Läppävikojen kehittyvä hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Läppävikojen kehittyvä hoito"

Transkriptio

1 KATSAUS Anu Turpeinen, Panu Taskinen ja Janne Rapola Läppävikojen diagnostiikka ja hoito ovat edistyneet merkittävästi viime vuosina leikkausmenetelmien ja katetriläppähoitojen kehittymisen myötä. Vuotovioissa läppien korjausleikkaukset ovat yleistyneet, ja tekoläppiin ja antikoagulanttihoitoon liittyvät komplikaatiot ovat siten vältettävissä. Uudet, vähemmän kajoavat kirurgiset tekniikat näyttäisivät olevan osaavissa käsissä yhtä hyviä kuin aikaisemmat. Niiden etuina ovat nopeampi toipuminen ja mahdollisesti vähäisempi kipu ja hengitysfunktion parempi säilyminen. Katetriläppätekniikoiden asema on myös vakiintumassa. Aorttaläppäahtauman hoidossa tekoläpän asentaminen katetriteitse potilaille, joiden riski tavanomaisessa avosydänleikkauksessa on liian suuri, on jo lähes rutiinia. Hiippaläppävuodon katetrihoidot ovat myös vilkkaan kehitystyön kohteena. Läppävikojen hoito on muuttunut sekä kardiologin että sydänkirurgin näkökulmasta. Kaikukuvaus on korvaamaton työkalu läppävikojen diagnostiikassa ja nykyisin myös korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Läppävian hoidossa ainoa vaihtoehto ei enää ole sternotomialeikkauksessa asennettava tekoläppä. Korjaavat läppää säästävät leikkaukset, mini-invasiivinen sydänkirurgia ja erilaiset katetriläppätoimenpiteet ovat yleistymässä. Toistaiseksi toiminta on maassamme vasta kehityskaarensa alkupäässä ja siten koskettaa vain valikoitua potilasryhmää. Tavallisimmat läppäviat ja niiden arvioiminen Aorttaläpän ahtauma on tavallisin ja väestön ikääntyessä edelleen yleistyvä läppävika. Läppäahtauman vaikeusastetta kuvaavat huippuja keskigradientti sekä läppäaukon pinta-ala. Nämä kolme suuretta tulisi aina mitata kaikukuvauksen yhteydessä. Läppävian vaikeusasteen luokittelu on esitetty TAULUKOSSA 1. Osa potilaista, joilla on kliinisesti merkittävä oireinen aorttaläpän ahtauma, ei kuitenkaan täytä kaikkia leikkaushoidon kriteerejä ja saattaa siksi jäädä tarvitsemaansa leikkaushoitoa vaille. Mikäli esimerkiksi vasen kammio on pienikokoinen ja paksuseinäinen, voi iskutilavuus ja samalla gradientti olla harhaanjohtavan pieni, vaikka läppä olisi kalkkinen ja läppäaukon pinta-ala selvästi pienentynyt. Aiheesta on vastikään julkaistu suomenkielinen katsaus (Kupari 2010). Aorttaläpän vuoto voi johtua joko läppäpurjeiden viasta tai aortan tyven rakenteiden venymisestä. Vaikeassa aorttaläppävuodossa vuodon leveys on yli 65 % vasemman kammion ulosvirtauskanavan leveydestä ja vuoto- Taulukko 1. Aorttaläpän ahtauman vaikeusasteen luokittelu. Ahtauman vaikeusaste Mitattava suure Lievä Keskivaikea Vaikea Virtauksen huippunopeus (m/s) alle 3,0 3,0 4,0 yli 4,0 Keskigradientti (mmhg) alle yli Läppäaukon pinta-ala (cm 2 ) yli 1,5 1,0 1,5 alle 1,0 tai kehon pinta-alaan suhteutettuna alle 0,6 cm 2 /m 2 Duodecim 2011;127:

2 suihkun kaulan läpimitta yli 6 mm. Muita vaikeaan vuotoon viittaavia tekijöitä ovat vuodon lyhyt puoliintumisaika (alle 200 ms), laskevassa aortassa nähtävä koko diastolen kestoinen takaisinvirtaus sekä vasemman kammion laajeneminen. Hiippaläpän vuoto voi johtua läppäpurjeiden viasta, jolloin puhutaan orgaanisesta vuodosta. Mikä tahansa etu- tai takapurjeen osa voi olla viallinen, mutta tavallisinta on takapurjeen keskiosan luiskahtaminen eteisen puolelle (prolapsi). Jos läppäpurjeet ovat normaalit ja vuoto johtuu vasemman kammion venyttymisestä tai läppärenkaan laajenemisesta, puhutaan toiminnallisesta vuodosta. Toiminnallisen hiippaläppävuodon tavallisin syy on krooninen sepelvaltimotauti tai infarktin jälkitila. Tästä häiriöstä käytetään termiä iskeeminen vuoto. Aikaisemmin vuodon astetta arvioitiin vain silmämääräisesti tai käytettiin epäherkkiä suureita, kuten vuotosuihkun pinta-alan suhdetta vasemman eteisen pinta-alaan. Nykyään pyritään mittaamaan vuotosuihkun kaulan pienin läpimitta (vena contracta) ja arvioimaan vasemman kammion puolella olevan kiihtyvyysalueen (PISA) säde. Vuotoaukon pinta-ala (ERO) sekä vuodon tilavuus ja osuus iskutilavuudesta ovat helposti laskettavissa. Vaikean orgaanisen vuodon kriteerit on esitetty TAULUKOSSA 2. Jos vuoto johtuu läppäpurjeen prolapsista, vuotosuihku suuntautuu usein vinosti ja edellä mainittuja suureita voi olla vaikea mitata luotettavasti. Siksi hiippaläppävuodon vaikeusasteen luokittelu ei saa nojata vain yhteen suureeseen vaan sen täytyy perustua useisiin eri arviointimenetelmiin. Vasemman kammion mitat ja toiminta on myös arvioitava läppävian yhteydessä. Kolmiulotteinen kaikukuvaus on erityisen hyödyllinen tutkittaessa hiippaläpän anatomiaa ja vuodon syytä (Rapola 2009). Läppien korjausleikkaukset Sekä aortta- että hiippaläppävuodossa läpän korjaaminen on usein mahdollista. Tämä edellyttää tarkkaa kaikukuvausta ruokatorven kautta ja analyysiä läppävuodon patologiasta. Läpän korjauksen edellytyksenä on läppäpurjeiden kudosten riittävän hyvä laatu. Jos purjeet ovat tuhoutuneet esimerkiksi tulehduksen seurauksena tai laajalti kalkkiutuneet, ei korjaus ole mahdollista. Mitraali- tai aorttaläpän ahtaumassa joudutaankin yleensä aina asentamaan tekoläppä. Läpän korjaamisella on selviä etuja tekoläppiin verrattuna. Infektiokomplikaatiot ovat vähäisempiä, antikoagulaatiohoitoa ei tarvita ja hemolyysiä esiintyy hyvin harvoin. Parhaimmillaan korjatun läpän toiminta vastaa täysin terveen normaalin läpän toimintaa. Nykypäivän läppäkirurgiasta on ilmestynyt hiljattain kattava katsaus (Lepojärvi 2010). Aorttaläpän vuoto. Viime vuosina aorttaläpän korjausleikkaukset ovat yleistyneet ja lupaavia pitkäaikaistuloksia on julkaistu (David ym. 2006, Jeanmart ym. 2007, Boodhwani ym. 2009). Uusintaleikkauksen tarve kymmenen vuoden aikana on parhaimmillaan alle 5 10 %. Kyseessä on kuitenkin vaativa leikkaus, ja hyvän pitkäaikaistuloksen saavuttaminen vaatii huomattavaa kokemusta. Suomessa Taulukko 2. Vaikean hiippaläppävuodon kriteerit. Vuotosuihkun kapein läpimitta (vena contracta, mm) 7 Kiihtyvyysalue (PISA, mm) 9 (Nyqvistin säädöllä 0,4) Keuhkolaskimovirtaus Systolessa käänteinen Läpän rakenne Holtiton läppä tai papillaarilihasruptuura Vuotosuihku (jatkuva doppler) Tiivis, kolmiomainen Sisäänvirtaus vasempaan kammioon (E-aallon nopeus, m/s) > 1,2 Sydämen rakenne Vasen eteinen ja kammio laajentuneet Vuototilavuus (ml) 60 Vuoto-osuus (%) 50 Vuotoaukon pinta-ala (ERO, cm 2 ) 0,

