Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen

Transkriptio

1 Tomi Laine Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen Esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2008

2

3 Tomi Laine Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen Esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2008 Tiehallinto Oulu 2008

4 Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Tiehallinto

5 Tomi Laine: Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen. 0ulu Tiehallinto, Oulun tiepiiri. Sisäisiä julkaisuja 25/ sivua. ISSN TIEH v. Asiasanat: liikenteen hallinta, liikennekeskukset Aiheluokka: 11, 20 TIIVISTELMÄ Esiselvityksen tarkoituksena on selvittää Oulun seudun tarpeet liikenteen hallinnan operatiivisten toimintojen kehittämiselle, tuottaa ja arvioida vaihtoehtoisia kehittämispolkuja viranomaisten yhteistoiminnan ja synergian kehittämiseksi ja antaa suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Vastaavia kehityshankkeita on käynnissä muilla suurilla kaupunkiseuduilla. Oulun kaupungin kehittämistarpeet operatiivisen liikenteen hallinnan osalta ovat seudulla suurimmat. Lisäresursseja tarvitaan mm. katuverkon liikennetiedottamiseen, info- ja ohjausjärjestelmien ajantasaiseen ohjaukseen, viranomaisyhteistyöhön sekä ylläpidon tukeen. Operatiiviset tehtävät on tarpeen erottaa järjestelmien ja palvelujen kehittämisestä ja tilaajatehtävistä. Myös muilla viranomaisilla havaittiin tarpeita yhteistyön lisäämiselle. Tavoitetilassa vuonna 2015 Oulun kaupunkiseudun operatiivisen liikenteen hallinnan yhteistyö on tiivistä eri viranomaisten välillä. Yhteistyön keskeiset osapuolet ovat Tiehallinnon liikennekeskus (Oulun toimipiste), Oulun kaupungin tekninen keskus, Liikkuva poliisi, Oulun kihlakunnan poliisi, Oulu- Koillismaan pelastuslaitos sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskus. Operatiivisia toimintoja on keskitetty fyysisesti yhteiseen Oulun seudun liikenteenhallintakeskukseen, jossa kaikilla toimijoilla on pääsy yhteisiin tilannetietoihin ja ennusteisiin. Toimintojen keskittäminen tuo hyötyjä resurssien yhteiskäytön, parempien tilannetietojen sekä osaamisen kehittymisen myötä. Oulun seudun liikenteenhallintakeskus toimii läheisessä yhteistyössä myös RHK:n ohjaus- ja infokeskusten sekä ilma- ja vesiliikenteen ohjauskeskusten kanssa. Tavoitetilaan edetään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa lisätään Oulun kaupungin liikenteen hallinnan resursseja ja yhteistoiminta keskitetään Liikennekeskuksen Oulun toimipisteeseen. Toimijoiden välinen yhteistyö organisoidaan siten, että tärkeimmät Oulun kaupunkiseudun tehtävät hoidetaan myös virka-ajan ulkopuolella yhteistyössä Liikennekeskuksen kanssa. Myös katuverkon liikenteen seurantaa kehitetään. Kehitystyötä johtamaan perustetaan keskeisistä viranomaisista koostuva Oulun seudun liikenteen hallinnan johtoryhmä, jonka tehtävänä on johtaa liikenteenhallintakeskuksen perustamistyötä, varata kehityshankkeille riittävät resurssit sekä laatia linjaukset lähitulevaisuuden tarpeellisista toimenpiteistä. Keskeinen tehtävä on uusien yhteistyömallien kehittäminen.

6

7 ESIPUHE Oulun kaupunki ja Tiehallinnon Oulun tiepiiri perustivat alkusyksyllä 2007 työryhmän selvittämään Oulun kaupunkiseudun operatiivisen liikenteen hallinnan tarpeita ja organisointimahdollisuuksia. Konsulttityönä laaditun esiselvityksen tarkoituksena oli selvittää Oulun seudun viranomaisten tarpeet liikenteen hallinnan operatiivisten toimintojen kehittämiselle, tuottaa ja arvioida vaihtoehtoisia kehittämispolkuja viranomaisten yhteistoiminnan ja synergian kehittämiseksi ja antaa suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Selvityksen perustella Oulun kaupungin osalta on suurin tarve kehittää operatiivista liikenteen hallintaa. Myös viranomaisten yhteistyössä nähdään olevan kehittämismahdollisuuksia. Vuorovaikutuksessa seudun viranomaisten kanssa laadittiin vuoden 2015 tavoitetilan kuvaus. Tavoitetilassa Tiehallinnon, Oulun kaupungin ja ympäristökuntien sekä poliisin, pelastuslaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen operatiivinen yhteistyö on Oulun seudulla organisoitu tiiviiksi. Tavoitetilaan edetään vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa lisätään Oulun kaupungin liikenteen hallinnan resursseja ja operatiivinen yhteistoiminta keskitetään Liikennekeskuksen Oulun toimipisteeseen. Lisäksi Oulun seudulle ehdotetaan perustettavaksi liikenteen hallinnan johtoryhmä. Vastaavanlainen kehitys on näköpiirissä muilla suurilla kaupunkiseuduilla Suomessa ja Euroopassa. Esiselvityksen ohjausryhmään kuuluivat Jukka Talvi ja Jaakko Ylinampa Oulun kaupungilta, Jani Huttula ja Hannu Tolonen Oulun tiepiiristä sekä Petri Rönneikkö ja Juhani Miettilä Tiehallinnon liikennekeskuksesta. Työn aikana järjestettiin info- ja keskustelutilaisuus, johon osallistuivat liikenteen hallinnan viranomaistoimijat Oulun seudulta. Selvityksen konsulttina toimi Tomi Laine Strafica Oy:stä. Oulu huhtikuu 2008 Tiehallinto Oulun tiepiiri

8

9 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen 7 Sisältö TIIVISTELMÄ 3 ESIPUHE 5 1 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT 9 2 JOHDANTO Tausta Tavoitteet 10 3 NYKYTILAN KUVAUS Menetelmä Oulun kaupungin tekninen keskus Tiehallinnon Oulun tiepiiri Tiehallinnon liikennekeskus Muut Oulun seudun viranomaiset OLLI-palvelu 20 4 TAVOITETILA VAIHTOEHTOISTEN ETENEMISPOLKUJEN ARVIOINTI Arvioitavat vaihtoehdot SWOT-analyysi 25 6 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Oulun seudun liikenteenhallintakeskuksen perustaminen Liikenteen hallinnan johtoryhmän perustaminen Investoinnit järjestelmiin Aikataulu ja resurssit Vaikutusarvio 33 7 LÄHDELUETTELO 35

10

11 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen 9 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT 1 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Liikenteen hallinta tarkoittaa Liikennevirtojen hallintaa kysynnän hallinnan toimilla, liikennetiedolla, liikenteen ohjauksella ja muilla keinoilla liikennejärjestelmän pitämiseksi käytettävissä, ruuhkautumattomana, turvallisena ja ympäristöllisesti kestävänä (Nordic Road Association 2002). Tässä raportissa käsitellään seuraavia liikenteen hallintaan liittyviä osatehtäviä: Suunnittelu tarkoittaa tässä liikenteen ohjaus- tai hallintajärjestelmän suunnittelua tai suunnittelun hankintaa ja ohjaamista ennen järjestelmän toteuttamista. Rakentaminen tarkoittaa järjestelmän rakentamista tai rakennuttamista sekä käyttöönottoa. Kehittäminen tarkoittaa sellaista suunnittelutyötä, jonka lopputuloksena järjestelmään syntyy uusi palvelu tai järjestelmä tai uusia ominaisuuksia palveluun tai liikenteen hallinnan prosessiin. Usein kehittäminen on vuorovaikutteista työtä konsulttien, laitetoimittajien sekä muiden viranomaisten kanssa. Liikenteellinen ylläpito tarkoittaa työtä, jolla varmistetaan järjestelmän toimivuus oikein silloin, kun liikenteelliset reunaehdot muuttuvat. Esimerkiksi liikennevalo-ohjelman päivittäminen maankäytön ja sen myötä liikenteen kysynnän muuttuessa on järjestelmän liikenteellistä ylläpitoa. Se sisältää myös järjestelmien käyttämien paikkatieto- ja muiden lähtöaineistojen ylläpidon. Tekninen ylläpito ja vikapäivystys tarkoittavat järjestelmien teknisen toimivuuden valvontaa ja erilaisia korjaustoimenpiteitä vikatilanteen sattuessa. Ajantasainen ohjaus tarkoittaa tässä liikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmien toiminnan monitorointia ja manuaalista ohjausta ajantasaisen tiedon perusteella. Operointi tarkoittaa liikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmien ajantasaista ohjausta sekä erilaisten tiedotuspalveluiden tuottamista ja päivittäistä hallinnointia siten, että tiedot ovat oikein ja ajan tasalla.

12 10 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen JOHDANTO 2 JOHDANTO 2.1 Tausta Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla liikenteen hallinnan operatiivinen toiminta on perinteisesti ollut hajallaan eri organisaatioissa. Tiehallinnon liikennekeskus vastaa maantieverkon operatiivisesta liikenteen hallinnasta ja reaaliaikaisesta liikennetiedottamisesta joukkotiedotusvälineiden kautta, kunnat operoivat vaihtelevalla resursoinnillaan katuverkkoaan ja poliisi sen vastuulle kuuluvia järjestelmiä. Toimijoiden tavoitteet ovat kuitenkin yhteiset. Toimiva liikennejärjestelmä edellyttää ajantasaista operointia sekä yli vastuurajojen menevää tiivistä viranomaisyhteistyötä. Myös liikkujan kannalta olisi tavoiteltavaa, että liikenteen hallinnan palvelutaso säilyy yhtenäisenä siirryttäessä hallinnolliselta alueelta toiselle. Suomen muilla suurilla kaupunkiseuduilla, pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Turun seuduilla valmistellaan tai suunnitellaan yhteistyön tiivistämistä seudullisen liikenteenhallintakeskuksen muodossa. Pääkaupunkiseudulla ollaan hankkeessa pisimmällä, sillä Tiehallinto ja Helsingin kaupunki ovat sopineet liikenteen hallintakeskusten toimintojen yhdistämisestä Tiehallinnon Liikennekeskuksen Pasilan toimipisteeseen vuonna Suunnitelman mukaan seudulle syntyy moniviranomaiskeskus, jossa toimii Tiehallinnon liikennekeskuksen henkilöstöä, Helsingin poliisilaitoksen henkilöstöä sekä seudun kaupunkien yhteisesti asettama liikennevalojen operoinnista vastaava resurssi (Tiehallinto ym. 2007b). Suunnitellut seutukeskukset ovat yhdessä resursoituja viranomaiskeskuksia. Tarkoituksena on, että kukin viranomainen toimii keskuksessa omassa organisaatiossaan ja hyödyntää yhteisiä tiloja ja yhteiskäyttöisiä järjestelmiä. Lisäarvona yhteistyöstä on yhtenäinen tilannekuva sekä tietojen ja resurssien yhteiskäyttö. Muualla maailmassa on tunnistettavissa kehitys, jolla pyritään koko liikenneverkon toimivuuden varmistamiseen proaktiivisella operoinnilla. Tähän kehitykseen näyttää liittyvän liikenteen ohjaus- ja tiedotustoimintojen keskittäminen liikenteenhallintakeskuksiin. Esimerkiksi Tukholman alueella Tukholman kaupungin ja Vägverketin yhteinen organisaatio Trafic Stockholm operoi koko maantie- ja katuverkon liikennettä. (Oinas, Hautala 2007.) Myös Oulun seudulla on todettu tarpeelliseksi selvittää, mitä mahdollisia hyötyjä ja haasteita liikenteen hallinnan operatiivisten toimintojen yhdistäminen toisi tullessaan. Erityisesti on selvitettävä, mitä tarpeita Oulun kaupungilla on tulevaisuudessa tuottaa tai hankkia liikenteen hallinnan palveluita, sekä mikä voi Tiehallinnon liikennekeskuksen rooli olla palvelujen tuotannossa. 2.2 Tavoitteet Oulun kaupunki ja Tiehallinnon Oulun tiepiiri ovat yhdessä käynnistäneet selvitystyön, jonka tarkoituksena on selvittää seudun tarpeet liikenteen hallinnan operatiivisten toimintojen kehittämiselle, tuottaa ja arvioida vaihtoehtoisia kehittämispolkuja viranomaisten yhteistoiminnan ja synergian kehittämiseksi ja antaa suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Hankkeen taustalla ovat muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla käynnissä olevat Tiehallinnon liikennekeskuksen, kaupunkien sekä poliisin viranomaiskeskushankkeet.

13 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen 11 NYKYTILAN KUVAUS 3 NYKYTILAN KUVAUS 3.1 Menetelmä Nykytilan kuvaus on laadittu haastattelemalla viranomaisten edustajia, joiden kanssa on yhteisesti arvioitu resurssitarpeita. Tarkastelua varten on Oulun kaupungin osalta liikenteen hallinta pilkottu osa-alueisiin. Resurssitarpeita on myös tarkasteltu tehtävän luonteen mukaisesti. 3.2 Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin liikenteen hallinnan tehtävät on jaettu seuraaviin osaalueisiin: Liikennevalo-ohjaus Pysäköinnin ohjaus ja maksaminen Liikenteen seuranta Joukkoliikenteen informaatio (OULA) Keskitetyt tietopalvelut Taulukkoon on arvioitu kunkin osa-alueen nykyinen tehtäväkohtainen organisointitapa, arvioitu resurssitarve sekä näkemys tulevaisuuden tahtotilasta. Liikennevalo-ohjaus Oulun kaupungin hallinnassa on tällä hetkellä 101 liikennevalo-ohjattua liittymää tai suojatietä. Taulukko 1. Liikennevalo-ohjauksen organisointi. Suunnittelu Organisointi nykyisin Resurssitarve Kehittämisen tahtotila Hankekohtaiset suunnitelmat tilataan konsul- katuhankkeeseen 3-5 hanketta / v Tarve kytkeä tiiviimmin teilta Rakentaminen Liikenteellinen ylläpito Järjestetään lisäresursseja Sähkötekninen ylläpito Ajantasainen ohjaus Vikapäivystys Hankitaan konsernin sisältä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:ltä (OE) Osittain omana työnä, jatkuvaa ylläpitoa tekee myös Tieh/Ouka yhteinen konsultti Hankintaan sisältä (OE) konsernin ei tehdä, satunnaisesti asetetaan keltavilkulle OE on varalla 7-21, yöllä vain sähköturvallisuuteen liittyvä päivystys 3-5 hanketta / v Tarve kytkeä tiiviimmin katuhankkeeseen Resurssit alakantissa, tarve dedikoidulle henkilöresurssille Kustannus noin 2100 euroa/liittymä/vuosi - arvioitu tehokkaaksi katutyöt, maratonit yms vikailmoitusta / v ei erityistä tarvetta Tarvitaan resurssi ruuhkan manuaal. purkuun Kriittisten vikojen esittäminen tietopalveluissa

