Satakunnan keskussairaala, neuvotteluhuone N2, (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, Pori.

Transkriptio

1 1(11) POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti klo Paikka Satakunnan keskussairaala, neuvotteluhuone N2, (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, Pori. Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet aloittavat kokouksen yhteislounaalla klo alkaen Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstöravintolassa. Ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä osallistutko yhteisruokailuun. Kokoukseen kutsutut hanketyöntekijät ja kehittämisosioiden yhteyshenkilöt voivat halutessaan lounastaa omakustanteisesti Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstöravintolassa. Ilmoittautuminen saatteessa olevan Webropol-linkin kautta tai tarvittaessa projektisihteeri Kirsi Harjulalle, Jäsenet ja (varajäsenet) Wanne Olli, johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja (x, Satakunnan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja) Mattila Sanna, erikoislääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (Puolakka Kristiina, ylihoitaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri) Ylikoski Johanna, lastensuojelutyön päällikkö, Rauma (Hämäläinen Anja, nuorisotyön päällikkö, Rauma) Päivärinne, Marita, terveyden edistämisen koordinaattori, Salo (Purhonen Eeva, vj. sosiaalipalveluiden päällikkö, Salo) Mäkipää Kalevi, perusturvajohtaja, Säkylä (Kankaanranta Kari, hallintosuunnittelija, Säkylä) Hietanen-Peltola Marke, ylilääkäri, THL Pelkonen Marjaana, STM Junno Seija, erityissuunnittelija, Pikassos Oy (Häyhtiö Tapio, varajäsen, toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Viitala Jaakko, Omaiset mielenterveystyön tukena ry Kuoppa Tarja, toiminnanjohtaja, Mannerheimin lastensuojeluliitto von Schantz Marjale, TtT T&K päällikkö, Turun ammattikorkeakoulu Vaininen Satu, YTT tiimivastaava, Satakunnan ammattikorkeakoulu Pakarinen Mikko, Turun kaupunki Harjula Kirsi, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, sihteeri Saarinen Jaana, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

2 2(11) Kutsuttuna Niemi Mari, hanketoiminnan päällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Ilola Tiina, projektisuunnittelija, SATSHP Jasu Marjo, hanketyöntekijä, Rauma Laakso-Santavirta Auli, kehittämisosion yhteyshenkilö, SATSHP Multimäki Petteri, kehittämisosion yhteyshenkilö, SATSHP Nieminen Riitta, projektisuunnittelija, SATSHP Raikisto Kaisu-Leena, kehittämisosion yhteyshenkilö, SATSHP Salonen Maiju, projektisuunnittelija, SATSHP Sanna Vähä-Vahe, hanketyöntekijä, Säkylä Teija Kortesalmi, hanketyöntekijä, Salo Valiola Virpi, projektisuunnittelija SATSHP Ylikoski Johanna, kehittämisosion yhteyshenkilö, Rauma ASIALISTA 1/ Avaus Projektipäällikkö Jaana Saarinen : Pois syrjästä -hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu alla esitetyn mukaisesti ohjausryhmän jäseniä ja varajäseniä. Satakunnan sairaanhoitopiiri nimeää puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä Kehittämisosioiden edustajat (varsinainen ja varajäsen) Satakunnan ammattikorkeakoulun edustaja Turun ammattikorkeakoulun edustaja THL:n edustaja STM, hankkeen valvoja Länsi-Suomen Kaste-alueen ohjelmapäällikkö (varsinainen jäsen) Osaamiskeskusten edustajat (varsinainen ja varajäsen) Kolmannen sektorin edustajat (varsinainen ja varajäsen) Ohjausryhmän jäsenten nimeäminen on vielä käynnissä. Aluejohtoryhmän päätöksen mukaisesti myös varajäsenet voivat osallistua kaikkiin kokouksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt hankkeen valvojaksi neuvottelevan virkamiehen Marjaana Pelkosen, jolla on oikeus osallistua ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän kokoukseen voidaan lisäksi kutsua muita henkilöitä, kuten esim. hanketyöntekijät ja/tai kehittämisosioiden vastuuhenkilöitä. Ohjausryhmän kokouskäytäntöjen osalta (päätösvaltaisuus, kokouskutsujen lähettäminen ym.) voitaneen noudattaa soveltuvin osin Satakunnan sairaanhoitopiirin säännöksiä. Kokouskutsu voitaneen lähettää sähköpostilla ja/tai julkaistaan hankkeen kotisivuilla vähintään viisi päivää ennen kokousta. Ohjausryhmän tulee päättää asioiden esittelystä ja pöytäkirjan pitämisestä. Hankkeeseen on palkattu projektipäällikkö ja osa-aikainen projektisihteeri, joka on yhteinen Yhteisvoimin kotona -hankkeen kanssa. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

3 3(11) Ehdotus: Ohjausryhmä päättää seuraavaa: 1. Todetaan läsnäolijat. Ohjausryhmän jäsenen ja varajäsenen estyneenä ollessa voi hankkeen kehittämisosiota hallinnoiva kunta lähettää nimeämänsä muun henkilön kokoukseen. 2. Ohjausryhmän kokoonpanoa täydennetään jatkossa projektipäällikön ehdotuksen mukaisesti. 3. Kokouskutsun lähettämisen ja päätösvaltaisuuden sekä muiden hallinnointiin liittyvien asioiden osalta noudatetaan soveltuvin osin Satakunnan sairaanhoitopiirin sääntöjä. Kokouskutsu voidaan kuitenkin lähettää sähköpostilla ja/tai julkaista hankkeen kotisivuilla viisi päivää ennen kokousta. Ohjausryhmälle korvataan matkakulut, mutta kokouspalkkiota ei makseta. 4. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. 5. Ohjausryhmässä asiat käsitellään projektipäällikön tekemän päätösesityksen pohjalta. 6. Ohjausryhmän kokouksesta laaditaan päätöspöytäkirja ja kokouksen sihteerinä toimii projektisihteeri ja hänen poissa ollessaan projektipäällikkö tai ohjausryhmän puheenjohtajan määräämä muu henkilö. Päätös: 2 Pois syrjästä -hanketta koskevat päätökset Esityslistan liitteet 1. Pois syrjästä hankkeen hankesuunnitelma liitteineen, päivätty (kustannustaulukot ja kehittämisosioiden suunnitelmat) 2. STM:n hanketta koskeva rahoituspäätös Lounais-Suomen aluehallintoviraston ohjauskirje Hallinnoijan ja kehittämisosion sopimuspohja hankkeen hallinoinnista ja organisoimisesta 5. Hankkeen hallinnoijan ohjeet Projektipäällikkö Jaana Saarinen : Sosiaali- ja terveysministeriö on tekemällään päätöksellä myöntänyt Pois syrjästä - hankkeelle Kaste-ohjelman mukaista valtionavustusta enintään Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on hyväksytty Lounais-Suomen aluehallintovirasto hoitaa kaikkien valtionavustusta saavien kehittämishankkeiden valvonnan ja maksatuksen. Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuspäätöksiin on kirjattu hankkeiden toteuttamisajan, valtionavustuksen käytön ja raportoinnin ehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto järjestivät käynnistyneille hankkeille ns. ohjaustilaisuudet, joissa käytiin läpi menettelyt päätöksiin liittyvistä seikoista sekä Lounais-Suomen aluehallintovirastolle toimitettavista selvityksistä. Ohjaustilaisuus oli ja siihen osallistuivat Satakunnan sairaanhoitopiiristä projektipäällikkö Jaana Saarinen ja projektisihteeri Kirsi Harjula. Esityslistan liitteinä ovat hankkeen tiivistelmä, hankesuunnitelma kustannuksia ja kehittämisosioita koskevine liitteineen sekä STM:n avustuspäätös ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston ohjauskirje. Projektipäällikkö esittelee asiaa tarkemmin kokouksessa. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

4 4(11) STM:lle on lähetetty hankkeen aloitusilmoitus. Hankkeen kehittämisosioiden kanssa on tehty liitteen mukaiset sopimukset, jotka sisältävä myös liitteenä olevat hallinnoijan ohjeet. Hankehallinnoija antaa kehittämisosioille ohjeeksi, että huomattavat talousarvion vuosittaiset muutokset (käytännössä n. 10 % suuremmat) sekä huomattavat kehittämisosioiden sisältöä koskevat suunnitelman muutokset on neuvoteltava projektipäällikön kanssa ja ne tuodaan tarvittaessa ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Hankkeen omien nettisivujen lisäksi kaikilla Kaste-ohjelmassa mukana olevilla toimijoilla on mahdollisuus seurata kaikkea Kaste-ohjelmassa tapahtuvaa STM:n Kaste-sivuilla. Ehdotus: Ohjausryhmä 1. Merkitsee tiedoksi Pois syrjästä -hankkeen rahoituspäätöksen ja siihen liittyvän hankesuunnitelman, Lounais-Suomen aluehallintoviraston ohjauskirjeen, kehittämisosioiden sopimuspohjan ja hallinnoijan ohjeet sekä hankkeen käynnistymisen alkaen, 2. Päättää antaa projektipäällikölle valtuudet kehittämisosiokohtaisen talousarvion muutosten hyväksymiseen kehittämisosion kokonaistalousarvion puitteissa sekä kehittämisosion hankesuunnitelman sisällön vähäisiin tarkistuksiin ja 3. Päättää, että lähettävä taho maksaa kehittämisosioiden verkostojen ja kehittämispäiviin osallistuvien hanketyöntekijöiden matkakulut. Päätös: 3 Pois syrjästä -hankkeen hankesuunnitelma Esityslistan liitteet: 6. Pois syrjästä -hankkeen hankesuunnitelma, päivätty Hanketiivistelmä, projektipäällikkö Jaana Saarinen Projektipäällikkö Jaana Saarinen : Projektipäällikkö esittelee kokouksessa hankesuunnitelman ja sen pohjalta tehdyn hanketiivistelmän.. Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Pois syrjästä -hankkeen hankesuunnitelman ja tiivistelmän. Päätös: 4 Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsaus Esityslistan liitteet: 8. Tilannekatsaus, projektipäällikkö Jaana Saarinen Projektipäällikkö Jaana Saarinen : Projektipäällikkö on aloittanut tehtävässään Virallinen päätös hankkeen rahoituksesta saatiin Projektipäällikkö on käynyt hanketyöntekijöiden kanssa kuntakierroksilla esittelemässä hanketta. Lisäksi projektipäällikkö on käynyt tapaamassa kehittämisosioiden hanketyöntekijöitä ja vas- Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

5 5(11) tuuhenkilöitä sekä osallistunut järjestettyihin tukiryhmän kokouksiin. Suurin osa kehittämisosioista on käynnistynyt toukokuun aikana. Kehittämisosioilta pyydetään tarkennetut hankesuunnitelmat mennessä. Esityslistan liitteenä olevaa tilannekatsausta ei lähetetä etukäteen, vaan esitellään vasta kokouksessa ja liitetään pöytäkirjaan. Esityslistalla on erikseen asiakohdat hankkeen järjestämästä koulutuksesta ja hankkeen arvioinnista ja viestinnästä. Hankkeen työsuunnitelma voidaan esitellä seuraavassa kokouksessa, jolloin kehittämisosioiden hankesuunnitelmat ovat tarkentuneet ja koulutussuunnitelma sekä arviointisuunnitelma ovat valmistuneet. Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsauksen. Päätös: 5 Koulutussuunnitelman laatiminen Pois syrjästä hankkeelle Esityslistan liitteet: 9. Koulutussuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Jaana Saarinen : Hankesuunnitelmassa todetaan, että hankkeen ydin muodostuu kahdesta pääteemasta, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on uutta varmistettua osaamista alueilta, jotka oleellisesti liittyvät näihin pääteemoihin ja vahvistavat näin tavoitteiden saavuttamista ja kehitettyjen toimintamallien juurruttamista. Hankesuunnitelmassa linjataan Toimenpiteessä 6. henkilöstön osaamiseen ja verkostomaisen yhteistyön kehittämisen lisäämiseen tähtääviä hankkeessa toteutettavia koulutuksellisia teema-alueita: 1) Asiakkaan osallisuuteen ja kohtaamiseen liittyvät koulutukset 2) Verkostotyöhön liittyvät koulutukset 3) Dialogi- ja ennakointidialogi -koulutus 4) Lapset puheeksi menetelmän koulutus 5) Ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen menetelmien koulutus 6) Muita osaamista ja tavoitteita tukevia koulutuksia myöhemmin tehtävän koulutussuunnitelman mukaisesti Koulutuksen sisältöä kuvataan tarkemmin liitteenä olevassa koulutussuunnitelman luonnoksessa. Hanke järjestää koulutusta mm. lasten, nuorten ja perheiden hyväksi toimiville peruspalveluiden toimijoille (sivistystoimi, varhaiskasvatus, terveys ja sosiaalipalvelut, nuoriso, liikunta- ja vapaa-ajantoimi), erikoissairaanhoidolle, kolmannelle sektorille kuten järjestöille ja seurakunnalle, vanhemmille, lapsille ja nuorille. Koulutusta järjestetään yhteisinä seminaareina kaikille toimijoille. Koska kaikkien toimijoiden osallistuminen koulutuksiin ei kuitenkaan ole mahdollista, osa koulutuksista toteutetaan muutosagenttikoulu- Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

6 6(11) tuksena, jolloin avainhenkilöitä ja tiimejä koulutetaan kehittämisosioista ja he toteuttavat omalla toiminta-alueellaan koulutusta henkilöstölle tai muille kohderyhmille. Pääosa toteutettavasta koulutuksesta koskee verkostomaisen yhteystyön osaamista sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvää osaamista, jota tarvitaan kaikissa kehittämisosiossa jossain muodossa. Lisäksi kehittämisosiot järjestävät koulutusta omista lähtökohdistaan liittyen hankkeen kehittämiskohteisiinsa. Kehittämisosiot laativat oman koulutussuunnitelmansa, joiden pohjalta projektipäällikkö työstää lopullisen koko hankkeen koulutussuunnitelman. Kehittämisosioilta on pyydetty koulutussuunnitelmia mennessä. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Alueen oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot otetaan mukaan hankkeeseen. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopiston hoitotieteenlaitos ovat olleet mukana hankkeen valmisteluvaiheessa. Eri oppilaitosten osaamista toivotaan erityisesti koulutusten ja asiantuntijapalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen puitteissa tullaan toteuttamaan työharjoittelujaksoja, erillisiä kehittämistehtäviä ja opinnäytetöitä. Koulutusorganisaatiot muodostavat omilla toiminta-alueillaan oleellisen työelämän kehittämisresurssin, jota tullaan hyödyntämään hankkeessa. Hyvien käytäntöjen ja vaikuttavien tapojen kehittämiseen ja levittämiseen koulutusorganisaatiot voivat tarjota asiantuntijoita ja muita resursseja. Yhteistyötä tullaan tekemään mm. Vaikuttavat tavat (VATA), näyttöön perustuva toiminta sosiaali- ja terveysalalla hankkeen puitteissa, jonka kokonaistavoitteena on luoda ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän yhteistyönä toimintatapa sekä pysyviä paikallisia verkostoja, jotka edesauttavat sosiaali- ja terveysalaa kehittämään ja käyttämään vaikuttavia menetelmiä palvelutoiminnassaan. Koulutusorganisaatioiden kautta rakennetaan myös kattavaa verkostoa, jolla tavoitetaan hoitotyön tulevat ammattilaiset. Tällä tavalla pyritään yhdessä kouluttajaorganisaatioiden kanssa yhteistyössä vaikuttamaan hoitotyön ammattilaisten asenteisiin, yhteistyöosaamiseen ja moniammatillisten verkostojen luomiseen ja jalkauttamiseen pysyvästi jo opiskeluvaiheessa. Hankkeen kuluessa muodostuu runsaasti koulutus- ja arviointimateriaalia, joka mahdollistaa myös innovatiivisten mallien luomisen tiedon tuotattamiselle ja kokoamiselle. Hankkeen aikana kertyy materiaalia, jota voidaan koulutusorganisaatioiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyönä hyödyntää perusopetuksen, täydennyskoulutuksen sekä käytännön toimintamallien kehittämisen tueksi. Projektipäällikkö valmistelee yhdessä kehittämisosioiden kanssa lopullisen, tarkennetun koulutussuunnitelman. Tämä on mahdollista vasta kehittämisosioiden tarkennettujen koulutussuunnitelmien jälkeen, joita on pyydetty 30.5 mennessä. Hankkeen yleisessä osassa on varattu koulutukseen noin yhteiseen koulutukseen koko hankeajalle. Lisäksi kehittämisosiot käyttävät oman talousarvionsa määrärahoja oman paikallisen tarpeen mukaiseen koulutukseen. Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelun hankkeen koulutussuunnitelman sisällöstä ja palauttaa asian täydennettäväksi seuraavaan kokoukseen. Projektipäällikölle annetaan oikeus päättää koulutuksissa ja muissa hankkeessa järjestettävissä tapahtumissa käytettävien asiantuntijoiden hankkimiseen kokouksessa päätettävän määrärahan puitteissa. Päätös: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

7 7(11) Arviointisuunnitelman laatiminen Pois syrjästä hankkeelle Esityslistan liitteet: 10. Arviointisuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Jaana Saarinen : Pois Syrjästä ja Yhteisvoimin kotona -hankkeet ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan osin toteuttaa yhtenevin periaattein esimerkiksi arvioinnin toteutuksen suunnittelun osalta. Kummankin hankkeen etenemistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti. Molempien hankkeiden ja niiden kaikkien kehittämisosioiden arviointi perustuu sekä määrälliseen että laadulliseen arviointiin. Kummankin hankkeen omat tavoitteet ohjaavat kriteerien ja mittareiden valintaa. Hankkeissa aikaansaatujen muutosten; oppimisen ja muiden vaikutusten lisäksi arvioidaan asiakkaiden kokemaa hyötyä projektin toiminnasta ja aikaansaannoksista. Pois syrjästä -hankesuunnitelmassa ohjeistetaan arviointia seuraavasti: Hankkeen käynnistysvaiheessa hankkeelle laaditaan tarkennettu arviointisuunnitelma, joka sisältää myös kehittämisosioiden arvioinnin. Arviointisuunnitelmassa määritellään indikaattorit, joiden mukaan eri toimenpiteiden onnistumista seurataan. Toimijoiden nykytilanne kartoitetaan. Lähtötilanne selvitykseen kuuluu myös osaamisen arviointi. Hankkeen etenemistä seurataan nimenomaan suhteessa lähtötilanteeseen. Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon- ja organisaation sekä kehittämisosioiden työtä tuottamalla ajantasaista tietoa työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Arviointitiedon avulla pystytään kohdentamaan kehittämistyötä oikeaan suuntaan ja valita parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Arviointia suoritetaan koko hankkeen ajan tapahtuvin väliarvioinnein sekä, hankkeen päättyessä toteutetaan koko hankkeen loppuarviointi. Hankkeen aikana tehtävän arvioinnin perusteella on mahdollisuus tarkistaa hankkeen toimenpiteitä ja niiden oikeaa kohdentumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeen arvioinnin tavoitteet muotoutuvat kehittämisosioiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta, sekä koko hankealueella toteutettavista toimenpiteistä. Kehittämisosiot tekevät oman arviointisuunnitelmansa, jossa arvioidaan kehittämisosioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi hanketta arvioidaan kokonaisuudessa hankkeen loppuvaiheessa. Hankkeessa työskentelevät henkilöt sekä muut hankkeen eri toimenpiteisiin osallistuvat henkilöt tekevät jatkuvaa itsearviointia. Lisäksi hankkeessa tullaan toteuttamaan vertaisarviointia siten, että kehittämisosiot arvioivat toisiaan ennalta sovitun mallin mukaan. Hankkeessa toteutetaan myös ulkoinen Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

8 8(11) arviointi erikseen määritellyiltä osin. Koska hankeen toteuttamisaika on suhteellisen pitkä, arvioinnin kautta toivotaan saatavan myös näyttöä kehitettyjen toimintamallien toimivuudesta, höydyistä sekä kustannusvaikutuksista siltä osin kuin se on hankeaikana mahdollista. Kehittämisosioilta pyydetään arviointisuunnitelmia mennessä. Arviointisuunnitelmien pohjalta projektipäällikkö rakentaa lopullisen koko hankkeen arviointisuunnitelman, joka tuodaan ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Koska hankkeen onnistuminen on vahvasti kiinni kehittämisosioiden onnistumisesta, on hankkeen kokonaisarviointikin suurelta osin kehittämisosioiden onnistumisen arviointia. Jokainen kehittämisosio laatii oman arviointisuunnitelmansa hankkeen alussa. Kehittämisosioiden onnistumisen pohjalla on lähtöarvioinnit. Arviointikriteerit rakentuvat asetettujen tavoitteiden pohjalta. Arviointia toteutetaan itsearviointina, vertaisarviointina sekä ulkoisena arviointina, hankkeen vaiheesta riippuen. Käytettävät menetelmät ovat moninaiset ja tarkentuvat lopullisessa suunnitelmassa. Yhtenä tärkeänä hankkeen etenemisen arvioijana toimii hankkeen ohjausryhmä. Hankkeen ja sen kehittämisosioiden arviointi on osallistavaa, arviointiin osallistuvat tarveharkintaisesti lapset, nuoret ja perheet sekä muut mahdolliset toimijat. Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelua Pois syrjästä -hankkeen arvioinnin periaatteista liitteenä olevan arviointisuunnitelma luonnoksen pohjalta. Lisäksi ohjausryhmä päättää, että projektipäällikkö valmistelee seuraavan ohjausryhmän kokouksen päätettäväksi hankkeen lopullisen arviointisuunnitelman, joka sisältää erillisen suunnitelman kehittämisosioiden toteuttamaa arviointia varten hankehakemuksen arviointia koskevien tavoitteiden mukaisesti. Päätös: 7 Viestintäsuunnitelman laatiminen Pois syrjästä -hankkeelle Projektipäällikkö Jaana Saarinen : Viestintä on tärkeä osa hankkeen toimintaa, se on yksi tulosten saavuttamisen perusedellytyksistä. Viestinnästä on hyötyä kaikille hankkeessa toimiville osallistujille. Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä auttaa ja nopeuttaa hankkeen käynnistymistä, parantaa näkyvyyttä ja tunnettavuutta, edistää luotujen toimintamallien ja hyvien käytäntöjen levittämistä. (Cimo, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyönkeskus 2013). Hyvin toimiva viestintä on hankkeille mahdollisuus ja velvollisuus, tarve ja oikeus (Hankeviestinnän opas, Turun ammattikorkeakoulun projektitietokanta 2014). Pois syrjästä -hankkeen työtavat ovat vahvasti yhteistoiminnallisia ja verkostomaisia. Toteutuksessa ovat mukana ne työntekijät ja myös asiakkaiden edustajat, joita uudet toimintatavat tulevat koskemaan. Hanke sisältää jo itsessään toiminnan levittämistä, koska hankkeessa toimivat asiakastyötä tekevä moniammatillinen henkilöstö, sekä kolmannen sektorin ammattilaiset ottavat käyttöön jo kehitettyjä hyväksi havaittuja toimintatapoja. Yhteisvoimin kotona ja Pois syrjästä hanke ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan osin suunnitella ja toteuttaa yhtenevin periaattein, ja viestinnän suunnittelu kuuluu tällaisiin tehtäviin. Hankesuunnitelmassa todetaan viestinnän osalta seuraavaa: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

9 9(11) Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti hyödyntäen eri kanavia. Tuloksia levitetään koko hankkeen ajan sekä kirjallisesti, sähköpostitse ja erilaisten tapahtumien kautta. Hankkeessa eri toimijoita kootaan yhteen siten, että kokemusten jakaminen on mahdollista. Tälläkin tavalla saadaan eri alueilla luotuja hyviä käytäntöjä leviämään. Tärkein tiedon levittämisen kanava on hankkeen kotisivut, joiden kautta hankkeen toimenpiteet ovat otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. Toimintamallit kuvataan myös THL:n ylläpitämään Innokylän kehittämisympäristöön. Lisäksi hanke osallistuu osaohjelman 2:n verkostoihin, mitä kautta tieto hankkeessa tehtävästä työstä leviää valtakunnallisesti. Tiedottamisessa huomioidaan erityisesti lasten, nuorten ja perheiden osallisuus, joka toteutuu myös niin, että he osallistuvat aktiivisesti hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Näkyvyyttä hankkeelle ja sen tuloksille saadaan pitämällä tiedotustilaisuuksia kohderyhmään kuuluville joissa kohderyhmään kuuluvat ovat itse mukana esittelemässä hankkeen toimintaa. Hankkeen sähköinen viestintä toteutetaan pääosin Satakunnan sairaanhoitopiirin Internet-sivuston kautta. Teknisestä toteutuksesta vastaa sairaanhoitopiiri. Projektisihteeri päivittää hankkeen kotisivujen sisältöä. Sairaanhoitopiiri huolehtii pääosin tulosten levittämisestä ja tiedottamisesta. Hankkeeseen osallistuvat muut tahot huolehtivat myös omalta osaltaan tiedottamisesta alueellaan. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toteutettavien kehittämisosioiden aikaansaannosten leviämisen varmistamiseksi projektin alussa projektipäällikkö laatii koko hankkeen viestintäsuunnitelman. Hankkeen viestintäsuunnitelma sisältää: 1) viestinnän tavoitteet 2) viestinnän kohderyhmät 3) viestintäkanavat 4) aikataulut, vastuuhenkilöt ja kustannukset 5) viestinnän tulosten arviointi Viestinnän tavoitteiden määrittely liittyy tiiviisti hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen lopussa arvioidaan onko viestinnälle asetetut tavoitteet saavutettu. Viestinnälle asetetut tavoitteet tulevat olemaan esim. tiedon välittäminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen, tapahtumista tiedon välittäminen ja hankkeen yleisen tunnettavuuden lisääminen, luotujen toimintamallien tunnetuksi tekeminen ja toimijoiden yhteistyön lisääntyminen yli kuntarajojen. Viestinnän kohderyhmien valinta on tärkeä viestintää ohjaava tekijä. Kohderyhmät määrittelevät pitkälti viestintätavat ja -sisällön. Pois syrjästä -hankkeen viestinnän kohderyhmä tulee olemaan laaja. Hankkeen viestinnän kohderyhmän rakentavat mm. asiakkaat, lasten, nuorten ja perheiden kanssa peruspalveluissa toimivat ammattilaiset, kuntapäättäjät, kolmas sektori, oppilaitokset, ohjausryhmä, rahoittaja muut hankkeessa toimijat. Viestintäkanavat tarkentuvat valittujen kohderyhmien mukaan. Viestintäkanavia tässä hankkeessa tulee olemaan mm. tiedotteet, tiedotustilaisuudet, lehtiartikkelit, radio, televisio, esitteet ja julkaisut, sähköpostilistat, sosiaalinen media, koulutustilaisuudet, seminaarit ja messut. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

10 10(11) Ulkoinen viestintä ja tiedottaminen tapahtuvat lähinnä sähköisten viestimien (esim. internet, sähköposti, sosiaalisen median työkalut) sekä median, kuten lehdistön kautta. Hanketta koskevaa tiedottamista varten on perustettu hankkeen internet sivut. Lisäksi internetissä asiasta viestitään alueellisilla Kastesivuilla ja Innokylä portaalissa. Hankkeelle avataan oma facebook-profiili. Erilaisten koulutusten merkitys on suuri osa hankkeesta viestintää aikaansaannosten levittämis- ja juurruttamisvaiheessa. Oppilaitokset hyödyntävät hankkeessa tuotettuja toimintamalleja osana perusja täydennyskoulutusta. Näin edistetään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja vahvistetaan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistoimintaa. Opiskelijat suorittavat hankkeessa opinnäytetöitä ja harjoittelujaksoja, ja näin osallistuvat hankkeen erilaisiin toimintoihin, joita he levittävät eteenpäin. Viestintäsuunnitelma sisältää vastuuhenkilöt sekä aikataulun eri toimenpiteille ja arvion kustannuksista. Ulkoisesta viestinnästä vastaa projektipäällikkö. Hankkeesta ja sen vaikuttavista aikaansaannoksista asianmukainen viestintä kuuluu kaikille kehittämisosioille, ja tämä kuvataan lopullisessa viestintäsuunnitelmassa. Viestinnän onnistumista arvioidaan hankkeen eri vaiheissa sekä hankkeen lopulla. Viestinnän tuloksena syntyy erilaisia tuotoksia, joilla hankkeesta on viestitty sidosryhmille kuten esim. esitteitä, tiedotteita ja mediajulkisuutta. Viestintää arvioidaan viestintäsuunnitelmassa sovittujen käytettävien mittareiden avulla. Mittareina tullaan käyttämään esim. verkostotapaamisien ja yhteisten kehittämispäivien määrää, hankkeen medianäkyvyyttä, tuotettujen oppaiden ja tiedotusmateriaalien lukumäärää sekä hankkeen verkkosivuilla kävijöiden lukumäärää. Ehdotus: Ohjausryhmä käy lähetekeskustelun hankkeen viestintäsuunnitelman sisällöstä ja palauttaa asian valmisteltavaksi seuraavaan kokoukseen. Viestintäsuunnitelman luonnos esitellään kokouksessa. Päätös: 8 Muut asiat 9 Seuraava kokous Jaana Saarinen : Seuraavaksi ohjausryhmän kokouksen ajankohdaksi ehdotetaan seuraavia päivämääriä ke 24.9 klo tai ke Kokouspaikka päätetään myöhemmin. 10 Kokouksen päättäminen Jakelu paikalla olleet poissa olleet Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

11 11(11) Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69 1 (5) SOPIMUS POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN KEHITTÄMISOSIOIDEN HALLINNOIMISESTA JA ORGANISOIMISESTA 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopimusosapuolet ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (hankkeen hallinnoija) ja seuraavat kunnat, jotka toimivat oman alueensa kehittämisosion toteuttajina: Säkylän kunta Rauman kaupunki Salon kaupunki 2. Sopimuksen kohde Sopimus koskee Pois syrjästä Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hankkeen (jatkossa Pois syrjästä) hallinnointia ja toteutusta. Koko hankkeen hallinnoinnista vastaa Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Hanke toteutetaan ajalla Osapuolet sitoutuvat noudattamaan kehittämisosion toteutuksessa tämän sopimuksen lisäksi myös rahoittajan antaman hankepäätöksen ja hallinnoijan ohjeita, jotka ovat tämän sopimuksen liitteinä 1 ja 2. Hankkeen aikana tapahtuvat muutokset ja lisäykset rahoittajan ohjeistuksessa tulevat sopimusosapuolia velvoittaviksi. Hankesuunnitelmasta (liite 3) ilmenee hankkeen toteuttamistapa. Hankkeen toimintasuunnitelmaa ja aikataulua tarkennetaan hankkeen käynnistysvaiheessa ja sen kuluessa. 3. Sopimuksen lähtökohdat Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt tekemällään päätöksellään Pois syrjästä -hankkeelle valtionavustusta euroa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on hyväksytty euroa. Avustuksen määrä on enintään 75 %:a hankkeen kokonaiskustannuksista. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie 3, PORI puh. (02) fax (02) etunimi.sukunimi@satshp.fi

70 2 (5) 4. Osapuolten roolit ja vastuut Sopimusosapuolet sopivat, että Satakunnan sairaanhoitopiiri vastaa hankkeen yleisestä osiosta, johon sisältyy hankkeen yleinen hallinnointi ja yhteydenpito rahoittajaan. Hallinnoijan tehtävistä säädetään tarkemmin liitteessä 2., joka tämän sopimuksen 2 :n mukaan on osapuolia velvoittava. Hallinnoijan ohjetta voidaan tarkistaa hankkeen aikana, ja sen velvoittavuus säilyy. Lisäksi sairaanhoitopiiri vastaa kahden oman kehittämisosion toteuttamisesta. Satakunnan sairaanhoitopiiri sitoutuu toimimaan kaikkien kehittämisosioiden osalta asiantuntijatahona, joka pyrkii ratkaisemaan sellaiset hallinnointiin ja toteuttamiseen liittyvät ongelmat, jotka eivät liity toimijoiden sisäisiin järjestelyihin. Kehittämisosioita toteuttavat, 1 :ssä luetellut osapuolet vastaavat kehittämisosioiden tavoitteiden toteuttamisesta rahoittajan hankepäätöksen ja hallinnoijan ohjeiden (liitteet 1 ja 2) sekä hankesuunnitelman mukaisesti (liite 3). Em. liitteet ovat osapuolia velvoittavia. Hanke toteutetaan hallinnollisesti yhtenä kokonaisuutena noudattaen Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-hankkeille määrittelemää hallinnointivaihtoa 2. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset HANKEOPAS: Liite 4 Hankkeiden hallinnointivaihtoehdot sekä menettelyt hankkeen toteuttamisessa). Kukin hankkeeseen osallistuva kunta tai kuntayhtymä rekrytoi oman hankehenkilöstönsä ja toimii henkilöstön työnantajana sekä vastaa sen palkkauksesta. 5. Hankkeen organisointi Hallinnoija kutsuu hankkeen ohjausryhmän koolle. Ohjausryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä sekä hankkeen yleisen osion projektihenkilöstön tehtävistä, vastuista ja oikeuksista kehittämisosioiden suhteen säädetään liitteessä Kustannusten jako ja maksaminen Kokonaiskustannukset ja omarahoitusosuus Omarahoituksen osuus on 25 %:a valtionavustukseen oikeuttavista kokonaiskustannuksista. Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat sekä Satakunnan sairaanhoitopiiri vastaavat oman kehittämisosion omarahoitusosuuden kattamisesta, joka on 25 %:a oman kehittämisosion hyväksytyistä kokonaismenoista. Hankesuunnitelman mukaan kehittämisosioiden rahoitusosuudet jakaantuvat seuraavasti: Satakunnan sairaanhoitopiiri Rauma Salo Säkylä Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie 3, PORI puh. (02) fax (02) etunimi.sukunimi@satshp.fi

71 3 (5) Hankkeen omarahoitusosuus jakaantuu hankesuunnitelman mukaisesti seuraavasti: Satakunnan sairaanhoitopiirin omarahoitusosuus Salon omarahoitusosuus Rauman omarahoitusosuus Säkylän omarahoitusosuus Muutoksista hankkeen kustannusten jakaantumisesta kehittämisosioiden välillä on neuvoteltava hallinnoijan kanssa. Yleisen osuuden omarahoitusosuus Hankkeen yleisen osuuden toteutukseen on varattu Yleisen osuuden omarahoitusosuus katetaan Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Salon kaupungin kesken seuraavasti: Satakunnan sairaanhoitopiiri vastaa omalta sekä Satakunnan kuntien osalta hankkeen yleisen osuuden omarahoitusosuuden kattamisesta. Salon kaupunki vastaa yleisen osuuden omarahoitusosuuden kattamisesta oman kehittämisosionsa rahoitusosuuden suhteessa. Suhteellinen osuus lasketaan seuraavasti kehittämisosion toteutuneet kustannukset/ kaikkien kehittämisosioiden toteutuneet kokonaiskustannukset = suhdeluku, jolla kerrotaan yleisen osuuden kustannusten omarahoitusosuus. Mikäli kehittämisosioiden toteutuneet kustannukset vastaavat hankesuunnitelman kustannusarviota, hankkeen yleisen osuuden omarahoitusosuudet jakaantuvat Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Salon kaupungin osalta seuraavasti: Satakunnan sairaanhoitopiirin osuus yleisen osuuden omarahoitusosuudesta Salon kaupungin osuus yleisen osuuden omarahoitusosuudesta Maksatus Hankkeen maksatushakemus rahoittajalle tehdään kerran vuodessa seuraavan aikataulun mukaisesti: Tarkemmista raportointiohjeista, maksatukseen liittyvistä laskukäytännöistä ja aikatauluista määrätään hallinnoijan ohjeilla, jotka ovat osapuolia velvoittavia. Muutokset maksatusaikatauluun ovat mahdollisia toimijoiden ja rahoittajan yhteisellä sopimuksella. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie 3, PORI puh. (02) fax (02) etunimi.sukunimi@satshp.fi

72 4 (5) Kustannusten hyväksyttävyys ja takaisinperintä Mikäli osapuolet sisällyttävät laskutukseensa sellaisia kustannuksia, joita ei hyväksytä valtionavustukseen oikeuttaviksi, ko. kustannukset jäävät kokonaisuudessaan kehittämisosion toteuttajana toimivan osapuolen omiksi kustannuksiksi. Jos sairaanhoitopiiri on jo maksanut valtionavustukseen oikeudettoman osuuden kehittämisosion toteuttajalle, sairaanhoitopiiri perii ko. osuuden kokonaisuudessaan takaisin. Tämä takaisinperintäoikeus säilyy myös hankkeen päättymisen jälkeen siten, että jos rahoittaja tai muu valvova viranomainen tekee hankkeesta tarkastuksen, ja toteaa takaisinperinnän perusteen, sairaanhoitopiiri laskuttaa asianomaista tahoa takaisinperittävän osuuden osalta. 7. Salassapito, tietojen luovutus, asiakirjahallinto ja rekisterit Salassapitoa, tietojen luovutusta, asiakirjahallintoa ja rekistereitä koskien on noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä ja rahoittajan ohjeita. 8. Voimassaolo Tämä sopimus on voimassa takautuvasti alkaen niin kauan kuin Pois syrjästä -hankkeen valtionavustusselvitys on asianmukaisesti rahoittajalle toimitettu ja hyväksytty, kuitenkin enintään saakka. Sopimusehtoja voidaan kaikkien osapuolten yhteisellä suostumuksella tarkistaa hankkeen kuluessa. 9. Erimielisyyksien käsittely Tätä sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti sopimusosapuolten neuvotteluilla. Jos näin ei päästä osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, erimielisyydet ratkaistaan hallinnoijan käräjäoikeudessa. 10. Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle. Paikka ja päiväys:, / 2014, / 2014 Allekirjoitukset: Johtajaylilääkäri Olli Wanne Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie 3, PORI puh. (02) fax (02) etunimi.sukunimi@satshp.fi

73 5 (5) Sopimuksen liitteet: Liite 1: Rahoituspäätös Liite 2: Hallinnoijan ohjeet Liite 3: Hankesuunnitelma Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie 3, PORI puh. (02) fax (02)

74 HALLINNOIJAN OHJE POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN KEHITTÄMIOSIOILLE 1. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT Satakunnan sairaanhoitopiiri toimii koko hankkeen hallinnoivana tahona. Sairaanhoitopiiri vastaa ministeriön ja aluehallintoviraston ohjeiden sekä hankesuunnitelman mukaisesti seuraavista hankkeen tehtävistä: 1. Toteuttamiseen liittyvät tehtävät Ohjausryhmän kokoaminen ja sen toiminnan organisointi; Hankkeen yleisen osuuden toteuttaminen hankesuunnitelman ja rahoittajan ohjeiden mukaisena; kehittämisosioiden tukeminen, ohjaaminen ja seuranta siten, että niiden toiminta vastaa hankkeen tavoitteita ja hankesuunnitelmaa; Koko hankkeen arvioinnin toteuttaminen; Yhteydenpito ja yhteistyö rahoittajaan ja yhteistyötahoihin; Muut hankkeen onnistumisen kannalta välttämättömät toimenpiteet, jotka ilmenevät hankkeen kuluessa. 2. Hankkeen raportointiin ja maksatukseen liittyvät tehtävät Aloitusilmoitus Hallinnoijan ja kehittämisosioiden toteuttajien välisten sopimusten laatiminen ja toimittaminen Lounais-Suomen aluehallintovirastolle; Yhteisen maksatushakemuksen sekä vaadittavien selvitysten ja raporttien laatiminen ja kokoaminen rahoittajalle määräajoin. Hallinnoija kokoaa yhteen kehittämisosioiden raportit ja selvitykset; Valtionavustuksen välittäminen kehittämisosioiden toteuttajille niiden maksatuksessa hyväksyttyjen todellisten toimintakustannusten perusteella; Aluehallintoviraston ohjeiden mukainen talousohjaus kehittämisosioiden toteuttajille; Pääkirjaraportin ja talousarvion toteutumisvertailun tekeminen kalenterivuosittain eriteltynä sekä selvitys koko hankkeen toteutumisesta; Valtionavustuksen hakeminen hankkeen toiminta-ajalta rahoittajan ilmoittamiin määräaikoihin mennessä; Valtionavustusselvityksen tekeminen rahoittajalle hankkeen kustannuksista, valtionavustuksen käytöstä sekä hankkeen tuloksista kuuden kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä; Tilintarkastajan lausunnon toimittaminen valtionavustusselvityksen yhteydessä aluehallintovirastolle hallinnoijan kirjanpidossa olevista kustannuksista; Maksatushakemuksen laadinnasta ja sisällöstä toimitetaan erillinen ohjeistus kehittämisosioiden toteuttajille mennessä. Hankkeen toteutuminen raportoidaan kolmella erillisellä maksatushakemuksella ajoilta , ja

75 KEHITTÄMISOSIOTA TOTEUTTAVAN TAHON TEHTÄVÄT 2 Kehittämisosiota toteuttava taho (kunta, kuntayhtymä, yhteistoiminta-alue) vastaa ministeriön, aluehallintoviraston ja koko hankkeen hallinnoijan (Satakunnan sairaanhoitopiiri) ohjeiden sekä hankesuunnitelman mukaisesti seuraavista tehtävistä: 1. Kehittämisosion toteutukseen liittyvät tehtävät Kehittämisosion käynnistäminen; Kehittämisosion toteuttaminen organisaation omien käytäntöjen mukaisesti; o Mm. tarvittavan projektihenkilöstön palkkaaminen. o Työsuhde voi kestää enintään asti. Tarvittavien ostopalveluiden hankinta voimassa oleva hankintalainsäädäntö huomioon ottaen; o Hankinnat on kilpailutettava lainmukaisesti. o Hankinta-asiakirjat on säilytettävä hankintalain ja rahoittajan määräysten mukaisesti. o Myös kynnysarvon alittavien hankintojen osalta on tehtävä kilpailutus. Markkinat kartoitetaan lähettämällä 3-5 hankinnan tarjoajalle tarjouspyyntö. o Suorahankintoja ei pääsääntöisesti hyväksytä, ja niistä on sovittava etukäteen hallinnoijan kanssa. Suorahankinnoissa vastuu on aina hankkivalla organisaatiolla. Kynnysarvon ylittävistä suorahankinnoista on toimitettava hallinnoijalle tilintarkastuslausunto, josta tulee ilmetä suorahankintojen oikeudelliset perusteet. Em. selvitys toimitetaan maksatushakemuksen liitteenä rahoittajalle. o Hankinnoista aiheutuvat kustannukset kirjataan hankkeen menoiksi hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Ennakkomaksuja ei hyväksytä eli menon katsotaan realisoituvan vasta kun hankinta on vastaanotettu. Kehittämisosion muutoksista neuvotteleminen hankkeen projektipäällikön kanssa o Rahoittajan on hyväksyttävä hankesuunnitelman muutokset; Toteutumisen seuranta ja itsearviointi; Kehittämisosion sekä siinä syntyneiden toimintamallien kuvaaminen Innokylän verkkopalveluun erillisten hallinnoijan ohjeiden mukaisesti; Hankkeen yleisten tavoitteiden edistäminen alueella; sekä Muut hankkeen onnistumisen kannalta välttämättömät toimenpiteet, jotka ilmenevät hankkeen kuluessa. 2. Kehittämisosion raportointiin ja maksatukseen liittyvät tehtävät Asianmukaisen, kehittämisosiota toteuttavan tahon muusta kirjanpidosta erillisen tai erotettavissa olevan kirjanpidon järjestäminen ja ylläpitäminen; o Kehittämisosiolle on määriteltävä kirjanpidossa oma kustannuspaikka tai vastaava tunniste, josta hankekustannukset ovat selkeästi osoitettavissa. Kaikkien kustannusten kirjaaminen kirjanpitoon kehittämisosion kustannuspaikalle; Toteutuneet kustannukset on laskutettava täysimääräisinä (100 %) hallinnoijalta jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä; o Omarahoitusosuutta ei saa vähentää hallinnoijalle esitettävistä kokonaiskustannuksista, sillä valtionavustus maksetaan hallinnoijalle raportoitujen kustannusten perusteella.

76 Kirjanpidon oikeellisuuden varmistaminen; o Jos kehittämisosion kirjanpidossa on virhekirjaus, kehittämisosion toteuttaja vastaa virheestä ja mahdollisesta siitä johtuvasta valtionavustuksen hylkäämisestä tai takaisinperinnästä o Kehittämisosion kirjanpidosta tulee poistaa virhekirjaukset, tai jos kirjanpitoon ei ole mahdollista tehdä muutoksia, on kirjanpidon raporttiin (pääkirjaan) merkittävä selkeästi virhekirjauksen kohdalle, ettei kustannus ole valtionavustukseen oikeuttava eikä sisälly maksatushakemukseen. Maksatushakemukseen pyydettävien tietojen ja tarvittavien selvitysten hallinnoijalle toimittaminen hallinnoijan määrittelemän aikataulun mukaisesti; o Selvitykset ja tiedot on toimitettava hallinnoijan pyytämässä muodossa (esimerkiksi tarkoitukseen varatuilla lomakkeilla ja hallinnoijan ohjeiden mukaisesti allekirjoitettuina). o Hallinnoijan pyytämiin mahdollisiin lisäselvityksiin on vastattava. Tietojen on oltava oikeita ja riittäviä. Lisätietojen hankkiminen voi viivyttää valtionavustuksen maksatusta. Kehittämisosion asiakirja-aineiston, laskujen, tositteiden ja niihin kuuluvien liitteiden säilyttäminen rahoittajan ohjeiden mukaisesti; Laskujen oikeellisuuden tarkistaminen; Tarvittavien selvitysten tekeminen kehittämisosion päättyessä; Tilintarkastajan lausunnon toimittaminen (kehittämisosion kirjanpidosta) hallinnoijalle pyydetyssä aikataulussa o Hallinnoija toimittaa tilintarkastuslausunnon valtionavustusselvityksen liitteenä aluehallintovirastolle; Kehittämisosion toteuttaja voi koota kehittämisosion tueksi projekti-/ tukiryhmiä oman tarpeensa mukaisesti. Kehittämisosion toteuttaja määrittelee ko. ryhmien kokoonpanon ja tehtävät.

77 KEHITTÄMISOSIOIDEN OMARAHOITUSOSUUDET 4 Hankkeen omarahoitusosuuden suhteen kehittämisosioiden toteuttajien vastuut määrittyvät Satakunnan ja Varsinais-Suomen osalta eri tavoin. Satakunnan alueen kehittämisosiot Satakunnan sairaanhoitopiiri laskuttaa kunnilta kehittämisosion omarahoitusosuuden (25 %:a kehittämisosion kokonaiskustannuksista). Satakunnan sairaanhoitopiiri vastaa Satakunnan kuntien osalta yleisen osuuden omarahoitusosuudesta. Jos Satakunnan kehittämisosioiden kustannuksia ei hyväksytä valtionavustukseen oikeuttaviksi, sairaanhoitopiiri perii kehittämisosion toteuttajalta ko. oikeudettoman osuuden kokonaisuudessaan takaisin. Ko. osuus jää kehittämisosion toteuttajan omaksi kustannukseksi. Takaisinperintä tehdään myös hankkeen päättymisen jälkeen, jos hankkeeseen kohdistuu rahoittajan tai muun valvovan viranomaisen tarkastus. Varsinais-Suomen alueen kehittämisosiot Satakunnan sairaanhoitopiiri laskuttaa kunnilta 1) kehittämisosion omarahoitusosuuden (25 %:a kehittämisosion kokonaiskustannuksista) sekä 2) yleisen osuuden omarahoitusosuuden kehittämisosion rahoitusosuuden suhteessa, joka lasketaan seuraavasti: Kehittämisosion toteutuneet kustannukset/ kaikkien kehittämisosioiden kokonaiskustannukset = suhdeluku, jolla kerrotaan yleisen osuuden kustannusten omarahoitusosuus. Jos Varsinais-Suomen kehittämisosioiden kustannuksia ei hyväksytä valtionavustukseen oikeuttaviksi, Satakunnan sairaanhoitopiiri perii kehittämisosion toteuttajalta ko. oikeudettoman osuuden kokonaisuudessaan takaisin. Ko. osuus jää kehittämisosion toteuttajan omaksi kustannukseksi. Takaisinperintä tehdään myös hankkeen päättymisen jälkeen, jos hankkeeseen kohdistuu rahoittajan tai muun valvovan viranomaisen tarkastus.

78 4. KUSTANNUSTEN HYVÄKSYTTÄVYYS Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat mm: Projektiin palkattavan henkilöstön kustannukset sivukuluineen; Kaikki hanketyöntekijät pitävät o hankepäiväkirjaa, josta ilmenee päivittäin tehdyn työn pääasiallinen sisältö, sekä o kuukausittaista työaikaseurantaa, johon merkitään päiväkohtaisesti hankkeelle tehdyt työtunnit. Osa-aikainen hanketyöntekijä merkitsee työaikaseurantaan lisäksi organisaatiolle tehdyt muut työtunnit ja kokonaistyöajan. o Työntekijä ja työntekijän esimies allekirjoittavat hankepäiväkirjan ja työaikaseurannan, jotka arkistoidaan kehittämisosion asiakirjoihin. Kotimaan matkakustannukset; o projektissa työskentelevien matkakulut ministeriön ohjeen mukaan; o ohjausryhmän jäsenten kokousmatkakulut; o asiantuntijapalvelun tarjoajien (esim. kouluttajat) matkakulut. Koulutuskustannukset; o kouluttajan palkkio; o koulutustilat; o kohtuulliset koulutustarjoilut (kahvitus); o projektissa työskentelevän henkilön mahdolliset osallistumismaksut hankkeen ulkopuolisista koulutuksista. Asianmukaiset asiantuntijapalkkiot, ostopalvelut ja laitehankinnat; o muistettava hankintalainsäädännön mukainen kilpailutus; o laitehankintojen on oltava rahoittajan etukäteen hyväksymiä; o teknologiaan liittyvät hankinnat tulee olla aina rahoittajan etukäteen hyväksymiä, ja ennen hankintaa on otettava yhteys projektipäällikköön. Kokouspalkkiot kunnallisten kokoussääntöjen mukaisesti; Vuokramenot, joiden tulee perustua todellisiin kustannuksiin; (hanketyöntekijän työtilan vuokra) Hallinnointikustannukset, joiden tulee perustua vyörytettyihin kustannuksiin ja ne tulee pystyä osoittamaan vyörytysperusteet sisältävällä laskelmalla, joka liitetään allekirjoitettuna maksatushakemukseen; o allekirjoitettu selvitys kustannusten laskemistavasta, ei laskennallisia kustannuksia. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia eivät ole: Koulutuskustannukset, jotka aiheutuvat kunnan lakisääteisestä täydennyskoulutusvelvoitteesta (esim. pätevöitymiskoulutus); Työnohjauskustannukset; Laite- ja kalustehankinnat (poikkeuksena välttämättömät hankkeen työntekijän käyttöön tulevat työvälineet); Tietoteknologian käyttöön ja kehittämiseen liittyvät menot (poikkeuksena hankkeen työntekijän käyttöön tuleva henkilökohtainen työväline esim. tietokoneen tai matkapuhelimen hankinta). Hanketyöntekijöiden työvaatekustannukset; Omaisuuden poistokirjaukset; Laskennalliset kustannukset; Ravintolalaskut (muut kuin normaalit kokouskahvit ym.); Toiminta, johon kunta saa valtionosuutta.

79 Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia vähentävät: 6 Tulorahoitus; o hallinnoijalle toimitetuissa kirjanpidon raporteissa tulee näkyä myös tulotilit. Muu kuin kunnallinen rahoitus (yritysten, säätiöiden, järjestöjen ymv. antama rahoitus) Jos on epäselvyyttä siitä, ovatko kustannukset hyväksyttäviä vai ei, neuvoa pitää kysyä hallinnoijalta, jonka tehtävänä on viime kädessä selvittää asia rahoittajalta. Näin vältytään mahdollisilta valtionavustuksen hylkäyksiltä ja takaisinperinnältä.

80 HANKINNAT JA KILPAILUTUS Kaste -hankkeissa on noudatettava Lakia julkisista hankinnoista (348/2007), jonka sisällön voi katsoa osoitteesta Hankintalaki edellyttää pääsääntöisesti kynnysarvon ylittävien julkisten hankintojen kilpailutusta. Tavara- ja palveluhankinnan kilpailutuksen kansallinen kynnysarvo on Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta kokonaisarvoa koko hankinta-ajalta optioineen. Jos oman organisaation hankintasäännöissä kilpailutuksen kynnysarvo on alempi kuin kansallinen kynnysarvo , noudatetaan oman organisaation hankintasääntöjä. Ns. pienhankinnat (kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat) kilpailutetaan kevyin menettelyin. Jokaisella hankintayksiköllä tulisi olla omat sääntönsä pienhankintojen kilpailuttamisen suhteen. Kaikkien hankintojen osalta kartoitetaan markkinat lähettämällä tarjouspyyntö 3 5 yritykselle. Ko. tarjouspyyntöä ei tarvitse laatia samalla tarkkuudella kuin kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa, mutta saatuja tarjouksia on käsiteltävä puolueettomasti. Lisätietoja pienhankinnoista voi katsoa osoitteesta: Hankkeessa ei pääsääntöisesti hyväksytä suorahankintoja. Mikäli sellainen on kuitenkin tehtävä pakottavista syistä, projektipäällikköön on otettava etukäteen yhteyttä hankinnan hyväksyttävyyden selvittämiseksi. Kaikkien aineistoihin, laitteisiin, koneisiin tms. liittyvien hankintojen tai yli :a ylittävien koulutus- tai asiantuntijapalvelujen osalta on otettava yhteyttä projektipäällikköön. Hallinnoija suosittelee, että kaikista hankinnoista tiedotetaan projektipäällikköä, pois lukien pienimuotoiset, esim. projektihenkilöstön työvälineisiin liittyvät hankinnat.

81 6. HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ Satakunnan sairaanhoitopiiri pyytää hankesuunnitelmassa määriteltyjä tahoja nimeämään jäsenensä ohjausryhmään. Ohjausryhmään kutsuttavat organisaatiot edustavat hankealuetta kattavasti sekä maantieteellisesti että sisällöllisesti. Ohjausryhmän kokoonpanoa voidaan täydentää tarvittaessa hankkeen kuluessa. Sairaanhoitopiiri kutsuu koolle hankkeen ohjausryhmän hankkeen alkuvaiheessa. Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Olli Wanne toimii ohjausryhmän puheenjohtajana. Projektisihteeri toimii ohjausryhmän sihteerinä. Ohjausryhmän tehtävänä on Ohjata, kehittää ja arvioida hankkeen toimintatapoja ja sisältöä; Tarkistaa kehittämisosioiden hankesuunnitelmien muutokset; Tehdä tarvittaessa muutosesityksiä Lounais-Suomen aluehallintovirastolle ja ministeriölle hankkeelle asetetuista tavoitteista ja sisällöistä; Seurata kustannusarviossa pysymistä ja edistää yhteistyötä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuotosten hyödyntämiseksi; Raportoida toiminnastaan Länsi-Suomen Kaste-aluejohtoryhmälle; Hoitaa muut hallinnoivan tahon ohjausryhmälle hankkeen aikana määrittelemät tehtävät. Ohjausryhmän tehtävänä on huolehtia siitä, että jokainen hankkeen rahoitukseen osallistuva taho saa vastinetta panostukselleen.

82 7. PROJEKTIN HENKILÖSTÖ Projektipäällikkö Hallinnoija valitsee hankkeen projektipäällikön, joka on työsuhteessa Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Projektipäällikkö toimii koko hankealueella. Projektipäällikkö koordinoi hanketta tavoitteiden ja kustannusarvion mukaisesti; seuraa ja ohjaa kehittämisosioiden toimintaa hankesuunnitelman mukaisesti; varmistaa yhteistyön hankkeessa ja tukee verkostoitumista; laatii hankkeeseen liittyviä suunnitelmia ja strategioita; tekee yhteistyötä ja verkostoituu valtakunnallisesti samanlaista kehittämistyötä tekevien kanssa; vastaa hankkeen kokonaisraportoinnista; vastaa yhteistyöstä KASTE-ohjelmassa nimettyjen asiantuntijoiden kanssa; on vastuussa yhteydenpidosta sosiaali- ja terveysministeriöön ja Lounais-Suomen aluehallintovirastoon; vastaa sosiaali- ja terveysministeriön sekä aluehallintoviraston viestien ja ohjeistuksen välittämisestä kehittämisosioiden toteuttajille; vastaa hankkeen yleisestä tiedottamisesta; sekä vastaa muista hankkeen onnistumisen kannalta välttämättömistä tehtävistä. Projektisihteeri Hallinnoija palkkaa projektiin projektisihteerin. Projektisihteeri vastaa taloushallintoon liittyvistä tehtävistä; vastaa asiakirjahallinnosta; tiedottaa ja markkinoi hanketta, sekä ylläpitää www-sivuja; toimii koulutussihteerinä; huolehtii omalta osaltaan hankintoihin liittyvistä tehtävistä (esimerkiksi kilpailutus); opastaa kehittämisosioiden toteuttajia em. tehtävissä, sekä vastaa muista hankkeen edellyttämistä tehtävistä. Kehittämisosioiden henkilöstö Kehittämisosioita toteuttavat tahot vastaavat oman kehittämisosionsa hankehenkilöstön rekrytoinnista ja työnjohdosta omien käytäntöjensä mukaisesti. Kehittämisosioiden hanketyöntekijät vastaavat omalta osaltaan hankkeen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä tarkistetussa talousarviossa pysymisestä. Projektityöntekijöiden kehittämistyö ei saa sisältää yksin tehtävää asiakastyötä muutoin kuin silloin, kun siihen sisältyy erityinen kehittämistehtävä. Projektityöllä ei saa korvata organisaation normaalia perustyötä. Projektipäälliköllä on oikeus valvoa ja ohjeistaa kehittämisosioiden hankehenkilöstöä, jotta kehittämisosio toteutetaan hankesuunnitelman ja rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Kehittämisosioiden hanketyöntekijät raportoivat projektipäällikölle tekemästään työstä. He toimittavat projektipäällikölle tarvittavat kirjalliset selvitykset erikseen sovittavina määräaikoina, esimerkiksi maksatushakemuksen ja valtionavustusselvityksen yhteydessä. Projektipäällikön kanssa on neuvoteltava mm. merkittävistä hankinnoista, koulutuksista ja muutoksista hankesuunnitelmaan.

83 8. ASIAKIRJAHALLINTO Kehittämisosiota toteuttavan tahon (kunta, kuntayhtymä, yhteistoiminta-alue) vastuulla on mm. huolehtia kehittämisosiota koskevan asiakirja-aineiston säilyttämisestä rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Kehittämisosiota koskevaa asiakirja-aineistoa ovat mm. kehittämisosion kirjanpidon materiaali (pääkirjat ja tuloslaskelmat) kehittämisosion maksatushakemusaineisto o hankkeen menot ja rahoitus-lomake ja siihen sisältyvä kirjanpito o hankkeen menot ja rahoitus-lomakkeen liite (lomake) o henkilöstömenot selvitys: palkansaajan nimi, asema ja kuvaus tehdystä työstä, palkanmaksun ajanjakso, prosentuaalinen työaika, maksettu palkkasumma (eriteltynä palkka ja sivukulujen osuus) (lomake) o selvitys asiantuntijapalveluista ja palkkioista o selvitystä koulutuksista: Nimi, kohderyhmä, tavoite, ajankohta, osallistujat o väliraportit o loppuraportti laskut, joita täydennetään tarvittaessa liitteillä (esim. tarjoilulaskuihin liitettävä ohjelma ja osallistujalista) tositteet, joita täydennetään tarvittaessa liitteillä matkalaskut, joihin liitetään kuitit ja ohjelmat hankinta-asiakirjat (tarjouspyynnöt, tarjoukset ja hankintapäätökset) kehittämisosion projekti/tukiryhmän kokousten asialistat ja muistiot liitteineen kehittämisosiossa järjestettyjen koulutusten ohjelmat ja osallistujalistat projektityöntekijän työajan seurantalomake ja hankepäiväkirja (esimiehen allekirjoittamat) tarkennetut hanke- ja koulutussuunnitelmat sekä kehittämisosiossa laaditut raportit sekä edellä mainittuihin liittyvät liitteet. Hallinnoijalle toimitetaan lisäksi arkistoitavaksi: kopiot hankinta-asiakirjoista (tarjouspyynnöt, tarjoukset, hankintapäätökset) koulutusohjelmat, joihin hanketyöntekijä on osallistunut

84 KASTE-HANKKEIDEN VIESTINTÄ JA KOULUTUKSET 11 Viestintä Kaste -logoa tulee käyttää kaikissa hankkeen toimintaan liittyvissä asiakirjoissa, raporteissa, diaesityksissä, koulutusohjelmissa, kutsuissa, esitteissä, lehti-ilmoittelussa tms. aineistossa. Projektisihteeri laatii mm. esite- ja posteri-pohjat, joita käytetään kaikissa kehittämisosioissa. Satakunnan sairaanhoitopiirin internet-sivut toimivat hankkeen pääviestintäkanavana: Kehittämisosioiden toteuttajat voivat linkittää hankesivut omille internet-sivuilleen. Internet-sivuille laitettava aineisto toimitetaan projektisihteerille erillisen ohjeen mukaisesti. Kehittämisosioiden hanketyöntekijöiden on huolehdittava tarvittavien tietojen laittamisesta THL:n ylläpitämille sivuille Projektisihteeri laatii erillisen ohjeen Innokylään laitettavasta aineistosta. Koulutukset Hankkeen järjestämien koulutusten tulee olla suunnattuja pääasiassa kuntatoimijoille. Niihin saa kuitenkin osallistua myös hankkeen yhteistyökumppaneita ja muita toimijoita, mutta etusijalla ovat hanketoimijat. Kehittämisosioiden järjestämistä koulutuksissa ja tapahtumissa esiintyvien asiantuntijoiden diaesitykset julkaistaan hankkeen kotisivuilla, mistä tulee ilmoittaa asiantuntijalle etukäteen. Hankerahoituksella järjestetyissä koulutuksissa ja tapahtumissa on kerättävä osallistujalista, joka liitetään koulutuksesta aiheutuneisiin ostolaskuihin (mm. tarjoilu- ja tilavuokralaskuihin). 10. HANKETTA OHJAAVAT ASIAKIRJAT STM:n päätös: STM/3473/2013 Valtionavustuksen myöntäminen kehittämishankkeeseen STM julkaisuja 2012:18 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset HANKEOPAS Sopimus Pois Syrjästä Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta Palkkakustannusten hyväksyttävyys ja todentaminen Kaste hankkeissa, STM/5134/2012/ Valtionavustusta saaneiden kehittämishankkeiden tilintarkastus ja asiakirjojen säilytys STM Lounais-Suomen aluehallintoviraston ohjauskirje

85 HANKETIIVISTELMÄ POIS SYRJÄSTÄ -HANKE Pois syrjästä Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hankkeen päämääränä on ehkäistä lasten tai nuorten syrjäytymiskehitys peruspalveluja kehittämällä. Lähtökohtana on ennaltaehkäisy ja keskittyminen varhaisiin interventioihin. Hankkeen myötä lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin tartutaan mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä Satakunnan alueen kunnilla sekä Salon kaupungilla Varsinais-Suomessa on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin ja kuntien organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta matalankynnyksen yhteistyötä. Laajempana tavoitteena on, että käyttöönotetut käytänteet ja toimintamenetelmät olisivat siirrettävissä kattavasti myös muihin kaupunkeihin ja kuntiin. Hankeen kohderyhmänä ovat perheet, lapset ja nuoret. Hankkeen tavoitteet palvelevat myös tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyötä. Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa kehittämisteemaa, jotka ovat verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy. Hankkeessa juurrutetaan jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, hyödynnetään aiempien hankkeiden tuotoksia ja tarvittaessa kehitetään uusia malleja. Hankkeelle on asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista, ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä. 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lapsen, nuorten ja perheiden avuntarpeen varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta. 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneiden ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien estämiseksi. 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. 6. Ottaa käyttöön malleja tukemaan vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. 7. Kehittää matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita koulu- ja ylisukupolvisten ongelmien tueksi 8. Koordinoida alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. 9. Osaamisen lisääminen 10. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Hankkeen taustalla on tietoisuus siitä, että kunnissa on monenlaisia palveluita lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi, mutta palvelut ovat usein hajanaisia ja eri hallintokuntien alle asettuvia. Vakavasti sairaiden vanhempien lasten psykososiaalinen tuki on myös nykyisellään riittämätöntä. Tuen puuttuminen johtaa sekä psyykkisesti että somaattisesti pitkäaikaissairaiden vanhempien lapsilla pahoinvoinnin ylisukupolviseen siirtymiseen. Lisäksi lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut koko maassa, ja myös hankkeeseen osallistuvissa kunnissa. Varhaiseen tukeen on siis tarve olemassa. Esimerkiksi pitkittyneisiin ja toistuviin koulupoissaoloihin on tartuttava nopeasti. Lasten ja nuorten hyvinvointiin, ja esimerkiksi opiskelujen sujumiseen, vaikuttavat keskeisesti kokemukset elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta tuesta. Perheen hyvinvointi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen ja nuoren kokemuksiin elämänhallinnasta, sosiaalisesta tuesta ja omista voimavaroista. Hankeen odotetut vaikutukset ovat seuraavat: Sosiaali- ja terveyspalvelut kohdistuvat paremmin niitä tarvitseville perheille, lapsille ja nuorille. Hoidon ja palvelujen arviointi, ja oikea-aikaisuus on parantunut, ennaltaehkäisy tehostunut. Lasten ja nuorten syrjäytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytymiskierre vähenee, kun ammattilaiset tunnistavat varhain perheiden avuntarpeen.

86 Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa ympärillä olevat verkostot ovat vahvistuneet. Vanhemmuutta on tuettu niin, että vanhemmat ovat kyenneet ottamaan vahvemman vastuun lapsista ja nuorista. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus lisääntyy ja he ovat itse mukana kehittämässä hyvinvoivaa elinympäristöä Henkilöstön osaaminen verkostomaisesta yhteistyöstä on kasvanut ja henkilöstöllä on yhteiset toimintamallit käytössä. Tarjottavat moniammatilliset palvelut ovat nivoutuneet yhteen matalan kynnyksen periaatteella ja eri toimijat osaavat arvioida varhaisessa vaiheessa lapsen, nuoren tai vanhempien tuen tarpeen. Palveluiden kustannustehokkuus ja -vaikuttavuus lisääntyvät. On löydetty ja käyttöönotettu malleja, joilla tuetaan vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Koulukieltäytymiset ja koulusta erottamiset ovat vähentyneet. Mielenterveyden ongelmia ratkaistaan ehkäisevillä toimilla ja korjaavat toimenpiteet ovat vähentyneet. Lasten ja nuorten huostaanotot ja sijoitukset ovat vähentyneet. Alaikäisten ehkäisevä päihdetyö on koordinoitua ja päihteidenkäyttö sekä rikollisuus ovat vähentyneet. Pois syrjästä -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima ja hankkeen rahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat Hankkeen toteuttamisaika on Hankkeessa ovat mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen kunnat sekä Rauma, Säkylä ja Salo.

87 LUONNOS POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmässä x.x.2014 Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 1(9)

88 SISÄLTÖ: 1. Johdanto Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus Kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien itse järjestämä koulutus Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä... 6 Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 2(9)

89 Johdanto Koulutussuunnitelman tarkoituksena on linjata Pois syrjästä -hankkeen kautta järjestettävän koulutuksen pääsisällöt, kohderyhmät ja toteuttamistapa. Hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen peruspalveluja kehittämällä. Hankkeen myötä lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin tartutaan mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Koulutuksella vahvistetaan peruspalveluiden työntekijöiden verkostomaisen yhteistyön osaamista ja tuetaan hyviin käytäntöihin tai näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöön ottamista. Hankkeen sisältöön ja toteuttamistapaan voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilla Koulutussuunnitelma on perusta koko hankeaikana toteutettavalle koulutukselle, mutta suunnitelmaa varaudutaan tarkentamaan ja uudelleen suuntaamaan hankkeen aikana ja etenkin hankkeen lähtöarviointien tulosten perusteella sekä tarvittaessa muutoinkin hankkeen aikana. Hankkeen työntekijät toteuttavat ja seuraavat koulutuksen toteutumista ja tekevät hankkeen aikana sekä sen lopulla itsearviointiin pohjautuvan arvioinnin koulutuksen onnistumisesta. Koulutuksien onnistumisen arviointiin osallistetaan myös koulutukseen osallistujat. Koulutussuunnitelman toisessa luvussa kuvataan hankesuunnitelman antamat suuntaviivat koulutukselle. Kolmannessa luvussa linjataan hankkeen yhteisestä rahoitusosuudesta järjestettävän koulutuksen sisältö ja koulutuksen järjestämisen pääperiaatteet. Neljännessä luvussa kuvataan kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien omasta rahoituksestaan järjestämien koulutusten suuntaviivat. Viimeisessä luvussa on kuvattu koulutuksen kohderyhmät sekä koko hankkeen teema-alueen kattava koulutustarjotin, josta kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien työntekijät voivat poimia kehittämisen tueksi oleellisimmat aihealueet. 2. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa kehittämisosiota, jotka koskevat hankkeen kaikkia toimenpiteitä ja tavoitteita. Hankkeen kehittämisosiot ovat verkostomaisen yhteistyön kehittäminen sekä ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy. Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä hankkeesen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankkeen keskeisenä työskentelytapana on luoda uusia verkostomaisia toimintatapoja kuntien peruspalveluiden työn tukemiseksi niin, että perheet, lapset ja vanhemmat saavat varhaisessa vaiheessa moniammatillista matalakynnyksen apua. Tavoitteena on myös kehittää tai käyttöön ottaa jo hyväksi havaittuja toimintamenetelmiä perheiden, lasten ja nuorten tukemiseksi. Koko hankkeen johtavana ajatuksena kaikissa toiminnoissa on perheiden, lasten ja nuorten osallistaminen. Tästä syystä myös osa hanketta edistävistä koulutuksista ovat yhteisiä molemmille kehittämisosioille. Hankkeessa on yhteensä seitsemän hanketyöntekijää niin, että Raumalla, Säkylässä ja Salossa on omat kehittämisosionsa hanketyöntekijöineen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen muut kunnat ovat hankkeessa mukana sairaanhoitopiirivetoisesti. Sairaanhoitopiirin alueella toteutetaan molempia kehittämisosioita yhteensä neljän hanketyöntekijän avulla. Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio Hankkeen pääasiallisena työskentelytapana on verkostomaisen yhteistyön kehittämisen osalta osallistua ja tukea kuntien lasten ja nuorten parissa toimivia työntekijöitä verkostojen luomisessa sekä niiden toteutumisessa. Tavoitteena on, että jo varhaisessa vaiheessa, huolen herättyä, lapsen ympärillä peruspalveluissa toimivat eri hallintokuntien työntekijät osaisivat koota tarkoituksenmukaisia verkostoja perheitä, lapsia ja nuoria osallistamalla. Varhaisen puuttumisen ja yli hallintokuntien tehtävässä yhteistyössä vältetään päällekkäisyyksiä, toteutetaan yhden luukun periaatetta, säästetään resursseja ja vältetään tai vähennetään kalliita, perheitä kuormittavia korjaavia toimenpiteitä (esim.lastensuojelun toimet tai erikoissairaanhoidon palvelut). Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 3(9)

90 Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosion toteutumiseksi järjestetään verkostotyöskentelyn osaamista tukevia yli hallintokuntien yltäviä koulutuksia. Lisäksi kunnan toimijoille järjestetään tarveharkinnan mukaan tätä työskentelytapaa tukevia muita koulutuksia, jotta hyvien käytäntöjen malleja voidaan ottaa käyttöön ja juurruttaa. Koulutusten lisäksi työskentelytapana on yhdessä tekemällä oppimista sekä mentorointia (esimerkiksi hanketyöntekijät keskenään, kunnan toimijat keskenään). Koulutuksia suunnataan myös tarpeen mukaan vanhemmille tai lasten huoltajille vanhemmuuden tukemiseksi sekä nuorille tiedon lisäämiseksi (esim. päihteet, terveystottumukset, hyvinvointi). Kehitettävästä toiminnasta tulee koulutusten ja mallien luomisen kautta sekä suunnitelmallisen juurruttamisen tuloksena systemaattista. Käyttöön otetut työmenetelmät ja toimintatavat sisällytetään koko asiakas- tai potilastyötä tekevän henkilöstön osaamissalkkuun. Ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Hankkeen lähtökohtaisena työskentelytapana ylisukupolvisten ongelmien katkaisemiseksi on Lapset puheeksi -mallin juurruttaminen erikoissairaanhoidossa sekä peruspalveluissa lapsen ja nuoren lähellä toimivien osalta. Tavoitteena on, että vakavasti aikuisen sairaan lapset huomioidaan varhain, jo heti aikuisen sairastuttua. Vakavasti sairastuneita aikuisia hoidetaan ainakin sairauden alkuvaiheessa erikoissairaanhoidossa ja lapset tulisi huomioida jo tässä vaiheessa. Lapset elävät ja toimivat yleensä aikuisen sairastuttua omassa kotikunnassaan peruspalveluiden parissa ja siksi yhteistyön ja selkeiden toimintamenetelmien luominen erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen välillä on ensiarvoisen tärkeää onnistuneelle lapsen tukemiselle. Peruspalveluiden osalta tämä edellyttää osaamisen lisäksi verkostomaisen työskentelytavan toimivuutta. Lapsen tai nuoren lähiympäristöön saattaa kuulua kolmannen sektorin toimijoita tai niiden käytön mahdollisuus saattaa tukea lapsen hyvinvointia häntä hoitavan aikuisen sairastuttua vakavasti. Tästä syystä hankkeessa on syytä huomioida myös kunnassa olevat kolmannnen sektorin toimijat (järjestöt, seurakunta). Ylisukupolvisten ongelmien katkaisemiseksi järjestetään verkostotyöskentelyn osaamista tukevia yli hallintokuntien yltäviä koulutuksia. Lisäksi erikoissairaanhoidon työntekijöille ja kunnan toimijoille järjestetään Lapset puheeksi -mallin koulutusta. Kehittämistyö ja koulutus aloitetaan erikoissairaanhoidossa onkologian ja aikuispsykiatrian yksiköissä. Kuntatoimijoiden osalta toimintaa lähdetään kehittämään niissä kunnissa, jotka ilmaisevat kiinnostuksensa kevään ja kesän 2014 aikana. Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä Satakunnan kunnissa toimintamalli on käytössä kaikissa kunnissa. Koulutusten lisäksi työskentelytapana on yhdessä tekemällä oppimista kunnan toimijoiden, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kesken. Yliskupolvisten ongelmien katkaisemiseksi koulutuksia suunnataan myös kolmannen sektorin edustajille, jotta lapsen tukemiseksi löydettäisi erilaisia toimintamalleja hänen omassa elinympäristössään. Tällaista toimintaa kuntatyöntekijöiden ja järjestöjen kesken voisi olla esimerkiksi tukikummitoiminta. Myös vanhemmille tai lasten huoltajille voidaan järjestää koulutusta, jotta vanhemmat osaavat omalta osaltaan ottaa vakava sairaus puheeksi lapsensa kanssa. Lapsille ja nuorille voidaan myös tarvittaessa järjestää koulutustilaisuuksia tai ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on ymmärryksen ja tiedon lisääminen vanhemman vakavasta sairaudesta. Näissä tilaisuuksissa tai ryhmissä voi tavoitteena olla myös vaikean asian käsittely. Ryhmätoimintamallia voidaan kehittää myös sellaiseksi, että sekä aikuinen että lapsi toimivat ryhmissä yhdessä. Tavoitteena on, että tästä toiminnasta tulee koulutusten ja mallien luomisten kautta systemaattista toimintaa niin erikoissairaanhoidossa kuin peruspalveluissakin. Käyttöön otetut työmenetelmät ja toimintatavat sisällytetään niille toimijoille, jotka kuuluvat lasten ja nuorten lähiympäristön toimijoihin (esim. sosiaalitoimi, varhaiskasvatus, sivistystoimi, terveydenhuolto, vapaa-ajantoimi ja kolmas sektori). Hanketyöntekijät Hanketyöntekijöiden koulutus vaihtelee kehittämisosioiden painopistealueiden sekä oman osaamisen mukaan. Hanketyöntekijöiden koulutus on pitkälti sisällöllisesti samaa kuin mitä kehittämisosioiden koulutus pitää sisällään. Lisäksi hanketyöntekijöiden tulee tarvittaessa varmistaa osaamisensa hankehallinnointiin liittyvissä asioissa kuten arvioinnista ja raportoinnista. Pois syrjästä -hankkeen yhtenä tavoitteena on hyväksi käyttää jo olemassa olevia hyviä käytänteitä Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 4(9)

91 ja toimintamenetelmiä ja juurruttaa niitä osaksi peruspalveluita. Tämä voi edellyttää hanketyöntekijöiltä joitakin opintokäyntejä sekä benchmarking tyyppistä oppimista. Koulutuksen toteuttamisen yleiset periaatteet Koulutuksissa pyritään välttämään päällekkäisyyksiä ja hankkeen kehittämisosiot suunnittelevat ja toteuttavat koulutuksia myös yhdessä. Hanke verkostoituu muiden Suomessa käynnissä olevien vastaavien hankkeiden kanssa, hankkeeseen sitoutuneiden yhteistyötahojen kanssa ja tekee yhteistyötä muiden alueella toteutettavien saman aihepiirin hankkeiden kanssa. Koulutustilaisuuksia voidaan järjestää myös osin Kaste-hankkeiden yhteistyönä. Hanke hankkii tarvittaessa koulutuksiin ulkopuolista osaamista ja konsultaatioasiantuntemusta. Osa koulutuksista toteutetaan kuntien ja erikoissairaanhoidon omaa osaamista hyödyntäen. 3. Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus Hankkeen yhteiseen osuuteen on varattu eur määräraha koulutuksen järjestämiseen sekä noin eur asiantuntijapalveluihin. Osa asiantuntijapalveluihin varatusta rahasta käytetään koulutuksen muodossa. Tästä määrärahasta esitetään varattavaksi eur sekä hankkeen aloitus- että päätösseminaarin järjestämiseen ja eur projektipäällikön ja -sihteerin koulutukseen. Hankkeeseen on laadittu koulutuksen pääteemoista yhteinen koulutustarjotin, jonka mukaista koulutusta hyväksytään yhteisen osan rahoilla kustannettavaksi. Kukin kehittämisosio voi valita yhteisestä koulutusrahasta varatun määrärahan puitteissa tarjottimelta itselleen sopivaa koulutusta. Koulutustarjotinta ja tätä suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa lähtöarviointien ja osaamiskartoituskyselyjen jälkeen sekä tarvittaessa muutoinkin hankkeen aikana. Jokainen kehittämisosio tekee itse osaamiskartoituksen sekä koulutussuunnitelman sitä varten lähetetyn koulutussuunnitelmamallin mukaisesti. Kehittämisosioiden suunnitelmat liitetään osaksi tätä koulutussuunnitelmaa. Yhteisestä koulutusrahasta voidaan hyväksyä seuraavien sisältöalueiden koulutuksia: 1. Verkostomainen työskentely/ Verkosto-osaaminen 2. Asiakkaan osallisuuden mahdollistavien menetelmien koulutus 3. Varhaisen tukemisen tai huolen puheeksi ottamisen koulutus 4. Lapset puheeksi -koulutus 5. Omin jaloin malli 6. Motivoiva haastattelu ja muut motivointimenetelmät ja taidot 7. Aihealueiden tiedolliseen lisäämiseen liittyvä koulutus (päihteet, nuorten mielenterveys) 8. Lapsen tukemiseksi kehitettävät/juurrutettavat toimintamallit esim. tukikummimalli Lisäksi kehittämisosioille annetaan seuraava ohje: Kehittämisosioiden yleisen osuuden talousarviosta maksettavat koulutukset järjestetään pääsääntöisesti yhteistyössä projektisihteerin kanssa projektipäällikön hyväksyttyä koulutuksen. Koulutuksen jälkeen toimipaikoissa suositellaan otettavaksi koulutusasia esille siten, että voidaan sopia uusien työkäytäntöjen käyttöön otosta. Kokemuskouluttajien käyttöä pidetään suositeltavana. Kustannusten kokonaisjako on sitova, mutta vuositasolla siitä voidaan poiketa. Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 5(9)

92 Kehittämisosioiden itse järjestämä koulutus Kehittämisosiot voivat varata oman budjettinsa puitteissa haluamansa määrärahan omaan koulutukseen. Valtionavustukseen sisältyvien ohjeiden mukaisesti koulutus ei saa olla kuitenkaan lakisääteistä täydennyskoulutusta tai työnohjausta. Kehittämisosiot laativat omat koulutussuunnitelmansa annetun ohjeen mukaisesti vuoden 2014 toukokuun loppuun mennessä. Koulutussuunnitelmissa otetaan kantaa sekä hankkeen puolesta järjestettäväksi toivottuun että omalla järjestämisvastuulla olevan koulutuksen sisältöön. Kehittämisosiot tekevät lisäksi kevään 2014 ja syksyn 2014 aikana lähtötilannearvioita ja sitä kautta myös henkilöstön ja kohderyhmien osaamiskartoituksia. Näiden arviointien pohjalta koulutussuunnitelmia voidaan myös tarkastaa. Koulutuskokonaisuus muodostuu siis kehittämisosioiden omista lähtökohdista hankkeen yhteisen määrärahan ja kehittämisosioiden oman määrärahan turvin järjestetyn koulutuksen yhdistelmänä. 5. Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä Konkreettinen toiminta vaatii hankkeessa läpileikkaavasti toteutettaviksi suunniteltuja koulutussisältöjä ja toteutusmalleja. Tässä on kuvattu lyhyesti koulutuksen pääkohderyhmät, koulutussisällöt sekä toteutuksen malli. Luvun tarkoituksena on antaa konkreettisia esimerkkejä koulutuksen kohdentamisen vaihtoehdoista. KOULUTUSTEN KOHDERYHMÄT: 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyväksi toimivat peruspalveluiden toimijat; sivistystoimi, varhaiskasvatus, terveys ja sosiaalipalvelut, nuoriso, liikunta- ja vapaa-ajantoimi 2. Erikoissairaanhoito 3. Kolmas sektori kuten järjestöt ja seurakunnat. Koulutusten järjestävä taho ja rahoitus ovat vielä päättämättä. Hankkeen onnistumiseksi on välttämätöntä kouluttaa myös kolmatta sektoria sekä seurakuntien työntekijöitä ja/ tai vapaaehtoisia. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin voi osallistua myös järjestöjen edustajia, mikäli koulutustilaisuuksiin on jäänyt vapaita paikkoja. 4. Vanhemmat, lapset ja nuoret Koulutusten järjestävä taho ja rahoitus ovat vielä päättämättä. Kohderyhmän koulutukset ovat hankkeen onnistumisen kannalta tärkeitä. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin voi osallistua myös vanhempia, nuoria tai lapsia, mikäli koulutustilaisuuksiin on jäänyt vapaita paikkoja. 5. Hanketyöntekijät Kuntatoimijat ja erikoissairaanhoito - Verkostomaisen yhteistyön osaaminen - Asiakkaan osallistaminen - Vuorovaikutustaidot, asiakkaan aito kohtaaminen - Varhainen havainnointi - Käyttöön otettavien toimintamallien hallinta - Hankkeen asiasisältöjen hallinta (päihdetyö, mielenterveysosaaminen, asiakkaan kohtaaminen, varhainen puuttuminen) Koulutuksen kohderyhmä: Kuntatoimijat ja erikoissairaanhoito Koulutus Koulutusmuoto Osaamisen kehittyminen Verkostomainen yhteistyö Seminaarit Case-työskentelyt Ryhmätyöskentelyt Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä sekä ymmärrys Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 6(9)

93 Asiakkaan osallistaminen Vuorovaikutustaidot Varhainen havainnointi Asiasisällön hallinta Toimintamenetelmät Luennot Harjoitukset (case) Kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentely hankkeen aikana Luennot Harjoitus Luennot Eri toimintamenetelmien koulutus Case-harjoittelut keskinäisten yhteistyömallien juurruttamiseksi Luennot; päihteet, mielenterveys, sairastaminen Kokemusasiantuntijoilta oppiminen Luennot Benchmarking perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Yhteistyö ja verkostomainen työskentely tulee luonnolliseksi työtavaksi Asiakkaat otetaan luonnolliseksi kanssatoimijaksi ja asiakkaat nähdään tärkeänä ja luonnollisena osana verkostotoimintaa oman elämänsä asiantuntijana Asiakkaan aito kohtaaminen asiakkaan elämäntilanteesta lähtien/ aito kuunteleminen Varhainen havainnointi tulee luonnolliseksi työskentelytavaksi. Erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa on luotuna valmiit sisäiset toimintamallit sekä keskinäiset yhteistyömallit niin, että varhainen havainnointi ja interventiot toimivat jokaisen perheen kohdalla Lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimivilla työntekijöillä on ajantasaiset ja riittävät tiedot esim. päihteistä ja mielenterveydestä Toimijat osaavat käyttää ja heillä on riittävä tieto käyttöönotetuista malleista ja niiden käyttömahdollisuuksista Kolmas sektori ja seurakunnat - Verkostomainen yhteistyö - Varhainen havainnointi ja varhaisessa vaiheessa puuttuminen - Tukikummitoiminta Koulutuksen kohderyhmä: Kolmas sektori ja seurakunnat Verkostomainen yhteistyö Seminaarit, Case työskentely/ Ryhmätyöskentelyt Varhainen havainnointi Asiasisältö osaaminen Tukikummimalli Luennot Eri menetelmät Luennot Eri menetelmät Benchmarking Kokemusasiantuntijoilta Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä sekä ymmärrys perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Yhteistyö ja verkostomainen työskentely tulee luonnolliseksi toimintatavaksi Varhainen havainnointi tulee luonnolliseksi työskentelytavaksi. Peruspalveluissa ja kolmannen sektorin osalta on luotuna valmiit keskinäiset yhteistyömallit niin, että varhainen havainnointi toimii jokaisen perheen kohdalla. Lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimivilla työntekijöillä on ajantasaiset ja riittävät tiedot esim. päihteistä ja mielenterveydestä Toimijoilla on osaamista käytettävistä Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 7(9)

94 oppiminen toimintamalleista Vanhemmat, lapset, nuoret - Vanhemmuuteen kasvaminen - Terveysymmärryksen lisääminen nuorille ja lapsille - Päihdetietous - Lasten ja nuorten mielenterveystietous vanhemmille - Muut lasten tai nuorten elämään liittyvät kysymykset (esim. some) - Koulutuksen kohderyhmä: vanhemmat, lapset ja nuoret Vanhemmuuteen kasvaminen Luennot Ryhmät Keskustelutilaisuudet kuten vanhempainillat Vertaistuki Terveysymmärrys Päihdetietous Mielenterveystietous Muut keskeiset kysymykset lasten ja nuorten elämässä Luennot Keskustelutilaisuudet Luennot, Keskustelutilaisuudet Ryhmätyöt Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen Vanhempien tieto vanhemmuudesta kasvaa sekä rohkeus ja varmuus toimia vanhempana lisääntyvät. Vanhempien ymmärrys lapsuudesta ja nuoruudesta kasvaa sekä ymmärrys omasta mahdollisuudesta katkaista ylisukupolviset ongelmat. Nuorten ja lasten terveysymmärrys ja itsensä arvostaminen kasvavat Vanhempien, lasten ja nuorten asiatietous ja ymmärrys hankkeen keskeisistä asiasisällöistä lisääntyy Hanketyöntekijät - Arviointikoulutus - Raportointitaidot - Pedagogiset taidot - Hankkeen asiasisältöjen ja toimintamallien hallinta - Verkostomainen yhteistyö Koulutuksen kohderyhmä: Hanketyöntekijät Arviointiosaaminen Raportointiosaaminen Yhteistyötaidot Pedagogiset taidot Asiasisältö osaaminen Toimintamallit Verkosto-osaaminen Luennot Vertaistuki Luennot Harjoitukset Vertaistuki Luennot Keskustelutilaisuudet Ryhmätyöt Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen Seminaarit Casetyöskentely/ ryhmätyöskentely Työntekijöillä on riittävä hallinnollinen osaaminen hankkeen läpiviemiseksi. Hankkeen läpiviemiseksi ja eri ryhmien motivoimiseksi tarvittavat pedagogiset taidot esimerkiksi tiedon haussa, kouluttamisessa. Työntekijöillä on riittävä ja ajantasainen tieto hankkeen asiasisällöistä. Työntekijät ymmärtävät käytettävien toimintamallien pääperiaatteet ja niiden käyttömahdollisuudet. Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä ja perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 8(9)

95 heidän työskentelylähtökohdistaan. Työntekijät osaavat yhteistyöhön ja verkostomaiseen työskentelyyn tukemisen ja ohjaamisen. MUUTA: Koulutustarpeen arvioinnissa on arvioitava kohderyhmästä riippuen koulutukseen käytettävät tuntimäärät Hankkeen onnistumisen kannalta suuri merkitys on organisaation osaamis- ja motivaatiotilalla ja se tulee kartoittaa koulutusta suunniteltaessa Koulutustarjonta on suurta ja myös koulutushalukkuus varmasti ainakin osalla kohderyhmistä. Tästä syystä priorisointi on tärkeää Koulutuksen toteutuksessa käytetään innovatiivisia ratkaisuja, erilaiset vertaisoppimistilanteet, benchmarking ja muunlaiset menetelmäkoulutukset pienryhmissä. Lisäksi tiedon jakaminen ja ajan säästäminen niin, että kun yksi käy koulutuksessa, niin hän levittää ympärilleen koulutuksesta saatua tietoa. Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 9(9)

96 LUONNOS POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa X.X.2014

97 2(12) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO - Arvioinnin kohde ja tarkoitus ARVIOINTIKYSYMYKSET - Mitä ja miten arvioidaan? Hankkeessa kehitettävien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten arviointi Hankkeen kohderyhmien osallisuuden arviointi Osaamisen kasvun arviointi Palvelumallien hyödynnettävyyden arviointi Arvioinnin vaiheet Lähtötila-arviointi Väliarvioinnit Loppuarviointi Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi... 10

98 3(12) 1 JOHDANTO - Arvioinnin kohde ja tarkoitus Arvioinnin kohde on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima Pois syrjästä -hanke. Hankkeen rahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja sen toteuttamisaika on Hankkeessa ovat mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen kunnat sekä Rauma, Säkylä ja Salo. Hankkeen päätavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen peruspalveluja kehittämällä. Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä Satakunnan alueen kunnilla sekä Salon kaupungilla Varsinais-Suomessa on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin ja kuntien organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta matalankynnyksen yhteistyötä. Laajempana tavoitteena on, että käyttöönotetut käytänteet ja mallit olisivat siirrettävissä kattavasti myös muihin kaupunkeihin ja kuntiin. Hankeen kohderyhmänä ovat perheet, lapset ja nuoret. Hankekokonaisuudelle asetetut tavoitteet ovat seuraavat: - verkostomaisen yhteistyön kehittäminen - ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy Tavoitteiden osatavoitteet hankkeen alueellisissa kehittämisosioissa on esitetty taulukossa 1. Hankeen odotetut vaikutukset ovat seuraavat: Sosiaali- ja terveyspalvelut kohdistuvat paremmin niitä tarvitseville perheille, lapsille ja nuorille. Hoidon ja palvelujen arviointi, ja oikea-aikaisuus on parantunut, ennaltaehkäisy tehostunut. Lasten ja nuorten syrjäytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytymiskierre vähenee, kun ammattilaiset tunnistavat varhain perheiden avuntarpeen. Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa ympärillä olevat verkostot ovat vahvistuneet. Vanhemmuutta on tuettu niin, että vanhemmat ovat kyenneet ottamaan vahvemman vastuun lapsista ja nuorista. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus lisääntyy ja he ovat itse mukana kehittämässä hyvinvoivaa elinympäristöä Henkilöstön osaaminen verkostomaisesta yhteistyöstä on kasvanut ja henkilöstöllä on yhteiset toimintamallit käytössä. Tarjottavat moniammatilliset palvelut ovat nivoutuneet yhteen matalan kynnyksen periaatteella ja eri toimijat osaavat arvioida varhaisessa vaiheessa lapsen, nuoren tai vanhempien tuen tarpeen. Palveluiden kustannustehokkuus ja -vaikuttavuus lisääntyvät. On löydetty ja käyttöönotettu malleja, joilla tuetaan vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Koulukieltäytymiset ja koulusta erottamiset ovat vähentyneet. Mielenterveyden ongelmia ratkaistaan ehkäisevillä toimilla ja korjaavat toimenpiteet ovat vähentyneet.

99 4(12) Lasten ja nuorten huostaanotot ja sijoitukset ovat vähentyneet. Alaikäisten ehkäisevä päihdetyö on koordinoitua ja päihteidenkäyttö sekä rikollisuus ovat vähentyneet. Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden työtä antamalla ajantasaista palautetta työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeen arviointi toteutetaan prosessiarviointina, jolloin arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on ohjata kehittämistä laadullisen seuranta- ja arviointitiedon avulla koko hankkeen ajan. Näin saadaan vastauksia siihen, ollaanko kehittämisessä menossa oikeaan suuntaan. Arvioinnin kautta haetaan myös perusteita luotavien toimintamallien hyödyistä ja kustannusvaikutuksista, ja lisätään siten edellytyksiä juurruttaa hankkeen luomia palveluja, toimintamalleja ja työkäytäntöjä osaksi kuntien palveluja. Arviointi kohdistuu sekä hankkeen toteuttamisprosessiin että hankkeen tuloksiin. Erityisinä arviointikohteina ovat: - hankkeessa kehitettävän verkostomaisen yhteistyön onnistuminen ja sen vaikutukset oikea-aikaiseen ja ennaltaehkäisevään työmuotoon - käytettyjen toimintamallien vaikuttavuus ja kustannustehokkuus - asiakkaiden osallisuus - henkilöstön osaaminen Arviointitietoa kerätään hankkeen työntekijöiden, ohjausryhmän (-ryhmien) ja rahoittajan käyttöön. Tavoitteisiin pyritään yhteistyöverkostoja kehittämällä, asiakkaita osallistamalla, henkilökuntaa kouluttamalla ja uusia palvelumuotoja hyödyntämällä. Taulukko 1. Pois syrjästä -hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet alueellisissa kehittämisosioissa Tavoitteet Osatavoitteet SATSHP ky Rauma Säkylä Salo Verkostomainen yhteistyö 1 Parannetaan perheiden osallisuutta x x x x 2 Kehitetään palvelutarpeen arviointia varhaisen avuntarpeen tunnistamiseksi x x x x 3 Kehitetään ammattilaisten osaamista verkostomaisen yhteistyön kehittämiseksi x x x x 4 Kehitetään vuorovaikutustaitoja asiakkaan kohtaamisessa ja asiakastyön käytänteitä x x x x Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1 Kehitetään menetelmiä ylisukupolvisten ongelmien katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaix - x x

100 5(12) seksi auttamiseksi 2 Otetaan käyttöön menetelmiä vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsien tukemiseksi x x x x 3 Kehitetään ja/ tai otetaan käyttöön toimintamalleja kouluongelmien estämiseksi x x x x 4 Kehitetään matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita kouluongelmien ehkäisyn tueksi x x - x 5 Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä x x - x 2 Arviointikysymykset - Mitä ja miten arvioidaan? Arviointikysymykset kohdistuvat hankkeen tavoitteisiin ja odotettuihin vaikutuksiin. Lisäksi tarkastellaan hankkeen kehittämisprosessin hyödynnettävyyttä kehittämistyössä. Arvioinnissa lähdetään liikkeelle siitä, mikä on hankkeen kohderyhmän (kohderyhmien) palveluiden nykytila ja mitä muutoksia (parannuksia) hankkeella pyritään aikaansaamaan palveluiden käytön tavoissa ja palvelujärjestelmässä. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, minkälaisia asiakasvaikutuksia hanketyöllä on. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää saadaanko hankkeessa käytetyillä toimintamalleilla, koulutuksella ja verkostomaisen yhteistyön kehittämisellä aikaan muutoksia lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Oletuksena on, että verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja asiakkaan osallistaminen auttavat luomaan asiakas- ja tarvelähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ja vähentävät näin myös erikoissairaanhoidon tarvetta. Tämän johdosta voidaan purkaa nykyisiä, usein hajanaisia ja päällekkäisiä lasten, nuorten ja heidän perheilleen tarkoitettujen palveluiden käyttöä. Oletuksena on niin ikään, että nämä muutokset lisäävät kustannustehokkuutta. Arvioinnissa keskitytään neljään kokonaisuuteen: 1) Hankkeessa kehitettyjen palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutukset 2) Hankkeen kohderyhmien osallisuuden toteutuminen 3) Hankeorganisaatioiden henkilöstön ja hankehenkilöstön osaamisen kasvu 4) Uusien palvelumallien hyödynnettävyys ja soveltuvuus hankeen kehittämistyöhön Laadullisen, ohjaavan tiedon lisäksi hankkeen vaikutuksia arvioidaan myös määrällisen tiedon avulla. Hankkeessa arviointia toteutetaan sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin kautta. Kaste- ja laatusuosituksen indikaattorit sekä kuntien palvelutuotantoa koskevat seurantatiedot reagoivat muutokseen hitaasti, joten näitä arviointimalleja käytetään pidemmän aikavälin arvioinnin suorittamisessa. Arvioinnin lähtökohtana ovat lähtötilanteet, joten kunnan palvelun ja verkostojen toimivuuden lähtötilanteen kuvausten laatiminen on perusta arviointityölle. Hanketyöntekijät tekevät kunnissa molempia kehittämisosioita. Osa arvioinnista toteutetaan työpajatyyppisenä vertaisarviointina niiden

101 6(12) hanketyöntekijöiden kesken, jotka tekevät samoja kehittämisosioita. Hankkeen hanketyöntekijät ovat saaneet ohjeet täyttää hankepäiväkirjaa. Päiväkirjamerkintöjä hyödynnetään arvioinnissa. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista ja läpileikkaavista periaatteista on osallistaminen ja asiakaslähtöinen toiminta. Eri oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa harjoittelujaksoja ja siihen liittyviä opiskelutehtäviä sekä opinnäytetöitä hankkeen kehittämisosioista. Osallistaminen ja asiakaslähtöinen arviointi toteutetaan kyselyillä ja haastatteluilla koko projektin ajan. 2.1 Hankkeessa kehitettävien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten arviointi Hankkeen luomien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten selvittämiseksi tarkastellaan niitä muutoksia, joita hanke tuo palvelujärjestelmään. Tarkastelukohteena ovat a) kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan yli hallintokuntien ulottuvia matalan kynnyksen asiakaslähtöisiä palveluita ja palvelumalleja (onko päällekkäisyyksiä kunnan eri toimijoiden välillä) b) miten nämä palvelut vaikuttavat asiakkaisiin c) onko korjaavien toimenpiteiden tarve vähentynyt d) vähentävätkö käyttöön otetut toimintamenetelmät erikoissairaanhoidon käyttöä ja millaisia kustannuksia syntyy verrattuna aikaisempiin toimintatapoihin. Muutoksia arvioidaan asiakkaan (lapsen, nuoren, perheen), henkilöstön ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia tarkastellaan elämänhallintaan (esim. koulupoissaolot, päihteiden käyttö, terveyspalveluiden tarve, lastensuojeluasiakkuudet) liittyvien mittarien avulla. Keskeisenä näkökulmana vaikutusten arvioinnissa on se, miten uudelleen järjestetyt palvelumenetelmät onnistuvat vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin: Kokevatko asiakkaat tulleensa autetuiksi oikea-aikaisesti? Johtaako annettu apu muutokseen? Ovatko asiakkaat tyytyväisiä saamaansa palveluun? Asiakkaisiin liittyvää arviointitietoa kerätään haastattelujen, -kyselyjen ja toimintamallien kehittämistyössä kerättävien asiakastietojen avulla. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös asiakasraateja, fokusryhmiä tai käyttää soveltaen bikva-menetelmää. Asiakashaastatteluissa voidaan tarkastella myös sitä, ovatko palvelut asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja toimivatko ne yhden luukun periaatteella. Henkilöstön näkökulmasta tarkastellaan kohderyhmän kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisessa, asenteissa ja työtavoissa tapahtuneita muutoksia. Arviointitietoa kerätään hanketyöntekijöiden itsearviointina sekä laajemmin henkilöstökyselyn avulla. Lisäksi voidaan haastatella tiettyjä avainhenkilöitä. Organisaatioiden ja palvelujärjestelmien näkökulmasta arvioidaan palveluissa ja palveluprosesseissa tapahtuneita muutoksia. Muutoksia tarkastellaan asiakkaiden viranomaisverkostojen ja palvelupolkujen avulla, palvelu- ja prosessikuvausten avulla sekä hankkeen ohjausryhmille ja yhteistyötahoille tehtävän kyselyn avulla. Uusien toimintamenetelmien kustannustehokkuuden arvioimiseksi tarkastellaan palvelun käyttäjän aiheuttamia kustannuksia palvelujärjestelmälle ennen uutta palvelumallia ja sen jälkeen. Kustannuksia voidaan arvioida esim. vuositasolla laskemalla erikoissairaanhoidon käyttötarvetta, lastensuojeluilmoitusten ja sijoitusten määrä, alaikäisten päihteiden käytöstä aiheutuneita käyntejä sosiaalitoimessa sekä koulupoissaolojen määrien tilastoista. Palvelujen vaikutuksia ja kustannustehokkuutta tarkastelevat arviointikysymykset: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan tarve- ja asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamalleja hankkeen kohderyhmille? o Mitkä ovat hankkeen luomien palveluiden vaikutukset? o Miten palvelujen kustannustehokkuus on toteutunut?

102 7(12) o Miten asiakastyytyväisyys on toteutunut? - Mitä parannuksia hanke tuo palvelujärjestelmään/ verkostomaiseen yhteistyöhön? o Mitkä ovat hankkeen tuomat muutokset asiakkaan, henkilöstön, organisaation näkökulmasta? o Mitä muutoksia hanke on tuonut osaamisen, prosessin ja palveluiden toimivuuden kannalta? - Miten hanke on vähentänyt korjaavien palveluiden käyttöä? 2.2. Hankkeen kohderyhmien osallisuuden arviointi Hankkeen kohderyhmien ja hankkeessa kehitettyjen palveluiden asiakkaiden osallisuuden toteutumista arvioidaan kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten asiakkaat (kohderyhmä) on otettu / saatu mukaan palvelutarpeen määrittelyyn ja palvelumallin kehittämiseen. Toiseksi tarkastellaan sitä, miten luodut palvelumallit ovat onnistuneet lisäämään kohderyhmän osallisuutta laajemmin omassa asiassaan: onko tapahtunut muutoksia syrjäytymiseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Asiakkaiden osallisuuden toteutumista tarkastelevat arviointikysymykset: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamenetelmiä lapsille, nuorille ja heidän perheilleen? o Miten asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat toteutuneet? o Miten asiakkaat on otettu mukaan palvelutarpeen määrittämiseen ja palvelujen kehittämiseen? - Miten asiakkaat toteuttavat ja pystyvät toteuttamaan osallisuutta omassa asiassaan? 2.3 Osaamisen kasvun arviointi Hankesuunnitelmassa mainittujen odotettujen vaikutuksien nojalla hankkeen odotetaan lisäävän henkilöstön osaamista yli hallintokuntien ulottuvassa verkostomaisen yhteistyön toteutuksessa, käyttöön otettavien toimintamenetelmien hallintaa, hankkeen painoalueiden sisällön osaamista sekä vuorovaikutustaitoja suhteessa asiakkaisiin. Henkilöstöllä tarkoitetaan sekä hankkeen työntekijöitä että hankekuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistystoimen, vahaiskasvatuksen ja kolmannen sektorin työntekijöitä. Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena on, että nuoret tulisivat terveystietoisemmiksi ja vanhemmat saisivat osaamista vanhemmuuteen. Osaamisen kasvulla tarkoitetaan hankkeen kohderyhmään (vanhemmat, nuoret ja lapset) liittyvää ammatillista osaamista, jota tarvitaan varhaisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamisessa, palveluihin ohjaamisessa ja palveluiden toteuttamisessa. Osaamisalueet liittyvät esimerkiksi vuorovaikutustaitoihin, verkosto-osaamiseen, lasten ja nuorten mielenterveystietouteen, päihteisiin, vanhemmuuteen tukemiseen sekä ylisukupolvisten ongelmiin liittyvää tietouteen. Asiakkaille osaamisen kasvuun liittyvää osaamista on esimerkiksi vanhemmille kohdennettu sosiaaliseen mediaan, päihteisiin, huumeisiin liittyvää tietoutta ja nuorille esimerkiksi terveystietouden osaamisen lisäämistä. Hanketyöntekijöiden ja kehittämistiimien osalta tarkastellaan myös palvelumuotoilussa ja palveluiden asiakaslähtöisessä suunnittelussa tapahtuvaa osaamisen kasvua. Lisäksi arvioidaan palveluiden johtamisessa tapahtunutta osaamisen kasvua verkostojohtamisen sekä prosessijohtamisen osalta.

103 8(12) Arviointitietoa kerätään ensisijaisesti haastatteluiden ja kyselyjen avulla hankkeen lähtötilaarvioinnissa ja väli- ja loppuarvioinneissa sekä koulutustialisuuksien yhteydessä. Henkilöstön ja asiakkaiden osaamisen kasvua tarkastelevat arviointikysymykset: - Mikä on henkilöstön osaamistaso (ja miten se on hankkeen aikana muuttunut) suhteessa hankkeen kohderyhmien palvelutarpeisiin ja ohjaukseen? - Millaiset edellytykset hankeorganisaatioilla on verkostomaisen työn toteutukseen (monialaiseen johtamiseen)? - Minkälaiset taidot vanhemmilla ja nuorilla on suhteessa hankkeen kehittämiskohteisiin? 2.4. Palvelumallien hyödynnettävyyden arviointi Palvelumallien hyödynnettävyyttä arvioidaan tarkastelemalla verkostotyöskentelyä ja menetelmiä, joita hankkeessa on käytetty. Arviointikysymyksinä tarkastellaan miten menetelmät edistävät asiakkaiden osallisuutta, miten innovatiivisia ratkaisuja niiden kautta löydetään ja helpottavatko uudet menetelmät ylihallintokuntien tehtävää yhteistyötä päällekkäisyyksiä vähentäen. Lisäksi tarkastellaan sitä, voidaanko eri kunnissa ja erityyppisissä kehittämisosioissa soveltaa yhteisiä palvelumalleja. Palvelumallien hyödynnettävyyttä tarkastelevat arviointikysymykset: - Millaisia palvelumalleja (verkostotyöskentelymalleja) ja menetelmiä kehittämistyössä on käytetty? - Miten kokeilluilla tai kehitytetyillä malleilla on onnistuttu kehittämään palveluita ja vähentämään palveluiden päällekkäisyyksiä? - Ovatko käyttöönotetut verkostotyöskentelymallit vähentäneet asiakkaiden luukuttamista? 3 Arvioinnin vaiheet 3.1 Lähtötila-arviointi Hankkeen toiminnan alkuvaiheessa (huhtikuu-elokuu 2014) toteutetaan hankkeen lähtötilaarviointi. Lähtötila-arviossa kuvataan hankkeen kehittämisen kohteena olevan palvelujärjestelmän (verkostot, toimintamallit, toimijat) nykytila. Hankkeen lähtötila-arviossa tarkennetaan kunkin kehittämisosion osalta, mihin asiakasryhmään (vanhemmat, nuoret, lapset) luotava palvelumalli kohdistuu, mitkä ovat asiakasryhmän palvelutarpeita ja miten asiakkaat tällä hetkellä käyttävät palveluita. Palvelujärjestelmä kuvataan esim. kuvaamalla palveluprosesseja. Arviointitieto toimii samalla alueellisten kehittämisosioiden palvelumuotoiluprosessin asiakastietona ja kehitettävien palveluiden ja toimintamallien perusteluna. Palvelujen ja palvelujärjestelmän käytön arviointimenetelmänä käytetään sidosryhmä- tai verkostokarttaa, joko siten, että kuvataan kuvitteellisen asiakkaan käyttämät palvelut, tai ottamalla tarkasteluun yksittäisiä asiakas-caseja (tapauksia) ja kuvaamalla muutaman todellisen asiakkaan palvelut. Hankkeen väli- ja loppuarvioinneissa verrataan hankkeen tuomia muutoksia lähtötila-analyysiin. Lisäksi joissain kehittämisosioissa tehdään asiakas haastatteluja ja/ tai kysely-

104 9(12) jä nykytilanteen arvioimiseksi asiakkaan näkökulmasta sekä myös henkilökunnan näkökulmasta. Alueelliset kehittämisosiot vastaavat tämän hetken olemassa olevan tiedon keräämisestä sekä sidosryhmien, verkostojen ja palvelujärjestelmän kuvaamisesta omien tavoitteidensa, toimintasuunnitelmansa ja palvelumuotoiluprosessin mukaisesti. Lisäksi lähtötila-arviossa tai lähtötilan analyysissa kuvataan hankekuntien nykytilannetta mm. koulukyselyjen tai muiden valmiiden tilasto- ja asiakastietojen sekä tilastoyhteenvetojen avulla. Lähtötila-analyysiin liittyviä tietoja on jo jonkin verran valmiina mm. alueellisten kehittämisosioiden hankesuunnitelmissa. 3.2 Väliarvioinnit Hankkeen väliarvioinnit toteutetaan noin viiden kuuden kuukauden välein joulukuussa 2014, toukokuussa 2015 ja joulukuussa Väliarvioinneissa tarkastellaan hankkeen tuloksia ja tuotoksia suhteessa tavoitteisiin. Ensimmäinen ulkoinen väliarviointi tehdään toukokuussa Ulkoinen arviointi keskittyy verkostomaisen yhteistyön arviointiin, lähinnä palvelumallien hyödynnettävyyden arviointiin sekä hankkeen prosessin arviointiin tai/ja henkilökunnan osaamisen lisääntymisen, astenteiden ja työtapamuutosten arviointiin. Ulkoista arviointia käytetään lisäksi hankkeen loppuarvioinnin yhtenä osana (kesäkuu-syyskuu 2016). Väliarvioinneissa tarkastellaan arviointikysymysten kautta sitä, ollaanko alueellisissa kehittämisosioissa menossa oikeaan suuntaan vai jääkö jotain olennaista huomioimatta. Väliarviointitietoa tuottavat ensisijaisesti hankkeen työntekijät, lisäksi hyödynnetään palvelumuotoiluprosessiin ja muuhun kehittämistyöhön liittyneitä asiakas- ja henkilöstökyselyjä ja haastatteluja. Joulukuussa 2014 väliarvioinnin painopiste on asiakkaiden osallisuuden tarkastelussa sekä verkostomaisen yhteistyön käynnistämisessä. Toukokuussa 2015 tarkastellaan koulutuksen suunnittelua ja toteutusta, uusien toimintamallien toimivuutta sekä verkostomaisen yhteistyön kehittämisen vaikutuksia. Kolmas väliarviointi joulukuussa 2015 painottuu toimintamallien vaikutusten ja verkostomaisen yhteistyön kehittymisen lisäksi henkilöstön osaamiseen sekä palvelujärjestelmän muutoksiin. Tässä vaiheessa molemmissa kehittämisosioissa tulisi joidenkin mallien toteutuksen ja arvioinnin olla siinä vaiheessa, että ne ovat mallinnettavissa toiseen kuntaan tai kaupunkiin niin, että loppuarvioinnissa olisi mahdollisuus arvioida myös mallien siirrettävyyttä ja universaalia toimivuutta. Jokaisessa väliarvioinnissa hyödynnetään lisäksi hankkeen alueellisten kehittämisosioiden keskinäistä vertaisarviointia siten, että saman kehittämisosion parissa työskentelevät hanketyöntekijät arvioivat toisiaan. Vertaisarviointia hyödynnetään erityisesti uusien toimintamenetelmien ja verkostomaisen yhteistyön toteutuksen arvioinnissa sekä hankeprosessin arvioinnissa. Vertaisarviointi-pareja ovat: - Rauma, Pori ja Salo nuorten päihde- ja koulupoissaolojen osalta - Rauma, Säkylä ja Pori verkostomaisen yhteistyön kehittämisen osalta - Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella eri kehittämisosioiden työntekijät tekevät vertaisarviointia keskenään. Vertaisarviointiparit tarkentuvat lisäksi myöhemmin ajatuksena kuitenkin, että saman kehittämisosiot parissa työskentelevät arvioivat toisiaan

105 10(12) Vertaisarvioinnin tai vertaiskehittämisen kumppaneita voidaan etsiä myös muualla Suomessa tehdyistä hankkeista ja toimintamalleista. Vertaisarvioinnin arviointikysymykset täsmentyvät aina arvioitavan teeman mukaisesti. Vertaisarviointia tarkastelevat yleiset arviointikysymykset: - Miten oma työskentelyni on sujunut jo aiemmin rajatun teeman osalta/ Onnistumiset ja kehitettävät asiat? - Miten vertaisarvioinnin kumppanin työskentely on sujunut tarkasteltavan teeman osalta/ onnistumiset ja kehitettävät asiat? - Mitä yhteneväisyyksiä ja eroja vertaisarvioijilla on tutkittavan teeman osalta? 3.3 Loppuarviointi Hankkeen päätösvaiheessa (kesäkuu-syyskuu 2016) toteutetaan lopullinen hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi. Lisäksi hankekunnat arvioivat hankkeen lopullisia vaikutuksia noin vuosi hankkeen päättymisen jälkeen (syksy 2017). Hankkeen loppuarvioinnissa tarkastellaan niitä muutoksia, joita hanke on aikaansaanut verkostomaisen yhteistyön palvelujärjestelmissä. Arvioinnin painopiste on siinä, kuinka hyvin uudet luodut verkostomaiset yhteistyömallit sekä käyttöön otetut toimintamenetelmät kohdentuvat kohderyhmäasiakkaisiin, onko asiakkaan osallisuus sisällytetty palvelumalleihin, vastaavatko uudet toimintamenetelmät asiakkaiden tarpeita ja ovatko uudet toimintamallit pystyneet vähentämään korjaavia palveluita tai erikoissairaanhoitoa. Yhtenä arvioinnin kohteena on myös henkilökunnan asiakasta osallistamisen osaamisen lisäämisen arviointi (pitäen sisällään vuorovaikutustaidot sekä asenteet). Tapahtuneita muutoksia verrataan hankkeen lähtötila-analyysin tietoihin. Tarkasteluun nostetaan erityisesti se, mitkä tekijät ovat olleet ratkaisevia onnistumisen edellytyksiä hankkeen alueellisissa kehittämisosioissa. Loppuarvion tarkoituksena on myös vetää yhteen hankkeen aikaisista kehittämisen tavoista saadut kokemukset ja koota hankkeessa mallinnetut palvelujen kehittämisen käytännöt levittämiskelpoiseen, laajemmin hyödynnettävään muotoon. 4 Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi Arviointi toteutetaan pääosin hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden omana työnä, itsearviointina ja sisäisenä arviointina. Hanketyöntekijöiden arviointiosaamista lisätään koulutuksen avulla. Arviointiprosessin tueksi ostetaan ulkopuolista arviointiosaamista aiemmin esitetyn suunnitelman mukaisesti. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään hankkeen yhteistyökumppaneina toimivien ammatti- ja tiedekorkeakoulujen opiskelijoita opinnäytetöiden ja harjoitustöiden avulla. Hankkeen alueellisten kehittämisosioiden välillä hyödynnetään vertaisarviointia, jossa tavoitteiltaan samantyyppiset hankeosiot arvioivat toistensa työprosesseja ja tuloksia. Vertaisarviointia hyödynnetään erityisesti käyttöön otettavien toimintamenetelmien arvioinnissa sekä hankeprosessin arvioinnissa. Arviointitietona hyödynnetään mahdollisimman paljon verkostomaisen yhteistyön ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn liittyvää tiedonkeruuta: asiakasraateja tai -kyselyitä, asiakas- ja työntekijähaastatteluja sekä verkosto- ja sidosryhmän osaamisen hyödyntämistä. Muu tiedon-

106 11(12) keruu hankkeen työntekijöiltä, hankeorganisaatioiden henkilöstöltä, hankkeen ohjausryhmiltä, sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta toteutetaan hyvin pitkälti kyselyjen, mahdollisesti myös ryhmähaastattelujen, avulla. Ulkoisen arvioinnin hankinta kilpailutetaan vuoden 2014 alkukesästä. Ulkoisena arviointina toteutetaan verkostomaisen yhteistyön prosessin arviointi sekä hankkeen prosessin arviointi ja/ tai henkilöstön osaamisen lisääntymistä, asenteissa ja työtavoissa tapahtuneita muutoksia. Lisäksi ulkoisen arvioinnin tavoitteena on lisätä ja tukea hankehenkilöstön arviointiosaamista koulutuksen ja konsultaation avulla. Arviointiaikataulu on esitetty taulukossa 2. Arviointiraportit nivotaan osaksi hankkeen raportointikäytäntöjä puolivuosittain ja vuositasolla. Taulukko 2. Arviointiaikataulu Aika Arvioinnin vaihe Vastuutaho Huhtikuu ja toukokuu 2014 Arviointisuunnitelma ja arviointikysymysten täsmentäminen Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Kesäkuu 2014 Ulkoisen arvioinnin tarjouspyynnöt Hankehallinto Huhtikuu - elokuu 2014 Lähtötila-analyysi Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Asiakasarviointi Toukokuu - lokakuu 2014 Arviointosaamisen lisääminen, hanketyöntekijöiden perehdytys arviointimenetelmiin Hankehallinto Ulkopuolinen koulutus Joulukuu 2014 Väliarviointi 1 Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Sisäinen arviointi Vertaisarvio Toukokuu 2015 Väliarviointi 2 Ulkoinen arviointi Alueelliset kehittämisosiot Sisäinen arviointi

107 12(12) Vertaisarvio Väliraportointi Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Joulukuu 2015 Väliarviointi 3 Alueelliset kehittämisosiot Sisäinen arviointi Vertaisarvio Kesä-syyskuu 2016 Loppuarviointi ja loppuraportointi Hankehallinto Ulkoinen arviointi Alueelliset kehittämisosiot Asiakasarviointi Vertaisarvio Syys-marraskuu 2016 Koko hankkeen loppuraportointi Hankehallinto Syyskuu 2017 Jälkiarviointi Hankeorganisaatiot