3 KATSAUS A B C D E Kuva 1. Aorttaläpän prolapsin hoidon vaihtoehtoja. A, B) Prolapsin asteen arviointi, C) poimuttaminen eli plikaatio, D) vapaan reunan vahvistaminen ja lyhentäminen jatkuvalla ompeleella, E) subkommissuraaliset ompeleet aorttaläpän säästävät leikkaukset on aloitettu viime vuosina ja alustavat tulokset näyttävät lupaavilta (Kaartinen ja Ihlberg 2010). Vuotomekanismin tunnistaminen on oleellinen osa onnistunutta korjausleikkausta. Leikkausta edeltävässä ja sen aikana ruokatorven kautta tehtävässä kaikukuvauksessa analysoidaan huolellisesti läppärakenteet, läppäpurjeiden määrä, purjeiden liikkuvuus ja läppävuodon määrä ja suunta. Lisäksi arvioidaan aortan tyvi (anulus), Valsalvan sinukset, sinotubulaarijunktio ja nousevan aortan tila. Mikäli vikana on läppäpurjeen luiskahtaminen kammion puolelle, voidaan läppäpurjeen vapaata reunaa lyhentää poimuttamalla (plikaatio) tai leikkaamalla siitä pois kolmiomainen pala. Vapaata reunaa voidaan myös vahvistaa, lyhentää ja nostaa jatkuvalla Gore- Tex-ompeleella (KUVA 1). Kolmipurjeisesta läpästä voidaan tarvittaessa tehdä ompelein kaksipurjeinen. Läppäpurjeiden yhteen liittymistä voidaan lisätä läppärenkaan yläpuolelle asetettavilla tukiompeleilla (subkommissuraaliset ompeleet) (de Kerchove ym. 2009) (KUVA 1). Nousevan aortan ja sinotubulaarijunktion laajenemisesta aiheutuva aorttaläpän vuoto korjataan sopivankokoisella nousevan aortan putkiproteesilla (David 2010). Jos laajeneminen ulottuu aivan aortan tyveen asti, voidaan tehdä ns. remodeling-toimenpide (Yacoub ym. 1998, David 2010), jossa muotoiltu putkiproteesi ommellaan aortan tyveen Valsalvan sinuksen pohjia myötäillen (KUVA 2). Jos taas aortan anulus on venyttynyt, on mahdollista tehdä aorttaläpän uudelleenistutusleikkaus eli reimplantaatio (David ym. 2006, David 2010). Tällöin aortan tyveen ommellaan putkiproteesi ja sen sisään potilaan oma aorttaläppä. Hiippaläpän vuodon korjausleikkauksia on tehty rutiinimaisesti yliopistosairaaloissamme yli kymmenen vuoden ajan. Pitkäaikaistuloksen onnistumisen kannalta on olennaista hiippaläppävuodon mekanismi. Orgaaninen hiippaläppävika on korjattavissa jopa %:ssa tapauksista. Toiminnallisessa hiippaläppävuodossa puolestaan tapahtuu patologista vasemman kammion uudelleen muovautumista ja geometrian muuttumista, joka voi vähitellen johtaa vuodon uusiutumiseen, vaikka läpästä olisikin saatu alun perin leikkauksessa pitävä. A. Turpeinen ym.

4 A B Kuva 2. Aortan tyveen kohdistuvat operaatiot: remodeling (A) ja reimplantaatio (B). Sepelvaltimot on irroitettu aortan tyvestä, johon ne ommellaan takaisin. Nykyään pystytään korjaamaan yhä monimutkaisempia orgaanisia vikoja, esimerkiksi molempien purjeiden prolapsi tai osin tulehduksen runtelema läppä. Tavallisia leikkausmenetelmiä ovat mm. läppäpurjeen osittainen poisto, omien jännerihmojen siirto toiseen paikkaan tai Gore-Texista tehdyt uudet jännerihmat, läppärenkaaseen asetettava tukirengas sekä läppäpurjeen laajentaminen tai paikkaaminen esimerkiksi sydänpussista tehdyllä paikalla. Hiippaläppäkirurgiasta on hiljattain julkaistu katsausartikkeleita (Lepojärvi 2010, Satta ym. 2010). Mini-invasiivinen kirurgia Viime vuosina on sydänleikkauksia pyritty tekemään vähemmän kajoavilla eli mini-invasiivisilla tekniikoilla. Tarkoituksena on välttää rintalastan täydellinen avaaminen (KUVA 3A). Mini-invasiivisen leikkauksen jälkeen rintakehä on stabiilimpi, mikä vähentää kipua ja hengitystiekomplikaatioita. Lisäksi leikkauksenjälkeinen verenvuoto ja verituotteiden tarve on vähäisempää. Toipuminen on nopeampaa, sairaalahoitoajat ovat lyhyempiä, ja myös kosmeettinen haitta on vähäisempi (Svensson ym. 2010). Mini-invasiivisen läppäkirurgian edellytyksenä on toimiva femoraaliperfuusio, jossa kanylaatio tehdään kaikukuvausohjauksessa. Aorttaläppäkirurgia. Nykyisin käytetyin mini-invasiivinen menetelmä aorttaläppäkirurgiassa on L-mallinen osittainen rintalastan halkaisu, jossa avaus suunnataan kaulakuopasta kolmanteen kylkiluuväliin oikealle (KUVA 3B). Myös poikittainen torakotomia toiseen kylkiluuväliin oikealle on mahdollinen mutta selkeäs ti hankalampi reitti, eikä se sovellu kaikille potilaille. Tällöin kuitenkin pystytään välttämään osittainenkin rintalastan sahaus. Aorttaläpän toimenpiteet miniavauk sista pystytään tekemään tavanomaisilla instrumenteilla, läppäproteeseilla ja leikkausperiaatteilla. Osittainen sternotomia on myös helppo muuttaa täydelliseksi avoleikkaukseksi, jos ongelmia ilmenee. Hiippaläppäleikkauksia on tehty maassamme viime vuosina muutamissa keskuksissa mini-invasiivisesti. Ne tehdään oikeanpuolei- 2831

5 KATSAUS A B C Kuva 3. Erilaisia kirurgisia avauksia: A) tavanomainen sternotomiaviilto, B) L:n mallinen rintalastan osittainen halkaisu, C) oikeanpuoleinen minitorakotomia sesta minitorakotomiasta (KUVA 3C). Näkyvyys hiippaläppään saadaan parhaiten vasemman eteisen seinämän kautta tehdystä avauksesta, mutta muitakin reittejä on. Kolmiliuskaläppään kohdistuvat toimenpiteet ja eteisvärinän ablaatiohoito voidaan tehdä saman avauksen kautta. Leikkauksessa käytetään torakoskooppisia instrumentteja sekä erikseen mini-invasiivisia leikkauksia varten kehitettyjä erikoisinstrumentteja haavan ja eteisavauksen levitykseen ja näkyvyyden saamiseksi läppärakenteisiin. Aortta suljetaan pienestä ihoviillosta viedyn aorttapihdin avulla tai aortansisäisellä pallolla. Leikkaus voidaan tehdä suoralla näkyvyydellä leikkauskohteeseen tai käyttäen osittain tai kokonaan videoavusteista torakoskopiaa. Täysin tähystysteitse tehtävissä leikkauksissa viillon kokoa on mahdollista pienentää entisestään. Suurimmissa sydänkeskuksissa hiippaläppäleikkauksia on tehty myös robottiavusteisesti. Mini-invasiivisessa hiippaläppäleikkauksessa läppävika hoidetaan samoin periaattein kuin avoleikkauksissakin eikä kirurgisista hoitoperiaatteista tarvitse tinkiä. Leikkaukset ovat työläitä ja vaativat tietyn oppimisjakson. Jos operatiivisella yksiköllä on kokemusta sekä tähystyskirurgiasta että hiippaläppäleikkauksista, on siirtyminen mini-invasiiviseen kirurgiaan mahdollista. Kuolleisuuden ja uusintaoperaatioiden tarpeen suhteen mini-invasiiviset leikkaukset ovat suurissa keskuksissa tuloksiltaan vähintään tavanomaisten avoleikkausten veroisia. Vaikka mini-invasiivisen leikkauksen kesto on pidempi, on verituotteiden tarve ja leikkauksenjälkeinen kipu vähäisempää ja hengitysfunktion säilyminen parempaa (Seeburger ym. 2008, Svensson ym. 2010). Katetriläppähoidot Aorttaläpän ahtauma. Ensisijainen hoito aorttaläpän merkitsevässä ahtaumassa on edelleen tavanomainen avosydänleikkaus. Nykyään käytetään yhä enemmän biologisia läppäproteeseja. Maassamme on asennettu laajalti biologisia läppäproteeseja yli 65-vuotiaille ja potilaille, joiden eliniänennuste on huonontunut tai jotka eivät voi syystä tai toisesta käyttää antikoagulaatiohoitoa. Uusimpien hoitosuositusten mukaan biologinen aorttaläppäproteesi voidaan asentaa kenelle tahansa varautuen kuitenkin myöhempään uusintaleikkaukseen bioläpän kalkkiutumisen vuoksi. Toisaalta mekaaninen aorttaläppä voidaan asentaa potilaalle, joka on valmis pysyvään antikoagulaatiohoitoon luvulla kehitettiin aikuispotilaille kalkkiutuneen ja ahtautuneen aorttaläpän pallolaajennushoitoja innokkaasti, kunnes osoi tettiin niiden pitkäaikaistulosten olevan varsin kehnoja luvulla stenoosin katetri läppähoidot ovat kokeneet uuden tulemisen ja ala on erittäin vilkkaan kehitystyön alaisena. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että Euro Heart Survey tutkimuksen mukaan noin kolmannes potilaista, joilla on vaikea aorttaläpän ahtauma, jää ilman leikkaushoitoa korkean iän tai suurentu- A. Turpeinen ym.

