Aortan tekoläpän asennus katetrin kautta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aortan tekoläpän asennus katetrin kautta"

Transkriptio

1 KATSAUS TIETEESSÄ PANU TASKINEN LT, ERIKOISLÄÄKÄRI OYS, SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGINEN OSASTO MARKKU KUPARI PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI HUS MIKKO HIPPELÄINEN DOSENTTI, YLILÄÄKÄRI KYS ILKKA VUORI PROFESSORI FINOHTA TUIJA S. IKONEN DOSENTTI, VS. YLILÄÄKÄRI, OPERATIIVISET ALAT FINOHTA Aortan tekoläpän asennus katetrin kautta Aorttaläpän ahtauma on yleisin kajoavaa hoitoa vaativa läppävika. Oireettomana se ei ole välitön uhka terveydelle, mutta oireiden ilmaannuttua äkkikuoleman vaara moninkertaistuu ja ennuste huononee jyrkästi. Tekoläpän asennus avosydänleikkauksessa on silloin aiheellinen. Kuitenkin jopa kolmannes aorttaläpän ahtaumaa sairastavista vanhuksista jää syystä tai toisesta kirurgisen hoidon ulkopuolelle. Jos leikkausriski arvioidaan potilaan iän, sydämen tilanteen ja perussairauksien vuoksi liian suureksi, on avosydänleikkauksesta luovuttava. Aorttaläpän pallolaajennus on silloin mahdollinen, mutta tulokset eivät ole olleet kestäviä ja menetelmästä on pääosin luovuttu. Biologisen tekoläpän asennus pallokatetrin avulla on uusi hoitotekniikka. Menetelmästä julkaistut potilassarjat ovat toistaiseksi olleet pieniä ja seuranta-ajat lyhyitä. Vertailevia tutkimuksia toimenpiteen turvallisuudesta ja vaikuttavuudesta suhteessa leikkaus- tai lääkehoitoon ei ole tehty. Aorttaläpän ahtauma korjautuu välittömästi onnistuneen katetriasennuksen jälkeen, mikä on osoitettu luotettavasti. Toimenpidekuolleisuus on ollut 8 25 %, joka on ollut yleensä pienempi kuin riskilaskureilla ennakoitu arvio. Tässä katsauksessa arvioitujen artikkelien perusteella tekoläpän katetriasennus saattaa soveltua potilaille, joilla aorttaläpän ahtauma on tärkein elämänlaatua ja toimintakykyä rajoittava tekijä, mutta joille avosydänleikkaus ei sovellu. Katetriasennustekniikka on vaativa ja edellyttää erityiskoulutusta, tiivistä erikoisalojen välistä yhteistyötä ja riittävää potilasmäärää. Aorttaläpän ahtauma on yleisin kajoaviin tutkimuksiin ja avosydänleikkaukseen johtava läppävika länsimaissa (1,2). Suomalaisessa väestötutkimuksessa aorttaläpän jonkinasteista jäykistymistä ja kalkkiutumista todettiin noin 50 %:lla 75-vuotiaasta väestöstä ja peräti 75 %:lla 85 vuotta täyttäneistä tutkituista. Vaikean läppäahtauman yleisyys oli vastaavasti 2,0 % vuotiailla ja 5,5 % 85 vuotta täyttäneillä (3). Väestön vanhenemisen johdosta potilaiden määrän ennakoidaan kaksintai kolminkertaistuvan nykyisestä seuraavan parin vuosikymmenen aikana (4). Tehokasta lääkehoitoa aorttaläpän ahtaumaan ei toistaiseksi ole, ja oireisen potilaan luonnollinen ennuste on huono (5,6). Suomalaista vanhusväestöä (75 85 v) koskevassa tutkimuksessa todettiin, että vaikeaa aorttaläpän ahtaumaa (aukon koko alle 0,8 cm²) sairastavien kuolleisuus oli neljän vuoden kuluessa 80 %, kun vastaava kuolleisuus muussa samanikäisessä väestössä oli noin 30 % (8). Samanlaisia tuloksia on julkaistu länsimaista (1,6,7). Perinteisesti aorttaläpän ahtaumaa on hoidettu avosydänleikkauksessa korvaamalla kalkkiutunut läppä mekaanisella tai biologisella tekoläpällä. Vertailevia hoitokokeita ei ole tehty, mutta leikkaushoitoa pidetään yleisesti tehokkaana potilaan oireita, elämänlaatua ja ennustetta sekä kustannusvaikutuksia ajatellen (4,9). Leikkausriskin arviointi Vaikka sydänkirurgiset tekniikat ovatkin kehittyneet, aorttaläppäleikkaukseen liittyy edelleen merkittävää kuolleisuutta ja sairastavuutta. Komplikaatioiden vaaraa kasvattavat muun muassa korkea ikä, naissukupuoli, aiempi sydänleikkaus, krooninen keuhkovika, munuaisten vajaatoiminta, ahtauttava valtimotauti, heikentynyt vasemman kammion toiminta, pulmonaalihypertensio, sairastettu sydäninfarkti ja päivystysleikkaukseen johtava kriittinen hemodynaaminen tilanne (10,11). Nousevan aortan vahva-asteinen kalkkiutuminen lisää halvaantumisen vaaraa, ja leikkausriskiä suurentavat myös aiempi rintaontelon sädehoito, lisääntynyt vuototaipumus ja maksakirroosi (10,11). Näin ollen osalla potilaista leikkausriski kasvaa niin suureksi, että perinteistä tekoläppäleikkausta ei suositella. Tutki- Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk

2 KATSAUS Kirjallisuutta 1 Iung B, Baron G, Butchart EG ym. A prospective survey of patients with valvular heart disease in Europe: The Euro heart survey on valvular heart disease. Eur Heart J 2003;24(13): Freeman RV, Otto CM. Spectrum of calcific aortic valve disease: Pathogenesis, disease progression, and treatment strategies. Circulation 2005;111(24): Lindroos M, Kupari M, Heikkila J, Tilvis R. Prevalence of aortic valve abnormalities in the elderly: An echocardiographic study of a random population sample. J Am Coll Cardiol 1993;21(5): Feldman T, Leon MB. Prospects for percutaneous valve therapies. Circulation 2007;116(24): American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines, Society of Cardiovascular Anesthesiologists, Society for Cardiovascular Angiography and Interventions, Society of Thoracic Surgeons, Bonow RO, Carabello BA ym. ACC/AHA 2006 guidelines for the management of patients with valvular heart disease: A report of the american college of Cardiology/American heart association task force on practice guidelines (writing committee to revise the 1998 guidelines for the management of patients with valvular heart disease): Developed in collaboration with the society of cardiovascular anesthesiologists: Endorsed by the society for cardiovascular angiography and interventions and the society of thoracic surgeons. Circulation 2006;114(5):e Varadarajan P, Kapoor N, Bansal RC, Pai RG. Clinical profile and natural history of 453 nonsurgically managed patients with severe aortic stenosis. Ann Thorac Surg 2006;82(6): Bouma BJ, van Den Brink RB, van Der Meulen JH ym. To operate or not on elderly patients with aortic stenosis: The decision and its consequences. Heart 1999;82(2): Iivanainen AM, Lindroos M, Tilvis R, Heikkila J, Kupari M. Natural history of aortic valve stenosis of varying severity in the elderly. Am J Cardiol 1996;78(1): Varadarajan P, Kapoor N, Bansal RC, Pai RG. Survival in elderly patients with severe aortic stenosis is dramatically improved by aortic valve replacement: Results from a cohort of 277 patients aged > or =80 years. Eur J Cardiothorac Surg 2006;30(5): Dewey TM, Brown D, Ryan WH, Herbert MA, Prince SL, Mack MJ. Reliability of risk algorithms in predicting early and late operative outcomes in high-risk patients undergoing aortic valve replacement. J Thorac Cardiovasc Surg 2008;135(1): Grossi EA, Schwartz CF, Yu PJ ym. High-risk aortic valve replacement: Are the outcomes as bad as predicted? Ann Thorac Surg. 2008;85(1):102 6; discussion 107. musten mukaan jopa kolmannekselle aorttaläpän ahtaumaa sairastavista potilaista ei tehdä leikkausta liian suureksi arvioidun leikkausriskin vuoksi (1,7). Leikkauskuoleman vaaran ennakointiin on kehitetty useita riskipisteytyksiä. Euroopassa ja Suomessa on suosittu eniten 1990-luvulla sepelvaltimokirurgiaan kehitettyä EuroSCO- RE (ES) pisteytystä. Muita menetelmiä ovat muun muassa Yhdysvaltojen sydänkirurgisen yhdistyksen STS-PROM sekä Englannissa erityisesti läppäkirurgiaan kehitetty Amblerin riskipisteytys (ARS) (10,11). Logistinen EuroSCORE (loges), joka antaa tarkan arvion potilaan leikkauskuoleman vaarasta prosentteina, on arvioitu toimivaksi avosydänkirurgiassa (11,12,13). Tuoreet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että edellä mainitut pisteytysjärjestelmät yliarvioivat suuririskistä aorttaläpän ahtaumaa sairastavien potilaiden leikkauskuoleman vaaraa. Deweyn ym. tutkimuksessa huonoin osuvuus oli nimenomaan log - ES:lla, jonka mukaan ennakoitu kuolleisuus oli 50,9 %, kun toteutunut kuolleisuus oli vain 15,6 % (10). Samansuuntaisia tuloksia on julkaistu muistakin keskuksista (11,14). Riskipisteytysten heikkous on niiden perustuminen aiempiin leikkaustuloksiin sekä se, että ne on suunniteltu pääosin sepelvaltimokirurgiaan. Aorttaläppäleikkauksesta pidättyminen pelkästään suuren riskipistelukeman perusteella ei sen vuoksi ole perusteltua. Tämä on tärkeää ottaa huomioon, sillä loges:lla arvioitua leikkausriskiä on käytetty perusteena valittaessa potilaita tekoläpän katetriasennukseen avoleikkauksen sijasta (15,16,17,18). Katetritoimenpiteiden kehitys Suuririskisiä leikkauspotilaita on aiemmin hoidettu aorttaläpän pallolaajennuksella eli valvuloplastialla. Vaikka oireet lievittyvät välittömästi toimenpiteen jälkeen, jo lyhyenkin aikavälin hoitotulokset ovat olleet korkeintaan tyydyttäviä ja aorttaläpän ahtauma on uusinut yleensä jo puolen vuoden kuluessa (19,20,21). Valvuloplastiaan liittynyt toimenpide- tai 30 vuorokauden kuolleisuus vaihtelee kirjallisuuden mukaan 6,5 %:n ja 17 %:n välillä (22,23), ja vuoden kuluttua elossa olevien osuus on noin 60 % (24). Uusintatoimenpiteeseen, joko valvuloplastiaan tai aorttaläppäleikkaukseen, päätyi noin kolmasosa potilais- ta. Huonojen tulosten vuoksi menetelmästä on pääosin luovuttu, ja sen tilalle on ryhdytty kehittämään korvaavia hoitomuotoja, kuten katetrin kautta asennettavia tekoläppiä (25). Katetrin kautta asetettavia tekoläppiä on käytetty ahtautuneen keuhkovaltimoläpän tai sen homograftin hoidossa vuodesta 2000 alkaen (26,27). Jo yli 200 potilasta on hoidettu hyvin tuloksin; 90 % heistä selviää ilman lisätoimenpiteitä yhden vuoden ajan ja 80 % viiden vuoden ajan (28). Suomessa ensimmäiset asennukset tehtiin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa keväällä Aorttaläpän ahtauman hoito katetrin kautta on kuitenkin haasteellisempaa. Sisäänvientireitti on herkempi komplikaatioille, potilaat ovat vanhoja ja monisairaita, ja vakavia embolisia sekä vuotokomplikaatioita on vaikeampi välttää. Lisäksi aorttaläppään kohdistuu suurempi kuormitus kuin keuhkovaltimoläppään, mikä vaikeuttaa tekoläpän asennusta ja saattaa vähentää sen kestävyyttä. Myös sepelvaltimoiden lähtökohtien sijainti toimenpide alueella lisää komplikaatioiden vaaraa. Ensimmäinen aortan tekoläpän katetriasennus ihmiselle tehtiin Rouenissa, Ranskassa vuonna 2002 (29). Metalliverkon sisään asennettu hevosen sydänpussista valmistettu biologinen tekoläppä (Cribier) vietiin pallokatetrin päälle puristettuna reisilaskimoa pitkin transseptaalisesti hiippaläpän ja vasemman kammion kautta aortta-aukkoon. Metalliverkko ja läppä asennettiin paikoilleen pallolla laajentaen. Toimenpide onnistui ja kaikututkimuksen mukaan tekoläppä toimi moitteettomasti. Potilas kuitenkin menehtyi 17 viikkoa myöhemmin vaikeisiin perussairauksiinsa. Sittemmin tällä transseptaalisella antero - gradisella tekniikalla hoidettiin potilasta samassa keskuksessa, mutta tekniikasta on luovuttu sen vaikean hallittavuuden vuoksi. Erityisesti toimenpiteen aikainen vaikea hiippaläpän vuoto osoittautui ongelmalliseksi ja saattoi johtaa verenkierron romahdukseen ja elvytykseen kesken tekoläpän asennuksen. Aortan tekoläpän asennustekniikat Uudemmissa tekniikoissa aortan tekoläppä asetetaan joko retrogradisesti reisivaltimoa pitkin tai anterogradisesti pienestä torakotomiasta vasemman kammion kärjen läpi trans Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk 63

3 TIETEESSÄ 12 Geissler HJ, Holzl P, Marohl S ym. Risk stratification in heart surgery: Comparison of six score systems. Eur J Cardiothorac Surg 2000;17(4): Nilsson J, Algotsson L, Hoglund P, Luhrs C, Brandt J. Comparison of 19 pre-operative risk stratification models in open-heart surgery. Eur Heart J 2006;27(7): Kolh P, Kerzmann A, Honore C, Comte L, Limet R. Aortic valve surgery in octogenarians: Predictive factors for operative and long-term results. Eur J Cardiothorac Surg 2007;31(4): Webb JG, Chandavimol M, Thompson CR ym. Percutaneous aortic valve implantation retrograde from the femoral artery. Circulation 2006;113(6): Webb JG, Pasupati S, Humphries K ym. Percutaneous transarterial aortic valve replacement in selected high-risk patients with aortic stenosis. Circulation 2007;116(7): Walther T, Falk V, Borger MA ym. Minimally invasive transapical beating heart aortic valve implantation--proof of concept. Eur J Cardiothorac Surg 2007;31(1): Walther T, Falk V, Kempfert J ym. Transapical minimally invasive aortic valve implantation; the initial 50 patients. Eur J Cardiothorac Surg 2008;33(6): Cribier A, Savin T, Saoudi N, Rocha P, Berland J, Letac B. Percutaneous transluminal valvuloplasty of acquired aortic stenosis in elderly patients: An alternative to valve replacement? Lancet 1986;1(8472): Robicsek F, Harbold NB, Jr, Daugherty HK ym. Balloon valvuloplasty in calcified aortic stenosis: A cause for caution and alarm. Ann Thorac Surg 1988;45(5): Otto CM, Mickel MC, Kennedy JW ym. Three-year outcome after balloon aortic valvuloplasty. insights into prognosis of valvular aortic stenosis. Circulation 1994;89(2): Bernard Y, Etievent J, Mourand JL ym. Long-term results of percutaneous aortic valvuloplasty compared with aortic valve replacement in patients more than 75 years old. J Am Coll Cardiol 1992;20(4): Kastrup J, Wennevold A, Thuesen L ym. Short- and long-term survival after aortic balloon valvuloplasty for calcified aortic stenosis in 137 elderly patients. Dan Med Bull 1994;41(3): O Neill WW. Predictors of longterm survival after percutaneous aortic valvuloplasty: Report of the Mansfield scientific balloon aortic valvuloplasty registry. J Am Coll Cardiol 1991;17(1): Pedersen WR, Klaassen PJ, Boisjolie CR ym. Feasibility of transcatheter intervention for severe aortic stenosis in patients >or=90 years of age: Aortic valvuloplasty revisited. Catheter Cardiovasc Interv 2007;70(1): apikaalisesti (15,16,17,30). Nykyään käytössä olevat tekoläpät ovat kolmepurjeisia naudan tai sian sydänpussista valmistettuja biologisia läppiä, jotka on kiinnitetty joko pallolla laajennettavan metalliverkon (Sapien, Edwars Lifesciense Ltd) tai itsestään laajenevan nitinoli-metalliverkon sisään (CoreValve). Raportoiduissa potilassarjoissa on molempien läppätyyppien asennuksessa käytetty reisivaltimoreittiä, mutta transapikaalista reittiä vain pallolla laajennettavalle Edwardsin läppäsysteemille. Myös CoreValve-läppäasennuksessa on kuvattu sydämen kärjen kautta tehtävä transapikaalinen asennus (31). Maailmanlaajuisesti vuoden 2008 toukokuuhun mennessä on asennettu jo noin nitinoliverkon sisäistä sekä yli metalliverkon sisäistä tekoläppää. Jälkimmäisistä runsas puolet on tehty reisivaltimon kautta. Suomessa ensimmäiset asennukset tehtiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa keväällä Retrogradinen asennus reisivaltimon kautta Transfemoraalisessa tekniikassa hoitovälineet viedään nivusvaltimoon asennetun sisäänviejän (kooltaan F) kautta aortan kaareen ja edelleen kalkkiutuneen aorttaläpän läpi vasempaan kammioon. Potilaalle asetetaan väliaikainen tahdistuselektrodi, jonka avulla verenkierto voidaan lähes pysäyttää hetkellisesti ylitahdistamalla sydän noin lyönnin taajuudelle (16). Ensin tehdään aina läpän esilaajennus pelkällä pallolla ylitahdistuksen aikana. Sen jälkeen pallokatetrin päälle puristettu metalliverkon ja bioläpän yhdistelmä viedään ohjainvaijeria pitkin nousevaan aorttaan ja edelleen kalkkiutuneen aorttaläpän sisälle läppärenkaan korkeudelle, jossa metalliverkko ja tekoläppä laajennetaan pallolla tai sen annetaan itsestään laajentua ylitahdistuksen aikana. Potilaan oma aorttaläppä jää paikalleen puristuksiin metalliverkon ja aortan tyven väliin. Toimenpide tehdään sydänkirurgin ja kardiologin yhteistyönä ns. hybridisalissa läpivalaisu- ja ultraääniohjauksessa. Lantion alueen valtimoiden tai aortan ahtaumat ja mutkaisuus voivat olla este toimenpiteelle. Paksuhkon katetri-verkkoputkiyhdistelmän vieminen ahtautuneen aorttaläpän läpi voi myös tuottaa ongelmia. Reisivaltimoreitti ei siten ole kaikille potilaille mahdollinen ja se edellyttää toimenpidereitin tarkkaa analysointia aortoiliakaalisen valtimokuvauksen avulla (varjoainekuvaus tai TT-angiografia). Poikkeustapauksessa voidaan tehdä paikallisen valtimoahtauman pallolaajennus reitin varmistamiseksi toimenpiteen yhteydessä. Anterogradinen asennus sydämen kärjen läpi Tässä tekniikassa tehdään pieni torakotomiaavaus vasemmalle anterolateraalisesti rintakehän alaosaan. Sydänpussi avataan ja paljastetaan sydämen vasemman kammion kärki. Sydämen kärkeen tehdään kaksinkertainen tiivistävä tupakkapussiommel ja asetetaan tahdistuselektrodit (17). Aorttaläpän aukon kanylointi ja instrumenttien sisäänvienti tapahtuu myötävirtaan, anterogradisesti, joten onnistuminen transapikaalisella reitillä on lähes 100 % (32). Muutoin ahtautuneen läpän esilaajennus ja tekoläpän asentaminen tapahtuvat kuten reisivaltimotekniikassa. Transapikaalisen tekniikan etuja ovat lyhyt instrumentointimatka sekä se, että aortan kaaren manipulaatio on vähäisempää. Suhteellisena vasta-aiheena transapikaaliselle tekniikalle on pidetty vaikeaa keuhkoahtaumatautia, koska laajentunut keuhko voi peittää sydämen vasemman kammion kärjen ja estää siten toimenpiteen suorittamisen. Tutkimuksen tavoite Tässä HALO-katsauksessa analysoidaan järjestelmällisen kirjallisuushaun avulla aortan tekoläpän katetriasennuksen turvallisuutta, vaikuttavuutta ja soveltuvuutta suuririskisen ahtaumapotilaan hoitoon. Tutkimusta varten hankittiin tiedot Suomessa tehtyjen suuririskisten aorttaläppäleikkausten määrästä ja potilaiden ennusteesta Stakesin hoitoilmoitusrekisterin vaativan sydänpotilaan aineistosta. Yhdestä yliopistosairaalasta selvitettiin aorttaläppäleikkausten kustannukset. Menetelmät Aineiston valinta Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa haettiin satunnaistettuja kontrolloituja kokeita, ei-satunnaistettuja kokeita verrokkiasetelmassa, potilassarjoja ja tapausselostuksia. Katsausartikkeleita, pääkirjoituksia ja kirjei- Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk

4 KATSAUS 26 Bonhoeffer P, Boudjemline Y, Saliba Z ym. Percutaneous replacement of pulmonary valve in a right-ventricle to pulmonary-artery prosthetic conduit with valve dysfunction. Lancet 2000;356(9239): Bonhoeffer P, Boudjemline Y, Qureshi SA ym. Percutaneous insertion of the pulmonary valve. J Am Coll Cardiol 2002;39(10): Lurz P, Coats L, Khambadkone S ym. Percutaneous pulmonary valve implantation: Impact of evolving technology and learning curve on clinical outcome. Circulation 2008;117(15): Cribier A, Eltchaninoff H, Bash A ym. Percutaneous transcatheter implantation of an aortic valve prosthesis for calcific aortic stenosis: First human case description. Circulation 2002;106(24): Walther T, Dewey T, Wimmer- Greinecker G ym. Transapical approach for sutureless stent-fixed aortic valve implantation: Experimental results. Eur J Cardiothorac Surg 2006;29(5): Lange R, Schreiber C, Gotz W ym. First successful transapical aortic valve implantation with the corevalve revalving system: A case report. Heart Surg Forum 2007;10(6):E Grube E, Laborde JC, Zickmann B ym. First report on a human percutaneous transluminal implantation of a self-expanding valve prosthesis for interventional treatment of aortic valve stenosis. Catheter Cardiovasc Interv 2005;66(4): Eltchaninoff H, Tron C, Bauer F ym. [Aortic bioprosthesis implanted percutaneously: Three year follow up]. Arch Mal Coeur Vaiss 2007;100(11): Lichtenstein SV, Cheung A, Ye J ym. Transapical transcatheter aortic valve implantation in humans: Initial clinical experience. Circulation ;114(6): Ye J, Cheung A, Lichtenstein SV ym. Six-month outcome of transapical transcatheter aortic valve implantation in the initial seven patients. Eur J Cardiothorac Surg 2007;31(1): Cribier A, Eltchaninoff H, Tron C ym. Treatment of calcific aortic stenosis with the percutaneous heart valve: Mid-term follow-up from the initial feasibility studies: The French experience. J Am Coll Cardiol 2006;47(6): Berry C, Asgar A, Lamarche Y ym. Novel therapeutic aspects of percutaneous aortic valve replacement with the 21F CoreValve revalving system. Catheter Cardiovasc Interv 2007;70(4): Marcheix B, Lamarche Y, Berry C ym. Surgical aspects of endovascular retrograde implantation of the aortic CoreValve bioprosthesis in high-risk older patients with severe symptomatic aortic stenosis. J Thorac Cardiovasc Surg 2007;134(5): tä ei rajattu pois. Alkuperäistutkimuksia haettiin Medline, Premedline ja EBM Reviews ja Cochrane Central Register of Controlled Trials -tietokannoista. Hakusanoina olivat: Aortic Valve/su [Surgery]; Aortic Valve Insufficiency/su [Surgery]; Aortic Valve Stenosis/su [Surgery]; Surgical procedures, minimally invasive; transcatheter*; transapical; transarterial; percutaneous. Lisäksi haettiin meneillään olevia tutkimuksia ClinicalTrials.gov/ ja metaregister of Controlled Trials (mrct) -tietokannoista. Aikarajauksena oli Kielirajausta ei ollut. Kirjallisuushaun teki kokenut informaatikko yhteistyössä tutkimusryhmän kanssa. Katetrimenetelmää koskevat tiedonhaut tehtiin saakka. Alkuperäistutkimuksia löytyi 155. Hakua täydennettiin Pub- Med-haulla Lisähaku tuotti kolme uutta artikkelia. Vertailuaineiston löytämiseksi haettiin lisäksi kohdennetusti epidemiologista tietoa aorttaläppäahtauman esiintyvyydestä ja ennusteesta sekä suuririskisten aorttaläppäleikkausten tuloksia. Lisäksi haettiin valvuloplastioiden tuloksia kuvaavia artikkeleita saakka. Yksityiskohtainen hakustrategia on saatavissa kirjoittajilta. Tiedon kerääminen ja analysointi Kirjallisuushaut tuottivat yhteensä 151 katetrimenetelmää ja 34 valvuloplastiaa käsittelevää tutkimustiivistelmää, ja ClinicalTrials.gov-tietokannasta löytyi lisäksi yksi rekisteröity meneillään oleva tutkimus. Euro Heart Surveyn (1) ja Bouman (7) artikkelien viitteiden ja sitaattien perusteella haettiin lisäksi kahdeksan aorttaläpän ahtauman epidemiologiaa ja ennustetta kuvaavaa artikkelia. Yksi kirjoittajista (TSI) sovelsi ja yksi (IV tai PT) tarkisti tutkimusten sisäänottokriteerit otsikoiden ja tiivistelmien perusteella. Mukaan otettiin kaikki artikkelit, joissa potilasmäärä oli enemmän kuin viisi. Lisäksi kaikki kirjoittajat osallistuivat tietohaun päivittämiseen. Tarkasteluun hankittiin 46 alkuperäistä katetrimenetelmäartikkelia, jotka selvästi tai todennäköisesti täyttivät valintakriteerit. Joukossa oli yksi American Heart Associationin (AHA) lausunto, kaksi katsausta, kaksi menetelmäkuvausta, 15 tapausselostusta tai tiivistelmää ja viisi pääkirjoitusta tai kirjettä. Lisäksi hankittiin 16 valvuloplastiaa käsittelevää kokotekstiartikkelia ja 16 aorttaläpän ahtaumapotilaiden ennustetta ja läppäkirurgiaa käsittelevää artikkelia. Työryhmä valitsi tähän katsaukseen 16 alkuperäisartikkelia, jotka täyttivät sisäänottokriteerit. Artikkelien sisältöön perehtymisen jälkeen näistä kolme jätettiin pois analyysista päällekkäisten potilasaineistojen vuoksi. Kolme kirjoittajaa (MH, MK, PT) keräsi perustiedot tutkimusten potilaista, interventioista sekä hoitojen vaikuttavuudesta ja haittavaikutuksista. Samalla kukin kirjoittaja päätti artikkelien lopullisesta sisällyttämisestä katsaukseen. Kaksi kirjoittajaa (IV ja TSI) arvioi tutkimusten laadun. Kukin kirjoittaja tarkasti toisen kirjoittajan keräämän tiedon oikeellisuuden. Tiedon keruun virheet poistettiin ja eriävistä tulkinnoista tehtiin konsensuspäätökset kahden tutkijan tai koko ryhmän kesken. Rekisteritutkimuksen menetelmät Suomessa tehtävien aorttaläppäleikkausten määrän ja kuolleisuuden kartoittamiseksi haettiin Stakesin hoitoilmoitusrekisterin vaativan sydänpotilaan aineistosta tiedot vuosilta Tiedot oli ryhmitelty sairaanhoitopiireittäin, ja ne koskivat toimenpiteiden lukumäärää, potilaiden ikää ja yhteenlaskettua sekä logistista EuroSCORE-pisteytystä. Tilastoista haettiin erikseen aorttaläpän ahtauman (ICD-luokka I350) tai sen ja aorttaläppäahtauman vuodon yhdistelmän (ICD-luokka I352) vuoksi joko mekaanisella tai biologisella tekoläpällä tehdyt toimenpiteet. Mukaan ei otettu niitä aorttaläppäleikkauksia, jotka tehtiin muun sydänkirurgian, esimerkiksi ohitusleikkauksen, yhteydessä. Tuloksia verrattiin Tilastokeskuksen kautta kuolinsyyrekisteristä hankittuun 30 ja 180 vuorokauden kuolleisuuteen. Tulokset Aineistojen kuvaus Yli viiden potilaan sarjoista, joita löydettiin yhteensä 16 artikkelissa, jätettiin tämän katsauksen ulkopuolelle kolme, joissa oli kuvattu samat potilaat ilman oleellista lisätietoa (33). Mukaan otettujen 13 artikkelin aineistokuvaus on lehden internet-sivuilla tämän artikkelin pdf-version liitteenä 1 ( - lehti.fi > Sisällysluettelot > 42/2008) Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk 63

5 TIETEESSÄ 39 Cribier A, Eltchaninoff H, Tron C ym. Early experience with percutaneous transcatheter implantation of heart valve prosthesis for the treatment of end-stage inoperable patients with calcific aortic stenosis. J Am Coll Cardiol 2004;43(4): Bauer F, Eltchaninoff H, Tron C ym. Acute improvement in global and regional left ventricular systolic function after percutaneous heart valve implantation in patients with symptomatic aortic stenosis. Circulation 2004;110(11): Walther T, Simon P, Dewey T ym. Transapical minimally invasive aortic valve implantation: Multicenter experience. Circulation 2007;116(11 Suppl): Grube E, Schuler G, Buellesfeld L ym. Percutaneous aortic valve replacement for severe aortic stenosis in high-risk patients using the secondand current third-generation selfexpanding CoreValve prosthesis: Device success and 30-day clinical outcome. J Am Coll Cardiol 2007;50(1): Grube E, Laborde JC, Gerckens U ym. Percutaneous implantation of the CoreValve self-expanding valve prosthesis in high-risk patients with aortic valve disease: The siegburg first-in-man study. Circulation 2006;114(15): Poiskarsituista artikkeleista (34 38) huolimatta tarkasteluun valittujen tutkimusten aineistot ovat edelleen suurelta osin päällekkäisiä. Cribierin ryhmän kolme artikkelia kuvaavat ajan funktiona kertyvää aineistoa seurannan eri vaiheissa (36,39,40). Samoin Waltherin ym. tutkimuksen kasvavaa potilassarjaa kuvataan kahdessa artikkelissa (17,18) ja kolmannessa tutkimuksessa Leipzigin potilaat on yhdistetty osaksi monikeskusaineistoa (41). Myös Webbin ym. tutkimuksen potilassarjat vuosilta 2006 ja 2007 ovat kumulatiivisia (15,16), ja Gruben ym. monikeskussarjaan (42) on sisällytetty aikaisemmin julkaistu Siegburgin 25 potilaan sarja (43) sekä Berryn ym. tutkimuksen 11 potilasta (37). Tarkasteluun valituissa artikkeleissa kuvattiin 6 86 potilaan aineistoja. Potilaiden keskiikä oli yleisimmin yli 80 vuotta, vanhin potilas oli 94-vuotias. Tutkimukseen otettujen potilaiden sisäänotto- ja poissulkukriteerien kuvaus oli vaihtelevaa ja jäi monessa tutkimuksessa epäselväksi. Yhteensä 10 tutkimuksessa oli käytetty pallolla laajennettavaa Edwardsin Cribier- tai Sapien-laitteistoa ja kolmessa tutkimuksessa itsestään laajenevaa metalliverkkoa, CoreValve-laitteistoa (37,42,43). Ensimmäisissä julkaistuissa tutkimuksissa oli suuririskisiä leikkauspotilaita, joita ei ollut hyväksytty avosydänleikkaukseen (36,39). Myöhemmässä vaiheessa mukaan on otettu suuririskisiä leikkauspotilaita (loges yli 20 %), yli 80-vuotiaita potilaita tai potilaita, joille perinteinen avosydänkirurginen leikkaus ei olisi mahdollinen (esim. vaikea nousevan aortan kalkkiutuminen, posliiniaortta). Uusimmissa tutkimuksissa indikaation asettelu on edelleen lieventynyt (18). Toimenpiteessä käytettiin sydämen yli - tahdistusta nopeaan rytmiin tekoläpän asennuksen aikana. Useimmissa ensimmäisissä aineistoissa käytettiin sydän-keuhkokonetta rutiinimaisesti tai ainakin varauduttiin sen käyttöön. Sisäänviejäkatetrien pienentyessä TAULUKKO 1. Aortan tekoläpän katetriasennuksen komplikaatiot. Asennusreitti ja artikkeli 30 vrk Komplikaatiota 1 Hätäkonversio Halvaus Tamponaatio Vakava Akuutti 3. asteen Sydänkuolleisuus perfuusio- tai effuusio vuoto tai dialyysitarve AV-katkos tai infarkti leikkaukseksi infektio tahdistintarve % % n % n % n % n % n % n % n % Retrogradisesti reisivaltimotietä Descoutures ym. (44) * Berry ym. (37) * Webb ym. (16) * ** Grube ym. (42) Luvattu julkaista 0 0 Grube ym. (43) * Webb ym. (15) Anterogradisesti vasemman kammion kärjen läpi Walther ym. (18) * Walther ym. (17) Ye ym. (35) Walther ym. (41) Anterogradisesti reisilaskimo- tai retrogradisesti reisivaltimotietä Cribier ym. (36) Bauer ym. (40) 3 Cribier ym. (39) 4 33 Tietoa ei ole saatavilla; 1 Komplikaatioiden yhteenlaskettu osuus, yhdellä potilaalla voi olla useampia komplikaatioita; 2 26/33 asennusta reisilaskimotietä; 3 6/8 asennusta reisilaskimotietä; 4 6/6 asennusta reisilaskimotietä * Potilas menehtyi; ** Kaksi potilasta menehtyi Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk

6 KATSAUS 44Descoutures F, Himbert D, Lepage L ym. Contemporary surgical or percutaneous management of severe aortic stenosis in the elderly. Eur Heart J 2008;29(11) Borghouts JA, Koes BW, Bouter LM. The clinical course and prognostic factors of non-specific neck pain: A systematic review. Pain 1998;77(1): Logeais Y, Langanay T, Laurent M, Leguerrier A. [Surgery for aortic valve stenosis after age 80 years]. Bull Acad Natl Med 2007;191(2):245 56; discussion Melby SJ, Zierer A, Kaiser SP ym. Aortic valve replacement in octogenarians: Risk factors for early and late mortality. Ann Thorac Surg 2007;83(5):1651 6; discussion Sharony R, Grossi EA, Saunders PC ym. Minimally invasive aortic valve surgery in the elderly: A case-control study. Circulation 2003;108 (Suppl 1): Klokocovnik T, Hollan J, Sostaric M, Pintar T, Mirkovic T. Minimally invasive aortic valve replacement under thoracic epidural anesthesia in a conscious patient: Case report. Heart Surg Forum 2004;7(3):E Dogan S, Dzemali O, Wimmer- Greinecker G ym. Minimally invasive versus conventional aortic valve replacement: A prospective randomized trial. J Heart Valve Dis 2003;12(1): Leshnower BG, Trace CS, Boova RS. Port-access-assisted aortic valve replacement: A comparison of minimally invasive and conventional techniques. Heart Surg Forum 2006;9(2):E560 4; discussion E Kim BS, Soltesz EG, Cohn LH. Minimally invasive approaches to aortic valve surgery: Brigham experience. Semin Thorac Cardiovasc Surg 2006;18(2): Tabata M, Umakanthan R, Cohn LH ym. Early and late outcomes of 1000 minimally invasive aortic valve operations. Eur J Cardiothorac Surg 2008;33(4): TAULUKKO 2. ja tekniikoiden kehittyessä voitiin perfuusiovalmiudesta luopua (42). Yhdeksässä artikkelissa oli ilmoitettu laitevalmistajilta saatu taloudellinen tuki tai jonkun kirjoittajan sidonnaisuus laitetoimittajaan. Näiden ilmoitusten perusteella voitiin päätellä sidonnaisuus lisäksi kolmen muun artikkelin kirjoittajien osalta, koska kyseessä oli sama tutkimusryhmä. Vain yhdessä tutkimuksessa ei ilmoituksen perusteella ollut sidonnaisuutta (44). Aortan tekoläpän katetriasennukseen liittyneiden kuolemaan johtaneiden komplikaatioiden syitä. Komplikaation syy Viite Tekoläpän proksimaalinen dislokaatio 17,18 Sepelvaltimoaukon ahtauma 15,16 Nousevan aortan ahtauma 18 Sydämen tamponaatio (katetriperforaatio, verenvuoto) 36,42,43,44 Halvaus 16, 36, 37 Aortan tai lonkkavaltimoiden perforaatio 15,16 Rytmihäiriöt 36 Sepsis 36,43 Arvio toimenpiteen turvallisuudesta Aortan tekoläpän katetriasennuksen toimenpidekuolleisuus 30 vuorokauden kuluessa on ollut useimmissa tutkimuksissa %, enimmillään 50 % (39) ja pienimmillään 7 % (18) (taulukko 1). Kahta tutkimusaineistoa lukuun ottamatta (43,44) toteutunut kuolleisuus oli loges-riskilaskurilla ennakoitua pienempi, mutta kaikki tutkijat eivät käyttäneet kvantitatiivista kuoleman vaaran arviointia (36,39,40). Tärkeimmät toimenpidekuoleman syyt on koottu taulukkoon 2. Tarve siirtyä tekoläpän katetriasennuksesta avosydänleikkaukseen toimenpiteen aikana on vaihdellut 3 7 %. Leikkaustekniikan muutoksen syitä ovat olleet tekoläpän väärä asemointi, sepelvaltimoaukon ahtautuminen tai nousevan aortan ahtautuminen. Joissakin tapauksissa väärin asemoitu tai paikaltaan siirtynyt tekoläppä on asennettu turvalliseksi arvioituun kohtaan laskevaan aorttaan. Potilaille on myöhemmin voitu tehdä joko perinteinen tekoläppäleikkaus tai on tyydytty pelkkään pallolaajennukseen (16). Toimenpiteen jälkeisiä sydänpussin effuusioita ja tamponaatiota on kuvattu melko paljon. Osa on hoidettu sydänpussin punktiolla tai avoleikkauksella, mutta yllättävän moni tamponaatio on johtanut potilaan kuolemaan. Toimenpiteen jälkeisiä halvauksia on kuvattu 0 10 %:lla potilaista (taulukko 1). Transapikaaliseen tekniikkaan saattaa liittyä hieman pienempi halvausriski, koska nousevan aortan ja sen kaaren manipulaatio on vähäisempää. Toisaalta transapikaalisen asennuksen jälkeen on kuvattu useammin uuden dialyysihoidon tarvetta. Tämä johtunee toimenpiteissä käytetystä perfuusiosta tai käytetyistä varjoainemääristä. Sittemmin kokemuksen karttuessa on tukiperfuusiota kuitenkin tarvittu yhä harvemmin (18). Asennusreittiin liittyviä komplikaatioita on kuvattu melko yleisesti. Tavallisimmin nämä ovat olleet pinnallisia haavainfektioita tai verenvuotoja. Reisivaltimoreitin käyttöön liittyy vakavan, jopa kuolemaan johtavan valtimovaurion mahdollisuus (16,44). Välineiden ja osaamisen kehittyminen sekä huolellinen potilasvalinta ovat kuitenkin vähentäneet valtimovaurion vaaraa, eikä suurimmassa toistaiseksi julkaistussa transfemoraalista tekniikka käsittelevässä aineistossa (86 potilasta) kuvattu ainuttakaan valtimokomplikaatiota (42). Transapikaalisiin asennuksiin taas liittyi merkittävä uusintaleikkausten tarve rintaontelon seinämän verenvuodon takia (41). Uusintaleikkauksen tarve vasemman kammion pistoaukon verenvuodon vuoksi oli kuitenkin vähäinen (1 2 %) (41). Menetelmän vaikuttavuus Tekoläpän asennus onnistui teknisesti % transapikaalisista toimenpiteistä ja hiukan huonommin, % yrityksistä käytettäessä reisivaltimoreittiä (taulukko 3). Webbin ym. 50 potilaan aineistossa reisivaltimotien käytön ja asennustekniikan oppiminen kasvattivat onnistuneiden asennusten osuuden 76 prosentista 96 prosenttiin aineiston jälkipuoliskossa. Tämä johtunee osin myös potilasvalinnasta (16). Aorttaläpän ahtauman korjaantuminen onnistuneessa asennuksessa osoitettiin kai Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk 63

7 TIETEESSÄ 54 Funada A, Mizuno S, Ohsato K ym. Three cases of iatrogenic coronary ostial stenosis after aortic valve replacement. Circ J 2006;70(10): Zegdi R, Sleilaty G, Lafont A, Fabiani JN. Percutaneous aortic valve replacement with the CoreValve prosthesis. J Am Coll Cardiol. 2008;51(2):170; author reply Hashimoto H, Tamura T, Ikari Y ym. Comparison of aortic valve replacement and percutaneous aortic balloon valvuloplasty for elderly patients with aortic stenosis. Jpn Circ J 1996;60(3): kissa tutkimuksissa (taulukko 3), joskin joissakin sarjoissa raportointi oli jossain määrin puutteellista. Toimenpiteen jälkeinen aorttaläppäaukko oli keskimäärin 1,7 cm 2 ja jäännösgradientti vain noin 10 mmhg, mitä voidaan pitää kiitettävänä hemodynaamisena tuloksena. Tähän sopien myös ejektiofraktiolla (EF) mitattu vasemman kammion systolinen toiminta parani asennuksen jälkeen (taulukko 4) sitä selvemmin mitä pienempi ejektiofraktio oli ennen toimenpidettä (16). Yhdessä tutkimuksessa osoitettiin myös plasmassa esiintyvän B- tyypin natriureettisen peptidin (BNP) pitoisuuden huomattava pienentyminen asennuksen jälkeen merkkinä vasemman kammion kuormituksen ja vajaatoiminnan korjaantumisesta (37). Tekoläpän funktio (läppäaukko ja painegradientti) näytti säilyvän hyvin asennuksen jälkeisessä kuukauden ultraääniseurannassa (16,36). Pisimmät yksittäisten potilaiden seurannat ovat kolme vuotta ilman merkkejä tekoläpän funktion huononemisesta (33). Tekoläpän sisäinen (intravalvulaarinen) vuoto on ollut harvinaista. Tämä osoittaa, että läppäliuskat kestävät hyvin asennuksen aikaisen puristamisen metalliverkon ja katetrin väliin ja toisaalta laajentamisen pallolla. Yhdessä tapauksessa todettiin kuitenkin heti asennuksen jälkeen vaikea intravalvulaarinen vuoto, joka hoidettiin asentamalla välittömästi toinen läppä ensimmäisen sisään (valve-in-valve) (44). Bioläpän varhaisesta rappeutumisesta ei ole merkkejä nykyisten seuranta-aikojen puitteissa. Sitä vastoin teko - läpän vierusvuoto (paravalvulaarinen vuoto) on hyvin yleistä, joskin lähes aina määrällisesti enintään kohtalaista (gradus 1 2/4) ja siten hemodynaamisesti merkityksetöntä (taulukko 3). Joissakin tapauksissa vuoto on vähentynyt myöhemmässä seurannassa. Vaikea-asteista tekoläpän vierusvuotoa raportoitiin lähinnä varhaisimmissa julkaisuissa (36,39). TAULUKKO 3. Aortan tekoläpän katetriasennuksen vaikuttavuus: asennuksen onnistuminen ja tekoläpän toiminta. Asennusreitti ja artikkeli Asennuksen Hoitoaika Läppäaukko (cm 2 ) Painegradientti, mmhg 1 Tekoläpän vuotoaste, luokat onnistuminen sairaalassa gr 0 1 gr 2 gr 3 4 n/n % vrk ennen jälkeen ennen jälkeen n/n % n/n % n/n % Retrogradisesti reisivaltimotietä Descoutures ym / ±8 0,5 ± 0,1 1,7 ± 0,5 50 ± ± 3 6/ / /10 10 Berry ym. (44) 11/ (9 18) 0,6 ± 0,2 1,3 ± 0,4 51 ± 19 9 ± 4 7/ /11 36 Webb ym. (16) 43/ (4 13) 0,6 ± 0,2 1,7 ± 0,4 46 ± ± 5 39/ /42 7 Grube ym. (42) 76/ ,6 ± 0,2 1,7 ± 0, Vuoto kasvoi 34 %:lla potilaista; kaikki < gr 3 Grube ym. (43) 22/ ,7 ± 0,1 1,7 ± 0,4 44 ± ± 3 17/ /21 19 Webb ym. (15) 14/ ± 6 0,6 ± 0,2 1,5 ± 0,3 50 ± ± 4 Vuotoaste keskimäärin 1,8 ± 0,6 Anterogradisesti vasemman kammion kärjen läpi Walther ym. (18) 47/ ± 3 Vuotoaste keskimäärin 0,6 ± 0,4 Walther ym. (17) 55/ ,5 ± 0,2 9 ± 6 37/ /40 5 1/40 2 Ye ym. (35) 7/ (6 14) 0,7 ± 0,3 1,8 ± 0,7 32 ± 8 10 ± 5 5/6 84 1/6 16 Walther ym. (41) 29/ (mediaani) 43 ± 14 8 ± 5 27/ /29 7 Anterogradisesti reisilaskimo- tai retrogradisesti reisivaltimotietä Cribier ym. (36) 3 26/ ,6 ± 0,1 1,7 ± 0,1 37 ± 13 9 ± 2 10/ / /27 19 Bauer ym. (40) 4 8/ ,6 ± 0,1 1,7 ± 0,1 46 ± 15 8 ± 3 Cribier ym. (39) 5 5/6 83 0,5 ± 0,1 1,6 ± 0,1 38 ± 11 7 ± 3 3/5 60 2/5 40 Luvut ovat keskiarvoja (± keskihajonta), mediaaneja (2. 3. kvartiili) tai potilaiden lukumääriä (osuus prosentteina) 1Keskimääräinen systolinen painegradientti vasemmasta kammiosta aorttaan 2gr 0 1 = ei vuotoa tai lievä vuoto, gr 2 = kohtalainen vuoto, gr 3 4 = vaikea vuoto. Vuoto oli lähes aina paravalvulaarista. 3 26/33 asennusta reisilaskimotietä; 4 6/8 asennusta reisilaskimotietä; 5 6/6 asennusta reisilaskimotietä. Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk

8 KATSAUS Aortan tekoläpän katetriasennuksen vaikutus potilaan oireisiin on kuvattu anamneesin mukaisen NYHA-luokan muutoksella. Objektiivisempaa, rasituskokeella tehtyä suorituskyvyn mittausta tai systemaattista arviota hoidon vaikutuksesta elämän laatuun tai myöhempään hoidon tarpeeseen ei ole raportoitu. Lisäksi kuvaus hoidon vaikutuksesta oireisiin ja suorituskykyyn puuttuu lähes kokonaan suurimmasta osasta transapikaalisesti hoidettuja potilaita kuvaavia tutkimuksia (17,18,41). Yhteenvetona taulukon 4 luvuista voi todeta, että potilaiden suorituskyky parani keskimäärin 1 2 NYHA-luokkaa kaikissa niissä sarjoissa, joissa asiasta on raportoitu. Normaaliksi (NYHA 1) suorituskyky palautui kuitenkin vain harvoin, mikä selittynee läppävian vaikeudella sekä potilaiden korkealla iällä ja monilla liitännäissairauksilla. Tässä katsauksessa analysoidut tutkimukset eivät anna luotettavaa kuvaa hoidon vaikutuksesta suuririskisten potilaiden ennusteeseen. Aineistot ovat pieniä ja heterogeenisia, seuranta-ajat lyhyitä ja asianmukaiset vertailuryhmät puuttuvat kokonaan. Ennustevaikutuksen arviointi ei ole ollut näiden tutkimusten tarkoitus. Siksi taulukon 4 eloonjäämisluvuista tärkein katetritekniikalla tehtyyn toimenpiteeseen liittyvä ennuste on yhden kuukauden tulos (eli käänteisesti toimenpidekuolleisuus). Myöhempi kuolleisuus on johtunut usein potilaiden muista sairauksista. Toimintaa aloitettaessa (36,39) hoitoon otettiin vain erittäin vaikeaoireisia (NYHA 4) potilaita, joista osalla oli kardiogeeninen sokki tai he sairastivat ennusteeltaan vaikeaa liitännäissairautta, kuten aktiivista syöpää. Tämä selittää näiden potilaiden huonon ennusteen sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä (taulukko 4). Aortan tekoläpän katetriasennuksen kustannusvaikuttavuudesta suhteessa aorttaläpän ahtaumapotilaan konservatiiviseen hoitoon tai suuririskiseen avoleikkaukseen ei löytynyt tutkimuksia. TAULUKKO 4. Vasemman kammion funktio, anamnestinen suorituskyky ja ennuste aorttaläpän katetriasennuksen jälkeen. EF (%) NYHA (1/2/3/4) 1 Seurannan Elossa ennen jälkeen ennen jälkeen kesto 1 kk 6 kk lopussa n/n % n/n % n/n % Retrogradisesti reisivaltimotietä Descoutures ym. (44) 47 ± 16 0/0/3/9 2/5/2/0 6 kk 9/ /12 75 Berry ym. (37) 49 ± ± 11 laski kaikilla 1 2 luokkaa 305 vrk (mediaani) 9/ /11 56 Webb ym. (16) 53 ± ± 13 0/5/26/6 15/18/4/0 359 vrk (mediaani) 38/ /43 81 Grube ym. (42) 2,9 ± 0,7 1,9 ± 0,6 1 kk 76/86 88 Grube ym. (43) 54 ± 16 0/1/17/0 6/12/0/0 1 kk 1 vuosi 20/25 80 Webb ym. (15) 56 ± ± 12 3 (2 4) 2 (1 3) 75 ± 55 vrk 16/18 89 Anterogradisesti vasemman kammion kärjen läpi Walther ym. (18) 6 18 kk 46/ /50 72 Walther ym. (17) 110 ± 77 vrk 51/ /59 76 Ye ym. (35) 49 ± 9 54 ± 8 parani 5:llä 6:sta potilaasta 6 kk 6/7 86 4/7 57 Walther ym. (41) 52 ± ± vrk (keskiarvo) 28/ /30 90 Anterogradisesti reisilaskimo- tai retrogradisesti reisivaltimotietä 2 Cribier ym. (36) 45 ± ± 14 0/0/0/33 5/14/2/ kk 21/ / / Bauer ym. (40) 48 ± ± 12 1 kk 5/8 63 Cribier ym. (39) 24 ± ± 12 0/0/0/6 5:llä 6:sta parani 0 18 vk 3/6 50 Luvut ovat keskiarvoja (± keskihajonta), mediaaneja (vaihteluväli) tai potilaiden lukumääriä (osuus prosentteina). EF = vasemman kammion ejektiofraktio 1 anamnestinen suorituskyky on kuvattu NYHA-luokan jakaumana, keskiarvona, mediaanina tai sanallisesti; 2 ks. taulukon 3 alaviitteet; 3 elossa olevien osuudet on laskettu onnistuneista läppäasennuksista (hoitoa yritettiin 33 potilaalle) Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk 63

9 TIETEESSÄ Peruuntunut tai epäonnistunut toimenpide Yksittäisissä raporteissa oli kuvattu myös niiden potilaiden seurantatulokset, joille läpän laitto ei ollut mahdollinen tai toimenpide jouduttiin keskeyttämään. Cribierin potilassarjassa oli 36 potilasta, joista 26:lle asennettiin tekoläppä onnistuneesti (36). Kolmelle potilaalle ei ehditty asentaa tekoläppää ennen kuolemaa tai toimenpiteen perumista. Toimenpiteistä 7 epäonnistui, näistä potilaista neljä kuoli 2 19 kuukauden kuluessa, kolme oli elossa ainakin neljä kuukautta (36). Descoutures kuvasi 66 peräkkäistä aorttaläpän ahtaumapotilasta, joista 12:lle asennettiin tekoläppä transfemoraalisella tekniikalla, 27:lle tekoläppä laitettiin avosydänkirurgiassa ja 27 jäi vaille toimenpiteitä katetritekniikan vasta-aiheiden vuoksi, joista tavallisimmat olivat katetrireitin ongelmia. Näiden potilaiden 30 vuorokauden kuolleisuus oli 7,4 % ja kuuden kuukauden kuolleisuus 30 %. Valvuloplastia tehtiin seitsemälle potilaalle ja 17:lle asennettiin myöhemmin tekoläppä transventrikulaarisesti (44). Artikkelien laadunarvio Kaikki 13 arvioinnin kohteena olevaa julkaisua ovat potilassarjoja tai tapausselostuksia. Prospektiivisia, satunnaistettuja tai kontrolloituja vertailevia tutkimuksia uusien tekniikoiden sekä perinteisen kirurgisen hoidon tai konservatiivisen hoidon välillä ei ole tehty. Toisaalta nyt esitetyillä tekniikoilla on hoidettu potilaita, jotka jäävät perinteisen kirurgisen hoidon ulkopuolelle, joten vertailevia tutkimuksia kirurgiseen hoitoon ei ole tämän rajoitteen vuoksi voitu tehdä. Tutkimusten laadun arvioinnissa käytettiin sovellettuja Borghoutsin ym. (45) kriteerejä. Useimpien tutkimusten heikkoutena olivat lyhyt seuranta-aika (alle 12 kk 10 tutkimuksessa) ja hoitoon ohjautumista koskevien täsmällisten tietojen puuttuminen (11 tutkimuksessa). Toimenpiteeseen hyväksymisen täsmälli- TAULUKKO 5. Vuosina 2004 ja 2005 aorttaläpän ahtauman tai ahtauman ja vuodon vuoksi tehtyjen leikkausten määrät ja potilaiden kuolleisuus sekä yli 80-vuotiaat leikkauspotilaat ja tilastoitu sekä riskilaskurin (loges 1 ) ennakoima 30 vrk:n kuolleisuus. Vuosi Kaikki loges 30 vrk:n 180 vrk:n yli 80-vuotiaat yli 80-vuotiaiden yli 80-vuotiaiden leikkauspotilaat keskiarvo kuolleisuus kuolleisuus leikkauspotilaat loges 30 vrk kuolleisuus n % % % n % % ,1 2,8 5, ,0 3, ,5 2,0 4, ,4 0,0 Yhteensä, keskiarvo 585 6,8 2,4 4, ,4 1,5 1 loges, logistinen EuroSCORE TAULUKKO 6. Aorttaläpän ahtauman leikkauspotilaiden tilastoitu 30 vrk:n kuolleisuus suhteutettuna riskilaskurilla (loges 1 ) ennakoituun vastaavaan kuolleisuuteen vuosina 2004 ja Vuosi loges < 5 % loges 5 10 % loges % loges > 20 % n 2 kuolleisuus, % n kuolleisuus, % n kuolleisuus, % n kuolleisuus, % ,9 78 3,8 38 5,3 11 0, ,0 79 5,1 36 0, ,3 Yhteensä, keskiarvo 328 0, ,5 74 2,7 26 7,7 1 loges, logistinen EuroSCORE; 2 n, leikkauspotilaiden lukumäärä Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk

10 KATSAUS set kriteerit puuttuivat kolmesta ja siitä poissulkemisen kriteerit seitsemästä julkaisusta. Merkittävien ennusteellisten tekijöiden ja tulosmittarien kuvauksessa oli puutteita neljässä tutkimuksessa, tulosten esittämisessä viidessä tutkimuksessa ja tulosten analysoinnissa yhdessä tutkimuksessa. Kolme neljäsosaa maksimipisteistä sai neljä tutkimusta ja vähintään puolet maksimipisteistä kaikkiaan yhdeksän tutkimusta. Rekisteritutkimuksen tulokset Aorttaläpän ahtauman tai siihen yhdistyneen läppävuodon vuoksi tehtiin vuosina 2004 ja 2005 yhteensä 585 tekoläppäleikkausta. Luvussa eivät ole mukana potilaat, joille tehtiin tekoläpän asennuksen lisäksi sepelvaltimoohituksia. Keskuskohtaiset leikkausluvut vaihtelivat 37:n ja 80:n välillä vuotta kohti. Yli 80-vuotiaita leikkauspotilaita oli kahden vuoden aikana kaikkiaan 67. Potilaita, joiden log - ES:lla ennakoitu riski ylitti 20 %, oli samassa ajassa 26. Koko aineistossa kuolleisuus 30 vuorokauden kuluessa toimenpiteestä oli 2,4 % ja kuuden kuukauden kuluessa 4,5 %. Suuririskisimmän loges-ryhmän kuolleisuus oli 7,7 %, mikä oli huomattavasti pienempi kuin ennakoitu kuolleisuus kaikilla, joilla log - ES oli suurempi kuin 20 % (keskiarvo 35 %). Myös yli 80-vuotiaiden ryhmässä 30 vuorokauden kuolleisuus oli hyvin pieni (1,5 %), ja alitti selvästi riskilaskurin ennakoiman kuolemanvaaran (keskiarvo 11,4 %). Lukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon potilasmäärien pienuus, minkä vuoksi vuosittaiset vaihtelut leikkaustuloksissa ovat suuret. Pohdinta Aikuisen potilaan aorttaläpän ahtauman käypä hoito on avosydänkirurginen leikkaus, jossa kalkkiutunut läppä korvataan mekaanisella tai biologisella tekoläpällä. Leikkaushoidon tulokset ovat pääsääntöisesti hyviä niin leikkauskuolleisuuden, elämän laadun kuin pitkäaikaisseurannankin osalta (4). Laajassa eurooppalaisessa rekisteritutkimuksessa vuodelta 2001 leikkauskuolleisuus oli 3,1 % valikoitumattomassa potilasaineistossa (1). Jos aorttaläppätoimenpiteen ohella tehtiin sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, kuolleisuus oli 4 3 %. Tulokset Suomesta ovat vähintään tätä tasoa. Aortan tekoläppäleikkaukseen liittyvä 30 vuorokauden kuolleisuus oli 2,4 % ja etenkin suuririskisten potilaiden ja yli 80-vuotiaiden kuolleisuusluvut olivat pieniä riskilaskurin ennusteeseen verrattuna. Vastaavia havaintoja on tehty myös muualla: vanhusten ja suuririskisten potilaiden 30 vuorokauden kuolleisuus on useissa aineistoissa alle 10 % (11,14,46,47). Erittäin pieni yli 80-vuotiaiden kuolleisuus, 1,5 %, voi myös johtua siitä, että vanhuspotilaan aorttaläppäleikkaukseen pääsyn rajat ovat tiukat. Epäsuorasti voidaan päätellä, että läppäleikkausta tarvitsevien vanhusten jääminen vaille kirurgista hoitoa koskee myös suomalaisia aorttaläpän ahtaumapotilaita. Vaikka aorttaläppäkirurgian tulokset ovat pääosin hyviä, osalle potilaista avosydänleikkaukseen liittyy merkittävä kuoleman tai vakavien komplikaatioiden vaara. Sternotomian haittojen välttämiseksi on kehitetty mini-invasiivisia läppäleikkausmenetelmiä, mutta niiden etu perinteiseen kirurgiaan verrattuna perustuu lähinnä leikkausarven ulkonäköön liittyviin tuloksiin ja postoperatiivisen kivun määrään, sillä sydän-keuhkokoneen käyttöä ei niissäkään voida välttää (48 53). Menetelmien välillä ei leikkauksen onnistumisen ennusteessa ei ole kyetty osoittamaan eroa, eivätkä nämä menetelmät oleellisesti laajenna aortan tekoläppäleikkauksen soveltuvuutta suuririskisille potilaille. Joskus leikkausriski arvioidaan niin suureksi, että suhteutettuna mahdolliseen hyötyyn se johtaa leikkauksesta luopumiseen. Sydänleikkauksen aiheuttaman kuolemanvaaran ennakointiin käytetään yleisesti riskilaskureita, joilla on kuitenkin monia rajoituksia, eikä niiden antamaa tulosta saisi käyttää ainoana perusteena leikkauksesta luopumiseen. Etenkin aorttaläppäkirurgiassa riskilaskurien on hiljattain osoitettu selvästi yli - arvioivan leikkauskuoleman vaaraa (10,11,14). Tämä näkyy myös suomalaisten sairaaloiden leikkaustuloksissa. Riskilaskurille asetettua raja-arvoa, esim. yli %:n ennakoitua kuolleisuutta tai yli yhdeksää ES-pistettä (log - ES yli 11 %), käytettiin useissa tutkimuksissa ensisijaisena katetriasennuksen tekemisen kriteerinä (41,42), mikä on ongelmallista. Samasta syystä riskilaskurin ennakoimaa kuolleisuutta pienempi toimenpidekuolleisuus ei merkitse, että katetriasennus olisi turvalli Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk 63

11 TIETEESSÄ sempi menetelmä kuin perinteinen leikkaus. Merkittävää on, että valtaosa potilaista, joiden katetriasennus epäonnistui, selviytyi avosydänleikkauksesta ongelmitta. On myös otettava huomioon, että osa leikkausriskiä huomattavastikin lisäävistä tekijöistä ei sisälly riskilaskureihin. Tällaisia seikkoja ovat mm. rintakehän deformiteetit, aiempi sädehoito ja voimakas nousevan aortan kalkkiutuminen, ns. posliiniaortta. Ensimmäiset aortan tekoläpän katetriasennukset tehtiin transseptaalisella anterogradisella tekniikalla (39). Hiippaläpän läpi kulkeva jäykkä vaijeri aiheutti kuitenkin useissa tapauksissa hiippaläpän vaikean akuutin vuodon (36). Koska menetelmä oli vaikeasti hallittavissa, siitä siirryttiin melko pian retrogradiseen tai transapikaaliseen asennustekniikkaan. Julkaistuissa potilassarjoissa yli 90 % transapikaalisista ja hiukan harvempi retro - gradisista asennuksista onnistui. Tekniikan oppiminen sekä välineiden kehittyminen ja huolellinen potilasvalinta parantavat edelleen onnistuneiden toimenpiteiden osuutta (16). Koska katetritekniikkamenetelmissä ei kalkkiutunutta aorttaläppää poisteta, havaitaan useimmilla potilailla lievää läpän vierusvuotoa. Yleensä sillä ei ole hemodynaamista merkitystä. Aorttaläpän epäsymmetrinen kalkkiutuma saattaa rajoittaa katetritekniikan soveltuvuutta potilaille. Lisäksi toistaiseksi käytössä olevat läppäkoot jättävät hoidon ulkopuolelle potilaat, joilla on laajentunut aortan tyvialue tai kovin ahdas läppärengas. Aortan tekoläpän katetriasennuksessa ilmeni merkittävä määrä sekä kuolemaan johtaneita että muita vakavia komplikaatioita. Tämä ei ole yllättävää ottaen huomioon potilasaineistojen erityispiirteet. Molemmissa asennustekniikoissa todettiin asennusreittiin liittyviä vuotoja, sydämen tamponaatioita, aivohalvauksia ja pysyviä uusia eteis-kammiokatkoksia. Hätätoimenpiteinä tehtyjen konversioleikkausten tarve oli yhteistä molemmille tekniikoille. Myös sepelvaltimoaukkojen ahtautuminen on mahdollista (54). Vaikka asennustekniikoita ei voi luotettavasti verrata keskenään, aivohalvausten ilmaantuvuus oli pienempi transapikaalisessa tekoläpän asennuksessa (noin 2 % yhdistettynä eri sarjoista) verrattuna retrogradiseen (noin 7 %). Toisaalta retrogradisessa tekniikassa aivohalvauksia esiintyi eniten, kun käytettiin itsestään laajenevaan nitinoliverkkoon kiinnitettyä läppää (halvauksia noin 10 %:lla) (37,42,43) pallolla laajennettavan verkkoputki-läppäyhdistelmän asemasta (halvauksia noin 3 %:lla) (16,44). Itsestään laajentuvan, enemmän vasemman kammion ulosvirtauskanavan puolelle ulottuvan, verkon käyttöön liittyy ilmeisesti myös suurempi totaalitukoksen vaara, mutta tarkkoja lukuja ei ole julkaistu (42,55). Transapikaaliselle asennukselle ominainen komplikaatio oli rintaontelon sisäinen jälkivuoto ja siitä johtuvat uusintaleikkaukset. Uuden dialyysihoidon tarvetta kuvattiin vain transapikalisissa aineistoissa. Tämä seikka saattaa liittyä tukiperfuusion käyttöön tai varjoainemääriin. On myös mahdollista, että munuaisvaikutusten kuvaus on näissä artikkeleissa ollut muita tarkempaa. Kokemuksien karttuessa kuitenkin yhä suurempi osa transapikaalisista asennuksista on voitu tehdä ilman perfuusiota (18). Vakavia valtimovaurioita ilmeni retrogradisissa asennuksissa kahdessa keskuksessa asennustoimintaa aloitettaessa (yhteensä 6/62 potilasta) (16,44). Muissa keskuksissa retrogradisesti hoidetuilla yli 100 potilaalla valtimovaurioita ei kuvattu, joten niiden yhdistetyksi ilmaantuvuudeksi jäi 3 4 %. On oletettavaa, että oikealla tekniikalla ja potilasvalinnalla vakavat valtimovauriot voidaan pääosin välttää. Siihen, mikä olisi ollut komplikaatioiden ilmaantuvuus ja hoidon tulos perinteisessä leikkaushoidossa, ei ole hyvää vastausta. Grossin ym. vastikään raportoimassa 731 suuririskisen potilaan aorttaläpän ahtauman kirurgiassa (loges 17,2 %) leikkauskuolleisuus oli 7,8 % ja postoperatiivisen hengitysinsuffisienssin, vakavan vuodon tai suoliperforaation, munuaisten vajaatoiminnan ja aivohalvauksen ilmaantuvuudet vastaavasti 10,8 %, 5,0 %, 4,2 % ja 3,8 % (11). On kuitenkin muistettava, että hoitamattomana aorttaläpän ahtaumapotilaiden ennuste on huono (80 %:n kuolleisuus neljän vuoden seurannassa) (8). Aorttaläpän ahtauman hoidon vaikuttavuuden määrää turvallisuuden ohella ensisijaisesti se, miten hyvin ja kestävästi läppäahtauma voidaan korjata. Esimerkiksi aorttaläpän pallolaajennuksen vaikutus osoittautui vain lyhytkestoiseksi (56). Tämän katsauksen raporttien perusteella katetrin kautta asennettu Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk

12 KATSAUS Sidonnaisuudet: Panu Taskinen on osallistunut lääkeyritysten Medonic, Fenno-Medical ja St. Jude Medical kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Markku Kupari on esiintynyt lääkeyritysten Sanofi Aventis ja Astra- Zeneca tilaisuuksissa ja osallistunut lääkeyrityksen Merck kustannuksella ulkomaiseen kongressiin. Mikko Hippeläinen on osallistunut lääkeyrityksen kustannuksella ulkomaiseen kongressiin. Ilkka Vuori: ei ole ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Tuija S. Ikonen on osallistunut lääkeyrityksen kustannuksella ulkomaiseen kongressiin. LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 42/2008 tekoläppä korjaa aorttaläpän ahtauman riittävän hyvin ja myös kestävästi ainakin nykyisten seuranta-aikojen puitteissa. Asennuksen jälkeinen läppäaukko ja mitatut painegradientit vastaavat avosydänleikkauksen tuloksia. Läpän vierusvuoto on selvästi yleisempää, mutta useimmiten hemodynaamisesti merkityksetöntä. Muilta osin hoidon vaikuttavuutta on tutkittu paljon vähemmän, joskin NYHAluokituksella arvioitu suorituskyvyn korjaantuminen on ollut yleinen havainto onnistuneen toimenpiteen jälkeen. Hoidon vaikuttavuudesta ennusteeseen ei voi tehdä suoria päätelmiä. Hoidettaessa vanhusta, joka on usein monisairas aorttaläpän ahtaumapotilas, elämän laatu on sekä hoidon tavoitteena että sen tuloksen mittarina selvästi tärkeämmällä sijalla kuin elämän pituus. Koko maata koskevia lukuja aortan tekoläppäkirurgian kustannuksista Suomessa ei ole olemassa. Myöskään katetriasennusten kustannuksista ei ole olemassa laadukasta tutkittua tietoa maailmalta. Tämän vuoksi katsoimme yhden yliopistosairaalan kaikkien aortan tekoläppäleikkausten kustannukset noin 250 peräkkäisestä potilaasta ja suhteutimme ne ikään sekä loges:lla ennakoituun leikkausriskiin. Lisäksi arvioitiin saman sairaanhoitopiirin hintoja käyttäen tekoläpän asennuskustannuksia transkatetrisella tekniikalla olettaen, että hoitojakso on 5 vuorokautta ja että siihen sisältyy yksi tehohoitovuorokausi. Tämän menetelmän hinta keväällä 2008 oli hieman alle euroa. Yhden sairaanhoitopiirin kustannusten perusteella lasketuksi toimenpiteen hinnaksi saatiin yhteensä euroa. Potilaiden, joiden loges ylitti 20 %, aorttaläppäleikkausten kustannukset olivat samassa sairaalassa keskimäärin euroa. Tässä ryhmässä kallein hoitojakso maksoi lähes euroa. Transkatetriseen asennukseen soveltuvien potilaitten kustannuksista hoitamattomana ei ole tietoa. Aortan tekoläpän katetriasennus on uusi ja lupaava aorttaläppäahtauman hoitomuoto, mutta vielä kehityskaarensa alkutaipaleella (5). AHA:n tuoreessa lausunnossa arvioidaan mini-invasiivisten ja transkatetristen teknologioiden nousevan merkittäviksi hoitomuodoiksi laitteistojen ja tekniikoiden kehittyessä. Toistaiseksi niiden käyttö tulisi rajoittaa vain keskuksiin, joissa on moniammatillinen osaaminen ja käytössä välineistö niin leikkausalitoimintaa kuin korkealaatuista radiologista kuvantamista varten (hybridisali). Uusia menetelmiä tulisi tutkia systemaattisesti kontrolloiduissa asetelmissa tai suuririskisten potilaiden rekisterien avulla. Kuitenkin menetelmän kliininen käyttö voi mielestämme jo nyt tulla kyseeseen, jos potilaan aorttaläpän ahtauma on ensisijainen ja voimakkaasti elämän laatua ja toimintakykyä rajoittava tekijä, mutta perinteiselle leikkaukselle on vasta-aihe. Vanhuspotilas, jolla jokin muu sairaus rajoittaa elämän laadun tai ennusteen huonoksi, ei hyödy tekoläpästä eikä kuulu tämänkään hoitomuodon piiriin. Riskilaskurin antamaa leikkauskuoleman todennäköisyyttä ei pidä käyttää ainoana perusteena valita katetrin kautta tehtävää asennusta. Kustannusseikatkaan eivät puolla sitä, että potilaat, joille voidaan tehdä leikkaus perinteisesti, hoidettaisiin katetriasennuksella. Katetriasennusten oikeaa tarvetta Suomessa ei voi tarkasti arvioida, mutta se vaikuttaa tässä vaiheessa melko pieneltä. Tulevaisuudessa väestön vanhenemisen odotetaan lisäävän aorttaläpän ahtaumapotilaiden määrää, mikä voi kasvattaa myös katetriasennusten tarvetta. Voiko sitten kehittyvä katetritekniikka jatkossa laajentaa hoito - aiheita tai korvata osan aorttaläppäkirurgiasta kuten sepelvaltimotaudin kajoavassa hoidossa on tapahtunut? Vastausta tähän on odotettava satunnaistetuista vertailevista hoitokokeista. Kiitokset informaatikko Riitta Grahnille kirjallisuushakujen suunnittelusta ja tekemisestä sekä erikoistutkija Jouni Rasilaiselle hoitoilmoitustietojen käsittelystä. n 3530 Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk 63

13 TIETEESSÄ PANU TASKINEN M.D., PH.D., CARDIOTHORACIC SURGEON OULU UNIVERSITY HOSPITAL MARKKU KUPARI, MIKKO HIPPELÄINEN, ILKKA VUORI, TUIJA S. IKONEN ENGLISH SUMMARY Transcatheter aortic valve replacement for severe aortic valve stenosis Aortic valve stenosis is the most common valvular disease requiring open heart surgery. The incidence of valvular heart disease is expected to increase over the next several decades. It has been established that surgical aortic valve replacement in symptomatic patients with severe aortic stenosis both relieves symptoms and prolongs life. By contrast, conservatively managed patients have a dismal prognosis. It has been suggested that almost one third of symptomatic patients with aortic valve disease are never referred for surgery because of advanced age or co-morbidities. Despite the clear benefits of surgery, morbidity and mortality of valve replacement surgery remain significant in several subgroups. Alternative treatments have been investigated. Long-term outcomes after percutaneous aortic balloon valvuloplasty have been largely unfavourable and it is seldom used nowadays. A variety of mini-invasive methods to replace the aortic valve have been proposed. One recently introduced method is a biological valve sewn or affixed to a circular balloon-expandable or selfexpanding stent. These bioprostheses are implanted in the annulus of the aorta via the femoral artery (transfemorally) or via the apex of the heart (transapically). Published studies have been small in size, consisting of non randomized case reports without comparison of the results to open heart valve surgery. Follow-up has also been relatively short. In this review we evaluated 13 case series. Haemodynamic results after successful stent-valve implantation were uniformly excellent with low post-procedural aortic valve gradients and satisfactory aortic valve areas. 30-day mortality was lower (8-25%) than expected with different risk calculators (logistic EuroScore). Better studies are needed, especially considering long term results, cost benefit and the quality of life. For the near future, percutaneous techniques will likely remain investigational and will be limited in use to patients considered to be high risk surgical candidates or inoperable. Intensive collaboration between cardiologists and cardiac surgeons is essential for successful treatment of these severely ill patients. Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk

14 Liitetaulukko 1. Potilasaineistojen ja tutkimusasetelmien kuvaus. Menetelmä Tutkimus- Laitteisto Potilaiden Logistinen Sisäänottokriteerit Poissulkukriteerit Perfuusion käyttö Kirjoittajat, viite keskus ikä, v ES (%) 1 aorttastenoosin lisäksi Kyllä/ ei n/n Asennus retrogradisesti reisivaltimotietä Descoutures ym. (44) Pariisi Sapien 83 ± 6 20 ± 14 12/66 tutkittua, > 70 v, loges > 20 %, Vasen päärunkostenoosi, Ei 0/12 oireinen, annulus mm, reisivaltimo < 8 mm kirurgia vasta-aiheinen Berry ym. (37) Montreal CoreValve 82 ± 7 36 (5 48) 80 v ja loges 20 %, tai 65 v 16 tutkittua hylätty, Kyllä 11/11 ja vasta-aihe kirurgialle (esim. reisivaltimot < 7 mm tai PAP > 60 mmhg, reoperaatio) mutkaiset Webb ym. (16) Vancouver Cribier 82 ± 7 28 Kirurgia ei sovi (kirurgi, kardiologi), ASO katetrireitillä, Ei 0/50 annulus mm ei hyötyä potilaalle Grube ym. (42) Siegburg, CoreValve 81 ± 5 22 ±13 80 v ja loges 20 % (21 F) Sepsis tai endokardiitti, Kyllä 50/50 Leipzig ja 21F ja 18F 83 ± 7 tai 75 v ja loges 15 % (18 F) ASO/AAA, oireinen 13/36 Montreal tai 65 v ja liitännäissairaus, kaulavaltimostenoosi, aortta 45 mm, annulus mm, munuaisinsuffisienssi, elinajan odote yli vuosi hyytymishäiriö, ym. Grube ym. (43) Siegburg CoreValve 80 ± 5 11 (9 20) Kirurgia vasta-aiheinen, Sepsis tai endokardiitti, Kyllä 25/25 annulus mm, aortta 30 mm ASO katetrireitillä tai AAA, hyytymishäiriö Webb ym. (15) Vancouver Cribier 81 ± 6 26 ± 13 Kirurgia ei sovi (yhteinen arvio) Ei kuvattu Ei 0/18 Asennus anterogradisesti vasemman kammion kärjen läpi Walther ym. (18) Leipzig Sapien 82 ± 5 28 ± 12 Peräkkäiset suuririskiset, Annulus > 24 mm, ikä > 75 v, loges > 11 % hylätty 33 moribundia Kyllä /50 Walther ym. (17) Leipzig, Sapien 81 ± 6 27 ±14 > 75 v, loges > 11 %, läpän Annulus > 24 mm Kyllä /59 Frankfurt, symmetrinen kalkkijakautuma Wien ja Dallas Ye ym. (35) Vancouver Sapien 77 ± Oireisia, suuririskisiä, Ei kuvattu Ei 0/7 transfemoraalinen tai kirurgia ei mahdollinen Walther ym. (41) Leipzig Sapien 82 ± 5 27 ± 12 loges > 11 %, läpän Annulus > 24 mm Kyllä 13/30 symmetrinen kalkkijakautuma Asennus anterogradisesti reisilaskimo- tai retrogradisesti reisivaltimotietä Cribier ym. (36) Rouen Cribier 80 ± 7 ES 4 12 ± 2 NYHA IV, kykenevä antamaan Katetrireitin ASO, Ei 0/33 suostumuksen, kieltäydytty LMS sydämen trombi, leikkaamasta, läppä dilatoitavissa MI < 7 vrk, hyytymis- 23 mm pallolla ongelma, infektio Bauer ym. (40) Rouen Cribier 83 ± 3 NYHA IV Leikkaus ei sovellu, 2 kirurgia Ei kuvattu Ei 0/8 Cribier ym. (39) Rouen Cribier 75 ± 12 NYHA IV Leikkaus ei sovellu, kriittinen AS Ei kuvattu Ei 0/6 1 logistinen EuroSCORE, keskiarvo ± SD tai mediaani ja vaihteluväli; 2 11 suunnitellusti, 4 hätätoimenpiteenä; 3 perfuusiovalmius 13 potilaalla, ei käytetty; 4 ES, additiivinen EuroSCORE, ei logistinen. Suomen Lääkärilehti 42/2008 vsk a

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Aorttastenoosin solmuja

Aorttastenoosin solmuja LUKU 1 Aorttastenoosin solmuja Muuttuva potilasaineisto Markku Kupari Kuvassa 1 vertaillaan eräitä tunnuslukuja aorttastenoo- AORTTASTENOOSIN SOLMUJA sin vuoksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa

Lisätiedot

Läppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin

Läppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin Sydänkirurgia Markku Ikäheimo Kroonisten läppävikojen hoito on viime vuosikymmenien aikana valtavasti parantunut tutkimusmenetelmien ja leikkaustekniikan kehittymisen myötä. Kaikukardiografialla voidaan

Lisätiedot

Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset?

Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? LUKU 10 Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? Raimo Kettunen Martti Lepojärvi Markku Salmenperä Tiivistelmä Ikä sinänsä on erittäin harvoin kontraindikaatio läppäleikkaukselle,

Lisätiedot

Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta

Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Läppävikapotilaan kokemuksia Muutama kuukausi sitten menin lääkäriin, koska minua huimasi ja henkeäni ahdisti. Lääkäri kuunteli sydäntäni stetoskoopilla

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Aorttaläppäahtauman leikkaushoito ompeleettomalla bioläpällä

Aorttaläppäahtauman leikkaushoito ompeleettomalla bioläpällä Julkaistu 24.11.2014 www.laakarilehti.fi HALO-katsaus verkossa ensin tieteessä HALO-ryhmä: Otso Järvinen LT, dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänsairaala Sinikka Sihvo FT, dosentti, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä

Lisätiedot

AORTTALÄPPÄAHTAUMAN HOITO KATETRITEKNIIKALLA: OPPIMISKÄYRÄN VAIKUTUS TULOKSIIN

AORTTALÄPPÄAHTAUMAN HOITO KATETRITEKNIIKALLA: OPPIMISKÄYRÄN VAIKUTUS TULOKSIIN AORTTALÄPPÄAHTAUMAN HOITO KATETRITEKNIIKALLA: OPPIMISKÄYRÄN VAIKUTUS TULOKSIIN Teemu Lankinen Syventävät opinnot Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Marraskuu 2017 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Perkutaaniset läppätekniikat

Perkutaaniset läppätekniikat LUKU 8 Perkutaaniset läppätekniikat Markku Eskola Mika Kohonen Heikki Miettinen Tiivistelmä Aorttastenoosin hoidossa on saavutettu hyviä tuloksia perkutaanisilla läppätekniikoilla. Niissä bioläppä joko

Lisätiedot

AORTTALÄPPÄKIRURGIAN PITKÄAIKAISTULOKSET TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 1985-2011

AORTTALÄPPÄKIRURGIAN PITKÄAIKAISTULOKSET TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 1985-2011 AORTTALÄPPÄKIRURGIAN PITKÄAIKAISTULOKSET TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 1985-2011 Laura Hiilinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2013 Tampereen

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Osastonylilääkäri Sydänyksikkö, KSSHP Aorttastenoosi * Prevalenssi yli 75 v 3% (Bach ym.) * Yli 80 v leikkauskuolleisuus 5,8-6,7% (Vasquez ym. N =13000)

Lisätiedot

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika

Lisätiedot

Mitraalistenoosin arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustekniikat

Mitraalistenoosin arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustekniikat LUKU 6 Mitraalistenoosin arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustekniikat Mikko Savontaus Antti Vento Tiivistelmä Mitraaliläpän stenoosi (MS) aiheutuu pääosin reumakuumeen seurauksena ja muodostaa edelleen

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Ca rea 16.6.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Kymenlaakson n vastine valtioneuvoston asetusluonnokseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (STM/ 1605/2017) koskien kardiologiaa

Lisätiedot

KATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos

KATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos KATSAUS Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä Magnus Lindroos Vanhusten sydämen krooninen vajaatoiminta eroaa jonkin verran nuorempien potilaiden vajaatoiminnasta. Sydäninfarktin jälkitilaan

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Kabergoliini ja sydän

Kabergoliini ja sydän Kabergoliini ja sydän Mirja Tiikkainen LT, Sisätautien el, endokrinologian sl HUS, Endokrinologia ENDOPÄIVÄT 30.-31.10.2008 Biomedicum, Helsinki 15.8.2008 PROLAKTINOOMAN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT DOPAMIINIAGONISTIT

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,

Lisätiedot

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito LUKU 2 Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito Maija Kaartinen Leo Ihlberg Tiivistelmä Aorttavuodon kehittymisen tavallisimmat syyt ovat nykyisin aortan tyven sairaudet ja kaksiliuskainen aorttaläppä.

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676

Lisätiedot

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa LUKU 2 Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa HETA NIEMINEN E E R O J O K I N E N HEIKKI SAIRANEN Tiivistelmä Suomessa syntyy keskimäärin kymmenen sydänvikaista lasta viikossa.

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Menetelmät ja tutkimusnäyttö Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan

Lisätiedot

Aorttaläpän säästävä kirurgia juontaa juurensa

Aorttaläpän säästävä kirurgia juontaa juurensa Sydänkirurgia Aorttaläpän korjaus ilman tekoläppää Kalervo Verkkala ja Lasse Heikkilä Aorttaläpän vioissa tekoläppäleikkaus on edelleen tärkein kirurginen hoito. Päinvastoin kuin hiippaläpän kirurgisessa

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100

Lisätiedot

KATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen

KATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen KATSAUS Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito Markku S. Nieminen Sydämen vajaatoiminnan kirurginen hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja läppävikojen

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 EMEA:N ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET RESCUPASEN TIETEELLISEN ARVIOINNIN YLEINEN TIIVISTELMÄ - Laatuun liittyvät kysymykset Tuotteen laatu katsotaan

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Läppävikojen kehittyvä hoito

Läppävikojen kehittyvä hoito KATSAUS Anu Turpeinen, Panu Taskinen ja Janne Rapola Läppävikojen diagnostiikka ja hoito ovat edistyneet merkittävästi viime vuosina leikkausmenetelmien ja katetriläppähoitojen kehittymisen myötä. Vuotovioissa

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Kokeellinen interventiotutkimus

Kokeellinen interventiotutkimus Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Aorttaläpän ahtauma. Patogeneesi

Aorttaläpän ahtauma. Patogeneesi Satu Helske ja Markku Kupari KATSAUS Aorttaläpän ahtauma Aorttaläpän ahtauma on tärkein leikkaushoitoa vaativa läppävika. Sen taustalla on ateroskleroosia muistuttava tautitila, jota hallitsevat tulehdussolujen

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen

Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Alkuperäistutkimus Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Janne J. Jokinen, Paula Mustonen, Sinikka Rehnberg, Mikko Hippeläinen ja Juha Hartikainen Suomessa tehtiin

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Katsaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Sydän-keuhkokoneen käyttö sepelvaltimoleikkauksessa on vakiinnuttanut paikkansa viime

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean

Lisätiedot