14 12 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen NYKYTILAN KUVAUS Nykytilanteessa Oulun kaupunki käyttää liikennevalojen suunnitteluun, rakentamisen ja ylläpidon tilaajana sekä liikennetekniseen ylläpitoon ja viranomaistehtäviin noin 6 henkilötyökuukautta vuodessa. Arvioitu resurssivajaus tilaajan ja tuottajan työpanoksessa on kaikkiaan 1 2 henkilötyövuotta. Lisäksi Oulun kaupungissa nähdään tarvetta tietyissä erityistilanteissa, kuten urheilu- tai kulttuuritapahtumissa, ruuhkan purkuun manuaalisesti. Lisäksi tarvittaisiin toimintatapa siihen, että liikenteellisesti haittaavista vikatilanteista saataisiin automaattisesti tieto tietopalveluihin, kuten OLLIin. Tekninen ylläpito ja vikapäivystys on nykyisin hankittu kaupunkikonsernin sisältä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:ltä ja tämä malli on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi. Pysäköinnin ohjaus Oulussa on suunnitteilla pysäköinnin ohjausjärjestelmä. Järjestelmän laajuus on 1. vaiheessa 5 pysäköintihallia, ja sen on tarkoitus laajentua noin 15 pysäköintihalliin vuoteen 2015 mennessä. Järjestelmä sisältää hallien seurantajärjestelmän sekä 2-4 näyttölaitetta / halli. Taulukko 2. Pysäköinnin ohjauksen organisointi Suunnittelu Rakentaminen Organisointi nykyisin Resurssitarve Kehittämisen tahtotila Konsultit suunnittelevat, Järjestelmä laajenee Järjestelmää laajennetaan työn ohjaus teh- jatkossa vuosittain samoilla määrityksillä kes- dään omana työnä. kustassa ja sairaalaalueella Pysäköintioperaattorit sekä sisääntulo- ovat mukana suunnittelussaväylille. Kaupunki kilpailuttaa Jatkuvaa Hankintojen kilpailutus ja rakennuttaa, pysäköintioperaattorit maksavat laitoksiaan koskevat kustannukset. Kehittäminen Yhdessä pysäköintilaitosten kanssa Sähkötekninen ylläpito Vikapäivystys Toteutetaan keskitetysti kaupungin tilaamana (mahdollisesti Oulun pysäköinti Oy) Ei toteuteta erikseen, voidaan viedä liikennevalojen päivystyksen yhteyteen (OE) jatkuvaa Tarvitaan kokonaisvastuullinen operaattori Sisääntuloväylille toteutetaan liikenteen ohjauksen koontitaulut Keskitetysti Jatkuvaa Tarvitaan automaattinen viantunnistus Pysäköinnin ohjausjärjestelmä rakentaminen ja laajentaminen vie jatkuvasti Oulun kaupungin tilaajaresursseja, vaikka suunnittelu ja rakentaminen kilpailutetaankin. Laajennustyö jatkuu ainakin vuoteen 2015 saakka. Tärkeä kehit-

15 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen 13 NYKYTILAN KUVAUS tämiskohde on sisääntulokaduille asennettavat liikennetiedotuksen koontitaulut, jotka voivat olla tienvarteen sijoitettavia liikennemerkin ja 3-4 tekstirivin yhdistelmiä ja joilla voidaan tiedottaa kuljettajia esim. tapahtumista, häiriöistä ja pysäköintitilanteesta. Näille tauluille tarvitaan operaattori, vaikka ohjaus voi osittain ollakin automaattista. Pysäköinnin ohjausjärjestelmälle tarvitaan kokonaisvastuullinen operaattori ja ylläpitäjä, joka voi olla esimerkiksi Oulun pysäköinti, Oulun energia tai jokin muu taho. Vikojen tunnistus pitää automatisoida ja järjestää päivystys, vaikka vasteajat voivat olla alhaisemmat kuin esimerkiksi liikennevaloissa. Liikenteen seuranta Tällä hetkellä Oulun kaupungilla on käytössä 10 liikenteenlaskentapistettä, yli 20 yleisten alueiden valvontakameraa sekä sää- ja keliasemia. Kevyen liikenteen käsilaskentoja tehdään joka toinen vuosi. Tietoa tarvitaan tilastointia, seurantaa, ohjausta ja suunnittelua varten. Yksi esimerkki käyttökohteesta on liikennevalojen liikenneteknisen toimivuuden seuranta. Taulukko 3. Liikenteen seurannan organisointi Organisointi nykyisin Resurssitarve Kehittämisen tahtotila Suunnittelu Uuden liikenteen ja kilpailutetaan Seurantajärjestelmä on vanhentunut kelin seurantajärjestelmän ja se on pakko uu- suunnittelu sia. käynnistetään konsulttityönä Rakentaminen kilpailutetaan Kehittäminen omana työnä Tavoitteena kehittää oma edullinen järjestelmä. Sähkötekninen Hankitaan konsernin Nykyisessä järjestelmässä ylläpito sisältä (OE) vähän vikoja Vikapäivystys Tarvitaan automaattinen viantunnistus Oulun kaupungilla on kiinnostusta lähteä kehittämään omiin tarpeisiinsa uutta liikenteen ja kelin seurantajärjestelmää vanhentuneen tilalle. Tällainen edullista teollisuusautomaatiota hyödyntävä järjestelmä ei tällä hetkellä löydy kaupan hyllyltä, vaan se vaatisi kehitystyötä ja yhteistyön organisointia aiheesta kiinnostuneiden yritysten kanssa. Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmä OULA OULA on Oulun paikallisliikenteen reaaliaikainen informaatio- ja liikennevaloetuusjärjestelmä. Se kattaa yli 2000 pysäkkiä 12 kunnan alueella sekä neljän liikennöitsijän lähes 150 linja-autoa. Pysäkkinäyttötauluja on tällä hetkellä 25 kappaletta.

16 14 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen NYKYTILAN KUVAUS Taulukko 4. OULA-järjestelmän organisointi. Organisointi nykyisin Resurssitarve Kehittämisen tahtotila Suunnittelu Konsultit ja järjestelmätoimittaja jatkohankkeita on tie- kaupun- Tilaajan resurssitarve dossa Rakentaminen gin ohjauksessa Järjestelmätoimittaja noin 10 h/vk eli noin ¼ henkilötyövuotta. pysäkkinäyttöjä raken- Kehittäminen Tilaaja, järjestelmätoimittaja, konsultit, liikennöitsijät Lähtöaineiston Aikataulujen osalta ylläpito liikennöitsijät, pysäkkien ja liva-etuuksien osalta väylänpitäjät omana työnä ja ostopalveluna. Ajantasainen ei tehdä ohjaus jatkuvaa Tarve on jatkuvaa, uusia pysäkkejä tulee n. 20 kpl/v Tarvetta yleiseen toimivuuden seurantaan ja vikojen ratkaisuun sekä tiedottamiseen pysäkkinäyttöjen tekstikentässä häiriöistä netaan lisää Uusia mahdollisuuksia näköpiirissä Ylläpidon tulisi olla proaktiivisempaa. Resurssin kustannuksiin tulisi osallistua kaikki seudun kunnat. Tiedotetaan häiriöistä tauluilla ja busseissa Sähkötekninen Järjestelmätoimittaja ei muutostarpeita ylläpito Vikapäivystys Järjestelmätoimittaja ei muutostarpeita OULA-järjestelmän suunnittelu ja rakentaminen on vaatinut paljon tilaajan resursseja, noin ¼ henkilötyövuotta vuodessa. Järjestelmän kehittäminen tulee lähivuosina olemaan jatkuvaa ja vaatii tilaajaresursseja, jotta mahdollisuudet voidaan hyödyntää. Järjestelmän tausta-aineisto on laaja ja vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Pysäkkiaineistojen ylläpitoon ei tällä hetkellä ole riittävästi resursseja, sillä uusia pysäkkejä tulee vuosittain noin 20 kpl useiden eri kuntien alueelta. OULAjärjestelmä mahdollistaisi myös bussiliikenteen häiriöistä tiedottamisen näyttötauluilla. Tähän tarvittaisiin operatiivinen resurssi. Häiriöiden lukumäärästä ei ole tietoa ja tiedottaminen edellyttäisi toimintamallista sopimista myös liikennöitsijöiden kanssa. Keskitetyt tietopalvelut ja tiedottaminen Oulun kaupunki on viime vuosina kehittänyt yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa useita liikenteen informaatiopalveluita ja kehitystyö jatkuu edelleen tulevaisuudessa. Olemassa olevia infopalveluita ovat yhdessä LVM:n, Tiehallinnon ja Destian kanssa tuotettu OLLI ja yhdessä joukkoliikenneoperaattorien, Tiehallinnon ja seudun kuntien kanssa tuotettu OULA. Lisäksi joukkoliikenteeseen on kehitteillä KAMO-mobiilipalvelu. Myös tiedon tuottamispäässä tapahtuu erilaisia uudistuksia, kuten Winkki-katutyölupajärjestelmän käyttöönotto.

17 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen 15 NYKYTILAN KUVAUS Taulukko 5. Keskitettyjen tietopalveluiden organisointi. Suunnittelu Rakentaminen Organisointi nykyisin Resurssitarve Kehittämisen tahtotila Kaupunki ohjaa konsulttien noin 10 h/vk eli eli noin ¼ Nykyresurssi ei riitä, ja toimittajien henkilötyövuotta. tarvitaan noin 20 h/vk. työtä Tilataan markkinoilta, kilpailutetaan aika-ajoin T&K-hankkeiden kautta Kehittäminen Ohjataan palvelutoimittajien työtä sis. suunnittelu Tavoitteena yksi liikennetietopalvelu, ei erillisiä järjestelmäkohtaisia. Alueurakoitsijoiden yhteystiedot tulisi saada palveluun. Lähtöaineiston Winkki-järjestelmään jatkuvaa Kaupungin omatkin ylläpito menee kaikki lupamenettelyn työt pitäisi viedä Wink- kautta kiin, saataisiin yhte- tulevat katutyöt ja näinen automaattinen poikkeustilanteet. esitystapa Staattisten tietojen ylläpito on sopimatta. Ajantasainen Palvelun toimittajat, jatkuvaa Omat työt viedään operointi ja kaupungin töiden lupajärjestelmään tiedotteiden laadinta projektipäällikkö valmistelee Sähkötekninen Palvelun toimittajat ei muutostarpeita ylläpito Vikapäivystys Palvelun toimittajat ei muutostarpeita Informaatiopalvelujen suunnittelu, toteutus ja kehitystyö vaativat tällä hetkellä runsaasti kaupungin kehittämisresursseja, noin 10 h viikossa eli ¼ henkilötyövuotta vuodessa. Kokemuksen mukaan tämäkään ei riitä vaan töitä olisi kaksinkertainen määrä. Tulevaisuudessa kehitystyö jatkuu ja tavoitteena on mm. integroida palveluita ja kehittää mm. uusia kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen palveluita. Katutöistä ja vastaavista tiedottaminen kehittyy, kun Oulun kaupunki ottaa käyttöön Winkki-lupajärjestelmän alkuvuodesta Järjestelmään kirjataan kaikki ulkopuolisten toimijoiden lupahakemukset, josta tiedot on saatavissa tietopalveluihin GeoRSS-rajapinnan kautta. Oulun kaupungin omista töistä tulisi tehdä vastaavat kirjaukset lupajärjestelmään, jota ei vielä tehdä. Winkin kautta saadaan yleispiirteistä tietoa Oulun katuverkon työmaista. Yksityiskohtaisempi tiedotus säilyy edelleen hankkeiden vastuulla. Operaattorin tehtävänä olisi toimia odottamattomien häiriöiden tiedotuksen koordinaattorina.

18 16 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen NYKYTILAN KUVAUS Muut tehtävät Edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi Oulun kaupungilla tarvitaan resursseja monenlaisiin kehitystehtäviin. Tällaisia ovat esimerkiksi uusien tiedonsiirtojärjestelmien hyödyntäminen liikennesovelluksissa. Toinen tarpeellinen kehityshanke olisi hälytysajoneuvojen pakkoetuusjärjestelmän uusiminen. Teknisesti olisi mahdollista kehittää täysin dynaaminen järjestelmä, mutta se vaatisi runsaasti kehitysresursseja, joita on tällä hetkellä vaikeaa irrottaa. Mikäli lainmuutos kunnallisen liikenteen nopeusvalvonnan toteuttamiseksi tapahtuu, on kaupungilla mahdollisuus ryhtyä tehokkaaseen liikenneturvallisuustyöhön automaattista nopeudenvalvontaa lisäämällä. Tämä edellyttää kaupungilta merkittävää panostusta valvontajärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja valvonnan operatiiviseen työhön. Toinen uudenlainen tehtävä on liikkumisen ohjauksen (eng. mobility management) operatiiviset tehtävät, joita ovat esimerkiksi työsuhdematkalipun suoramarkkinointi yrityksille sekä erilaisten kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä edistävien kampanjoiden suunnittelu ja organisointi. Liikkumisen ohjaus voidaan organisoida myös seudulliseen liikkumisen palvelukeskukseen, joka Oulussa voisi toimia esimerkiksi tulevan matkakeskuksen tiloissa. Yhteenveto Oulun kaupungin tahtotilasta Oulun kaupunki on viimeisten vuosien aikana voimakkaasti kehittänyt liikenteen hallinnan järjestelmiä. Useat järjestelmät ovat jo otettu käyttöön ja osa on vielä kehitteillä. Suunnittelu-, toteutus- ja pilotointivaiheissa järjestelmät ja palvelut vaativat jatkuvaa tilaajan ohjausta ja hallinnointia, vaikka varsinaisesta toteutuksesta vastaavatkin konsultit ja järjestelmätoimittajat. Näiden työn ohjaaminen on kriittinen tehtävä lopputuloksen onnistumisen kannalta. Kehittämistyön resurssitarve on Oulun kaupungilla kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Näköpiirissä on, että resurssitarve säilyy, vaikka nyt pilotoitavat järjestelmät aikanaan vakiintuvatkin normaaleiksi palveluiksi. Ilman lisäresurssia kehitystyön laatu heikkenee ja hyödyllisiä hankkeita jää toteuttamatta. Oulun kaupungin liikennevalojärjestelmät vaativat jatkuvaa suunnittelu- ja ylläpitoresurssia. Liikennevaloihin liittyvistä tehtävistä voidaan erottaa tilaajatehtävät ja ylläpitotehtävät. Tilaajatehtävät tarkoittavat liikennevalojen suunnitteluttamista ja rakennuttamista sekä hoidon palvelutasopäätöksiä ja hankintaa, joita on useita hankkeita vuodessa. Tämä tehtävä vaatii erityisosaamista ja kokemusta. Ylläpitotehtävät tarkoittavat olemassa olevien liikennevalojen liikenteellisen toimivuuden seurantaa ja ohjelmien säätämistä liikenteen kysynnän tai liikennejärjestelyjen muuttuessa. Oulun kaupungin tekemän vertailun perusteella Oulun kaupungin liikennevaloihin liittyvistä töistä puuttuu kokonaisuudessaan noin 1-2 henkilötyövuoden resurssit verrattuna muiden suomalaisten kaupunkien käytössä oleviin resursseihin ja liikennevalojen määrään. Vertailun perusteella esimerkiksi liikennetekniseen ylläpitoon on varattu Suomen kaupungeissa keskimäärin 0,75 henkilötyövuotta / 100 valo-ohjattua liittymää.

19 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen 17 NYKYTILAN KUVAUS Yhteenveto resurssien nykytilanteesta on seuraava: Nykyiset resurssit järjestelmien suunnittelu- ja kehitystyöhön eivät ole riittäviä. Erilaiset ylläpidolliset rutiinitehtävät syövät osittain resursseja kehittämistyöltä. Liikenteen hallinnan suunnittelu- ja kehitystehtävät, mukaan lukien liikennevaloihin liittyvät tilaajatehtävät, tulee erottaa rutiininomaisemmasta operointityöstä. Järjestelmien operoinnille tulee tavalla tai toisella järjestää lisäresursseja 1-2 henkilötyövuotta. Operointiluontoisia tehtäviä vaativia järjestelmiä ovat ainakin liikennevalojärjestelmä pysäköinnin ohjausjärjestelmä liikenteen seurantajärjestelmät OULA-järjestelmä katuverkon äkillisten häiriöiden tiedotuksen koordinointi erilaiset tiedotuspalvelut, kuten OLLI. Operoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä järjestelmien monitorointia, tausta-aineistojen ylläpitoa, maastossa olevien näyttölaitteiden ajantasaista ohjausta sekä kaupungin liikennetiedotuksen päivittäistä koordinointia tiiviissä yhteistyössä seudullisten sekä SM:n alaisten organisaatioiden kanssa. Tekninen ylläpito ja vikapäivystys on tällä hetkellä ulkoistettu pääasiassa oman konsernin sisällä. Malli on ollut toimiva ja tehtävät kannattaa jatkossakin järjestää samalla tavalla. Automaattinen vikatunnistus on keskeinen kehityskohde. Korjausten vasteajat suunnitellaan järjestelmäkohtaisesti. 3.3 Tiehallinnon Oulun tiepiiri Oulun tiepiiri hallinnoi liikenteen hallinnan järjestelmiä tiepiirin maantieverkolla. Olemassa olevia järjestelmiä Oulun tiepiirissä ovat: liikennevalot (52 liittymää, joista Oulun seudulla 35 kpl) vaihtuvat nopeusrajoitukset (vt 4 + useita pistekohtaisia) Hailuodon lauttaa koskeva muuttuva infotaulu LAM-pisteet liikenne- ja kelikamerat tiesääasemat nopeusnäyttötaulut automaattinen nopeudenvalvonta. Lisäksi tiepiiri on laatinut yleissuunnitelman vt 4:n vaihtuvan nopeusrajoitusja tiedotusjärjestelmän laajentamiseksi koko moottoriväyläjaksolle Haaransilta-Räinänperä.

20 18 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen NYKYTILAN KUVAUS Kaikilla tiepiirin järjestelmillä on ulkopuolinen hoitourakoitsija sekä hallinta- ja valvontapalvelut. Tiehallinnon strategia on ulkoistaa kaikki hoito- ja ylläpitopalvelut. Lisäksi tiepiiri hankkii liikennevalo-ohjauksen liikenneteknistä asiantuntijapalvelua ostopalveluna yhdessä Oulun kaupungin kanssa. Tiehallinnon liikennekeskus operoi liikennevalojärjestelmää lukuun ottamatta tiepiirin hankkimia järjestelmiä, kuten vaihtuvia nopeusrajoituksia, liikenne- ja kelikameroita ja tiesääasemia. Siten Oulun tiepiirillä ei omien järjestelmiensä kannalta ole merkittävää operatiivista kehittämistarvetta. Tiepiirin toimintaan vaikuttaa myös Tiehallinnon linjaus keskittää kaikki tienvarsiteknologian hallinnointi Kaakkois-Suomen tiepiiriin. Mahdollista operatiivista yhteistyötä Oulun tiepiirin ja Oulun kaupungin välillä nähdään seuraavissa tehtävissä: Oulun tiepiirin ja kaupungin yhteisten järjestelmien, kuten OULA:n, lähtöaineiston ylläpitotehtävät Bussien ja hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmien kehittämisja ylläpitotehtävät Katuverkon ja maantieverkon liikennevalojen seudullinen ohjaus (ruuhkan purku poikkeustilanteissa) OLLI-liikennetietopalvelun tilaajan kehittämis- ja ylläpitotehtävät. Maantieverkon liikennevalojen liikennetekninen ylläpito. 3.4 Tiehallinnon liikennekeskus Tiehallinnon liikennekeskuksen toimintalinjatyö on valmistunut lokakuussa Toimintalinjatyössä on selvitetty mm. kaupunkiseutujen liikenteen hallintaa, Sisäministeriön alaisten organisaatioiden ja liikennekeskuksen välistä yhteistyötä sekä liikennekeskuksen rakennetta. Toimintalinjojen laadinnan reunaehtona oleva Valtionhallinnon tuottavuusohjelma antaa liikennekeskukselle suuren haasteen vastata niihin vaatimuksiin, joita lisääntyvät liikennemäärät ja mm. uudet ohjausjärjestelmät liikennekeskukselle asettavat. Liikennekeskuksen toiminnallinen visio vuoteen 2012 on seuraava (Rönneikkö 2007.): Tavoitteena on koko tieverkon turvallisuuden ja sujuvuuden mahdollisimman tehokas hallinta. Toiminnan vaikuttavuuden optimoimiseksi painopisteinä ovat suuret kaupunkiseudut ja liikenteellisesti merkittävät tiejaksot. Ote on aktiivinen ja ennakoiva. Käytössä ovat liikenteen toimijoiden parhaat resurssit. Liikennekeskuksen toimintalinjojen mukaan se toimii toimipistepaikkakunnilla tiiviissä seudullisten sekä sisäasiainministeriön alaisten organisaatioiden kanssa. Seudullista liikenteenhallintaa koskevien yhteistyöhankkeiden valmistelua jatketaan Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunkiseuduilla, Oulun seudun osalta laaditaan asiasta selvitys. Liikennekeskus pyrkii syventämään operatiivista yhteistyötä sekä kehittämään uusia yhteistyömuotoja pilottien kautta ensisijaisesti liikkuvan poliisin kanssa ja ylläpitämään nykyistä hyvää

21 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen 19 NYKYTILAN KUVAUS yhteistyötä mm. Hätäkeskuksen ja Pelastustoimen kanssa. Liikennekeskus toimii neljällä paikkakunnalla. (Rönneikkö 2007.) Toimintalinjojen laadinnan aikana sekä sen jälkeen seudulliset yhteistyöhankkeet Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla ovat edenneet, Helsinki jo toteutussuunnittelun asteelle. Yhteistyömalli perustuu näillä seuduilla siihen, että liikennekeskus antaa käyttöön tarvittavat tilat, ja kaupungit ja/tai poliisi sijoittaa näihin yhteisiin tiloihin päivystäjähenkilökuntaa operatiivisiin tehtäviin. Lähtökohtaisesti tienpitäjät vastaavat operoinnista oman liikenneverkkonsa alueella. Synergioita kuitenkin haetaan mm. tietolähteiden hyödyntämisestä, liikennevalojen seudullisesta ohjauksesta (ruuhka purku erikoistilanteissa) sekä resurssien yhteiskäytöstä tiettyihin tehtäviin hiljaisina ajankohtina. Johtuen OLLI-liikennetietopalvelun pilotin käynnistämisestä vuoden 2007 alussa, Tiehallinto ja Oulun kaupunki jättivät vuonna 2007 uusimatta sopimuksensa Oulun pääkatuverkon liikennehäiriöiden tiedottamisesta. Liikennekeskus on siitä huolimatta laatinut poliisin ja Oulun kaupungin ilmoitusten pohjalta liikennetiedotteita, jotka toimivat myös osana OLLI-palvelun lähtötietoja. Katuverkon tiedottaminen soveltuisi hyvin Oulun kaupunkiseudun esitetyn lisäresurssin tehtäväksi. 3.5 Muut Oulun seudun viranomaiset Poliisi Liikkuvan poliisin Oulun yksikkö kehittää analyysitoimintaansa. Liikkuvan poliisin ja Tiehallinnon liikennekeskuksen yhteisessä pilotissa yksi poliisin virkamies on siirtynyt Liikennekeskuksen Oulun toimipisteeseen. Poliisin tehtäviin liikennekeskuksessa kuuluu päivittäisen kenttätoiminnan tukeminen liikenteellisillä ja muilla analyyseillä sekä häiriönhallinnan yhteistoiminta erilaisissa poikkeustilanteissa. Analyysitoiminta tuo pohjatietoa rajallisten valvontaresurssien kohdentamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Häiriötilanteissa yhteistyö Tiehallinnon liikennekeskuksen päivystäjien kanssa mahdollistaa mm. varareittien käyttöönoton nopeasti ja suunnitellusti. Kyseessä on maaliskuussa 2008 käynnistynyt pilottihanke, jonka hyötyjä arvioidaan sekä liikkuvassa poliisissa että liikennekeskuksessa. (Rintanen 2008.) Liikkuvan poliisin tehtävien pääpaino on päätieverkolla, mutta se toimii aktiivisesti myös Oulun kaupungin katuverkolla yhteistyössä paikallispoliisin kanssa. Poliisin näkökulmasta operatiivista yhteistoimintaa olisi järkevää kehittää Tiehallinnon lisäksi myös Oulun kaupungin kanssa. Poliisin näkökulmasta yhteistyötarpeita on erityisesti liikennevalojen operoinnissa. Tällä hetkellä Oulun kaupungin liikennevalojen operointi on liian hidasta ja monimutkaista Oulun Energian kanssa. Tarvetta olisi valojen operoinnin nopeuttamiselle. Oulun poliisin yksikössä sijaitsevassa Liikenneturvallisuuskeskuksessa hoidetaan Oulun ja Lapin läänin automaattivalvonnan hallinnointityö. Myös tämä yksikkö voisi olla mahdollinen yhteistyötaho Oulun kaupungin operatiiviselle toiminnalle.

22 20 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen NYKYTILAN KUVAUS Mahdollisen lakimuutoksen myötä käynnistyvä kunnallinen liikennevalvonta toisi Oulun kaupungille taloudellisestikin merkittävän intressin ryhtyä kehittämään pääkatuverkon nopeusvalvontaa. Muutos lisäisi olennaisesti Oulun kaupungin operatiivisen toiminnan tarpeita. Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, välittömiä poliisin toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja muita ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Kun hätäkeskus saa hätäilmoituksen esim. liikenneonnettomuudesta, hätäkeskus hälyttää apua antavat viranomaiset kohteeseen ja samanaikaisesti onnettomuustieto välitetään teknisesti myös liikennekeskukseen. Tämän tiedon pohjalta liikennekeskus lähettää onnettomuudesta ensitiedotteen mm. radioasemille. Hätäkeskus voi toimia tiedonvälittäjänä kentän ja liikennekeskuksen välillä tilanteen kestäessä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Hätäkeskus on osallistunut ja osallistuu myös jatkossa seudullisen liikenteen hallinnan kehittämiseen. Hätäkeskus pitää tärkeänä, että yhteistyötä edelleen kehitetään ja tiivistetään sekä tutkitaan myös muita mahdollisia yhteistyömuotoja. Pelastuslaitos Liikenneonnettomuustilanteessa Pelastuslaitoksen pelastustoiminnan johtaja johtaa pelastustoimia onnettomuuspaikalla ja antaa liikenteen ohjauksen poliisin kenttäpartion tehtäväksi sen saavuttua onnettomuuspaikalle. Pelastuslaitokselle on oleellista tietoa siitä, miten hälytysajoneuvoilla pääsee kulkemaan onnettomuuspaikalle ja sieltä eteenpäin. Lisäksi Pelastuslaitoksen tai poliisin kenttähenkilökunta antaa Liikennekeskukselle tarkempaa tietoa tilanteesta, sen kestosta ja vaikutuksista liikenteeseen varsinaisen liikennetiedotteen laadintaa varten. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos pitää tärkeänä yhteistyön kehittämistä kaikkien viranomaisten kesken sekä myös muiden liikennemuotojen kytkemistä mukaan yhteistyöhön. Tiedonkulun varmistaminen nähdään keskeisenä. Pelastuslaitos näkee toimintojen keskittämisen samaan keskukseen selvittämisen arvoisena pidemmän aikavälin kehityspolkuna. 3.6 OLLI-palvelu Oulun seudun liikennetietopalvelu OLLI julkistettiin Palveluun on koottu runsaasti erilaista Oulun seudulla liikkumista koskevaa tietoa. Osa tiedoista on luonteeltaan pysyvää ja iso osa taas reaaliajassa kerättävää tietoa liikenteen tilasta ja esimerkiksi häiriöistä. OLLI:n liikenteen määrä- ja sujuvuustiedot tulevat palveluun seuraavista lähteistä (Laine ym. 2008): Tiehallinnon Oulun tiepiirin liikenteen automaattiset mittauspisteet (LAM-pisteet) Oulun kaupungin liikenteen mittauspisteet

23 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen 21 NYKYTILAN KUVAUS Oulun aluetaksin ajoneuvojen seuranta kelluvan ajoneuvon menetelmällä (FCD-menetelmällä). Tieliikenteen tietyö- ja häiriötiedot saadaan palveluun seuraavista lähteistä: Tiehallinnon liikennekeskuksen tiedotteet Oulun kaupungin tiedotteet Destian mobiilisovelluksen käyttäjien ilmoitukset (jatkossa myös Oulun taksien ilmoitukset) Radio Megan kuuntelijoiden ilmoitukset (Destian LIPAKE:n kautta). Finavia, VR, Destian lauttatiedot Sää- ja kelitiedot saadaan sekä Tiehallinnon tiesääasemilta että Oulun Ilimaverkoston järjestelmän kautta. Kamerakuvat ovat Tiehallinnon, Oulun kaupungin ja muiden tahojen tarjoamia. Joukkoliikenteen ajantasaiset pysäkkitiedot tulevat palveluun Oulun seudun paikallisliikenteen infojärjestelmästä eli OULA-järjestelmästä. Bussiliikenteen häiriötiedot julkaistaan palvelussa Destian LIPAKE:n toimesta liikennöitsijöiden ilmoitusten pohjalta, mikäli häiriöilmoituksia saadaan. Joukkoliikennematkan suunnittelu on toteutettu palvelussa matka.fi-palvelun avulla. (Laine ym ) Oulun kaupunki tarjoaa tiedot alueen pyöräteistä ja moporeiteistä sekä bussipysäkeistä ja Oulun tapahtumista. Palvelussa tarjotaan myös Oulun Kaupungin, Oulun Pysäköinnin ja Destian tuottamaa tietoa keskustan pysäköintilaitoksista. Kahden laitoksen osalta tarjottava tieto on tällä hetkellä reaaliaikaista. Taksiliikenteen tiedot, kuten taksitolppien sijaintitiedon ja taksin tilausohjeet tarjoaa Oulun Aluetaksi Oy. (Laine ym ) Palvelu on käytettävissä internetissä sekä mobiilipalveluna. Lisäksi palvelua hyödyntävät kumppanit, kuten Kaleva ja Radio Mega, omassa liikennetiedotuksessaan. Internet-palvelua käyttää noin 600 oululaista vuorokaudessa. OLLI-palvelu on toteutettu Public Private Partnership mallilla. Julkisina partnereina ovat Tiehallinnon Oulun tiepiiri, Oulun kaupunki sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Yksityisenä partnerina ja toimittajana on Destia. Partnerit ovat sopineet palvelun pilotoinnista vuoden 2008 loppuun saakka ja palvelun jatkamisesta kaupalliselta pohjalta vuosien ajan. OLLI-palvelun hallinnointi edellyttää jonkin verran tilaajaresursseja Oulun kaupungilta ja Oulun tiepiiriltä. Kehittämisvaiheessa tarvitaan osaamista ja ymmärrystä siitä, millaisia palveluita oululaiset liikkujat tarvitsevat. Kehittämisosaamisen lisäksi hallinnointi edellyttää myös jatkuvia ylläpitoresursseja. Monenlaiset aineistot, kuten pyörä- ja mopoilureittikartat, joukkoliikenteen reittitiedot jne., ovat Oulun kaupungin vastuulla, vaikka palvelun ylläpito sinänsä onkin palvelutoimittajan vastuulla. Myös Viranomais-Ollin tietojen pito ajan tasalla edellyttää myös tilaajapuolen resursseja.

24 22 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen TAVOITETILA TAVOITETILA 2015 Parhaan kehittämispolun löytämiseksi on hyödyllistä pohtia, mitä palvelutasoa Oulun seudun liikenteen hallinnassa tavoitellaan ja miten tavoitteen mukainen operatiivinen liikenteen hallinta olisi tehokkaimmin hoidettavissa ilman nykyisten organisaatiorajojen asettamia rajoituksia. Nykytila Asiakkaiden eli ihmisten ja elinkeinoelämän näkökulmasta katsottuna tärkeää ovat sujuvat ja toimintavarmat matka- ja kuljetusketjut lähtöpaikasta määräpaikkaan. Tieinfrastruktuurin hallinto jakautuu valtion hallinnoimaan maantieverkkoon ja kuntien hallinnoimaan katuverkkoon. Myös esimerkiksi poliisiorganisaatiossa on liikenteen valvonta jaettu kihlakunnan poliiseihin ja liikkuvaan poliisiin, jonka valvontatyön painopiste on päätieverkolla. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on jo pitkään korostettu hallintorajat ylittävää suunnittelua ja yhteistyötä. Yhteistoimintamallit ovatkin kohtuullisen hyvässä kunnossa. Liikenteen hallinnan osalta voidaan kuitenkin arvioida, että toistaiseksi operatiivisessa toiminnassa on nähtävissä palvelutason muutos siirryttäessä valtion maantieverkolta kaupunkien katuverkolle. Palvelutasoeroa katu- ja maantieverkon aiheuttavat seuraavat tekijät: Maantieverkon LAM-, tiesääasema- ja liikennekameraverkosto sekä keväästä 2008 lähtien matka-ajan mittauspalvelu ovat kattavammat ja tuottavat korkeatasoisempaa tietoa kuin kaupunkien katuverkon seurantajärjestelmät. Liikenteen ohjausjärjestelmät, kuten vaihtuvat nopeusrajoitus- ja tiedotusjärjestelmät, ovat käytössä pääasiassa maantieverkolla. Kuntien ja Tiehallinnon liikennevalojärjestelmissä on jonkin verran toisistaan poikkeavia ominaisuuksia Kaupungeilla ei Helsingin kaupungin liikenteenohjauskeskusta lukuun ottamatta ole ollut käytössään operatiivisia resursseja. Tiehallinnon liikennekeskus ohjaa liikennettä maantieverkolla (ja lisäksi hoitaa sovitut katuverkon tiedotusvastuut). Liikennetietopalveluiden tiimoilta palvelutasoeroa on kurottu umpeen ja kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla on käynnissä yhteistyöhankkeita mm. seudullisten liikennetietopalveluiden tiimoilta. Lisäksi pääkatuverkon häiriötiedotuksen osalta Tiehallinto on sopinut kaupunkien kanssa merkittävien häiriöiden liikennetiedottamisesta. Seuraava looginen askel on yhteistyön tiivistäminen liikenteen hallinnan muun operatiivisen toiminnan osalta. Seuraavassa on hahmoteltu mahdollista Oulun seudun liikenteen hallinnan tavoitetilaa.

25 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen 23 TAVOITETILA 2015 Tavoitetila Tavoitetilassa vuonna 2015 Oulun kaupunkiseudun operatiivisen liikenteen hallinnan yhteistyö on tiivistä eri viranomaisten välillä. Yhteistyön keskeiset osapuolet ovat Tiehallinnon liikennekeskus (Oulun toimipiste), Oulun kaupungin tekninen keskus, Oulun tiepiiri, Liikkuva poliisi, Oulun kihlakunnan poliisi, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskus. Operatiivisia toimintoja on keskitetty fyysisesti yhteiseen Oulun seudun liikenteenhallintakeskukseen, jossa kaikilla toimijoilla on pääsy yhteisiin tilannetietoihin ja ennusteisiin. Toimintojen keskittäminen tuo hyötyjä resurssien yhteiskäytön, parempien tilannetietojen sekä osaamisen kehittymisen myötä. Oulun seudun liikenteenhallintakeskus toimii läheisessä yhteistyössä myös RHK:n ohjaus- ja infokeskusten sekä ilma- ja vesiliikenteen ohjauskeskusten kanssa. Liikenteenhallintakeskuksen yhtenä tehtävänä on parantaa liikennetiedotusta tuottamalla kattavampia ja laadukkaampia tilannetietoja median ja kaupallisten toimijoiden tietopalveluita varten. Kuva 1. Oulun seudun liikenteen hallinnan operatiivisen yhteistyön tavoitetila. Tavoitetilaan edetään vaiheittain. Yhteistyömallien, yhteisten järjestelmien sekä liikkujille suunnattujen palvelujen kehittämistä johtaa viranomaistoimijoiden yhteinen Oulun seudun liikenteen hallinnan johtoryhmä. Tällä hetkellä käynnissä olevat selvitykset yhdestä väylävirastosta sekä aluehallinnon uudistamisesta voivat vaikuttaa julkishallinnon työn organisointiin ja sitä kautta myös edellä kuvattuun tavoitetilaan. Selvitykset valmistuvat maaliskuussa 2009.

26 24 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen VAIHTOEHTOISTEN ETENEMISPOLKUJEN ARVIOINTI 5 VAIHTOEHTOISTEN ETENEMISPOLKUJEN ARVIOINTI 5.1 Arvioitavat vaihtoehdot Eteneminen kohti tavoitetilaa voi tapahtua erilaisia etenemispolkuja pitkin riippuen organisaatioiden resursseista, linjauksista ja valmiuksista tulevaisuuden suhteen. Valinnat kuitenkin vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen ja toimintamallista ja sillä saavutettavista hyödyistä muodostuu niin ikään erilaiset. Myös vaihtoehtojen kustannukset eroavat toisistaan. Työssä on vertailtu viittä vaihtoehtoista etenemispolkua ja laadittu kustakin SWOT-arviointi suhteessa kuvattuun tavoitetilaan. Vaihtoehdot on määritelty Oulun kaupungin näkökulmasta yhdessä työn ohjausryhmän kanssa. Vaihtoehdot ovat: 0. Jatketaan kuten ennenkin 1. Tiehallinnon liikennekeskukseen varataan operointiresurssi Oulun kaupungille 2. Oulun kaupunki palkkaa omille järjestelmilleen operaattorin (1-2 hlötyövuotta), joka sijoitetaan Tiehallinnon liikennekeskuksen toimitiloihin 3. Oulun kaupunki palkkaa omille järjestelmilleen ylläpitäjän, joka aloittaa toimintansa Oulun kaupungin tiloissa 4. Oulun kaupunki hankkii omien järjestelmiensä ylläpidon ja operoinnin ulkoistettuna palveluna yksityiseltä yritykseltä 5. Oulun kaupunki hajauttaa kaikki operatiiviset tehtävät järjestelmäkohtaisesti. Kustakin vaihtoehdosta laadittiin SWOT-analyysi, jossa kirjataan ja arvotetaan kunkin vaihtoehdon organisaation sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä organisaation ulkopuoliset mahdollisuudet ja uhkat. Esitetyt kustannusarviot ovat arvioitu karkealla tasolla. Vaihtoehtojen arviointi esitettiin työn aikana järjestetyssä info- ja keskustelutilaisuudessa, jossa nostettiin esille parhaat vaihtoehdot.

27 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen 25 VAIHTOEHTOISTEN ETENEMISPOLKUJEN ARVIOINTI 5.2 SWOT-analyysi Vaihtoehto 0. Jatketaan kuten ennenkin Vaihtoehdossa Oulun seudun liikenteen hallinnan organisointi jätetään nykyiselleen. Välittömiä kustannuksia ei synny lainkaan. Vahvuudet - Vähäiset resurssit ohjaavat priorisoimaan tekemistä - Kustannuksiltaan edullinen Mahdollisuudet - Ei merkittäviä mahdollisuuksia Heikkoudet - Kehittämistyön laatu kärsii resurssien puutteesta - Järjestelmien liikenteellinen ylläpito on puutteellista - Ajantasaista ohjausta ei ole mahdollista tehdä lainkaan - Reagointikyky ulkoisiin mahdollisuuksiin heikko Uhat - Liikennejärjestelmän toimivuus heikkenee - Resurssipulan vuoksi tulevat yhteistyö- ja T&K hankkeet vaarantuvat - Oulun kaupunkiseutu menettää mahdollisuutensa olla liikenteen hallinnan innovaatiokeskus Vaihtoehto 1. Tiehallinnon liikennekeskukseen varataan operointiresurssi Oulun kaupungille Vaihtoehdossa Tiehallinnon liikennekeskus vuokraa korvausta vastaan operointiresurssin Oulun kaupunkiseudun tarpeeseen. Liikennekeskuksen Oulun toimipisteeseen on tarpeen palkata 1 lisähenkilö kyseiseen tehtävään. Lisärekrytointi sekä kaikki liikennekeskuksen Oulun toimipisteen päivystäjät koulutetaan Oulun seudun liikenteen hallinnan operatiivisiin tehtäviin. Vaihtoehto on Tiehallinnon liikennekeskuksen näkökulmasta mahdoton toteuttaa. Toimintamallin kustannus on noin euroa/v, kun palkataan taustaltaan Liikennekeskuksen muita päivystäjiä vastaava resurssi (hintaarvio sisältää palkan, työnantajakulut, loma- ja sairaskulut sekä tilan ja työvälineet). Oulun kaupunki maksaa henkilöresurssista aiheutuvan kustannuksen Tiehallinnon liikennekeskukselle.

28 26 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen VAIHTOEHTOISTEN ETENEMISPOLKUJEN ARVIOINTI Vahvuudet - Resurssien käyttö on joustavinta ja se voidaan optimoida liikennetilanteen mukaan. Oulun kaupunki maksaa Tiehallinnolle työn laajuuden mukaan. - Yksi organisaatio hoitaa yhtenäisellä palvelutasolla koko kaupunkiseudun liikenteen operoinnin. - Yhteinen tilannetieto on kaikkien toimijoiden käytettävissä Mahdollisuudet - Mikäli Oulun seudun liikenteen hallinnan tehtävät syystä tai toisesta loppuvat, voidaan resurssi siirtää toisiin tehtäviin liikennekeskuksessa. Heikkoudet - Ristiriidassa Liikennekeskuksen toimintalinjojen kanssa - Rekrytointi on ristiriidassa valtionhallinnon tehostamistavoitteen kanssa. Uhat - Toimintamalli on erilainen kuin muilla kaupunkiseuduilla Vaihtoehto 2. Oulun kaupunki palkkaa omille järjestelmilleen operaattorin, joka sijoitetaan Tiehallinnon liikennekeskuksen toimitiloihin Vaihtoehdossa Oulun kaupunki palkkaa operaattorihenkilön, joka sijoitetaan liikennekeskuksessa yhteisiin tiloihin Tiehallinnon päivystäjien sekä liikkuvan poliisin päivystäjän kanssa. Oulun kaupunki ja seutuhallinto maksavat resurssin palkan ja työvälineiden kustannuksen, Tiehallinnon liikennekeskus tarjoaa Oulun kaupungin käyttöön sopivan tilan. Ohjelmistojen ja muun infran käytöstä on erikseen sovittava toimijoiden kesken. Vaihtoehdossa vain Oulun seudun resurssi koulutetaan kaikkiin Oulun operointitehtäviin. Tiehallinnon päivystäjät koulutetaan vain ilta-aikojen ja viikonloppujen välttämättömiin tehtäviin, jotka erikseen sovitaan. Toimintamallin kustannus on noin euroa/v, kun palkataan taustaltaan AMK-insinööri tai vastaava liikenneteknisen koulutuksen saanut henkilö (hinta-arvio sisältää palkan, työnantajakulut, loma- ja sairaskulut sekä tilan ja työvälineet). Resurssi voidaan aluksi palkata 2 vuoden määräajaksi.

29 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen 27 VAIHTOEHTOISTEN ETENEMISPOLKUJEN ARVIOINTI Vahvuudet - Mahdollisuus rekrytoida juuri Oulussa tarvittavaa osaamista - Liikennekeskuksen päivystäjät hoitavat Oulun kaupungin kriittiset tehtävät ilta-aikaan ja viikonloppuisin. - Liikenneteknistä koulutusta omaava henkilö hyödyttää myös Liikennekeskuksen työtä. - Yhteinen tilannetieto kaikkien toimijoiden käytettävissä. Mahdollisuudet Heikkoudet - Organisaatiorajat heikentävät resurssien joustavaa yhteiskäyttöä. - Tiehallinnon ja Oulun kaupungin yhteistyömalli ja resurssien yhteiskäyttö on neuvoteltava erikseen. Uhat - Yhteisen viranomaiskeskuksen rakentaminen nostaa liikennekeskuksen Oulun toimipisteen merkitystä Vaihtoehto 3. Oulun kaupunki palkkaa omille järjestelmilleen ylläpitäjän, joka aloittaa toimintansa Oulun kaupungin tiloissa Vaihtoehdossa Oulun kaupunki ja seutuhallinto palkkaavat operaattorihenkilön, joka sijoitetaan Oulun kaupungin tiloihin. Oulun kaupunki järjestää operointiin tarvittavat laitteet ja infrastruktuurin sekä tarvittavat ajantasaiset tiedot. Toimintamallin kustannus on noin euroa/v, kun palkataan taustaltaan AMK-insinööri tai vastaava liikenneteknisen koulutuksen saanut henkilö (hinta-arvio sisältää palkan, työnantajakulut, loma- ja sairaskulut sekä tilan ja työvälineet). Resurssi voidaan aluksi palkata 2 vuoden määräajaksi. Vahvuudet - Operaattori voi toimia liikenteen hallinnan kehittäjän läheisyydessä. - Päätöksenteko on täysin Oulun kaupungin ja seutuhallinnon käsissä. Mahdollisuudet Heikkoudet - Ilta-aikoina ja viikonloppuina ei operatiivista toimintaa - Tilannetiedon järjestäminen operaattorin käyttöön aiheuttaa lisäkustannuksia. - Osaamista ja resursseja ei hyödynnetä yhteisesti viranomaisten kesken. Uhat - Heikommasta yhteistyöstä johtuen liikenteen palvelutaso jää alhaisemmaksi.

30 28 Oulun seudun operatiivisen liikenteen hallinnan kehittäminen VAIHTOEHTOISTEN ETENEMISPOLKUJEN ARVIOINTI Vaihtoehto 4. Oulun kaupunki hankkii omien järjestelmiensä ylläpidon ja operoinnin ulkoistettuna palveluna yksityiseltä yritykseltä Vaihtoehdossa Oulun kaupunki ja seutuhallinto kilpailuttavat hankinnan ja vuokraavat henkilöresurssin vuodeksi kerrallaan liikennealan konsulttiyritykseltä. Resurssi sijoitetaan istumaan Tiehallinnon liikennekeskuksen Oulun toimipisteeseen muiden päivystäjien kanssa. Toimintamallin kustannus on noin euroa (+alv 22 %), mikäli resurssi tekee koko vuoden laskutuskelpoista työtä ja tuntihinta on haarukassa 44 euroa/h 55 euroa/h (vastaa SKOL 05 hintaa). Kustannus on alhaisempi, mikäli resurssia käytetään koko vuoden työaikaa vähemmän. Vahvuudet - Kustannukset määräytyvät tehdyn työn mukaan. - Voidaan valita markkinoilta sopivinta osaamista tehtävään. - Voidaan hyödyntää tarvittaessa myös yrityksen muita resursseja erityistehtäviin. - Voidaan hyödyntää liikennekeskuksen yhteistä tilannekuvaa - Tiehallinto voi ostamalla ottaa resurssin yhteiseen käyttöön. Mahdollisuudet - Voidaan helposti järjestää resurssin yhteiskäyttöä esim. aineistojen päivitystehtävissä ja tietyissä ohjaustehtävissä Turun, Tampereen ja Helsingin kaupunkien kanssa. Heikkoudet - Työn teettäminen ulkopuolella tulee pitkällä aikavälillä kalliimmaksi - Konsultin sitoutuminen osaamisen kehittämiseen on epävarmaa. - Resurssin yhteiskäyttöä viranomaisten kanssa heikentää organisaatiomalli. Uhat - Yksityisen yrityksen toimimisesta viranomaiskeskuksessa syntyy ennalta arvaamattomia ristiriitoja Vaihtoehto 5. Oulun kaupunki hajauttaa kaikki operatiiviset tehtävät järjestelmäkohtaisesti Vaihtoehdossa Oulun kaupunki ja seutuhallinto suunnittelevat kunkin järjestelmän ja tehtävän resursoinnin erikseen ja resurssit otetaan hajautetusti sekä Oulun kaupungin organisaatiosta että yksityisiltä yrityksiltä. Käytännössä vaihtoehto voidaan järjestää siten, että liikennevalojärjestelmien liikenteellinen ylläpito ulkoistetaan konsulttitoimistolle, pysäköinnin ohjausjärjestelmien operointi ulkoistetaan Oulun Pysäköinnille, seurantajärjestelmien ja OULA-järjestelmän ylläpito hoidetaan kehittämisresurssin voimin ja katutöiden tiedotuksen koordinointitehtävä määritetään kaupungin tiedotusorganisaatiolle. OULA-järjestelmän pysäkkinäyttöjen ohjaus ulkoistetaan OLLI-palveluntuottajalle.