6 A B Kuva 4. A) Edwards Sapien katetriaorttaläppä (Edwards Lifesciences Inc.). B) CoreValve-katetriaorttaläppä (CRS, CoreValve Inc.). neen leikkausriskin vuoksi (Iung ym. 2003). Siten uusien, kevyempien ja vähemmän kajoavien leikkausmenetelmien kehittäminen on tarpeellista (Taskinen ym. 2008). Tekoläppätyypit. Laajassa käytössä on nykyään kaksi katetriteitse asetettavaa tekoläppää (KUVA 4). Molemmat ovat biologisia metalliverkolla tuettuja läppiä, jotka pysyvät laajentuneena paikoillaan. Edwards Sapien läppä voidaan asentaa paikalleen joko reisivaltimon tai sydämen kärjen kautta. Läpän esilaajennuksen jälkeen läppäproteesi viedään paikoilleen ja laajennetaan pallokatetrin avulla. Yleisimmin toimenpide tehdään yleisanestesiassa leikkaussaliksi varustellussa katetrisaatiolaboratoriossa. Läpivalaisu, varjoaineruiskutukset ja ruokatorven kautta tehtävä kaikukuvaus ohjaavat toimenpidettä läpän saamiseksi oikeaan paikkaan. Suomessa on hoidettu Edwards Sapien läppää käyttäen yhteensä noin 150 potilasta TAYS:ssä, HUS:ssa ja KYS:ssä (toukokuu 2008 marraskuu 2010). Core- Valve-tekoläpän runko on itsestään laajenevaa nitinolia, ja läppä asennetaan joko reisi- tai solisvaltimon kautta. Kymmenkunta potilasta on hoidettu sillä TYKS:ssä onnistuneesti. Potilaiden valinta. Nykynäkemyksen mukaan katetriläpän asennus on sopiva hoitomuoto niille vaikeaa oireista aorttaläppäahtaumaa poteville, joiden leikkausriski on tavanomaisessa avosydänleikkauksessa liian suuri (Taskinen ym. 2008). Leikkausriskiä voidaan arvioida Euroscore- ja Society of Thoracic Surgeons (STS) riskilaskureiden avulla. Riski on merkittävästi suurentunut, kun Euroscorearvo on yli 20 % tai STS-arvo yli 10 %. Muita katetriläpän asennuksen aiheita ovat kalkkiutunut nouseva aortta sekä aiempi ohitusleikkaus, jolloin ohitussiirteet olisivat vaarassa uuden sternotomialeikkauksen yhteydessä. Potilaat ovat siten enimmäkseen iäkkäitä (keski-ikä yli 80 v) ja monisairaita. Usein onkin vaikea arvioida potilaan yleistilaa ja ennakoida toipumiskykyä ja hyötyä läppätoimenpiteestä. Potilaiden oikea valinta on katetriläppätoimenpiteessä kriittisen tärkeä, ja siihen osallistuvat sydänkirurgit, kardiologit ja sydänanestesiologit yhdessä. Toimenpiteen tulokset ja komplikaatiot. Tekoläpän asentaminen onnistuu %:lla potilaista, ja yksikön toimenpidemäärän kasvaessa tulokset paranevat. Yhden kuukauden kuolleisuus on ollut eri aineistoissa noin 10 %, ja vuoden kuluttua elossa on ollut % potilaista. Suomessa Edwards Sapien läppätoimenpiteissä toimenpidekuolleisuus on ollut noin 2 % ja kuukauden kuolleisuus noin 7 %. Suurin osa kuolemista johtuu muusta kuin sydänperäisestä syystä. Esimerkiksi krooninen keuhkosairaus ja munuaisten krooninen vajaatoiminta heikentävät eloon jäämistä. Onnistuneen asennuksen ja välittömän toipumis- 2833

7 KATSAUS 2834 YDINASIAT 88Hiippa- ja aorttaläppävuodossa läpän korjaaminen on usein mahdollista, jolloin tekoläppään ja antikoagulanttihoitoon liittyvät komplikaatiot ovat osin vältettävissä. 88Mini-invasiivisessa sydänkirurgiassa sternotomia on enintään osittainen. 88Leikkaustekniikasta ei tarvitse silti tinkiä. 88Aorttaläppästenoosin katetrihoitoja annetaan suuren leikkausriskin potilaille. 88Hiippaläppävuodon katetrihoidot ovat kehitysvaiheessa. vaiheen jälkeen potilaat hyötyvät useimmiten selvästi toimenpiteestä: läppäahtauma lievittyy ja vointi kohenee. Vastikään julkaistussa PARTNER-tutkimuksessa vaikeaa aorttastenoosia sairastavat potilaat, joita ei voitu leikata perinteisellä tavalla, satunnaistettiin kahteen ryhmään: reisivaltimon kautta tehtävään katetriläppätoimenpiteeseen tai vertailuryhmään, joka sai tavanomaista nykyhoitoa. Vuoden seurannassa katetriläppäryhmän kokonaiskuolleisuus (30,7 vs 49,7 %) ja sydänperäinen kuolleisuus (19,6 vs 41,9 %) oli selvästi pienempi kuin vertailuryhmässä (Leon ym. 2010). Mikäli tekoläppä on asettunut hyvin paikoilleen, sen toiminta näyttää 1 2 vuoden seurannan perusteella vastaavan tavanomaisen biologisen läppäproteesin toimintaa (Piazza ym. 2009). Useimmissa tutkimuksissa on todettu, että sydämen kärjen kautta tehtäviin toimenpiteisiin liittyy hieman suurempi kuolleisuus ja komplikaatioriski kuin reisivaltimon kautta tehtäviin. Todennäköisesti ero selittyy sillä, että sydämen kärjen kautta tehtävään toimenpiteeseen ohjautuu vaikeammin sairaita, mutta muutkin syyt ovat mahdollisia. Reisivaltimon kautta tehtävässä toimenpiteessä paikalliset suonikomplikaatiot (suonen repeäminen, dissektoituma, muu vaikea vuoto) ovat vielä valitettavan tavallisia (10 15 %). Tulevaisuudessa laitteiston tekninen kehittyminen kuten koon pieneneminen oletettavasti vähentää näitä komplikaatioita. Aortan tyven repeämä on harvinainen, mutta useimmiten kohtalokas komplikaatio. Aivoverenkiertohäiriöitä esiintyy keskimäärin 2 6 %:lla potilaista. Tahdistin on jouduttu asentamaan noin 5 10 %:lle (CoreValve-toimenpiteessä noin 20 %:lle). Aorttavuoto tekoläpän vierestä on useimmiten lievä eikä aiheuta ongelmia. Vaikka katetriteitse asennettavilla aorttaläpillä saadut tulokset ovat lupaavia, täytyy muistaa että myös tavanomaisen aorttaläppäkirurgian tulokset aorttaläppäahtauman hoidossa ovat erinomaisia ja leikkauskuolleisuus on keskimäärin 2,4 % (pienimmän riskin ryhmässä 0,9 % ja isoimman riskin ryhmässä 7,7 %) (Taskinen ym. 2008, Kupari 2010). Käynnissä on tutkimuksia, joissa vertaillaan tavanomaista kirurgiaa ja katetriläppätekniikkaa potilailla, joilla on vaikea aorttaläpän ahtauma ja suurentunut leikkausriski. Ne näyttävät lähivuosina kehityksen suunnan hoitoratkaisujen teossa. Hiippaläppävuoto. Hiippaläpän katetriteitse tehtäviin korjausleikkauksiin on yritetty kehittää monenlaisia menetelmiä. Katetri tekoläppä on vasta varhaisessa kehitysvaiheessa. Katetriteitse korjausleikkaus voidaan tehdä kolmella tavalla. Edge-to-edge -tekniikassa läppäaukosta tehdään kaksiosainen vuodon vähentämiseksi. Läppärengasta on mahdollista myös pienentää erilaisilla jousisysteemeillä tai ompeleilla, tai hiippaläpän toimintaa voidaan pyrkiä korjaamaan muovaamalla vasemman kammion tai vasemman eteisen geometriaa (Tops ym. 2008, Piazza ym. 2009). Nykyisin maailmalla on laajemmassa käytössä kaksi ensin mainittua menetelmää. Eniten käyttökokemuksia on Mitraclip-toimenpiteestä (Evalve Inc.). Siinä hiippaläpän etu- ja takapurjeen väliin laukaistaan klipsi, jolloin läpästä tulee kaksiaukkoinen. Lopputulos muistuttaa läheisesti italialaisen kirurgin Alfierin kehittämällä leikkausmenetelmällä saatavaa (KUVA 5). Toimenpide tehdään katetriteitse reisilaskimon ja oikean eteisen kautta eteisväliseinään tehtävän aukon läpi. Menetel- A. Turpeinen ym.

8 A B Kuva 5. Alfierin mukaan kirurgisesti leikattu kaksiaukkoinen hiippaläppä (A). Klipsillä tai ompeleella voidaan saada katetriteitse samankaltainen lopputulos (B). mä soveltuu sekä prolapsipohjaisen että toiminnallisen vuodon hoitoon. Alustavien tutkimustulosten mukaan toimenpide onnistuu noin %:lla potilaista, ja sillä pystytään vähentämään merkitsevästi hiippaläppävuodon määrää ja lievittämään oireita. Kirurgiseen hoitoon verrattuna tulos on kuitenkin yleensä vain osittainen, ja korjattuun läppään jää usein ainakin lievä vuoto. Komplikaatioita on esiintynyt vähän. Tavallisin lienee klipsin osittainen irtoaminen, jota tapahtuu noin 10 %:ssa toimenpiteistä. Näyttää siltä, että menetelmä tulee kyseeseen osalle potilaista, joita ei voida leikata tavanomaisella menetelmällä suurentuneen leikkausriskin vuoksi. Läppärenkaan läpimittaa pienentämällä purjeet saadaan kohtaamaan paremmin ja vuoto vähenemään. Laajimmassa käytössä on sinus coronariuksen kautta asennettava jousi, joka kiristää hiippaläppärengasta. Toimen piteen onnistumisosuus on %. Osalla potilaista hoito näyttää vähentävän läppärenkaan laajentumisesta johtuvaa hiippaläppävuotoa merkittävästi. Melko usein saavutettu läppärenkaan kiristyminen on kuitenkin riittämätön ja jousi voi irrota, häiritä sepelvaltimo virtausta tai vaurioittaa sinus coronariusta. Usein vaikea hiippaläppävuoto johtuu sekä prolapsista että läppärenkaan laajenemisesta, ja edellä mainittuja menetelmiä voidaan käyttää yhdessä. Verrattuna aorttaläppäahtauman katetriläppähoitoihin hiippaläppävuodon katetrihoidot ovat vasta kehityskaarensa alussa. Suomessa on suunnitteilla aloittaa hiippa läppä vuodon katetrihoidot lähitulevaisuudessa. Muut katetriläppätoimenpiteet. Harvinaisempien keuhkovaltimoläppä- ja hiippaläppäahtaumien vaikeusasteen arviointia ja katetrihoitoa on käsitelty hiljattain yksityiskohtaisesti Sydänääni-lehdessä (Pihkala 2008, Eskola ym. 2010). Lopuksi Yhä useampi vuotava hiippa- tai aorttaläppä pystytään korjaamaan, mutta ahtaumavioissa tekoläpän asentaminen on useimmiten edelleen tarpeen. Mini-invasiivinen läppäkirurgia on tullut täydentämään tavanomaista läppäkirurgiaa, ja tulokset ovat täysin vertailukelpoisia. Aorttaläppäahtauman katetriläppähoidot on aloitettu Suomessa potilaille, joiden leikkausriski on tavanomaisessa sydänkirurgiassa liian suuri. Käynnissä olevat tutkimukset näyttävät, laajenevatko indikaatiot myös vähäisemmän leikkausriskin potilaisiin. * * * Kiitämme LT Leo Ihlbergiä avusta kuvan 2 piirtämisessä. ANU TURPEINEN, LT, erikoislääkäri KYS:n sydänkeskus PL 1777, Kuopio PANU TASKINEN, LT, erikoislääkäri OYS:n sydän- ja rintaelinkirurginen osasto JANNE RAPOLA, LT, erikoislääkäri HUS:n kardiologian klinikka 2835

