. 3,7 23,0 57,9 15,3 1 Opintojaksot ovat opetustarjonnassa joustavasti, joten oman opintosuunnitelman 22,1 37,1 35,4 5,5 rakentaminen onnistuu. 2 Opettajat käyttävät vaihtoehtoisia suoritusmenetelmiä opintojaksoilla 12,4 26,0 43,6 18,1 (kuten suullinen tentti, essee, oppimispäiväkirja, ryhmätehtä- vä). 1 Tehtävänannot ovat epämääräisiä. 1 9,7 50,9 29,1 10,3 Useiden opintojaksojen päällekkäisyys on niin stressaavaa, että jään 31,2 30,8 30,3 7,8 opinnoissa jälkeen. Opintojen suorittaminen muista koulutusohjelmista nopeuttaa 35,7 37,6 22,8 3,9 valmistumistani. 2 Voin suunnitella opintojani, koska tulevasta opintojaksotarjonnasta kerrotaan hyvissä ajoin etukäteen. 16,0 38,7 35,3 9,9 Yliopisto-opiskelijat kokivat voivansa vaikuttaa opintosuunnitelmiensa etenemiseen ja nopeuttamiseen ammattikorkeakouluopiskelijoita paremmin (taulukko 12). Ero yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksissa opintojen nopeuttamiseksi oli merkitsevä. Työssäkäyvistä vastaajista (ks. taulukko 4) vajaa kolmannes koki, että heillä oli mahdollisuus oman opintosuunnitelman rakentamiseen. Yliopisto-opiskelijat voivat ammattikorkeakouluopiskelijoita paremmin nopeuttaa opintojensa etenemistä suorittamalla opintoja esimerkiksi muista kuin oman koulutusohjelmansa opintotarjonnasta (taulukko 12). Avoimissa vastauksissa nousi esille se, että yliopisto-opiskelijat myös kokivat pääsevänsä haluamilleen opintojaksoille ammattikorkeakouluopiskelijoita helpommin, koska opiskelijakiintiöitä opintojaksoille ei ole. Sen sijaan ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat saavansa opinnoista enemmän sellaisia taitoja, joita he voivat hyödyntää työelämässä (taulukko 12). Työssäkäyvien vastaajien luokassa (ks. taulukko 4) hieman yli puolet oli tätä mieltä. Ammattikorkeakouluissa opintojaksoilla käytettävät suoritusmenetelmät olivat monipuolisempia kuin yliopistoissa. Opiskelijoiden mukaan opettajia pidettiin asiantuntijoina, mutta opetushenkilöstön opetus- ja ohjaustaidoissa oli kehitettävää (70 %).

19 18 Avoimet vastaukset osoittavat, että opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat useimmiten opettaja- tai oppiainekohtaisia. Erot opettajien välillä olivat suuria. Opiskelijoiden avoimista vastauksissa erikseen esille nostamia epäkohtia olivat muun muassa se, että luennot olivat opettajan yksinpuhelua, materiaalit olivat vaikeasti saatavilla ja ohjeistukset tehtäviin olivat epäselviä, jolloin motivaatio ja keskittyminen kärsivät. Avoimet vastaukset osoittavat myös, että etenkin ammattikorkeakoulussa opettajan ja opiskelijoiden väliset suhteet ja jännitteet vaikuttivat suuresti opintojen sujumiseen. Edellisessä alaluvussa 3.4 todettiin, että opintojaan aktiivisesti suunnittelevia opiskelijoita oli hieman yli puolet vastaajista. Opetusjärjestelyjen näkökulmasta vastaavasti noin puolet vastaajista koki, etteivät he voineet suunnitella opintojaan kunnolla, koska tieto tulevasta opetuksesta ei tullut ajoissa. Lisäksi yli kolmasosa vastaajista koki, että opintojaksojen päällekkäisyys on stressaavaa. Yliopisto-opiskelijat toivat avoimissa vastauksissa useammin esille ohjauksen puutteen opintoja hidastavana tekijänä kuin ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka taas kokivat ongelmalliseksi opintojen viivästymisestä johtuvan siirtymisen uuteen ryhmään. Avoimet vastaukset osoittavat, että yliopisto-opiskelijat kaipaisivat eritoten opintojen alkuvaiheen ohjausta. Yliopisto-opiskelijat kritisoivat myös opettajien työelämätietämystä ja ajantasaisen työelämätiedon puuttuminen koettiin ongelmaksi. Edelleen siirto-opiskelijat kokivat jäävänsä ohjauksen ulottumattomiin. Avoimissa vastauksissa korostui, että ohjauksen saamista hankaloitti opiskelijoiden tietämättömyys ohjauksesta, ohjaavan opettajan vaihtuminen ja eri ohjaustahojen väliset työnjaolliset epäselvyydet. Opiskelijat kokivat tarvitsevansa henkilökohtaista ohjausta opintojen suunnitteluun kokonaisuudessaan tutkinnon yksilölliseen suorittamiseen, urasuunnitteluun ja sivuainevalintoihin kaivattiin enemmän ohjausta. He kaipasivat välittämisen tunnetta, opiskelijalähtöisyyttä ja aikaa keskusteluihin. Puutteet opinnäytetyön ohjaamisessa, kuten ohjaajan välinpitämättömyys, inhimillisen vuorovaikutuksen puute ja kiire, hidastivat valmistumista. Kehuja opettajat saivat juuri tuesta ja kiinnostuksesta opiskelijoita kohtaan, 3.7 Näkemyksiä työelämästä Opiskelijat suhtautuivat työelämään yleisesti ottaen vaihtelevasti (taulukko 13), vaikkakin kohtalaisen positiivisesti. Yli puolet (57 %) vastaajista katsoi, että tulevaisuus työllistymisen suhteen näytti melko positiiviselta, kun toisaalta yli 40 % vastaajista piti työllistymistilannetta varsin heikkona. Valtaosalle opiskelijoista työelämä näyttäytyi kuitenkin mielenkiintoisena ja 70 % opiskelijoista myös koki työelämän motivoivana tekijänä opintojen loppuun saattamisessa. Eritoten am-

20 19 mattikorkeakouluopiskelijat kokivat näin, ja lisäksi opiskelijoista, jotka kävivät työssä eivätkä opiskelleet (ks. taulukko 4), peräti 83 % oli tätä mieltä. Innolla työelämää vastaajista odottikin kolme neljäsosaa opiskelijoista (taulukko 13); myös tämä tulos oli merkitsevästi suurempi ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Edelleen liki 80 % vastaajista halusi valmistua päästäkseen työelämään. Opiskeluala nähtiin kiinnostavana (83,9 %). Suurin osa vastaajista (75 %) koki valmistuvansa oikealle alalle, kuitenkin työssä käyvistä vähemmän (64 %) (taulukko 13). Toisaalta yli neljännes vastaajista koki valmistumisen ahdistavana. Oman alansa työllisyysnäkymiä oli aktiivisesti seurannut kaksi kolmasosaa vastaajista, ja yli 70 % tiesi, millaisiin työtehtäviin halusi valmistumisen jälkeen. Mahdollisia työpaikkoja oli jo tiedossa 65 %:lla vastaajista. Opintojen aikana oman alansa töitä oli tehnyt yli 60 % vastaajista, kun taulukon 6 mukaan oman alan töissä tällä hetkellä oli noin 55 %. Taulukko 13 Opiskelijoiden arvio työelämää koskeviin väittämiin asteikolla 1 (= täysin eri mieltä) 4 (= täysin samaa mieltä). Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon 1 4 kussakin väittämässä. Ne väittämät, joiden kohdalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vastausprosentit eroavat toisistaan merkitsevästi, ovat violetilla, ja näistä 1:llä on merkitty ne, joissa ammattikorkeakoulun vastaajat vastasivat useammin samaa tai täysin samaa mieltä. Työelämäväittämä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Työelämä vaikuttaa mielenkiintoiselta. 4,6 13,1 32,5 49,8 Työelämään siirtyminen motivoi suorittamaan opinnot loppuun. 1 11,4 16,6 29,2 42,8 Tiedän, millaisiin työtehtäviin haluan valmistumisen jälkeen. 10,1 18,2 30,8 40,9 Odotan innolla työelämää. 1 7,6 17,2 34,6 40,7 Olen suunnitellut valmistumisen jälkeistä työuraa. 11,9 22,7 35,1 30,3 Valmistuttuani voin toteuttaa itseäni alan ammattilaisena. 10,4 21,5 36,3 31,8 Seuraan aktiivisesti koulutusalaani liittyviä työllistymisnäkymiä. 11,0 23,0 35,3 30,8 Tiedän mahdollisia työpaikkoja, joissa voisin työskennellä valmistuttuani. 10,9 15,1 35,5 38,4 Tulevaisuus työllistymisen suhteen tuntuu positiiviselta. 20,8 22,3 27,2 29,8 Tulevaisuuden työkenttä näyttäytyy minulle epämääräisenä. 27,7 27,8 24,1 20,5 Valmistuminen ahdistaa minua. 41,6 28,7 20,0 9,7 Valmistumisen jälkeen työllistyn minulle mielekkäisiin työtehtäviin. 6,3 30,5 35,5 27,6 Valmistun oikealle alalle. 6,5 19,1 32,3 42,1 Tiedän, missä tulen valmistuttuani työskentelemään. 34,6 21,9 16,8 26,7 Olen tehnyt omaan alaani liittyviä töitä opiskelujeni aikana. 22,9 15,4 17,4 44,2 Haluan valmistua, jotta pääsen työelämään. 9,3 12,4 24,4 53,9 Avoimien vastausten perusteella yliopisto-opiskelijoiden motivaatio opiskeluun kärsi työelämäyhteyden puutteesta. Opintojen ei uskottu valmistavan työelämän haasteisiin. Myös taloudellinen tilanne aiheutti pelkoa työttömyydestä ja hidasti valmistumista. Ammattikorkeakouluopiskelijat nostivat avoimissa vastauksissa puolestaan esille epävarmuuden ja pelon työpaikan saamisesta. Omaa ammattitaitoa epäiltiin ja osaamiseen ei luotettu. Alueelliset työmarkkinat mietityttivät ja omat mahdollisuudet työllistyä paikkakunnalle koettiin rajallisiksi.

Opintopolulle yksilöllisyyttä, opiskelijalähtöisyyttä ja empatiaa

Opintopolulle yksilöllisyyttä, opiskelijalähtöisyyttä ja empatiaa Opintopolulle yksilöllisyyttä, opiskelijalähtöisyyttä ja empatiaa Korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opiskelusta, opintojen viivästymisestä, työelämästä ja ohjauksesta Opintopolulle yksilöllisyyttä,

Lisätiedot

Oikea-aikaisella ohjauksella sujuvaan opintojen etenemiseen

Oikea-aikaisella ohjauksella sujuvaan opintojen etenemiseen Oikea-aikaisella ohjauksella sujuvaan opintojen etenemiseen Oulun yliopiston opiskelijoiden käsityksiä opiskelusta, opintojen viivästymisestä ja työelämään siirtymisestä Kaisu Kanstrén Valtti Valmis tutkinto

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Vaasan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektissa

Vaasan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektissa Vaasan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektissa Riitta Aikkola Vaasan ammattikorkeakoulu 1 Esipuhe Vaasan ammattikorkeakoulu on

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Enemmän empatiaa, yksilöllisyyttä ja opiskelijalähtöisyyttä. Korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä ohjauksesta heidän opintopolullaan

Enemmän empatiaa, yksilöllisyyttä ja opiskelijalähtöisyyttä. Korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä ohjauksesta heidän opintopolullaan Enemmän empatiaa, yksilöllisyyttä ja opiskelijalähtöisyyttä Korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä ohjauksesta heidän opintopolullaan Kaisu Kanstrén Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projekti Oulun

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VALMIS TUTKINTO TYÖELÄMÄVALTTINA -projekti. Kaisa Karhu Projektipäällikkö 9.11.2010

VALMIS TUTKINTO TYÖELÄMÄVALTTINA -projekti. Kaisa Karhu Projektipäällikkö 9.11.2010 VALMIS TUTKINTO TYÖELÄMÄVALTTINA -projekti Kaisa Karhu Projektipäällikkö 9.11.2010 toteuttava taho: nimi: pvm: 15. marraskuuta 2010 Opetusministeriön lähtökohdat 1. Osa opintoprosessien kehittämistä korkeakouluissa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Startti lokakuun alussa

Startti lokakuun alussa Ryhmät RAMKin ohjaussuunnitelmaan (opetuksen tukitoimet) ja ryhmän suunnitelma Yhteydenotto sähköpostitse loppuvaiheen opiskelijoihin ja markkinointi Ilmoittautuminen sähköpostitse ohjaajalle ja ryhmään

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Lukuvuosi 2013-2014 (1/2) Kaikkiaan 99 opiskelijaa kävi vastaanotolla, lukuvuonna 2013-2014, joista: 1. vuoden opiskelijoita

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea heidän

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 1/2009

Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 1/2009 Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 1/2009 Espoo 2009 FUKSIEN FIILIKSET Teknillistieteellisen alan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opiskelukokemuksia 2005 2007 Pauli Sammalisto

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

OPINTOKYSELYN KOOSTE 2015

OPINTOKYSELYN KOOSTE 2015 ry Toni Kangas 16. elokuu 2015 Opintomestari 2015 Julkinen OPINTOKYSELYN KOOSTE 2015 AALTO-YLIOPISTON SÄHKÖINSINÖÖRIKILTA RY SISÄLLYS Kaavioista... 1 Taustatiedot... 1 Uusi kandidaattiohjelma... 2 Vanha

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Viivästymisestä valmistumiseen opintojen etenemisen haasteet ja tukeminen Oulun yliopistossa

Viivästymisestä valmistumiseen opintojen etenemisen haasteet ja tukeminen Oulun yliopistossa Viivästymisestä valmistumiseen opintojen etenemisen haasteet ja tukeminen Oulun yliopistossa Opiskeluterveyspäivät 14.11.2011 Opintopsykologi Päivi Räty Suunnittelija Anita Perttunen Oulun yliopisto Perustettu

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot