YHTEISVOIMIN KOTONA Ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen kehittäminen KOULUTUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 YHTEISVOIMIN KOTONA Ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen kehittäminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

2 2(6) Sisällysluettelo 1. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeen yleisestä osuudesta järjestettävä koulutus Kehittämisosioiden järjestämä koulutus Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa... 6

3 3(6) 1. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Koulutussuunnitelman tarkoituksena on linjata Yhteisvoimin kotona hankkeessa toteutettavat koulutuksen pääsisällöt ja teemat, kohderyhmä sekä toteuttamistapa. Yhteisvoimin kotona -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima. Hankkeen rahoittajana on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja hanke toteutetaan Hanke on jaettu kuuteen alueelliseen osakokonaisuuteen, jotka kaikki toteuttavat hankkeessa omia kehittämisosioitaan. Nämä hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi Huittinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila), Parainen, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen). Hankkeen päämääränä on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Päätavoitteena on ennakoinnin ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta ja kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Tarkoituksena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset kuntoutus- ja kotiin annettavien palveluiden ketjut ja menetelmät, ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankekokonaisuudelle on asetettu kaksi pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen - Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Hankesuunnitelmassa esitetään koulutusten toteutuksesta seuraavaa: Hankkeen tavoitteet ovat vahvasti ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavaa työotetta edellyttäviä. Tämän vuoksi hankkeessa toteutettavat koulutussisällöt ovat näiden tavoitteiden saavuttamista tukevia. Hankkeen koulutusten tarkoituksena on lisätä sellaista osaamista koulutuksen kautta, jota tarvitaan hankkeessa käyttöön otettavien, ja kehitettävien toiminta- ja palvelumallien toteuttamiseksi. Koulutuksilla ei korvata ammatillista koulutusta tai työnantajan koulutusvelvollisuutta. Hankkeen hallinnoijan koulutuksia koskevassa ohjeessa ohjeistetaan lisäksi: - Hankkeen järjestämien koulutusten tulee olla suunnattuja pääasiassa kuntatoimijoille. Niihin saa kuitenkin osallistua myös hankkeen yhteistyökumppaneita ja muita toimijoita, mutta etusijalla ovat hanketoimijat. - Kehittämisosioiden järjestämissä koulutuksissa ja tapahtumissa esiintyvien asiantuntijoiden diaesitykset julkaistaan hankkeen kotisivuilla, mistä tulee ilmoittaa asiantuntijalle etukäteen. - Hankerahoituksella järjestettävissä koulutuksissa ja tapahtumissa kerätään osallistujalista, joka liitetään koulutuksesta aiheutuneisiin ostolaskuihin (mm. tarjoilu- ja tilavuokralaskuihin).

4 4(6) Koulutusta tullaan järjestämään monessa eri muodossa. Haasteena on hankealueen maantieteellinen laajuus sekä toimijoiden suuri määrä. Osa koulutuksista tullaan toteuttamaan siten, että kehittämisosiot muodostavat kyseisen aihealueen tiimoilta ydinryhmiä, jotka koulutetaan ja jotka vievät asian eteenpäin kouluttamalla oman alueensa muut osaajat. 2. Hankkeen yleisestä osuudesta järjestettävä koulutus Hankkeen yleiseen osuuteen on varattu määräraha koulutusten järjestämiseen. Koulutusmääräraha tullaan käyttämään koko hanketta läpileikkaaviin teemoihin, joilla tuetaan hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tästä summasta kehittämisosioiden on mahdollista hakea rahoitusta omien osioiden koulutusten toteuttamiseen sen lisäksi, että heillä on käytössään omassa budjetissaan osoitettu määräraha koulutuksiin. Yleisen osuuden määräraha on yhteinen kaikille hankkeen toimintavuosille. Hankkeeseen on laadittu koulutuksen pääteemoista yhteinen koulutussuunnitelmarunko, jonka mukaista koulutusta hyväksytään yhteisen osan rahoilla kustannettavaksi. Kukin kehittämisosio voi valita yhteisestä koulutusrahasta varatun määrärahan puitteissa itselleen sopivaa koulutusta suunnitelman mukaisesti. Koulutussuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa lähtöarviointien ja osaamiskartoituskyselyjen jälkeen sekä tarvittaessa myöhemmin hankkeen aikana. Jokainen kehittämisosio tekee itse osaamiskartoituksen sekä koulutussuunnitelman sitä varten lähetetyn koulutussuunnitelmamallin mukaisesti. Kehittämisosioiden suunnitelmat liitetään osaksi tätä koulutussuunnitelmaa. Hankkeessa järjestetään sekä koko hankkeen yhteisiä että tarvittaessa paikallisia koulutuksia mm. seuraavista teemoista: 1) Geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus Edistetään henkilöstön osaamista ja valmiutta arvioida ja huomioida ikääntyneen yksilöllisiä tarpeita ja voimavaroja kokonaisvaltaisesti. 2) Toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava työote sekä toimintakyvyn arviointia kehittävä koulutus Henkilöstön kuntouttavan toiminnan sekä arviointiosaamisen lisäämiseksi. 3) Kirjaamisen ja tiedon siirron parantamiseen liittyvä koulutus 4) Yhteistyökoulutus Henkilöstön asenteiden ja tiimityöskentelytaitojen parantamiseksi. 5) Liikuntasopimus koulutukset Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen lisäämiseksi. 6) Mentorointikoulutus lisätään toimijoiden tietoisuutta siitä, mitä muut toimijat tekevät asiakkaan asiassa, jolloin toimijoiden erityisosaaminen lisääntyy, verkostomainen yhteistyö kehittyy ja myös ns. hiljaisen tiedon siirto paranee. 7) Etälaitteiden tietosuoja- ja käyttökoulutukset Etäkonsultaation kehittämiseksi esim. ikääntyneen kotona.

5 5(6) Suuri osa koulutuksesta tulee koskemaan geriatrisen osaamisen laaja-alaista kehittämistä. Tätä tarvitaan kaikissa kehittämisosioissa. Myös palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien tehokasta käyttöönottoa ja seurantaa kehitetään suunnitelluilla koulutuksilla. Koulutusteemat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea hankkeen päätavoitteiden; moniammatillisen arviointiosaamisen sekä yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittämistä. Tavoitteina näille toiminnoille on, että ikäihminen pystyisi asumaan oikea-aikaisten palvelujen turvin koko elämänsä kotona. 3. Kehittämisosioiden järjestämä koulutus Kehittämisosiot ovat tehneet kukin oman koulutussuunnitelman osiolle asetettujen tavoitteiden pohjalta. Näissä suunnitelmissa lähtökohtana koulutuksille ovat kehittämisosioiden omat yksilöidyt tavoitteet, joiden etenemistä ja toteutumista tuetaan kohdennetuilla koulutuksilla. Näihin koulutuksiin kehittämisosiot ovat varanneet budjettiin omaan osioonsa koulutusrahaa. Kehittämisosiot rakentavat tavoitteiden pohjalta koulutuksille toteutumisaikataulun ja organisoivat koulutukset itse. Suunnitelman liitteenä ovat kehittämisosiokohtaiset koulutussuunnitelmat. Taulukko 1. Yhteisvoimin kotona -hankkeen koulutusmääräraha v v v Yhteensä Huittinen 0 e 0 e 0 e 0 e KSTHKY Eurajoki, Nakkila, Luvia, Harjavalta, Kokemäki Kehittämisosioiden osuus, koulutus- ja kulttuuripalvelut PoSa Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Pomarkku, Siikainen e e e e 500 e e e e Akseli Masku, Mynämäki, Nousiainen e e e e Parainen e e e e

6 6(6) SATSHP:n osio e e e e 4. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Alueen oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot otetaan mukaan hankkeeseen. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat olleet mukana jo hankevalmisteluvaiheessa. Oppilaitosten osaamista toivotaan erityisesti koulutusten ja asiantuntijapalveluiden toteuttamisessa. Lisäksi opiskelijat voivat toimia hankkeessa ns. projektiluontoisissa tehtävissä esimerkiksi työharjoittelujen, erilaisten kehittämistehtävien ja opinnäytetöiden puitteissa. Lisäksi tarkoituksena on, että ammattikorkeakoulujen kanssa tehdään yhteistyötä myös koulutussisältöjen kehittämisessä, jotta perusopiskelijoiden koulutus vastaisi työelämän tuleviin tarpeisiin. Hankealueen osaamiskeskuksista ainakin Pikassos on mukana hankkeessa. Alueellinen tiedontuotanto on käytännön toimijoiden, kehittäjien ja oppilaitosten yhteinen haaste. Hanketyöskentelyn aikana toteutettu yhteistyö mahdollistaa uusien mallien luomisen tiedon tuotannolle ja koonnille. Hankkeen aikana kertyy arviointitietoa, jota voidaan koulutusorganisaatioiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyönä analysoida ja koostaa sekä perusopetuksen, täydennyskoulutuksen että käytännön toimintamallien kehittämisen tueksi. Eri oppilaitosten opiskelijoille esitellään hanketta ja sen puitteissa tehtävää kehittämistyötä. Hankkeen työntekijät voivat myös toimia alansa asiantuntijoina yhteistyökumppaneiden ja oppilaitosten tilaisuuksissa. Alan opiskelijoiden ja hankkeessa toimivien ammattilaisten välinen yhteinen tiedon tuottaminen lisää molempien toimijatahojen välistä osaamista ja vuorovaikutusta. LIITTEET Kehittämisosioiden koulutussuunnitelmat

7 YHTEISVOIMIN KOTONA-HANKE KOULUTUSSUUNNITELMA Huittisten kehittämisosio Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi

8 1 Tavoitteet ja koulutussuunnitelmat Koulutusten tavoitteena on työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen. Koulutukset suunnataan pääsääntöisesti kotihoidon henkilöstölle ja omaishoidon vapaiden tuurareille, mutta myös muut saavat osallistua niihin. Myös omaishoitajat voisivat osallistua koulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. 2 Suunnitellut koulutukset ja sisältö Kohon henkilökunta o Etuudet, kriteerit o Muistisairaudet Ovet -kouluttajakoulutus o Omaishoitajille tarjottava ensitietokoulutus, myös kotihoidon henkilökunta ja oh vp tuurarit Perhehoitajien valmennuskoulutus Mobiilikoulutus 3 Koulutusten perustelut Koulutusten tarkoituksena on lisätä kotihoidon henkilökunnan tietämystä omaishoidon tuesta ja muista omaishoitajien etuuksista. Omaishoidettavilla esiintyy lisääntyvässä määrin muistisairautta ja näin ollen hoitohenkilökunnan tietämystä ja ymmärrystä muistisairauksista on hyvä lisätä. Myös omaishoitajien on tärkeää ymmärtää muistisairasta omaistaan, sairauden aiheuttamia muutoksia käytöksessä jne. Ovet kouluttajakoulutuksessa perehdytään Ovet-omaishoitajavalmennuksen sisältöihin ja työskentelymenetelmiin. OVET-omaishoitajavalmennus on toimintamalli, jolla tuetaan omaishoitajaa käyttämään ja ylläpitämään omia voimavarojaan. Perhehoitajien koulutuksella pyritään saamaan Huittisiin perhehoitoa yhdeksi vaihtoehdoksi omaishoitajien vapaiden järjestämiseen. Kotihoidossa on tarkoitus ottaa käyttöön Pegasos-mobiililaitteet. Alun perin laitteita ei ajateltu omaishoidon vapaiden tuurareille, mutta joustavamman ja varmemman tiedonkulun järjestämiseksi myös he hyötyisivät mobiililaitteista. Liite: Excel-taulukko suunnitelluista koulutuksista

9 Koulutussuunnitelma Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Projektityöntekijä Eliisa Mannila T o u k o k u u

10 Sisällys TAVOITTEET... 2 SUUNNITELLUT KOULUTUKSET JA SISÄLTÖ... 2 ASENNEKOULUTUS... 2 ASIAKKAIDEN OSALLISTAMINEN... 3 ENNAKOIVA JA KUNTOUTTAVA TYÖ... 3 MOBIILIN KÄYTTÖÖNOTTO... 3 ARVIOINTIMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO - TOIMIJATAPAAMINEN... 3 KOULUTUSTEN PERUSTELUT... 4 SAIRAANHOITOPIIRILTÄ ANOTTAVAT KOULUTUSMÄÄRÄRAHAT... 4 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISOSION KUSTANTAMAT KOULUTUKSET... 4 Liite 1: Koulutussuunnitelmataulukko 1

11 1. TAVOITTEET Kuntayhtymän Kaste-hankkeen osakokonaisuus kohdistuu ikäihmisten ennakoivien ja kotona asumista tukevien palvelujen kehittämistarpeeseen. Kuntien alueella tiivistetään yhteistyötä ja mallit luodaan yhteisiksi toimintakäytänteiksi. Ikäihmisen kotona asumista on tarpeen tukea matalan kynnyksen palveluilla huomioiden erityisesti kuntoutus ja kuntouttava työote. Kuntayhtymän vahvaa ja monipuolista osaamista hyödynnetään hankkeessa. Hankkeen tuloksena saavutetaan moniosaamiseen pohjautuva arviointimalli. Arviointimallin kokeilun yhteydessä henkilöstö kunnissa ja kuntayhtymässä koulutetaan mallin käyttöönottoon sekä ennakoivaan ja kuntouttavaan työhön. Asenteellinen koulutus on tärkeä osa koulutuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on ei kuulu minulle asenteen poiskitkeminen. Myös aikaisempien Kaste-hankkeiden myötä nimetyt kotiutushoitajat ja kotihoidon vastuutyöntekijät ovat merkittävässä roolissa palvelujärjestelmän kehittämisessä. Kotihoidon työn tueksi hyödynnetään teknologiaa, jolloin ikäihmisen kotona asuminen on turvallista ja merkityksellistä. 2. SUUNNITELLUT KOULUTUKSET JA SISÄLTÖ Koulutussuunnitelman koulutukset on jaoteltu kehittämisosion tavoitteiden mukaisesti, näiden kautta tarkastellaan koulutuksen sisältöä tarkemmin. Kehittämisosion koulutuksiin liittyvät tavoitteet, joihin sisältyy koulutustarvetta ovat seuraavat: Asennekoulutus, asiakkaiden osallistaminen, ennakoiva ja kuntouttava työ, mobiilin käyttöönotto ja arviointimallin käyttöönotto. Asennekoulutus Asennekoulutuksessa huomio on kiinnitettävä vuorovaikutustaitoihin, itseluottamuksen lisäämiseen sekä oman osaamiseen luottamiseen. Lisäksi vanhustyö on tällä hetkellä kovassa muutoksessa vanhuspalvelulain myötä, kotipalveluhenkilöstö ei välttämättä ole ajan tasalla mitä se kaikki tarkoittaa, joten erilaisten muutosten tullessa vastarintaa syntyy, mutta mitä muutoksen taustalla on? Lainsäädäntö tai kunnan omat päätökset, niiden ohjeistusten esille tuominen kotipalveluhenkilöstölle on ajankohtaista. Myös kotona tapahtuvaan toimintaan kaivataan rutiineita rikkovaa hoitotyötä, ikäihmisillä on elämää; rikastutetaan sitä innostamalla ja tukemalla iäkkään monipuolista toimimista. 2

12 Asiakkaiden osallistaminen Jokaisella yksilöllä on oma vastuunsa, ja ihmissuhteilla ja elämäntavoilla on merkityksensä. Ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksilla on vahva yhteys heidän kokemaansa hyvinvointiin. Yhteiskuntamme tulee mahdollistaa kaikille hyvinvointia ja terveyttä tukevia yhteiskunnallisia ratkaisuja. Iäkkäällä on velvollisuus kuitenkin huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Hankkeessa asiakas osallistetaan omien palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Huomioidaan iäkkään näkökulma, kohdataan asiakas arvostavasti ja monipuolistetaan arkea. Koulutuksen avulla ohjataan kotihoidon työntekijöitä kannustamaan asiakkaitaan omasta itsestä, omien asioiden hoidosta huolehtimiseen niin pitkälle kun iäkkään voimavarat siihen riittävät. Ennakoiva ja kuntouttava työ Koulutuksen asiasisältö tuotaisiin esille asiakkaan näkökulmasta. Asiakasta huomioidaan arvioimalla toimintakykyä ja palvelutarpeita, ohjaamalla ja neuvomalla ikäihmisiä kotiin annettavista palveluista sekä toimintakyvyn ylläpitämisestä. Tiedotetaan etuuksista ja tuetaan aktiivista ja ikääntymistä, reagoidaan mahdollisimman varhain iäkkään mahdollisiin esteisiin kotona asumiselle. Eli oikeanlaisen palvelujen kohdentamisen avulla tuetaan ikäihmisen kotona selviytymistä, samalla huolehditaan hoitohenkilökunnan jaksamisesta sekä taakan ja vastuun jakamisesta myös ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Mobiilin käyttöönotto Kuntayhtymään on varattu määrärahoja pegasos-mobiilien hankintaan. Mobiilien käyttöönottoa varten tarvitaan koulutusta kotihoidon työntekijöille. Koulutuksen kustannukset ovat korkeat, ja koulutus pyritään järjestämään tehokkaasti. Jos koulutukseen vaaditaan kokonainen päivä, koulutetaan jokaisesta yksiköstä vain osa. Koulutetut hoitajat kouluttavat jatkossa yksiköissään muut hoitajat. Jos koulutus on lyhyempi, se pilkotaan kahteen osaan, jolloin mahdollisimman moni kotihoidon työntekijä saa koulutuksen laitteeseen. Arviointimallin käyttöönotto Toimijatapaaminen Hankkeessa on tarkoitus luoda kuntien ja kuntayhtymän välille yhtenäisiä arviointimalleja ja toimintatapoja. Henkilöstön tietoisuuden lisääminen saatavilla olevista ikäihmisten ennaltaehkäisevistä palveluista on tärkeää. Yhteydenottojen ja oikeanlaisen sekä tarkoituksenmukaisen ohjauksen helpottamiseksi on järjestettävä kuntayhtymän ja kuntien kotipalvelun toiminnan kannalta tärkeimmät työntekijät yhteen ja esitellä luotua arviointimallia sekä kuntien, että kuntayhtymän olemassa olevia palveluja. 3

13 3. KOULUTUSTEN PERUSTELUT Suunnitellut koulutuskokonaisuudet olisivat siis asennekoulutus, asiakkaiden osallistaminen, ennakoiva ja kuntouttava työ, mobiilin käyttöönotto ja arviointimallin käyttöönotto - toimijatapaamisen järjestäminen. Näillä koulutuksilla pyritään mm. siirtämään ikäihmisen tulemista säännöllisten palveluiden piiriin, turvataan kotona asuminen, vahvistetaan ikäkkään toimintakykyä ja tuetaan omaehtoista terveyden edistämistä. Kaikki kyseiset osa-alueet liittyvät selkeästi ja suoraan Keski-Satakunnan kuntayhtymässä toteutettavaan projektiin. Asennekoulutus, osallistaminen sekä ennakoiva ja kuntouttava työ liittyvät valtaosaan Yhteisvoimin kotona hankkeessa mukana olevien kuntien tai kuntayhtymien tavoitteisiin. Tästä syystä yhteiskoulutusten järjestäminen on sekä käytännöllisesti, että taloudellisesti järkevää. Keski-Satakunnan kuntayhtymän kehittämisosio tukee yhteiskoulutusajatusta. Sairaanhoitopiiriltä anottavat koulutusmäärärahat Koulutusmäärärahoja anotaan sairaanhoitopiiriltä asennekoulutukseen, asiakkaiden osallistamiseen, ennakoivaan ja kuntouttavaan työhön. Sairaanhoitopiiriltä anottavat koulutukset kannattaa järjestää yhtenä isona kokonaisuutena, joko yhtenä päivänä yhdessä tilassa, sama koulutussisältö jaettuna eri ajankohtiin tai koulutusten jakaminen maakuntiin pienemmin osallistujamäärin. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämisosion kustantamat koulutukset Kuntayhtymä / kehittämisosio huolehtii mobiilikoulutuksen sekä toimijatapaamiseen liittyvistä kustannuksista. Mobiilikoulutus tulee pitää mahdollisimman suppeana asian intensiivisyyden vuoksi, ja koska kuntayhtymällä on käytössään eri potilastietojärjestelmä kuin muilla osakokonaisuuksilla. Toimijatapaaminen on mobiilikoulutuksen ohella kohdennettu vain Keski-Satakunnan kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien kotihoidon työntekijöille. 4

14 Yhteisvoimin kotona hanke, PoSan osakokonaisuus Paikka: Vanhuspalvelukeskus, PoSa, Torikatu 4, Kankaanpää Aihe: Kehittämisosion koulutussisällöt PoSan kehittämisosio pitää tärkeänä, että henkilökunta voisi olla mukana yhteisissä koulutuksissa, mikäli niitä järjestetään hankeen hallinnoitsijan taholta. Löytyykö tietoa tai koulutusmahdollisuutta omasta takaa hallinnoitsijan taholta vai tulisiko koulutus ulkopuolelta? Kaikki koulutussisällöt, joita ohjeistuksessa on ehdotettu, kiinnostavat. Erityisesti koulutusvaihtoehdoista nousee esille kohdat 1, 2, 4 ja 5. PoSan henkilökunnan merkittävä koulutuksen tarve on juuri kohdissa 1) Geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus, 2) Toimintakykyä ylläpitävä, 4) Asennemuokkaus ja 5) Liikunta ja arkiliikuntasopimus. Lisäksi pohdimme, onko mahdollisuutta saada geriatrian erikoislääkäri Markus Halmista luennoimaan? Anne Vanhatalo, Johanna Ahde-Koponen ja Riikka Ylitörmänen

15 Hanke: Yhteisvoimin kotona - Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Kehittämisosio: Perusturvakuntayhtymä Akseli Koulutussuunnitelma Koulutussuunnitelman sisällysluettelo: 1. Koulutussuunnitelman tavoitteet 2. Suunnitellut koulutukset ja sisältö a) Yhteistyö ja asenteiden vahvistaminen b) Hoidon/palvelutarpeen arviointi- koulutus c) Hoito- ja palvelusuunnitelma, toteutus ja seuranta d) Liikuntasopimuskoulutus e) Etäkonsultaatiolaite/mobiilikotihoito 3. Koulutusten perustelut Liite: Excel-taulukko suunnitelluista koulutuksista 1. Koulutussuunnitelman tavoitteet Koulutusten tarkoituksena on kehittää kotihoidon toimintaa ja palvelutarpeenarviointia asiakkaan toimintakykyä, hyvinvointia ja osallisuutta tukevaksi toiminnaksi. Tavoitteena on lisätä kotihoidon henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden osaamista ja yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnissa toimintakykyä tukevan työotteen näkökulmasta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja sen seurantajärjestelmää kehitetään sekä asiakkaan toimintakykyä tukevaksi että henkilökunnan työvälineeksi. Koulutuksen kautta gerontologinen tietämys kasvaa. Ymmärretään miten ikääntyminen vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Nähdään asiakkaan asiantuntijuus, kokemuksellinen vanheneminen ja elämänkulku osana hoitotyötä. Yhteistyö- ja asennekoulutuksella pyritään vaikuttamaan kuntouttavan toiminnan merkityksen vahvistamiseen osana hoitotyötä sekä laadukkaiden palveluiden tuottamiseen. Pyritään vahvistamaan kotihoidon henkilökunnan ajatuksia asiakaslähtöisyyden ja ratkaisukeskeisen ajattelumallin näkökulmasta. Miten suunnata toiminta ratkaisujen, tavoitteiden ja päämäärien löytämiseen, pois ongelmalähtöisyydestä. 2. Suunnitellut koulutukset ja sisältö a. Yhteistyö ja asenteiden vahvistaminen Yleisen osuuden koulutusmääräraha Sisältöä: Kuntouttavan toiminnan merkityksen vahvistaminen osana hoitotyötä Asiakas- ja voimavaralähtöinen toimintatapa Ratkaisukeskeinen ajattelutapa Yhteisten pelisääntöjen ja yhteistyön merkitys Laadukkaat palvelut suhteessa asiakkaan tarpeisiin

16 Työpajoissa kehitetään toimintamallin kehittäminen palvelun laadun arviointiin ja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen esim. asiakaspalautelomakkeen suunnittelu (tai olemassa olevan kehittely). Kehittämisosion määräraha b. Hoidon/palvelutarpeenarviointi koulutus yleisen osuuden koulutusmääräraha Sisältöä: Kuntoutuksen näkökulman huomioiminen (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) merkitys palvelutarpeen arvioinnissa. Kuntoutuksen merkitys ennaltaehkäisevässä mielessä, osana hyvää hoitoa ja itsehoitoa sekä hidastamassa ikääntymisen aiheuttamia toimintakyvyn rajoituksia. Palvelutarpeen arviointi on tarpeiden selvittämistä, voimavarojen kartoittamista sekä tavoitteiden asettamista. Kokonaisvaltaisessa palvelutarpeen arvioinnissa tulee huomioida o Fyysiset tekijät, psyykkiset tekijät, sosiaaliset tekijät, kognitiiviset tekijät, taloudelliset tekijät, ympäristötekijät sekä mahdolliset riskitekijät (mm. ravitsemus, kaatumistapaturmat, lihasvoiman heikentyminen) aktuaaliset ja potentiaaliset ongelmat Mittarit, mitkä mittarit tarpeellisia missäkin tilanteessa ja mihin toimenpiteisiin tulokset johtaa. Moniammatillinen yhteistyö Asiakaslähtöisyys ja osallisuus Työpajoissa työstetään kokonaisvaltaisen ja yhtenäisen palvelutarpeen toimintamalli ja työkalupakki suunnitelman toteutuksen seurannan ja arvioinnin tueksi. Työnkuvaukset moniammatillisen yhteistyön tueksi. Kehittämisosion määrärahat c. Hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen ja seuranta yleisen osuuden määräraha Sisältöä: Kokonaisvaltainen arviointi mahdollistaa laadukkaan ja tavoitteellisen hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen, joten b ja c koulutukset tukee toisiaan Mitä varten hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään, onko se työvälinen asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseksi vai maksupäätös hallinnon käyttöön. Miten arvioinnin perusteella saadaan tehtyä suunnitelma, joka sisältää asiakkaan kokonaisvaltaisen arvioinnin, moniammatillisen näkemyksen sekä huomioi asiakkaan oman asiantuntijuuden. Kirjaaminen. Miten kirjataan asioita tavoitteellisesti ja käytännön työtä tukevaksi ja miten ratkaistaan tiedonkulun ongelmat. Hoito- ja palvelusuunnitelman seuraaminen ja arviointi.

17 Työpajassa mallinnetaan hoito- ja palvelusuunnitelma (effica -tietojärjestelmässä olevan pohjan mukaiseksi) sekä tehdään tavoitteita tukeva toteutus-, seuranta- ja arviointijärjestelmä. Kehittämisosioiden määrärahat Liikuntasopimuskoulutus - Yleisen osuuden koulutusmääräraha Aikaisemman koulutussisällön mukainen koulutus niille kotihoidon työntekijöille, jotka eivät ole koulutusta vielä käyneet. Kirjaaminen, seuranta ja palaute asiakkaalle Työpajoja, joissa käydään läpi tehtyjä liikuntasopimuksia ja niiden tuloksia yhdessä ryhmän kanssa. Tulosten esiintuominen motivoi ja kannustaa tekemisessä. Kehitetään ongelmakohtia ja suunnitelman toteutumista. Fysioterapeuttien ja Lisujen toiminnan ja työnkuvan selkeyttäminen Kehittämisosion määrärahat d. Etäkonsultaatiolaite/mobiilikotihoito -yleisen osuuden koulutusmääräraha Mahdollisen mobiilikotihoidon käyttöönotto ja siihen liittyvät koulutukset. 3. Koulutuksen perusteet Koulutuksen tarkoituksena on lisätä henkilökunnan ymmärrystä gerontologisesta osaamisesta, moniammatillisen yhteistyön merkityksestä sekä yhtenevien käytänteiden vaikutuksista laadukkaaseen ja oikea-aikaiseen vanhustyöhön. Koulutuksissa tuodaan esiin ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan merkitys asiakkaan toimintakyvyssä sekä voimavaroja tukevana ja tarpeita vastaavien palveluiden suunnittelussa. Koulutukset tukevat yhteisöllisyyden kasvua kotihoidossa ja yhdessä tekemisen merkitystä. Koulutus antaa perustietoa toimintamallien tekemiseen ja juurruttamiseen sekä jo olemassa olevan liikuntasopimus toimintamallin käyttöönoton tehostamiseen. Mobiilikotihoitohanke edesauttaa asiakkaan osallisuutta oman hoidon suunnittelussa ja reaaliaikaisten tietojen saamisen omasta tilanteesta ja toimintakyvystä.

18 YHTEISVOIMIN KOTONA -HANKE PARAISTEN KOULUTUSSUUNNITELMA Arja Santapukki 1. Koulutuksen tavoitteet ja koulutussuunnitelmat Paraisten kaupungin tavoitteena on tukea vanhuslain tavoitteiden toteutumista, jotta ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Tavoitteena on, että kotihoidon henkilökunta osaisi arvioida ikääntyneen palvelun tarvetta ja toimintakykyä. Iäkkään henkilön palvelujen tarve tulee selvittää kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa kanssa. Palvelujen tarvetta tulee arvioida yksilöllisesti ja kattavasti. Henkilökunnan koulutuksen tarkoituksena on saada henkilökunta tietoiseksi vanhuksia koskevista laista ja laatusuosituksista sekä kunnan omista strategioista, jotta he saisivat hyvän perustan omalle työlleen. Henkilöstön koulutuksella halutaan kehittää myös valmiutta huomioida ikääntyneen voimavarat ja tarpeet kokonaisvaltaisesti sekä edistää hänen arjessa selviytymistään. Tarkoituksena on nostaa esiin myös sosiaalinen puoli. Henkilökuntaa koulutetaan käyttämään ja hyödyntämään palvelujen tarpeen ja toimintakyvyn arvioinnissa tarvittavia mittareita. Koulutuksella tuetaan myös arviointivälineiden käyttöä sekä suunnitelmien tekemistä ja kirjaamista. 2. Suunnitellut koulutukset ja sisältö Paraisten kehittämisosion työntekijä osallistuu koulutukseen, jossa käsitellään iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioimista ja mittaamista. Tarkoituksena on saada monipuolinen kuva palveluntarpeen arvioimisessa huomioitaviin asioihin sekä hyviä malleja ja mittareita toimintakyvyn arvioimiseen. Kotihoidon henkilökunnan koulutuksella pyritään muokkaamaan henkilökunnan asenteita huomaamaan nykypäivän vanhustenhuollon haasteet sekä asiakkaat kokonaisvaltaisina toimijoina. Kotihoidon henkilökunnalle on tarkoitus antaa koulutusta huomaamaan ikääntyneen jäljellä oleva toimintakyky ja palveluntarve sekä niiden arviointiin. Lisäksi koulutusta järjestetään myös palvelusuunnitelmien tekoon sekä kirjaamiseen. Yksilöllisen tarpeen mukaan koulutetaan työntekijöitä myös eri vastuualueittain, esim. työnjako ja kotiuttaminen.

19 Koulutukset Hanketyöntekijä osallistuu FCG Koulutus Oy:n järjestämään Opi arvioimaan iäkkään henkilön toimintakykyä hyvinvointia edistävässä toiminnassa ja palveluissa. Aloitamme syksyllä 2014 muokkaamalla asenteita. Vanhustyön johtaja luennoi kotihoidon henkilökunnalle vanhuslaista, laatusuosituksista sekä Paraisten vanhustenhuollon strategiasta. Lisäksi koulutetaan henkilökunta huomaamaan asiakkaiden mahdollisuudet ja jäljellä olevan toimintakyvyn ratkaisu- ja voimavarakeskeisin työmenetelmien avulla. Keväällä ja syksyllä 2015 aloitamme sisäisenä koulutuksena palvelutarpeen arvioinnissa käytössä olevien arviointivälineiden ja mittarien käytön koulutuksen kotihoidon ryhmissä. Henkilökuntaa koulutetaan myös ikääntyneen toimintakyvyn arvioimiseen ja tukemiseen sekä uusien arviointivälineiden ja mittareiden käyttämiseen. Koulutusta annetaan myös käyttöön otettavien suunnitelmien tekemiseen ja kirjaamiseen tarvittaessa. Vuoden 2015 aikana koulutetaan henkilökuntaa myös esille nousseiden vastuualueiden tarpeiden mukaan. Osa koulutuksista toteutetaan kaupungin omien työntekijöiden avulla ja osa ostopalveluna. Koska Parainen on kaksikielinen kunta, pyritään koulutukset järjestämään kaksikielisinä tai kahtena eri kertana, toinen ruotsin ja toinen suomen kielellä. 3. Koulutusten perustelut Arvioinnin apuna tulee olla käytössä luotettavia mittareita ja henkilökunnan pitää osata käyttää niitä toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimisessa. Palvelujen tarvetta ja toimintakykyä pitää kyetä seuraamaan kokonaisvaltaisesti. Henkilökunnan pitää osata huomioida myös palveluiden ja toimenpiteiden vaikutusta sekä arvioida sen pohjalta suunnitelmia ja päivittää niitä. Tarkoituksena on edistää arjessa selviytymistä. - Asiakkaan kannalta palvelutarpeen arviointi toteutuu yhtenevien periaatteiden mukaisesti ja oikeudenmukaisesti -asiakkaalle tarvelähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut. - Asiakas pystyy osaltaan vaikuttamaan palvelun sisältöön osallistumalla suunnitelmien tekoon ja arviointiin. - Kotihoidon henkilökunta saa hyviä ja toimivia työkaluja työnsä tueksi. - Asiakkaan kokonaisvaltaisen huomioimisen myötä toimintakyky ja elämänlaatu paranevat - Tuetaan vanhuslain hengen mukaisia tavoitteita - Henkilökunnan asennemuutos ja selkeämpi työtapa mahdollistuu (Päivitetty )

20

21 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion koulutussuunnitelma Päivitetty

22 1. Johdanto Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähivuosina merkittävästi Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. Vuoteen 2030 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy 1,8 -kertaiseksi, kun taas terveydenhuollon resurssi-indeksi pienenee 0,52:een. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisillä asiakkailla on monia ongelmia, ja heidän hoitonsa on usein pirstaloitunutta eikä eri hoitotahojen välillä ole aina toimivaa yhteistyötä. Tästä syystä saumaton, asiakaslähtöinen kuntoutusketju on hankkeen keskeisin tavoite, jota myös suunniteltujen koulutuksien tulee tukea. Kaikkien hankkeen toimenpiteiden välillisenä kohderyhmänä ovat ikääntyvät ja heidän omaisensa, ja mm. koulutuksissa hyödynnetään kokemusasiantuntijoita. Perusterveydenhuollossa hoidetaan moniammatillista osaamista tarvitsevia kompleksisia potilaita, mutta hoitovastuun säilyttämiseksi perusterveydenhuollossa tarvitaan toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Lisäksi järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden tarjoamia palveluja ja tukimuotoja on osattava hyödyntää aiempaa paremmin. Erilaisten koulutus- ja yhteistyötapahtumien kautta luodaan ja vahvistetaan yhteistyötä, lisätään tietoisuutta muista toimijoista sekä tuetaan asennemuutosta. Vanhuspalvelulaki ja hallituksen rakennepoliittinen ohjelma painottavat laitoshoidon vähentämistä ja kotona annettavan tuen lisäämistä. Ikääntyvien osallisuutta on vahvistettava ja tuettava kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa. Tässäkin yhteydessä toimintamallien uudelleenarviointi sekä toimijoiden asenteiden tarkastelu on tarpeen aidon osallisuuden mahdollistamiseksi. 2. Suunnitellut koulutukset ja sisällöt sekä perustelut koulutuksille toimenpiteittäin 2.1 Saumaton asiakaslähtöinen kuntoutusketju Sairaanhoitopiirin kehittämisosion tärkeänä tavoitteena on saumaton asiakaslähtöinen kuntoutusketju. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet; kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, kuntoutusprosessin kehittäminen, kuntoutusketjun rajapintojen solmukohtien ja palvelujärjestelmän päällekkäisyyksien esille tuominen sekä työnkuvien selkeytys. Toimenpiteen toteutumisessa ensisijaisen tärkeää ovat toimivat kuntoutusketjut. Koulutukset tähän asiaan liittyen auttavat ketjujen toiminnan selkeyttämisessä ja niiden paremman toimivuuden saavuttamisessa. Alla ovat suunnitellut koulutukset toimenpiteittäin. Kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Toimenpiteen tavoitteena on alkukartoitusten jälkeen tuoda perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kotiutushoitajat tai kotiutuksen kanssa työskentelevät henkilöt yhteen. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta toisten toiminnasta sekä kehittää kotiutusprosessia ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämän toteuttamiseksi on suunniteltu erilaisia koulutuksia esimerkiksi työpajojen ja case esimerkkien muodossa. Tarkemmat koulutusaiheet kartoitetaan toimijoiden yhteistapaamisissa, ja kotiutushoidon summit koulutus rakennetaan sen pohjalta. Rahoitusta haetaan yleisen koulutusmäärärahaa 2 eli toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava ja ennakoiva työote sekä toimintakyvyn arviointi. Kuntoutusprosessin tehostaminen Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt toimivan kuntoutusketjun tukena Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt ovat tukena saumattomassa kuntoutusketjussa. Hankkeen aikana kehitetään esimerkiksi kuntoutussuunnitelmia sekä tarkistuslistoja, joista tietoa levitetään henkilökunnalle laa- 1

23 jasti myös koulutuksina. Koulutuksiin haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha kohta 3 kirjaamiseen ja tiedon siirron varmistamiseen liittyvä koulutus palveluketjun jokaisessa osassa). Etäkonsultaatiot Kehittämisosiossa on tarkoitus selvittää, kokeilla ja arvioida teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuuksia hoitoneuvotteluissa, palavereissa ja konsultaatiossa. Henkilöstöä koulutetaan toimintamallin ja laitteiden käyttämiseen. Ensin koulutetaan muutaman avainkäyttäjä / yksikkö ja toimintaa kokeillaan. Tämän jälkeen toimintaa laajennetaan ja lisää käyttäjiä koulutetaan. Järjestetään kaksi samansisältöistä koulutusta eri kohderyhmille. Rahoitusta haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha 7 eli etälaitteiden tietosuoja- ja käyttökoulutukset; hankkeessa on tavoitteena etäkonsultaatioiden kehittäminen. Palapelin kokoaminen ikäihmisen kuntoutusketjun havainnollistaminen moniammatillisuuden ja eri organisaatioiden näkökulmasta Koulutuksen tavoitteena on sekä tuoda konkreettisesti esille palvelujärjestelmän pirstaleisuus ikäihmisen hoidossa ja kuntoutuksessa että tuoda näkyväksi moniammatillinen osaaminen, jota eri vaiheissa tarvitaan. Koulutuksessa käydään casen kautta läpi kaikki kuntoutusketjuun osallistuvat tahot. Casen kautta opitaan paremmin ymmärtämään muiden toimijoiden osuutta ikäihmisen kuntoutuksessa. Kouluttajina toimivat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon asiantuntijat. Koulutuksen vetäjänä on ulkopuolinen asiantuntija. Koulutuksia järjestetään mahdollisesti useampia riippuen ensimmäisen koulutuksen palautteista. Koulutukselle haetaan yleisen osuuden määräraha 2 tai 4. Kuntoutusketjun solmukohtien esille tuominen Case esimerkeillä pyritään tuomaan esille kuntoutusketjun solmukohtia. Tarkoituksena on koota yhteen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon henkilöitä kunnittain. Tapaamisissa käydään läpi ennalta sovittua potilastapausta ja pohditaan yhteistyötä käytännön tasolla. Koulutus on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä useamman kunnan kanssa mahdollisesti samaa potilastapausesimerkkiä käyttäen. Koulutuksiin käytetään kehittämisosion omaa koulutusmäärärahaa. Case manager Koulutuksella pyritään syventämään osallistujan erityisosaamista paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden hoidon ja palvelun suunnittelussa, koordinoinnissa ja toteuttamisessa. Koulutus antaa työkaluja asiakkaiden ohjaukseen ja tukemiseen sekä heille sopivien palveluiden löytämiseen. Koulutus on suunnattu kuntien työntekijöille. Määräraha 1; edistetään koulutuksella henkilöstön valmiutta huomioida ikääntyneen tarpeita ja voimavaroja kokonaisvaltaisesti. 2.2 Ikääntyvien asiakkaiden, omaishoitajien ja työntekijöiden voimavaralähtöisen ja kuntouttavan osaamisen lisääminen Tavoitteiden toteuttamiseksi on suunniteltu seuraavat toimenpiteet; kuntouttavan työotteen kehittäminen, kotihoidon tukeminen, vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen sekä omaishoitajien tukeminen 2

24 Kuntouttavan työotteen kehittäminen Hankkeessa järjestetään kuntouttavaa työotetta tukevaa koulutusta. Koulutus kohdennetaan toimenpiteeseen osallistuvien pilottiosastojen henkilökuntaan. Koulutuksen aiheena on gerontologinen kuntoutus. Koulutuksen järjestämiseen haetaan yleisen koulutusmääräraha 2 rahoitusta. Koulutusta järjestetään myös tutkimusklubien muodossa. Vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen Geriatrinen / gerontologinen kuntoutus Perusterveydenhuollon henkilökunnan osaaminen ja ammattitaito on merkittävässä roolissa niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin toimintakyvyn alenemisen tunnistamisessa ajoissa. Tästä syystä on tärkeää lisätä henkilökunnan tietoutta toimintakyvystä ja sitä alentavista tekijöistä. Hankkeessa järjestetään koulutusta geriatriseen / gerontologiseen kuntoutukseen ja kuntoutusprosessiin liittyen. Koulutuksella lisätään perustason henkilökunnan tietämystä kohdennetusti juuri ikäihmisten kuntoutukseen liittyen. Tarkempina aiheina voisi olla: geriatrinen kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Olisi hyvä myös huomioida toimintakykyä ja hyvinvointia heikentävät sairaudet sekä vuosikontrollit. Kouluttajana voisivat toimia esimerkiksi Aila Pikkarainen (gerontologi (THM, KM), Vuokko Lampinen- Laine tai Hannu Heikkilä. Koulutuksella haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha 2: toimintakykyä ylläpitävää, kuntouttavaa ja ennakoivaa työotetta sekä toimintakyvyn arviointia lisäävä ja kehittävä koulutus; laaja-alaisen kuntouttavan toiminnan sekä arviointiosaamisen lisäämiseksi palveluketjun joka osiin. Vanhenemisen ABC Kehittämisosiossa on suunniteltu koulutus, jossa yhdistettäisiin kattavasti tietoa ikäihmisen terveyteen, toimintakykyyn ja kuntoutukseen liittyen esimerkiksi vanheneminen ilmiönä, muistisairaudet, lääkitys, kipu, ravitsemus sekä psyykkiset häiriöt. Vanheneminen on moniulotteinen ilmiö, joka on myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tärkeää muistaa. Koulutuksessa käsitellään sitä mitä on normaali vanheneminen ja mitä siihen kuuluu, mitä erityispiirteitä ikäihmisillä on ja mitä merkitsee vanhenemisen medikalisaatio. Kouluttaja voisi olla Maritta Salonoja. Koulutuksissa on osuus myös muistisairauksista: milloin aihetta tutkia muistihäiriötä? muistisairaudet erityispiirteineen, pienistä yksittäisistä avuista voi olla yhdessä iso apu/muistipotilaan kokonaistilanteen ja kaatumisen riskitekijöiden säännöllinen arviointi, kuntouttava työote/muistihäiriöisen päivittäinen kuntouttaminen. Tarve muistisairautta koskeville koulutuksille nousi esille toimintakykyisenä ikääntyminen - juurruttamishankkeen koulutuskyselyissä. Ikäihmisen hoidossa onnistunut lääkitys on ensiarvoisen tärkeää. Lääkkeitä saattaa olla liikaa tai liian isoilla annoksilla, ajan tasalla olevaa tietoa lääkityksistä ei ole, tieto lääkityksistä ei siirry. Perusterveydenhuollossa on jatkuva tarvetta koulutuksiin vanhusten lääkehoidosta. Koulutuksissa käsitellään mm. onnistuneen lääkehoidon edellytyksiä, arviointia/lääkehoidon ja voinnin seurantaa, yleisiä lääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluvia oireita ja löydöksiä vanhuksilla/lääkehoidon onnistuminen kotihoidossa, vanhusten psykiatrinen lääkehoito, polyfarmasia. Kouluttajina voisi toimia Alli Puirava (lääkehuollon lehtori), Juha Puustinen ja/tai Hanna-Maria Alanen. 3

25 Lisäksi koulutuksissa käsitellään seuraavat aiheet; kipu, ravitsemus, psyykkiset häiriöt sekä muut hankkeessa toteutetussa koulutus- ja osaamiskartoituksessa esille nousseet asiat. Koulutukseen haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha 1 eli geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus; edistetään henkilöstön osaamista ja valmiutta arvioida ja huomioida ikääntyneen yksilöllisiä tarpeita, voimavaroja ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Asennekoulutus Asenteen ovat merkittävässä osassa ikäihmisen kuntoutuksessa sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tästä syystä on tärkeää tarjota henkilökunnalle koulutusta asenteiden muokkauksessa. Erityisen tärkeää olisi viedä ajatusta ikäihmisen kuntoutuksen tärkeydestä sekä kuntoutuksen kuulumisesta kaikille. Koulutusta esitetään toteutettavaksi yleisen osuuden koulutusmääräraha 4 eli yhteistyö, asennemuokkaus ja tiimityöskentelytaitojen koulutus. Motivoiva haastattelu Koulutusta järjestetään ikäihmisen kohtaamisesta ja ikäihmisen motivoivasta haastattelusta. Pelkkä tietämys terveellisistä ja oikeista elintavoista, sairauksien asianmukaisesta hoidosta, omatoimisesta kuntoutuksesta tai päihteettömyyden eduista harvoin riittää motivoimaan ihmistä elämään näiden oppien mukaan. Työntekijät kaipaavat uudenlaisia välineitä pyrkiessään ohjaamaan asiakkaitaan terveyttä edistäviin toiminta- ja elintapoihin. Motivoivan haastattelun perusteet -koulutus tarjoaa hoitohenkilöstölle uuden ajattelumallin asiakasohjauksessa. Kouluttajana voi toimia esimerkiksi sos.terapeutti Mailis Taskinen, Tampereen A-klinikkatoiminta. Koulutuksen toteuttamiseen haetaan Yleisen osuuden koulutusmääräraha 6 eli lisätään toimijoiden tietoisuutta, mitä muut toimijat tekevät asiakkaan kanssa esim. systemaattisen ja suunnitellun mentorointiprosessin kautta, jolloin eri toimijoiden erityisosaaminen lisääntyy, verkostomainen yhteistyö kehittyy ja myös ns. hiljainen tieto siirtyy. Mentorointi Aikaisemmassa Toimintakykyisenä ikääntymisenä - hankkeessa vanhuspsykiatriassa käyttöön otettu työskentelytapa mentorointi laajennetaan hankkeen aikana muille erikoisaloille. Tarkoituksena on kouluttaa pilottiosaston tai yksikön henkilökuntaa. Kouluttajina voivat toimia esimerkiksi Sari Hurmansalo (psykiatrinen sh) tai Pirjo Juhela (vanhuspsykiatrian el, psykoterapeutti). Tutorina toimisi projektisuunnittelija Sari Furuholm. Haemme mentorointikoulutusten järjestämiseen rahoitusta hankkeen yleisen osuuden koulutusmäärärahasta kohdasta 6; lisätään toimijoiden tietoisuutta siitä, mitä muut toimijat tekevät asiakkaan kanssa esim. systemaattisen ja suunnitellun mentorointiprosessin kautta, jolloin eri toimijoiden erityisosaaminen lisääntyy. Kotihoidon tukeminen Kotihoidon työntekijöitä pyritään tukemaan verkostoitumalla ja kouluttamalla. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa hankkeen aikana kaksi kotihoidon päivät nimellä kulkevaa seminaaria. Seminaarin sisältö ja ohjelma suunnitellaan yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa. Hankkeen aikana pyritään järjestämään kaksi seminaaria. Kotihoidon henkilöstölle suunnataan myös geriatrista ja psykiatriasta tietoutta lisääviä tietoiskuja esille tuotujen tarpeiden pohjalta. Kehittämisosion oma määräraha 4

26 2.3 Ikääntyvien oman osallisuuden ja vertaistoiminnan edistäminen yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa Julkisten resurssien rajallisuus korostaa järjestöjen merkitystä ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Hankkeessa pyritään lisäämään tietoa järjestöjen ja yhdistysten tarjoamista tukipalveluista koulutustilaisuudella. 2.4 Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvat kehitysvammaiset Tavoitteena on löytää ko. perheet ja selvittää perheen avun tarve vanhempien ikääntyessä. Kartoitus, palvelutarpeen arviointi, kuntoutus- ja muu palvelusuunnittelu ja palveluiden toteuttaminen tehdään yhteistyössä sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon kanssa. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen ja STM:n linjauksen mukaan ( ) vammaisten ja heidän omaistensa toiveita on kuunneltava enemmän palvelujen suunnittelussa. Kun tukea ja palveluja räätälöidään joustavasti asiakkaiden ja omaisten toiveita kuunnellen, laitoshoidon ja muun kalliimman hoidon tarvetta voidaan vähentää. Tämän ohjeistuksen mukaisesti hankekoulutuksissa SatSHP:n sosiaalipalvelut toisivat teemakoulutuksina esille kuntatoimijoille 3 teemaa eli - muuttovalmennus - perhehoito - jalkautuvat palvelut Kuntatoimijoiden kartoittaessa ja kohdatessa ikääntyviä vanhempia, jotka hoitavat kehitysvammaisia lapsiaan kotona, tietämys sosiaalipalveluiden erilaisista toimintamalleista ja mahdollisuuksista edesauttaa asiakkaiden mahdollisuutta saada yksilöllisiä tukipaleluita. Teemakoulutusten avulla pyritään lisäämään yhteistyöosaamisesta, parantamaan toimivien palveluketjujen räätälöimistä ja madaltamaan yhteydenoton kynnystä. Muuttovalmennus Muuttovalmennus on asia jota olisi hyvä tuoda esille kuntatoimijoille eli mitä se on, kenelle sitä voidaan antaa ja missä tilanteessa. Muuttovalmennus on prosessi, joka käynnistyy, kun erityistä tukea tarvitsevan ihmisen muutto uuteen kotiin tulee ajankohtaiseksi. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelut tarjoavat muuttovalmennusta sosiaalipalveluiden sisällä, mutta kunnilla on mahdollisuus ostaa palvelua. Muuttovalmennusta tarjotaan asiakkaille, näiden läheisille sekä lähettävän ja vastaanottavan yksikön henkilökunnalle ennen ja jälkeen muuton. Valmennus räätälöidään jokaisen osapuolen tarpeen mukaan. Perhehoito Perhehoidon tarkoituksena on antaa kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus solmia pysyviä ja kiinteitä ihmissuhteita sijoittamalla heitä yksityisiin perheisiin. Pyrkimyksenä on tarjota pitkäaikainen normaali kasvuympäristö myös niille, joilla ei ole edellytyksiä asumiseen lapsuudenkodissa tai itsenäisesti. Perhehoito, on yksi sosiaalipalvelujen palvelumuodoista, henkilöt asuvat perheissä ja elävät näiden perheiden mukana. Näin hankettakin ajatellen kotoaan iäkkäiden vanhempien luota mahdollisesti pois muuttava kehitysvammainen pääsisi mahdollisesti perheeseen eikä tarvitsisi muuttaa mihinkään yksikköön. Perhehoitoa käytetään, myös tilapäishoitopaikkana, omaishoitajien tukemiseksi. 5

27 Jalkautuvat palvelut Jalkautuvat palvelut tuovat tuen asiakkaiden kotiin, oli koti sitten lapsuuden koti tai asumisyksikkö tukien perhettä sekä henkilökuntaa ja löytäen keinoja siellä kotona asumiseen ja muihin mahdollisiin ns. ongelma kohtiin. Jalkautuvat palvelut tuovat tuen asiakkaiden kotiin, tukien perhettä ja löytäen keinoja siellä kotona asumiseen ja muihin mahdollisiin ns. ongelma kohtiin. Lisäksi hyödynnettäisiin Kehitysvammaisten palvelukotisäätiön järjestämää teemakoulutusta aiheesta Toimiva työyhteisö kansalaisuuden tukijana. 1-3 teemaa/päivä. Koulutuspäivän hinta on kulut, mukana 2-3 kouluttajaa. Toimiva työyhteisö kansalaisuuden tukijana Läheisyhteistyö kehitysvammaisen henkilön hyvän elämän tukena Työkaluja laadukkaaseen palveluun Toimivan työyhteisön rakennuspalikat Työyhteisön vuorovaikutusta rakentamassa Kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja palveluiden muotoilu 6