9 KIRJALLISUUTTA Boodhwani M, de Kerchove L, Glineur D, ym. Repair-oriented classification of aortic insufficiency: impact on surgical techniques and clinical outcomes. J Thorac Cardiovasc Surg 2009;137: David TE. Surgical treatment of ascending aorta and aortic root aneurysms. Prog Cardiovasc Dis 2010;52: David TE, Fiendel CM, Webb GD, ym. Long-term results of aortic valve sparing operations for aortic root aneurysm. J Thorac Cardiovasc Surg 2006;132: Eskola M, Kohonen M, Miettinen H. Perkutaaniset läppätekniikat. Sydänääni 2010; 21:1A, s de Kerchove L, Boodhwani M, Glineur D, ym. Cusp prolapse repair in trileaflet aortic valves: free margin plication and free margin resuspension techniques. Ann Thorac Surg 2009;88: Iung B, Baron G, Butchart EG, ym. A prospective survey of patients with valvular heart disease in Europe: The Euro Heart Survey on Valvular Heart Disease. Eur Heart J 2003;24: Jeanmart H, de Kerchove L, Glineur D, ym. Aortic valve repair: the functional approach to leaflet prolapse and valvesparing surgery. Ann Thorac Surg 2007; 83:S Kupari M. Aorttastenoosin solmuja. Sydänääni 2010;21:1A, s Kaartinen M, Ihlberg L. Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito. Sydänääni 2010;21:1A, s Leon MB, Smith CR, Mack M, ym. Transcatheter aortic-valve implantation for aortic stenosis in patients who cannot undergo surgery. N Engl J Med 2010; 363: Lepojärvi M. Mitraaliläpän korjausleikkaus. Sydänääni 2010;21:1A, s Piazza N, Asgar A, Ibrahim R, Bonan R. Transcatheter mitral and pulmonary valve therapy. J Am Coll Cardiol 2009;53: Pihkala J. Katetri-interventiot synnynnäisissä sydänvioissa: uusinta uutta ja tulevaisuuden näkymiä. Sydänääni 2008:19:5A, s Rapola J. Sydämen kolmiulotteinen kaikututkimus. Duodecim 2009;125: Satta J, Lindgren K, Lepojärvi M. Iskeeminen mitraalivuoto arviointi ja hoito. Sydänääni 2010;21:1A, s Seeburger J, Borger MA, Falk V, ym. Minimal invasive mitral valve repair for mitral regurgitation: results of 1339 consecutive patients. Eur J Cardiothorac Surg 2008;34: Svensson LG, Atik FA, Cosgrove DM, ym. Minimally invasive versus conventional mitral valve surgery: a propensity-matched comparison. J Thorac Cardiovasc Surg 2010;139: Taskinen P, Kupari M, Hippeläinen M, Vuori I, Ikonen TS. Aortan tekoläpän asennus katetrin kautta. Suom Lääkäril 2008; 63: Tops LF, Kapadia SR, Tuzcu EM, ym. Percutaneous valve procedures: an update. Curr Probl Cardiol 2008;33: Yacoub MJ, Gehle P, Chandrasekaran V, ym. Late results of a valve-preserving operation in patients with aneurysm of the ascending aorta and root. J Thorac Cardiovasc Surg 1998;115: Summary The treatment of valvular heart disease During the last few years, progress has been made in the diagnostics and treatment of valvular heart disease. Valvuloplasties have become more common in cases of valve leakage, whereby complications associated with artificial valves and anticoagulant therapy can be avoided. New less invasive catheter valve techniques seem to be as good as conventional ones. In the treatment of aortic valve stenosis, artificial valve replacement via catheter has become almost routine for patients having an excessive risk in open heart surgery. Sidonnaisuudet ANU TURPEINEN: Ulkomaan kongressimatkoja lääkintäalan yritysten rahoittamana (Pfizer, GSK, Bayer, Medtronic, Actelion) PANU TASKINEN: Ulkomaan kongressimatkoja lääkintäalan yritysten rahoittamana (Fennomedical, Medtronic; ST Jude Medical) JANNE RAPOLA: Ulkomaan kongressimatkoja lääkintäalan yritysten rahoittamana (Philips Healthcare, Edwards Lifesciences, Medtronic, Medicines Company). 2836

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito LUKU 2 Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito Maija Kaartinen Leo Ihlberg Tiivistelmä Aorttavuodon kehittymisen tavallisimmat syyt ovat nykyisin aortan tyven sairaudet ja kaksiliuskainen aorttaläppä.

Lisätiedot

Aorttaläpän säästävä kirurgia juontaa juurensa

Aorttaläpän säästävä kirurgia juontaa juurensa Sydänkirurgia Aorttaläpän korjaus ilman tekoläppää Kalervo Verkkala ja Lasse Heikkilä Aorttaläpän vioissa tekoläppäleikkaus on edelleen tärkein kirurginen hoito. Päinvastoin kuin hiippaläpän kirurgisessa

Lisätiedot

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Ensimmäinen onnistunut mitraaliläppävuodon

Ensimmäinen onnistunut mitraaliläppävuodon Sydänkirurgia Mitraaliläpän korjausleikkaukset Martti Lepojärvi Mitraali- eli hiippaläpän korjausta eli plastiaa pidetään nykyään parempana vaihtoehtona kuin läpän korvaamista tekoläpällä silloin, kun

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta

Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Läppävikapotilaan kokemuksia Muutama kuukausi sitten menin lääkäriin, koska minua huimasi ja henkeäni ahdisti. Lääkäri kuunteli sydäntäni stetoskoopilla

Lisätiedot

Perkutaaniset läppätekniikat

Perkutaaniset läppätekniikat LUKU 8 Perkutaaniset läppätekniikat Markku Eskola Mika Kohonen Heikki Miettinen Tiivistelmä Aorttastenoosin hoidossa on saavutettu hyviä tuloksia perkutaanisilla läppätekniikoilla. Niissä bioläppä joko

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Läppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin

Läppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin Sydänkirurgia Markku Ikäheimo Kroonisten läppävikojen hoito on viime vuosikymmenien aikana valtavasti parantunut tutkimusmenetelmien ja leikkaustekniikan kehittymisen myötä. Kaikukardiografialla voidaan

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Sydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus

Sydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset?

Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? LUKU 10 Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? Raimo Kettunen Martti Lepojärvi Markku Salmenperä Tiivistelmä Ikä sinänsä on erittäin harvoin kontraindikaatio läppäleikkaukselle,

Lisätiedot

AORTTALÄPPÄAHTAUMAN HOITO KATETRITEKNIIKALLA: OPPIMISKÄYRÄN VAIKUTUS TULOKSIIN

AORTTALÄPPÄAHTAUMAN HOITO KATETRITEKNIIKALLA: OPPIMISKÄYRÄN VAIKUTUS TULOKSIIN AORTTALÄPPÄAHTAUMAN HOITO KATETRITEKNIIKALLA: OPPIMISKÄYRÄN VAIKUTUS TULOKSIIN Teemu Lankinen Syventävät opinnot Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Marraskuu 2017 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä

Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä C LUKU 8 Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä Janne Rapola Ultraäänikuvantaminen invasiivitoimenpiteiden yhteydessä parantaa onnistumista ja turvallisuutta. Usein läpivalaisun tarve vähenee. Vaikka

Lisätiedot

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:

Lisätiedot

Mitraalivuodon vaikeusasteen arviointi ja sudenkuopat

Mitraalivuodon vaikeusasteen arviointi ja sudenkuopat LUKU 3 Mitraalivuodon vaikeusasteen arviointi ja sudenkuopat Petteri Kosonen J a n n e R a p o l a Tiivistelmä Mitraalivuoto on toiseksi yleisin sydänleikkaukseen johtava läppävika Euroopassa. Mitraalivuoto

Lisätiedot

Läppäleikkauksen jälkeiset ongelmat ja seuranta

Läppäleikkauksen jälkeiset ongelmat ja seuranta LUKU 9 Läppäleikkauksen jälkeiset ongelmat ja seuranta ANU TURPEINEN PANU TASKINEN Tiivistelmä Oikein ajoitettu läppäleikkaus on merkittävien läppävikojen hoidon kulmakivi. Onnistunutkaan leikkaus ei kuitenkaan

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Kardiologian edistysaskeleita

Kardiologian edistysaskeleita Kardiologian edistysaskeleita 1997 2007 Kardiologian edistysaskeleita 1997 2007 Kustantaja: Suomen Kardiologinen Seura Kirjapaino: Kalevaprint Oy 2008 ISBN 978-952-92-3129-4 SISÄLLYS Kiitos...8 1 Johdanto...

Lisätiedot

Mitraalistenoosin arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustekniikat

Mitraalistenoosin arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustekniikat LUKU 6 Mitraalistenoosin arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustekniikat Mikko Savontaus Antti Vento Tiivistelmä Mitraaliläpän stenoosi (MS) aiheutuu pääosin reumakuumeen seurauksena ja muodostaa edelleen

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

AORTTALÄPPÄKIRURGIAN PITKÄAIKAISTULOKSET TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 1985-2011

AORTTALÄPPÄKIRURGIAN PITKÄAIKAISTULOKSET TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 1985-2011 AORTTALÄPPÄKIRURGIAN PITKÄAIKAISTULOKSET TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 1985-2011 Laura Hiilinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2013 Tampereen

Lisätiedot

Aortan tekoläpän asennus katetrin kautta

Aortan tekoläpän asennus katetrin kautta KATSAUS TIETEESSÄ PANU TASKINEN LT, ERIKOISLÄÄKÄRI OYS, SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGINEN OSASTO panu.taskinen@ppshp.fi MARKKU KUPARI PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI HUS MIKKO HIPPELÄINEN DOSENTTI, YLILÄÄKÄRI KYS ILKKA

Lisätiedot

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika

Lisätiedot

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Osastonylilääkäri Sydänyksikkö, KSSHP Aorttastenoosi * Prevalenssi yli 75 v 3% (Bach ym.) * Yli 80 v leikkauskuolleisuus 5,8-6,7% (Vasquez ym. N =13000)

Lisätiedot

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm Toiminta016 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut

Lisätiedot

Trikuspidaaliläpän vuodon arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustulokset

Trikuspidaaliläpän vuodon arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustulokset LUKU 7 Trikuspidaaliläpän vuodon arviointi, leikkausindikaatiot ja leikkaustulokset Janne Rapola Janne J. Jokinen Pekka Jaakkola Tiivistelmä Merkittävä trikuspidaaliläpän vuoto on useimmiten sekundaarinen,

Lisätiedot

Mitraaliläpän korjausleikkaus

Mitraaliläpän korjausleikkaus LUKU 5 Mitraaliläpän korjausleikkaus Martti Lepojärvi Kun teemanumeron toimituskunta mietti aihepiiriä ja kirjoitusten sisältöä, tavoitteeksi asetettiin, ettei kirjoituksissa toistettaisi oppikirjatietoa.

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Bellovac Exudrain Abdovac

Bellovac Exudrain Abdovac Bellovac Exudrain Abdovac Haavaimut Täydellinen tuotevalikoima kaikkiin indikaatioihin ja tarpeisiin Hellävarainen ja oikea imuteho Matala alipaine on oikea valinta Matalalle alipaineelle ei nykyään ole

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Aorttastenoosin solmuja

Aorttastenoosin solmuja LUKU 1 Aorttastenoosin solmuja Muuttuva potilasaineisto Markku Kupari Kuvassa 1 vertaillaan eräitä tunnuslukuja aorttastenoo- AORTTASTENOOSIN SOLMUJA sin vuoksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa

Lisätiedot

Aorttaläpän ahtauma. Patogeneesi

Aorttaläpän ahtauma. Patogeneesi Satu Helske ja Markku Kupari KATSAUS Aorttaläpän ahtauma Aorttaläpän ahtauma on tärkein leikkaushoitoa vaativa läppävika. Sen taustalla on ateroskleroosia muistuttava tautitila, jota hallitsevat tulehdussolujen

Lisätiedot

Sivuääniä. Asiaa aorttaläpän ahtaumasta

Sivuääniä. Asiaa aorttaläpän ahtaumasta Sivuääniä Asiaa aorttaläpän ahtaumasta 1000 VASTAAJAA SUOMESSA, ELO-SYYSKUU 2016 Kun käyt yleislääkärin vastaanotolla, miten usein lääkäri kuuntelee SYDÄNTÄSI? Vähintään joka toinen kerta 37,9 % Harvemmin

Lisätiedot

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta LUKU 6 Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta JUHA SINISALO Tiivistelmä Koarktaation hoidon aihe kaikenikäisillä potilailla on vähintään 50 %:n kaventuma aortan läpimitassa tai yli 20 mmhg verenpaineero

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Aorttaläppäahtauman leikkaushoito ompeleettomalla bioläpällä

Aorttaläppäahtauman leikkaushoito ompeleettomalla bioläpällä Julkaistu 24.11.2014 www.laakarilehti.fi HALO-katsaus verkossa ensin tieteessä HALO-ryhmä: Otso Järvinen LT, dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänsairaala Sinikka Sihvo FT, dosentti, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100

Lisätiedot

Äkilliset sydänläppien toimintahäiriöt ja sydämen rakennevauriot

Äkilliset sydänläppien toimintahäiriöt ja sydämen rakennevauriot LUKU 4 Äkilliset sydänläppien toimintahäiriöt ja sydämen rakennevauriot Anu Turpeinen Antti Saraste Johdanto Akuutit läppien toimintahäiriöt ja jotkut muut sydämen rakennevauriot edellyttävät nopeaa diagnostiikkaa

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm Toiminta17 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut

Lisätiedot

www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi.

www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi. www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi. Käsitteitä: - Elektiivinen: ennalta suunniteltu, potilaalle

Lisätiedot

KATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos

KATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos KATSAUS Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä Magnus Lindroos Vanhusten sydämen krooninen vajaatoiminta eroaa jonkin verran nuorempien potilaiden vajaatoiminnasta. Sydäninfarktin jälkitilaan

Lisätiedot

KATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen

KATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen KATSAUS Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito Markku S. Nieminen Sydämen vajaatoiminnan kirurginen hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja läppävikojen

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

SYDÄNLEIKKAUSPOTILAAN HOITOPROSESSI

SYDÄNLEIKKAUSPOTILAAN HOITOPROSESSI Heikkilä Raisa ja Lassila Essi SYDÄNLEIKKAUSPOTILAAN HOITOPROSESSI Potilasohjausvideon laatiminen Oulun yliopistolliselle sairaalalle SYDÄNLEIKKAUSPOTILAAN HOITOPROSESSI Potilasohjausvideon laatiminen

Lisätiedot

KYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio

KYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio KYS Neuromodulaatiorekisteri Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio 31.3.17 Sidonnaisuudet Koulutusmatkat ja kansainväliset kongressit Abbott St. Jude Medical Medtronic

Lisätiedot

Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on. Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio. Katsaus

Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on. Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio. Katsaus Katsaus Juha Lund, Risto Vesalainen, Juhani Airaksinen ja Antti Ylitalo Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio Hypertrofinen kardiomyopatia on periytyvä sairaus, jonka esiintyvyys

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa LUKU 2 Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa HETA NIEMINEN E E R O J O K I N E N HEIKKI SAIRANEN Tiivistelmä Suomessa syntyy keskimäärin kymmenen sydänvikaista lasta viikossa.

Lisätiedot

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Ca rea 16.6.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Kymenlaakson n vastine valtioneuvoston asetusluonnokseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (STM/ 1605/2017) koskien kardiologiaa

Lisätiedot

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka Episiotomia Kuvannut ensimmäisenä Sir Fielding Ould v. 1742 -yleisin naisille tehtävä kirurginen toimenpide -tarkoituksena lyhentää synnytyksen II vaiheen kulkua -estää

Lisätiedot

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK 28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

VERISUONITEITSE VAIH- DETTAVA AORTTALÄPPÄ (TAVI) JA POTILASOPAS TAVI-TOIMENPITEESEEN TULEVALLE POTILAALLE

VERISUONITEITSE VAIH- DETTAVA AORTTALÄPPÄ (TAVI) JA POTILASOPAS TAVI-TOIMENPITEESEEN TULEVALLE POTILAALLE OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA VERISUONITEITSE VAIH- DETTAVA AORTTALÄPPÄ (TAVI) JA POTILASOPAS TAVI-TOIMENPITEESEEN TULEVALLE POTILAALLE T E K I J Ä T : Hennariikka

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19) ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin

Lisätiedot

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm Toiminta015 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Sydänlinja i Jyri Lomm Sydänlinja Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänlinja vastaa HYKS:n aluen kardiologisesta erikoissairaanhoidosta ja HUS:n sairaanhoito-

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Kabergoliini ja sydän

Kabergoliini ja sydän Kabergoliini ja sydän Mirja Tiikkainen LT, Sisätautien el, endokrinologian sl HUS, Endokrinologia ENDOPÄIVÄT 30.-31.10.2008 Biomedicum, Helsinki 15.8.2008 PROLAKTINOOMAN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT DOPAMIINIAGONISTIT

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

Aorttastenoosipotilas ja ei-sydänkirurgia riskit vähentyneet?

Aorttastenoosipotilas ja ei-sydänkirurgia riskit vähentyneet? Timo Kaakinen LT, erikoislääkäri Sydänanestesian lisäkoulutus Sydänanestesiajaoksen pj OYS timo.kaakinen[a]fimnet.fi Aorttastenoosipotilas ja ei-sydänkirurgia riskit vähentyneet? Oireetonta aorttastenoosia

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Polven osatekonivelleikkaus

Polven osatekonivelleikkaus Polven osatekonivelleikkaus Suomen Artroplastiayhdistys VIII ValtakunnallinenTekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Luento- ja koulutuspalkkiot

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla

Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla Tapio Väyrynen LL, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala GYNEKOLOGISEN KIRURGIAN SEURAN KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 26.9.2008 Sidonnaisuudet kahden

Lisätiedot

Sydämen eteisväliseinäaukkojen katetritekniikalla suoritetut sulkemiset TYKS:ssa vuosina 2001-2013

Sydämen eteisväliseinäaukkojen katetritekniikalla suoritetut sulkemiset TYKS:ssa vuosina 2001-2013 Sydämen eteisväliseinäaukkojen katetritekniikalla suoritetut sulkemiset TYKS:ssa vuosina 21-213 TURUN YLIOPISTO Kliininen laitos Syventävien opintojen kirjallinen työ Lk Timo Tuomisto Ohjannut prof. Juhani

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa Varsirevisiot IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi 24. 26.4.2019 Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa SIDONNAISUUDET TEKONIVELSAIRAALA COXA VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN KOULUTUSMATKOJA

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI Käypä hoito : Leikkausriskin arvio tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa Anestesiariskiluokitus (ASA-luokitus) Päivitetyt esimerkit hyväksy.y Amerikan anestesiologiyhdistyksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä

Lisätiedot

Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi

Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi VTK 2019, Turku Mikko Rantasalo, HUS Tekonivelkirurgian yksikkö, Peijaksen sairaala Käsitellään UKA ja PF-indikaatiot Kontraindikaatiot Rekisteridataa Australia ja

Lisätiedot

Kuka tekee? Järjestämisasetus ja keskittäminen. Esko Vanninen

Kuka tekee? Järjestämisasetus ja keskittäminen. Esko Vanninen Kuka tekee? Järjestämisasetus ja keskittäminen Esko Vanninen 18.9.2018 KSSHP hallitus 6.6. Järjestämissopimuksen tilanne 3.10.2018 Järjestämissopimus hyväksytään valtuustossa elokuussa ja johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays Ison kohdun poisto Eija Tomás, Tays Jo ennen muinoin... V. 120 Soranus Kreikassa Vaginaalinen hysterektomia 1813 Conrad Langenbeck ensimmäinen suunniteltu VH Ephraim McDowell Kentucky v.1809 Laparotomia

Lisätiedot

GKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Katetri-interventiot synnynnäisissä sydänvioissa: uusinta uutta ja tulevaisuuden näkymiä

Katetri-interventiot synnynnäisissä sydänvioissa: uusinta uutta ja tulevaisuuden näkymiä LUKU 3 Katetri-interventiot synnynnäisissä sydänvioissa: uusinta uutta ja tulevaisuuden näkymiä JAANA PIHKALA Tiivistelmä Katetritoimenpiteet synnynnäisten sydänvikojen hoidossa aloitettiin 1960-luvulla.

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä?

Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä? B LUKU 5 Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä? Anu Turpeinen Suvi Tuohinen Kari Ylitalo Yhteenveto Sydämen vajaatoiminnan erotusdiagnostiikassa ultraäänitutkimus on avaintutkimus. Kaikututkimuksella

Lisätiedot

Sydänkirurgiaa robottiavusteisesti

Sydänkirurgiaa robottiavusteisesti katsaus tieteessä Antti Vento LKT, dosentti, erikoislääkäri antti.vento@hus.fi Antero Sahlman LL, osastonlääkäri Kalervo Werkkala LKT, dosentti, ylilääkäri HYKS, sydän- ja thoraxkirurgian klinikka Sydänkirurgiaa

Lisätiedot

Kaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS

Kaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS Kaihileikkauksen komplikaatiot Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskuluja: Johnson & Johnson Intraoperatiiviset komplikaatiot Takakapseliruptuura +/- lasiaismenetys

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot