PÄÄOMARAHASTOJEN TASETIEDONKERUUN RAPORTOINTIOHJE (SIRA)

Transkriptio

1 Ohje PÄÄOMARAHASTOJEN TASETIEDONKERUUN RAPORTOINTIOHJE (SIRA) Versio 1.0 Voimassa alkaen

2 Ohje 1(50) Sisällys 1 Johdanto Tiedonkeruupalvelu Peruskäsitteitä SIRA-tiedonkeruu Raportoija Tilastointivelvollisuus Raportointitiedoston säilyttäminen Luokitukset Vaadeluokitus Sektoriluokitus Muut luokitukset Raportoitavat lisätiedot (erä- ja IF-tietueet) Raportoitavat tasetiedot (PEF-tietue) Velat Kutsutut sijoitussitoumukset Lainat Velkapaperilainat Johdannaiset Muut velat Saamiset Osakkeet ja osuudet Noteeratut osakkeet (ISIN-koodilliset) Asunto- ja kiinteistöosakeet Muut noteeraamattomat osakesijoitukset Rahasto-osuussaamiset Velkapaperisaamiset Muut kuin rahoitussaamiset (mm. kiinteistösijoitukset) Lainasaamiset Talletukset Johdannaiset Käteinen ja muut saamiset Muut raportoitavat erät Kutsumattomat sijoitussitoumukset Selvitysperiodin aikana kutsutut ja palautetut sijoitussitoumukset Erikoistapaukset raportoinnin yhteydessä Takaisinosto- (repo) ja takaisinmyyntisopimukset (reverse repo) sekä lyhyeksimyynti Takaisinostosopimukset (reposopimukset) Takaisinmyyntisopimukset (reverse reposopimukset) Takaisinmyyntisopimus ja lyhyeksimyynti Lainan sekä lainan korkojen konversiot osakkeiksi Sijoitusten ylös- ja alaskirjaukset Selvitysperiodin aikana tehtyjä sekä realisoituja sijoituksia koskevien tietojen raportointi Raportoitavat tiedot PEF-tietueella (taulukot)... 36

3 Ohje 2(50) 8.1 Velkoja koskevien tietojen raportointi Osake- ja osuussaamisia koskevien tietojen raportointi Velkapaperisaamisia ja muita kuin rahoitussaamisia koskevien tietojen raportointi Laina- ja talletussaamisia koskevien tietojen raportointi Johdannaiset, käteinen ja muut saamiset Kutsumattomat sekä bruttomääräiset kutsutut/palautetut sijoitussitoumukset Lyhyeksimyydyt arvopaperit... 44

4 Ohje 3(50) 1 Johdanto Suomen Pankki kerää neljännesvuosittain pääoma- ja kiinteistörahastojen tasetiedot osana sijoitusrahastojen tasetiedonkeruuta (SIRA-kysely). Tiedot kerätään Euroopan keskuspankin (EKP) vaatimusten mukaisesti. Tilasto laaditaan Suomen Pankissa ja tietoja käytetään Suomen Pankissa EKPJ:n tehtävien hoitamiseen, kuten rahapolitiikkaan ja rahoitusmarkkinoiden vakauden valvontaan. Sijoitusrahastotilastoja julkaistaan mm. Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankin internetkotisivuilla. Lisäksi tietoja käytetään Suomen ja euroalueen rahoitus-, maksutase- ja taloustilastojen laadintaan erityisesti Suomen Pankissa, Tilastokeskuksessa ja Euroopan keskuspankissa. Suomen Pankin tiedonhankintavaltuudet perustuvat seuraaviin säännöksiin: Euroopan unionin neuvoston asetus Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja (EY N:o 2533/1998, kuten se on muutettu asetuksella EY N:o 951/2009) sekä laki Suomen Pankista (214/ , 28 ). Euroopan keskuspankin asetus EKP/2013/38 sekä suuntaviivat (ECB/2014/15) velvoittavat Suomen Pankin keräämään tilastotietoja muilta kotimaisilta sijoitusrahastoilta kuin rahamarkkinarahastoilta. EKP:n asetuksessa annetun määritelmän mukaisesti myös pääomarahastot sekä suljetut kiinteistörahastot luetaan sijoitusrahastoiksi. 2 Tiedonkeruupalvelu Tiedot toimitetaan lähtökohtaisesti tase-eräkohtaisesti sekä taseen saamisettä velkaeristä ja myöhemmin ohjeessa määriteltävistä taseen ulkopuolisista eristä. Näiden lisäksi raportilla raportoidaan myös rahaston yleistietoja sekä rahastoon raportointiperiodin aikana kutsutut sijoitussitoumukset sekä palautetut sitoumukset. Tarkemmat tase-eräkohtaiset ohjeet raportoinnista löytyvät ohjeen luvusta 6. Tiedot toimitetaan Suomen Pankille selvitysperiodin loppua (neljännesvuosittain) seuraavan kuukauden aikana. Viimeinen raportointipäivä on selvitysperiodia seuraavan kuukauden jälkeisen kuun ensimmäinen päivä tai jos ensimmäinen päivä on pyhäpäivä, sitä seuraava ensimmäinen arkipäivä. Jos siis raportoidaan esimerkiksi kesäkuun lopun tietoja, tulee tiedot käytännössä toimittaa elokuun 1. päivään mennessä (olettaen, että 1. päivä elokuuta on arkipäivä).

5 Ohje 4(50) Raportti muodostuu kolmesta osasta (ks. oheinen taulukko). Erillisessä teknisessä ohjeessa kuvataan tiedonvälitykseen käytettävä tietuemuoto 1. Tekninen ohje sisältää tarkat tietuekuvaukset raportoitavista tiedoista samoin kuin selostuksen raportoinnissa ensisijaisesti käytettävästä tiedonsiirtomenettelystä, ns. DCS-tiedonsiirrosta 2. Tiedon toimittajan yhteystiedot eivät sisälly varsinaiseen raporttiin, vaan niitä hallinnoidaan Suomen Pankin käytössä olevan DCS-palvelun kautta. Tietuetyyppi Tietuetunnus Sisältö Erätietue 000 Tiedoston aloittava tekninen tietue Sijoitusrahastotietue IF Sijoitusrahaston yleiset tiedot; tase, tunnusluvut jne. Pääomarahastotietue PEF Pääoma- ja kiinteistörahastojen tase-erät DCS-palvelun tarjoaja tarkistaa raporttitiedoston teknisen oikeellisuuden. Oikeellisuus tarkistetaan tiedoston siirron yhteydessä ja mahdollisista virheistä ilmoitetaan heti. Tämän lisäksi myös Suomen Pankki tarkistaa DCSpalvelun tarjoajan välittämän, teknisesti hyväksytyn tiedoston sisällöllisesti. DCS-palvelun tuotantoympäristö löytyy osoitteesta ja testiympäristö osoitteesta Tuotantoympäristöön kirjauduttaessa tarvitaan OpusCapitan tunnusten lisäksi myös ns. avainlukulistan mukainen validointinumero. Avainlukulista toimitetaan raportoijalle tunnustilauksen jälkeen postitse. Tunnusten hakemiseen saa tarvittaessa ohjeita Suomen Pankilta Raportointivelvollisuus voidaan täyttää.csv-tiedostomuotoisella lähetyksellä tai käyttämällä DCS-palvelusta löytyvää lomakepohjaa. Molemmat raportointitavat perustuvat SIRA-tietuemuotoon. Kun lähettää tiedostomuotoista lähetystä, tulee DCS-palvelussa valita Lähetys ja lomakepohjaisen lähetyksen yhteydessä Lomakkeet-kohdasta löytyvä Sijoitusrahastojen tasetiedonkeruu (SIRA). Tämän jälkeen avautuvassa ikkunassa tulee valita raportoitavaksi rahastoksi Pääomarahastot (PEF-tietueet) ja raportoitavaksi periodiksi täytettävä selvitysperiodi (esim. 2015Q01 alla). 1 Linkki tietuemuotoon. 2 DCS = Data Collection Services. DCS-palvelu tarjoaa yrityksille yhdenmukaisen tavan ilmoittaa tietoja sähköisesti viranomaisille ja viranomaistehtäviä hoitaville tahoille.

6 Ohje 5(50) Teknisissä kysymyksissä raportoijat asioivat DCS-palvelun ylläpitäjän (OpusCapita, teknisen asiakastukipalvelun kanssa. Tukipalvelu palvelee ympäri vuorokauden suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Suomen Pankki antaa neuvoja sisältökysymyksissä. Kysymykset ja kommentit pyydämme lähettämään osoitteeseen 3 Peruskäsitteitä Tässä luvussa kuvataan muutamia sijoitusrahastojen tasetiedonkeruuseen liittyviä peruskäsitteitä sekä luokituksia. Tämän ohjeen lisäksi SIRAtiedonkeruuseen liittyy kaksi muuta dokumenttia: tekninen ohje (SIRAtiedonkeruun tietuemuoto) sekä koodilistat.

7 Ohje 3.1 SIRA-tiedonkeruu SIRA-tiedonkeruu on sijoitusrahastoja koskeva tasetiedonkeruu. Tiedonkeruulla on kerätty sopimusperusteisten UCITS- ja erikoissijoitusrahastojen sekä rahamarkkinarahastojen tiedot joulukuusta 2008 alkaen. Maaliskuusta 2015 alkaen osana tiedonkeruuta on kerätty myös pääomarahastojen sekä suljettujen kiinteistörahastojen tasetiedot. Sopimusperusteisten rahastojen ja pääomarahastojen tapauksessa yhteisinä tietueina käytetään erätietuetta (000) sekä sijoitusrahastotietuetta (IF). Sisältötietueet eri raportoijien kesken on jaettu seuraavasti: Sopimusperusteisten rahastojen raportoinnissa käytetään sisältötietueita SBS ja ITEM. Pääomarahastojen raportoinnissa käytetään sisältötietuetta PEF. Samaa tiedostoa (.csv) käyttäen voidaan raportoida tietoja useista eri sopimusperusteisista rahastoista, joiden hallinnoija on yhteinen. Myös pääomarahastojen tapauksessa yhden hallinnointiyhtiön alaisten rahastojen tiedot on mahdollista raportoida yhtä tiedostoa käyttäen. Kuitenkin tilanteessa, jossa hallinnointiyhtiöllä on sekä sopimusperusteisia rahastoja että pääomarahastoja, erityyppisten rahastojen tiedot tulee raportoida vähintään kahta erillistä tiedostoa käyttäen. Sama rahasto voi antaa tietoja ainoastaan sopimusperusteisten rahastojen raportoinnissa (SBS- & ITEM-tietueet) tai pääomarahastojen raportoinnissa (PEF-tietue). Suomen Pankki määrittää, kumpaan kyselyjoukkoon SIRAkyselyn sisällä rahasto sijoittuu. 3.2 Raportoija Pääomarahastojen tasetiedonkeruussa raportoijana on Suomeen rekisteröity pääoma- tai kiinteistörahasto. 3.3 Tilastointivelvollisuus Tilastotietoja ovat velvollisia antamaan kaikki suomalaiset pääoma- ja kiinteistörahastot, jotka on rekisteröity Suomeen. Raportointi on yhtäläinen kaikille rahastoille. Tiedot toimittaa yleensä rahastoa hallinnoiva hallinnointiyhtiö.

8 Ohje 1(50) Rahastoa koskevat tiedot tulee raportoida ensimmäisen kerran sen vuosineljänneksen lopun tilanteesta, jonka aikana rahasto on saanut markkinointiluvan. Tilanteessa, jossa rahasto kerää sijoitussitoumuksia, mutta ei ole vielä kutsunut lainkaan sitoumuksia (rahastolla ei käytännössä tasetta / sijoituksia kohdeyrityksiin), rahasto raportoi Suomen Pankille taseekseen nolla euroa sekä ilmoittaa siihen asti kerätyt sijoitussitoumukset. Mikäli rahastolle ei saada kerättyä haluttua määrää sitoumuksia, eikä rahaston toimintaa päätetä aloittaa (ts. varoja ei kutsuta rahastoon), tulee tämä ilmoittaa Suomen Pankille, minkä jälkeen raportointivelvollisuutta ei enää ole. Eritellyt tase-erät (saamiset & velat) tulee raportoida ensimmäistä kertaa sen vuosineljänneksen lopun tiedoissa, kun rahastoon on kutsuttu ensimmäiset varat. Viimeinen rahastoa koskeva raportointi tulee tehdä sen vuosineljänneksen lopun tilanteesta, jonka aikana rahasto on lopettanut ja maksanut kaikki sitoumukset takaisin sijoittajille. Käytännössä kaikkien kyseisen raportin tase-erien markkina-arvojen tulisi olla nolla ja vuosineljänneksen aikana palautetut sitoumukset sekä myydyt sijoitukset tulee ilmoittaa myyntihinnoilla pääomavirtatiedossa. Raportti tulee toimittaa Suomen Pankille neljännesvuosittain kunkin vuosineljänneksen lopun tiedoista (maalis-, kesä-, syys- & joulukuu). Välikuukausina raporttia ei tule toimittaa. 3.4 Raportointitiedoston säilyttäminen Raporttitiedostoa tulee säilyttää viisi (5) vuotta. Säilyttäminen on tarpeen muun muassa mahdollisten raportoinnissa ilmenevien virheiden havaitsemiseksi sekä näiden virheiden korjaamiseksi. 4 Luokitukset 4.1 Vaadeluokitus Raportoitavan tiedon on katettava eri tilastovaatimusten (esim. EKP:n sijoitusrahastotilasto, maksutase, rahoitustilinpito) erityistarpeet, ja tarpeiden toteuttamiseen käytetään luokituksia. Luokitusten tarkat sisällöt niihin liittyvine koodeineen käyvät ilmi koodilistoista. Osa luokituksista on kansainvälisesti hyväksyttyjä ns. ISO-standardien mukaisia luokituksia, kuten esimerkiksi sektori-, maa- ja valuuttaluokitukset. Osa luokituksista (varsinkin vaadeluokitus) ottaa huomioon muiden yhteissijoitusyritysten erityispiirteet. Vaade- tai instrumenttiluokitus noudattaa Euroopan kansantalouden tilinpidon määritystä (EU 549/2013).

9 Ohje 2(50) Käteinen (21) sisältää ainoastaan rahaston hallussa olevat setelit ja kolikot. Siihen eivät kuulu esim. pankkitilillä olevat likvidit varat. Vaade voi esiintyä vain saamisissa, eikä rahastoilla normaalisti ole erillistä rahakassaa, vaan kassa koostuu likvideistä talletustileistä. Talletuksiin (22-alkuiset) luetaan kaikki rahastojen saamisten pankkitalletukset. Rahasto ei voi ottaa vastaan talletuksia, sillä tämä oikeus on Suomessa rajattu talletuspankeille. Talletukset jaetaan käytön perusteella eri luokkiin. Siirtokelpoiset yön yli -talletukset (221) ovat talletuksia, jotka voidaan nostaa käteiseksi tai tiliä voidaan käyttää yleisesti maksuvälineenä ilman viivettä tai rajoituksia. Mikäli rahaston esim. käyttelytili ylittyy taseen laadintahetkellä, erä raportoidaan negatiivisen talletussaamisen sijasta rahaston muissa lainaveloissa (4712). Ei-siirtokelpoiset yön yli -talletukset (222) sisältävät rahamarkkinatalletuksista yön yli -talletukset ( overnight ). Repomyynnit (224) ovat rahan vastaerä, jonka rahastot saavat arvopapereista, jotka ne myyvät sovittuun hintaan samalla sitoutuen ostamaan samat arvopaperit takaisin sovittuun hintaan sovittuna ajankohtana. Määräaikaistalletuksilla (225) on sovittu kiinteä juoksuaika, eikä niitä voida ilman sakkomaksua muuttaa rahaksi ennen sovitun määräajan kulumista. Taseen saamisiin tai velkoihin kirjattavat lainat jaetaan pääomalainoihin (4711) ja muihin lainoihin (4712). Raportoijan tai sijoituskohteen omaan pääomaan kirjattava laina luokitellaan pääomalainaksi. Kaikki muut lainat luetaan vaateeseen muut lainat. Osakkeista (5-alkuiset) jatkuvasti markkinahinnan saavat luokitellaan noteerattuihin osakkeisiin (511). Noteeraamattomat osakkeet on luokiteltava joko asunto-osakkeisiin (5121), kiinteistöosakkeisiin (5122) tai muihin noteeraamattomiin osakkeisiin (5123). Instrumentti rahasto-osuudet (52) on käytössä vain sijoitus-, pääoma ja kiinteistörahastojen ollessa kyseessä. Mikäli osuus kohdistuu muuntyyppiseen yritykseen, osuutta koskevat tiedot raportoidaan käyttäen vaadetta muut noteeraamattomat osakkeet (5123). Loput vaateista (muut saamiset tai velat, 7-alkuiset) ja muut kuin rahoitussaamiset (8-alkuiset) raportoidaan aina erän alaerässä, ja erän sisältö selviää suoraan vaateen nimestä.

10 Ohje 3(50) 4.2 Sektoriluokitus Sektoriluokitus on taloustilastoissa sovellettava perusluokitus, jota käytetään päätöksentekoyksiköiden luokittelemiseksi toiminnaltaan, rahoitustavaltaan, omistajatyypiltään ja oikeudelliselta muodoltaan yhdenmukaisiin luokkiin. Luokituksen avulla muodostetut sektorit ovat taloudelliselta käyttäytymiseltään riittävän samankaltaisia kansantalouden seurantaa ja analysointia varten. Yritykset jaetaan omistuspohjansa mukaan julkisiin yrityksiin (11101), yksityisiin kotimaisiin yrityksiin (11102) ja ulkomaalaisomisteisiin yrityksiin (11103). Ulkomaisiin yrityksiin luettavan yksikön tapauksessa ei riitä, että ulkomainen omistuspohja olisi yhteensä yli 50 %, vaan yksittäisen ulkomaisen yksikön on omistettava enemmän kuin 50 %. Ulkomaisella yrityksellä viitataan yrityksen kotimaan näkökulmasta ulkomaiseen omistajaan. Mikäli esimerkiksi yksittäinen norjalainen yhteisö omistaa ruotsalaisesta yrityksestä yli 50 %, tulee tiedot ruotsalaisesta yrityksestä raportoida sektoriluokassa (ulkomaalaisomisteinen yritys). Asuntoyhteisöt (112-alkuiset) ovat kansallisessa luokituksessa omana luokkanaan. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ovat erikoistuneet rahoituspalvelujen tuottamiseen. Luottolaitoksista vain talletuspankit (1221) voivat ottaa vastaan talletuksia. Muut luottolaitokset (1222) ovat rahalaitoksia mutta eivät talletuspankkeja. Tällaisia yksiköitä ovat esim. asuntoluottolaitokset, Kuntarahoitus ja Nordea Rahoitus. Laajana käsitteenä sijoitusrahastot kattavat rahamarkkinarahastot (123), UCITS-sijoitusrahastot (1241) ja muut yhteissijoitusrahastot (1242). Muihin yhteissijoitusrahastoihin luetaan erikoissijoitusrahastot ja tämän kyselyn raportoijat (pääomarahastot). Muut rahoituslaitokset -luokka sisältää muut rahoituksen välittäjät (125), rahoituksen ja vakuutusten välitystä avustavat laitokset (126) sekä konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (127). Esimerkkinä muista rahoituksen välittäjistä mainittakoon arvopaperistamiseen osallistuvat erityisyhtiöt, arvopaperikauppaa omaan lukuunsa käyvät yritykset, myyntisaamisten rahoitusta tai osamaksukauppaa tarjoavat yhtiöt sekä vientirahoitusyhtiöt. Avustusta välittävistä mainittakoon esim. pörssit ja yhteissijoitusyrityksiä hallinnoivat rahastoyhtiöt. Rahanlainaajista mainittakoon panttilainaamot sekä ns. pikavippiyhtiöt. Vakuutuslaitoksiin (128) luetaan henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt. Eläkerahastoihin (129) kuuluvat vapaaehtoista eläkevakuuttamista harjoittavat yhtiöt. Pakollista työeläkevakuuttamista hoitavat yhtiöt luetaan julkisyhteisöjen alaluokkaan työeläkelaitokset (13141).

11 Ohje 4(50) Julkisyhteisöt rahoittavat toimintansa pääosin verovaroin, ja ne tuottavat julkisia palveluja. Valtakunnallisista palveluista vastaa valtionhallinto (1311) ja paikallispalveluista paikallishallinto (1313-alkuiset). Julkisen vallan sosiaaliturvan toteutumista harjoittavat sosiaaliturvarahastot (1314). Vain sektorin suomalaiset toimijat jaetaan työeläkelaitoksiin (13141) ja muihin sosiaaliturvarahastoihin (13149). Kotitaloudet (14-alkuiset) kattavat luonnolliset henkilöt. Alasektoreina ovat elinkeinonharjoittajat (141), palkansaajat (143) ja omaisuustulojen ja tulonsiirtojen saajat (144). Viimeisin alaryhmä sisältää mm. eläkeläiset. Alasektorijako ei ole pakollinen. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (15) tulot koostuvat pääosin (jäsen)maksuista, julkisyhteisöjen avustuksista ja omaisuustuloista. Sektoriin luetaan ammattiyhdistykset, uskonnolliset yhteisöt, urheiluseurat sekä avunantojärjestöt ja -säätiöt. Sektoriluokitus pätee kaikkiin yksikköihin niiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Yksikön kotimaa pyydetään ilmoittamaan omana ulottuvuutenaan maakoodin avulla. 4.3 Muut luokitukset Valuutta- ja maaluokitus kysytään tarkasti valuutoittain ja maittain. Tapa on joustava ja sallii monenlaisen aggregoinnin varsinaisessa tilastoinnissa. Kaikissa raportoitavissa erissä on aina mukana kategoria, joka kertoo tiedon suhteen taseeseen. Saaminen (A) ja velka (L) jakavat taseen vastaaviin ja vastattaviin. Rahasto-osuuksien raportointia varten on varattu koodit taseen ulkopuolinen erä (O), merkinnät (B) ja lunastukset (S). 5 Raportoitavat lisätiedot (erä- ja IF-tietueet) Raporttitiedoston erätietueella (000) määritellään tietuemuodon mukaisia raportin toimittavaan tahoon ja raporttiin liittyviä teknisiä tietoja. Erätietueen kentän 3 (tiedon toimittajan tunnus) tiedossa tulee ilmoittaa ilman väliviivaa sen hallinnointiyhtiön y-tunnus, jolle on haettu tunnukset OpusCapitan tiedonkeruupalveluun ja jonka raportoitavaksi pääomarahasto on tiedonkeruupalvelussa määritelty (tiedonkeruupalveluun kirjaudutaan samoilla tunnuksilla). Raportoitaessa tuotantodataa (joka ainoastaan kattaa raportointivelvollisuuden) erätietueen kentän 5 (tiedon tyyppi) arvon on oltava

12 Ohje 5(50) P. Testattaessa lähetystä kyseisessä kentässä voi käyttää testitiedostoa kuvaavaa arvoa N tai T. IF-tietue sisältää rahastokohtaisia tietoja, joita käytetään muun muassa erinäisiin raporttitason tarkastuksiin. Pääomarahastojen tapauksessa IFtietueen kenttiin tulee raportoida seuraavat tiedot: Tietokentän nimi Sisältö 1. Tietueen tyyppi IF 2. Raportoijan tunnuksen tyyppi I 3. Raportoijan tunnus Sijoitusrahastotunnus 4. Raportoijan nimi Rahaston nimi 5. Muuntokurssi Käytetty muuntokurssi kotivaluutan muuntamiseen euroiksi (jos kentän 6 arvo on EUR, on kentän 5 arvo 1) 6. Muuntokurssin valuutta Rahaston kotivaluutta 7. Sijoitusrahaston tase Rahaston tase selvitysperiodin lopussa 8. Sijoitusrahaston taseen valuutta EUR 9. Osuudenomistajien lukumäärä yhteensä Pakollinen 10. Osuudenomistajina olevien yksityishenkilöiden 0 määrä 11. Kymmenen suurimman osuudenomistajan omistus Kymmenen suurimman osuudenomistajan omistuksen EUR valuutta 13. Korkosijoitusten duraatio Sijoitussidonnaisten vakuutusten arvo (kotimaiset 0 yhtiöt) 15. Sijoitussidonnaisten vakuutusten arvo (ulkomaiset 0 yhtiöt) 16. Sijoitussidonnaisten vakuutusten valuutta EUR 17. Johdannaisten vakuusvaatimukset Johdannaisten vakuusvaatimusten valuutta EUR 19. Takaisinostosopimusten vakuudet Takaisinostosopimusten vakuuksien valuutta EUR 21. Lainaussopimusten vakuudet Lainaussopimusten vakuuksien valuutta EUR

13 Ohje 6(50) 6 Raportoitavat tasetiedot (PEF-tietue) 6.1 Velat Tiedonkeruussa pääomarahaston kaikki taseen saamiset ja velat raportoidaan kokonaisuudessaan ja taseen eri puolten tulee olla yhtä suuret (saamiset = velat). 3 Eri tase-erät raportoidaan oletusarvoisesti sijoitus-/sijoittajakohtaisesti. Kuitenkin esimerkiksi raportoitaessa kutsuttuja/kutsumattomia sijoitussitoumuksia ja kiinteistöjä koskevia tietoja on mahdollista käyttää myöhemmin käsiteltäviä aggregointimahdollisuuksia. Tase-erien kantatietojen lisäksi pääomarahastojen tasetiedonkeruussa kerätään kutakin raportoitua tase-erää koskevat pääomavirtatiedot (selvitysperiodin aikana tehdyt sekä realisoidut sijoitukset). Mikäli tase-erä poistuu selvitysperiodin aikana rahaston taseesta, siihen liittyvät virtatiedot tulee raportoida, vaikka tase-erän kanta onkin nolla. Saamisten ja velkojen lisäksi kyselyssä kerätään tiedot rahastoon selvitysperiodin aikana kutsutuista ja palautetuista sijoitussitoumuksista (bruttomääräisinä) sekä taseen ulkopuolisissa erissä kutsumattomat sijoitussitoumukset. Velkaerien raportointia käsitellään tarkemmin luvussa 6.1, saamiserien raportointia luvussa 6.2 ja muiden raportoitavien erien raportointia luvussa 6.3. Tiedot toimitetaan SIRA-raportoinnissa aina ensimmäisen vastapuolen periaatetta noudattaen. Kun rahasto esimerkiksi sijoittaa varoja toiseen rahastoon, tulee saamisissa ilmoittaa ainoastaan sen rahaston tiedot, johon on sijoitettu ei kohderahaston lopullisia sijoituskohteita. PEF-tietueella raportoitujen velkaerien yhteissumman ja IF-tietueessa raportoidun taseen (kenttä 7) erotuksen itseisarvo saa olla maksimissaan euroa. Velkaerät raportoidaan käyttäen PEF-tietueen kentässä 4 (kategoria) arvoa L Kutsutut sijoitussitoumukset Kutsutut sitoumukset raportoidaan käyttäen PEF-tietueen vaadetta 52 (rahasto-osuudet). Vaikka sijoitussitoumuksia ei suoranaisesti voidakaan täysin rinnastaa ominaisuuksiltaan sopimuspohjaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin, rinnastus on perusteltu kansallisen sektoriluokituksen perusteella. Kutsutut sijoitussitoumukset voidaan raportoida kahdella tavalla: 3 Tiedonsiirrossa hyväksytään yhteenlasketuista saamis- tai velkaeristä itseisarvoltaan maksimissaan euron ero IFtietueella ilmoitettuun rahaston taseeseen.

14 Ohje 7(50) 1) Raportointi sijoittajakohtaisesti Mahdollisuus käyttää suomalaisten oikeushenkilöiden tapauksessa y-tunnusta, jolloin Suomen Pankki vastaa sijoittajien vastapuolitiedoista (maa, sektori). Kotitalouksien omistukset raportoidaan aina aggregoituina sektoritunnuksin. 2) Raportointi aggregoidusti maa- & sektorikohtaisesti Raportoija vastaa sijoittajien oikeasta sektoriluokittelusta. Mahdollisuus käyttää apuna Tilastokeskuksen tarjoamaa ilmaista yritysten luokituspalvelua määrittämään kotimaisten yritysten sektoriluokka: Mahdollisuus raportoida esimerkiksi kaikki suomalaiset työeläkelaitokset yhdellä rivillä aggregoidusti. Myös näiden kahden raportointitavan yhdistelmää on mahdollista käyttää (kuitenkin siten, että kukin sijoitus on raportilla ainoastaan kertaalleen). Selkeyden vuoksi on kuitenkin suositeltavaa käyttää ainoastaan jompaakumpaa raportointitapaa ja pitäytyä tämän jälkeen valitussa tavassa. Tietueen kentässä 8 raportoitavan sisäisen tunnuksen tulee olla rahastokohtaisesti sama kaikkien kutsuttujen sijoitussitoumusten erien tapauksessa sekä näihin liittyvien ohjeessa myöhemmin käsiteltävien virtaerien (kategoria B & S) ja kutsumattomien sijoitussitoumuksien tapauksessa (kategoria O). Näitä velkatietoja raportoitaessa sisäisenä tunnuksena voi käyttää esimerkiksi lyhennettä raportoitavan rahaston nimestä.

15 Ohje 8(50) Esimerkki 1. Kutsuttuja sijoitussitoumuksia koskevien tietojen raportoiminen sijoittajakohtaisesti Pääomarahastolla (raportoijan tunnus #001) on sijoittajana suomalainen työeläkelaitos Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (y-tunnus: ). Rahastolla on velkaa sijoittajalle selvitysperiodin lopussa yhteensä 35 miljoona euroa, ja selvitysperiodin aikana sijoittajalta on kutsuttu uutta pääomaa 6 miljoona euroa. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: L Kenttä 6: 52 Kenttä 8: SP-EsimRahasto Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 16: Kenttä 21: Y Kenttä 22: Kenttä 23: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Esimerkki 2. Kutsuttuja sijoitussitoumuksia koskevien tietojen raportoiminen aggregoidusti Pääomarahastolla (raportoijan tunnus #001) on sijoittajana neljä suomalaista vakuutuslaitosta (sektoriluokka S.128). Rahastolla on velkaa sijoittajalle selvitysperiodin lopussa yhteensä 80 miljoona euroa, ja selvitysperiodin aikana sijoittajille on palautettu pääomaa yhteensä 20 miljoona euroa. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: L Kenttä 6: 52 Kenttä 8: SP-EsimRahasto Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 16: Kenttä 24: 128 Kenttä 25: FI

16 Ohje 9(50) Lainat Lainatiedot raportoidaan käyttäen PEF-tietuetta ja 47 -alkuisia vaadekoodeja. Mikäli kyseessä on oman pääoman ehtoinen laina (merkataan taseessa osaksi rahaston pääomaa), tulee laina raportoida käyttäen vaadetta 4711 eli pääomalainana. Muut lainat tulee raportoida käyttäen vaadetta Lainat tulee raportoida lainakohtaisesti ja kunkin lainan vastapuolitiedoissa tulee raportoida lainanantajan tiedot. Lähtökohtaisesti lainan sisäisenä tunnuksena tulee käyttää lainan maksutilin IBAN-tilinumeroa, kun vastapuolena on talletuspankki. Esimerkki 3. Lainaa koskevien tietojen raportointi Pääomarahastolla (raportoijan tunnus #001) on laina Nordea Pankki Suomelta (y-tunnus: ). Rahastolla on Ruotsin kruunun määräistä lainaa pankilta selvitysperiodin lopussa yhteensä 40 miljoona euroa. Rahasto lyhensi lainaa selvitysperiodin aikana yhteensä 10 miljoonalla eurolla. Laina on otettu , ja se erääntyy Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: L Kenttä 6: 4712 Kenttä 8: FI Kenttä 13: SEK Kenttä 14: Kenttä 16: Kenttä 17: 0 Kenttä 21: Y Kenttä 22: Kenttä 23: Nordea Pankki Suomi Oyj Kenttä 29: Kenttä 30:

17 Ohje 10 (50) Raportoitaessa tietoja lainasta yksiköltä, jolla ei ole suomalaista y-tunnusta, tulee täyttää oheisen esimerkin (esimerkki 3) lisäksi myös vastapuolen sektori- ja maatiedot (kentät 24 & 25). Tällöin myös vastapuolen yksilöintitunnuksen tyypin (kenttä 21) tulee olla O Velkapaperilainat Rahastojen liikkeeseen laskemia velkapaperilainoja koskevat tiedot raportoidaan käyttäen PEF-tietueen 33 -alkuisia vaadekoodeja. Mikäli kyseessä on alkuperäiseltä maturiteetiltaan vuoden tai alle vuoden pituinen velkapaperi, sen oikea vaadekoodi on 331. Mikäli velkapaperi alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden, oikea vaadekoodi on 332. Mikäli rahaston liikkeeseen laskemalla velkapaperilla on ISIN-koodi, tulee se raportoida tietueen kentässä 9 (ISIN-koodi). Tässä tapauksessa vastapuolitietoja (kentät 21 25) ja liikkeeseenlasku-/maturiteettitietoja (kentät 29 30) ei tule raportoida. Kuitenkin ISIN-koodittomien velkapapereiden tapauksessa myös vastapuoli- ja liikkeeseenlasku-/maturiteettitiedot tulee raportoida. Vastapuolitiedoissa tulee ilmoittaa rahaston omat tiedot (y-tunnus ja nimi tai vaihtoehtoisesti nimi, sektori 1242 ja maa FI). Velkapaperilainaa koskevia tietoja raportoitaessa tulee kentässä 12 (nimellisarvo yhteensä) ilmoittaa velkapaperin yhteenlaskettu nimellisarvo alkuperäisen valuuttayksikön määräisenä (raportoidaan kentässä 13). Kentässä 14 (markkina-arvo yhteensä [dirty]) tulee raportoida velkapaperin tasearvo mukaan lukien kertynyt korko. Tämän lisäksi kentässä 15 (markkina-arvo yhteensä [clean]) tulee raportoida velkapaperin tasearvo ilman kertynyttä korkoa.

18 Ohje 11 (50) Johdannaiset Esimerkki 4. Rahaston liikkeeseen laskemaa velkapaperia koskevien tietojen raportointi Pääomarahasto (raportoijan tunnus #001, y-tunnus ) on laskenut liikkeeseen nimellisarvoltaan 40 miljoonan euron velkapaperilainan Selvitysperiodin lopussa velkapaperilainan tasearvo on 40 miljoonaa euroa ja lainalle on kertynyt korkoa yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Velkapaperilainan maturiteettipäivä on Lainalla ei ole ISINkoodia. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: L Kenttä 6: 332 Kenttä 8: BOND Kenttä 12: Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 15: Kenttä 16: 0 Kenttä 21: Y Kenttä 22: Kenttä 23: SPn Esimerkkirahasto I Ky Kenttä 29: Kenttä 30: Johdannaisia koskevat tiedot raportoidaan lähtökohtaisesti saamisissa. Kuitenkin tapauksissa, jossa johdannaissaamisten nettoarvo on rahaston kannalta negatiivinen, tulee johdannaisia koskevat raportoida taseen velkapuolella positiivista markkina-arvoa käyttäen. Johdannaisia koskevien tietojen raportoinnista tarkemmin, ks. luku Muut velat Muut kuin kohdissa läpikäydyt rahaston velkapuolen tase-erät raportoidaan muissa veloissa käyttäen vaadekoodeja 73, 74, 75 & 76. Muiden velkojen vaadekoodien selitykset ovat seuraavat:

19 Ohje 12 (50) 73 Arvopaperivelat 74 Hallinnointipalkkiovelka 75 Säilytyspalkkiovelka 76 Muut velat Muiden velkojen erissä raportoidaan mm. tiedot arvopaperikauppojen tulevista tilityksistä ja toimituksista aiheutuvista veloista, rahaston hallinnointipalkkiovelasta hallinnointiyhtiölle, säilytyspalkkiovelasta säilytysyhteisölle, veroveloista, maksamattomista palkoista ja sosiaalimaksuista. Muiden velkojen erissä ei raportoida vastapuolta koskevia tietoja (kentät 21 25). Myöskään 7 -alkuisten tase-erien pääomavirtatietoa (kenttä 16) ei tule raportoida. Esimerkki 5. Hallinnointipalkkiovelkaa koskevan tiedon raportointi Pääomarahastolla (raportoijan tunnus #001) on taseessaan hallinnointipalkkiovelkaa hallinnoivalle rahastoyhtiölle yhteensä 0,15 miljoonaa euroa selvitysperiodin lopussa. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: L Kenttä 6: 74 Kenttä 8: Hallinnointipalkkiovelka Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Saamiset PEF-tietueella raportoitujen saamiserien yhteissumman ja IF-tietueessa raportoidun taseen (kenttä 7) erotuksen itseisarvo saa olla maksimissaan euroa. Saamiserät raportoidaan käyttäen PEF-tietueen kentässä 4 (kategoria) arvoa A Osakkeet ja osuudet Toisistaan poikkeavien raportointivaatimusten takia ISIN-koodilliset osakesaamisten, asunto- ja kiinteistöosakesaamisten, noteeraamattomien osakesaamisten sekä rahasto-osuussaamisten raportointiohjeet esitetään eriteltyinä seuraavissa kappaleissa

20 Ohje 13 (50) Noteeratut osakkeet (ISIN-koodilliset) Asunto- ja kiinteistöosakeet Mikäli rahaston saamisilla (osakkeet, osuudet tai velkapaperit) on ISINkoodi, rahasto on velvollinen ilmoittamaan tämän ISIN-koodin (kenttä 9) raportoidessaan keskuspankille (EKP:n asetus arvopaperien omistusta koskevista tilastoista EKP/2012/24). Samalla vastuu arvopaperin liikkeeseenlaskijatietojen (raportoidaan vastapuolen tiedoissa kentät 21 25) kenttien sisällöstä siirtyy oletusarvoisesti Suomen Pankille, jolloin näitä ei tarvitse raportoida. Noteerattuja ISIN-koodillisia osakkeita koskevat tiedot raportoidaan käyttäen vaadekoodia 511. Tätä vaadetta käyttäen raportoidut osakkeet ovat käytännössä siis noteerattuja ja siten myös julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita. Esimerkki 6. Noteerattu ISIN-koodillinen osake Pääomarahastolla (raportoijan tunnus #001) on selvitysperiodin lopussa osakesaamisia Digia Oyj:stä (ISIN-koodi FI ) yhteensä 1,55 miljoonaa osaketta, joiden markkina-arvo on 4,55 miljoonaa euroa. Rahasto teki selvitysperiodin aikana kaksi euron lisäsijoitusta yritykseen. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: A Kenttä 6: 511 Kenttä 8: FI Kenttä 9: FI Kenttä 11: Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 16: Kenttä 23: Digia Oyj Asunto-osakkeita koskevat tiedot raportoidaan käyttäen vaadekoodia 5121 ja tiedot kiinteistöosakkeista käyttäen vaadekoodia 5122 noteeraamattomien osakkeiden alaerinä. Asunto-osakkeiden tapauksessa ilman y-tunnusta raportoitava vastapuolen sektori on aina 112 (asuntoyhteisöt)

21 Ohje 14 (50) ja kiinteistöosakkeiden tapauksessa (yksityiset kotimaiset yritykset). Tietueen kentässä 11 (lukumäärä) ilmoitetaan rivillä raportoitujen asuntojen tai kiinteistöjen lukumäärä. Tiedot asunto- ja kiinteistöosakkeista on mahdollista raportoida sijoituskohtaisesti tai aggregoidusti maa- & sektorikohtaisesti: 1) Raportointi sijoituskohtaisesti Mahdollisuus käyttää y-tunnusta, kun kyseessä ovat suomalaiset sijoitukset, jolloin Suomen Pankki rikastaa sijoituksien vastapuolitiedot (maa, sektori). Mahdollisuus raportoida ilman y-tunnusta: raportoija vastaa kunkin sijoituksen sektori- ja maatietojen oikeellisuudesta. 2) Raportointi aggregoidusti maa- & sektorikohtaisesti Raportoija vastaa sijoittajien oikeasta sektoriluokittelusta. Mahdollisuus raportoida esimerkiksi kaikki suomalaiset asunto-osakesaamiset yhdellä rivillä aggregoidusti. Myös näiden kahden raportointitavan yhdistelmää on mahdollista käyttää (kuitenkin siten, että kunkin sijoituksen tiedot on raportoitu ainoastaan kertaalleen). Selkeyden vuoksi on kuitenkin suositeltavaa käyttää ainoastaan jompaakumpaa raportointitapaa ja pitäytyä tämän jälkeen valitussa raportointitavassa.

22 Ohje 15 (50) Esimerkki 7. Asunto-osakkeita koskevien tietojen raportointi sijoituskohtaisesti Kiinteistörahastolla (raportoijan tunnus #002) on selvitysperiodin lopussa yksi euron arvoinen asunto-osake rakenteilla olevasta Huopalahti AS OY:sta. Selvitysperiodin aikana rahasto on tehnyt euron lisäsijoituksen kohteeseen. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #002 Kenttä 4: A Kenttä 6: 5121 Kenttä 8: HuopaASOY Kenttä 11: 1 Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 16: Kenttä 21: O Kenttä 22: HL_ASOY Kenttä 23: Huopalahti AS OY Kenttä 24: 112 Kenttä 25: FI

23 Ohje 16 (50) Esimerkki 8. Kiinteistöosakkeita koskevien tietojen raportointi aggregoidusti Kiinteistörahastolla (raportoijan tunnus #002) on selvitysperiodin lopussa yhteensä 45 kiinteistöosakesijoitusta suomalaisiin kiinteistöosakkeisiin. Kiinteistöosakkeiden yhteisarvo on 42 miljoonaa euroa, ja rahasto on myynyt suomalaisia kiinteistöosakkeita selvitysperiodin aikana yhteensä 4,5 miljoonan euron edestä. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #002 Kenttä 4: A Kenttä 6: 5122 Kenttä 8: KiinteistöOsakkeetFI Kenttä 11: 45 Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 16: Kenttä 24: Kenttä 25: FI Muut noteeraamattomat osakesijoitukset Tiedot muista noteeraamattomista osakesijoituksista kuin asunto- ja kiinteistöosakesijoituksista raportoidaan käyttäen vaadekoodia Tähän sisältyvät tyyppillisesti ISIN-koodittomat osakesaamiset pääomarahastojen kohdeyrityksiltä, kuten start up- ja kasvuyrityksiltä. Vaadekoodia 511 tulee käyttää siis ainoastaan tapauksissa, joissa arvopaperi on noteerattu ja julkisen kaupankäynnin kohteena (käytännössä ostettavissa jostakin pörssistä). Suomeen kohdistuvien sijoitusten tapauksessa raportointitaakkaa on mahdollista pienentää raportoimalla kohdeyrityksen y-tunnus raportilla, jolloin vastapuolen tietojen (kentät 24 25) rikastuksen hoitaa Suomen Pankki yritysrekistereiden avulla. Ulkomaisten sijoitusten ollessa kyseessä raportoijan tulee itse määritellä sijoituksen kohdeyrityksen sektori- ja maakoodit. Tiedot sijoituksista tulee raportoida sijoituskohtaisesti. Näin ollen esimerkiksi kaikkia samalle sektorille ja samaan maahan kohdistuvia sijoituksia ei voi raportoida aggregoidusti, kuten esimerkiksi asunto-osakkeiden tapauksessa.

24 Ohje 17 (50) Tietueen kentässä 11 (lukumäärä) ilmoitetaan rahaston omistamien kohdeyrityksen osakkeiden lukumäärä. Esimerkki 9. Kasvuyritykseen tehtyjä sijoituksia koskevien tietojen raportointi (osakesaamiset) Pääomarahaston (raportoijan tunnus #001) selvitysperiodin loppuun mennessä kasvuyritys Musti ja Mirri Oy:hyn (y-tunnus: ) tekemien sijoitusten tasearvo on yhteensä 14,56 miljoonaa euroa ja omistus yrityksen osaketta. Selvitysperiodin aikana rahasto on tehnyt myös 2,31 miljoonan euron lisäsijoituksen kohdeyritykseen. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: A Kenttä 6: 5123 Kenttä 8: MustiMirri Kenttä 11: Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 16: Kenttä 21: Y Kenttä 22: Kenttä 23: Musti ja Mirri Oy Rahasto-osuussaamiset Tiedot sopimusperusteisiin (ns. UCITS- ja erikoissijoitusrahastot) rahastoihin sekä (suljettuihin) pääoma- ja kiinteistörahastoihin tehdyistä sijoituksista raportoidaan saamisissa käyttäen vaadekoodia 52. Raportoimalla ISIN-koodillisille osuussaamisille ISIN-koodi tai suomalaisilta rahastoilta oleville osuussaamisille y-tunnus vastapuolitietojen (kentät 24 25) rikastusvastuu siirtyy oletusarvoisesti Suomen Pankille. ISIN-koodittomien ulkomaisten osuussaamisten osalta raportoija on velvollinen määrittelemään vastapuolen sektori- ja maatiedot. Tietueen kentässä 11 (lukumäärä) ilmoitetaan rahaston omistamien osuuksien lukumäärä.

25 Ohje 18 (50) Mikäli kohderahasto toimii rahastosektorilla, eli sen sektori on sektoriluokituksen mukaan 123 (rahamarkkinarahastot), 1241 (sijoitusrahastot [UCITS]) tai 1242 (muut yhteisijoitusyritykset), on oikea vaadekoodi aina 52 huolimatta rahaston yritysmuodosta. Vaikka rahaston yritysmuoto olisi esimerkiksi osakeyhtiö jolloin normaaliyritysten tapauksessa käytettäisiin vaadekoodeja 511, 5123 tai 513 rahaston ollessa luokiteltuna edellä esitettyihin sektoriluokkiin on siihen tehtyjen sijoitusten oikea vaadekoodi aina 52. Tilastojen näkökulmasta rahastosektori ei siis voi teknisesti ottaen laskea liikkeeseen osakkeita, vaan se laskee liikkeeseen rahasto-osuuksia. Raportoinnissa toisin sanoen osakeyhtiömuotoisten rahastojen osakkeet rinnastetaan rahasto-osuuksiin. Esimerkki 10. Rahasto-osuussaamisia koskevien tietojen raportointi Pääomarahasto (raportoijan tunnus #001) on selvitysperiodin loppuun mennessä tehnyt yhteensä 5 miljoonan euron sijoitukset Aloitusrahasto Vera Oy:hyn (y-tunnus: ), ja rahasto omistaa sijoituksen myötä rahasto-osuutta (käytännössä osaketta) kohderahastosta. Selvitysperiodin aikana lisäsijoituksia tai sijoitusten realisointeja kyseisestä kohteesta ei ole tehty. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: A Kenttä 6: 52 Kenttä 8: ARVeraOy Kenttä 11: Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 16: 0 Kenttä 21: Y Kenttä 22: Kenttä 23: Aloitusrahasto Vera Oy Velkapaperisaamiset Rahastojen velkapaperisaamisia koskevat tiedot raportoidaan käyttäen PEFtietuetta ja 33 -alkuisia vaadekoodeja. Mikäli kyseessä on alkuperäiseltä maturiteetiltaan vuoden tai alle vuoden pituinen velkapaperi, sen oikea vaadekoodi on 331. Mikäli velkapaperi alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden, oikea vaadekoodi on 332.

26 Ohje 19 (50) Mikäli rahaston omistamalla velkapaperilla on ISIN-koodi, tulee se raportoida tietueen kentässä 9 (ISIN-koodi). Tällaisessa tapauksessa vastapuolitietoja (kentät 21 25) ja liikkeeseenlasku-/maturiteettitietoja (kentät 29 30) ei tule raportoida. Kuitenkin ISIN-koodittomien velkapaperisaamisten tapauksessa myös vastapuoli- ja liikkeeseenlasku-/maturiteettitiedot tulee raportoida. Vastapuolitiedoissa raportoidaan velkapaperin liikkeeseenlaskijan tiedot (y-tunnus & nimi tai vaihtoehtoisesti liikkeeseenlaskijan nimi, sektori ja maa). Velkapaperisaamisia koskevia tietoja raportoitaessa tulee kentässä 12 (nimellisarvo yhteensä) ilmoittaa velkapaperin yhteenlaskettu nimellisarvo alkuperäisen valuuttayksikön määräisesti (raportoidaan kentässä 13). Kentässä 14 (markkina-arvo yhteensä [dirty]) tulee raportoida velkapaperin tasearvo ns. dirty price -hintaan, joka sisältää velkapaperin raportointihetken markkina-arvon lisäksi myös kertyneen koron. Tämän lisäksi kentässä 15 (markkina-arvo yhteensä [clean]) tulee raportoida velkapaperin tasearvo ns. clean price -hintaan eli liikkeeseenlasketun velkapaperin arvo yhteensä ilman kertynyttä korkoa. Esimerkki 11. ISIN-koodillisia velkapaperisaamisia koskevien tietojen raportointi Pääomarahastolla (raportoijan tunnus #001) on selvitysperiodin lopussa nimellisarvoltaan 3,5 miljoonan euron velkapaperisaamiset Nordea Pankki Suomi Oyj:n liikkeeseen laskemasta velkapaperista (ISIN: BE ). Velkapaperin markkina-arvo on selvitysperiodin lopussa 5,5 miljoonaa euroa ja saamiselle on kertynyt korkoa yhteensä 0,3 miljoonaa euroa. Rahasto on tehnyt selvitysperiodin aikana 0,5 miljoonan euron lisäsijoituksen velkapaperiin. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: A Kenttä 6: 332 Kenttä 8: BE Kenttä 9: BE Kenttä 12: Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 15: Kenttä 16: Kenttä 23: Nordea Pankki Suomi Oyj

27 Ohje 20 (50) Esimerkki 12. ISIN-kooditonta velkapaperisaamista koskevien tietojen raportointi Pääomarahasto (raportoijan tunnus #001) on selvitysperiodin aikana tehnyt nimellisarvoltaan 4 miljoonan euron velkapaperisijoituksen ruotsalaisen MTGx:n liikkeeseen laskemaan ISIN-koodittomaan euromääräiseen velkapaperiin. Velkapaperin markkina-arvo selvitysperiodin lopussa on yhä 4 miljoonaa euroa ja korkoa ei vielä ole kertynyt. Velkapaperi erääntyy Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: A Kenttä 6: 331 Kenttä 8: MTGx Kenttä 11: Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 15: Kenttä 16: Kenttä 21: O Kenttä 22: MTGx Kenttä 23: MTGx Kenttä 24: Kenttä 25: SE Kenttä 29: Kenttä 30: Muut kuin rahoitussaamiset (mm. kiinteistösijoitukset) Tiedot muista kuin rahoitussaamisista raportoidaan käyttäen 8 -alkuisia vaadekoodeja. Kyseiset saamiset ovat käytännössä yleensä kiinteää omaisuutta, kuten kiinteistöjä tai metsää. Muita kuin rahoitussaamisia koskevat tiedot on mahdollista raportoida sijoituskohtaisesti tai aggregoidusti maa- & sektorikohtaisesti: 1) Raportointi sijoituskohtaisesti

28 Ohje 21 (50) Raportoidaan kunkin kiinteistön nimi (esim. kiinteistön osoite) ja sijaintimaa. 2) Raportointi aggregoidusti maakohtaisesti Mahdollisuus raportoida esimerkiksi kaikki suomalaiset toimitilaomistukset aggregoidusti omalla rivillään, ruotsalaiset omallaan jne. Myös näiden kahden raportointitavan yhdistelmää on mahdollista käyttää (kuitenkin siten, että kunkin sijoituksen tiedot raportoidaan ainoastaan kertaalleen). Selkeyden vuoksi on kuitenkin suositeltavaa käyttää ainoastaan jompaakumpaa raportointitapaa ja pitäytyä tämän jälkeen valitussa raportointitavassa. Muut kuin rahoitussaamiset jakaantuvat raportoinnissa seuraavasti eri vaadekoodeittain: 8211 Asunnot 8212 Toimitilat 8213 Tontit 8219 Muut kiinteistöt 8221 Luonnonvarat 8231 Koneet ja laitteet 8232 Tietokoneohjelmistot ja tietokannat 8233 Arvoesineet 8291 Muut ei-rahoitussaamiset Kiinteistösijoitukset raportoidaan siis käyttäen vaadekoodeja edellä esitetyn taulukon mukaisesti. Kiinteistösijoitusten lukumääräkentässä (kenttä 11) ilmoitetaan kyseisellä rivillä raportoitujen kiinteistöjen lukumäärä. Metsät, suot yms. raportoidaan käyttäen vaadetta 8221.

29 Ohje 22 (50) Esimerkki 13. Kiinteistösijoitusta koskevien tietojen raportointi yksikkökohtaisesti Kiinteistörahastolla (raportoijan tunnus #002) on kiinteistösijoitus Tuusulan Korpintie 2:ssa sijaitsevaan asuntoon selvitysperiodin lopussa. Asunnon markkina-arvo on euroa. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #002 Kenttä 4: A Kenttä 6: 8211 Kenttä 8: Korpintie2 Kenttä 11: 1 Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 16: 0 Kenttä 21: O Kenttä 22: Korpintie2 Kenttä 23: Korpintie 2, Tuusula Kenttä 25: FI Esimerkki 14. Kiinteistösijoitusta koskevien tietojen raportointi aggregoidusti Kiinteistörahasto (raportoijan tunnus #002) on sijoittanut 43 toimitilakiinteistöön Norjassa. Toimitilojen markkina-arvo on yhteensä 34,4 miljoonaa euroa. Toimitiloja on myyty selvitysperiodin aikana yhteensä 1,5 miljoonan euron arvosta. Sijoitukset on tehty Norjan kruunun määräisinä. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #002 Kenttä 4: A Kenttä 6: 8212 Kenttä 8: ToimitilatNorja Kenttä 11: 43 Kenttä 13: NOK Kenttä 14: Kenttä 16: Kenttä 25: NO

30 Ohje 23 (50) Lainasaamiset Lainasaamisia koskevat tiedot raportoidaan käyttäen PEF-tietueetta ja 47 - alkuisia vaadekoodeja. Mikäli kyseessä on oman pääoman ehtoinen laina (merkataan kohdeyrityksen taseessa osaksi yrityksen pääomaa), tulee lainan tiedot raportoida käyttäen vaadetta 4711 eli pääomalainana. Muut lainat tulee raportoida käyttäen vaadetta Lainoja koskevat tiedot tulee raportoida lainakohtaisesti ja kunkin lainan vastapuolitiedoissa tulee ilmoittaa lainanottajan tiedot. Mikäli kohdeyritykselle myönnettyyn lainaan on kohdistettu luottotappioita selvitysperiodin aikana, tulee tiedot niistä raportoida erikseen kentässä 17 (luottotappiot) negatiivisina. Selvitysperiodin kuluessa tehtyjä luottotappioiden palautuksia koskevat tiedot raportoidaan samassa kentässä positiivisina. Esimerkki 15. Lainasaamisia koskevien tietojen raportointi Pääomarahasto (raportoijan tunnus #001) on myöntänyt 8 miljoonan euron pääomalainan Musti ja Mirri Oy:lle (y-tunnus: ). Selvitysperiodin aikana lisäpääomalainaa on myönnetty 2 miljoonaa euroa ja lainaan on kohdistettu 1 miljoonan euron luottotappiot. Laina on myönnetty , ja se erääntyy Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: A Kenttä 6: 4711 Kenttä 8: Musti&Mirri Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 16: Kenttä 17: Kenttä 21: Y Kenttä 22: Kenttä 23: Musti ja Mirri Oy Kenttä 29: Kenttä 30:

31 Ohje 24 (50) Raportoitaessa tietoja lainasta yksikölle, jolla ei ole suomalaista y-tunnusta, tulee täyttää edellä esitetyn esimerkin 15 lisäksi myös vastapuolen sektorija maatiedot (kentät 24 & 25). Tällöin myös vastapuolen yksilöintitunnuksen tyypin (kenttä 21) tulee olla O Talletukset Talletussaamisia koskevat tiedot raportoidaan 22 -alkuisia vaadekoodeja käyttäen. Talletusten vastapuolena tulee aina olla talletuspankki, eli vastapuolen sektorin tulee olla 121 (keskuspankki) tai alkuinen (talletuspankit). Talletussaamisissa raportoidaan kaikki pankkitileillä olevat rahaston likvidit käteisvarat. Eri talletustyypeistä käytetään raportoinnissa eri vaadekoodeja seuraavasti: 221 Siirtokelpoiset yön yli -talletukset 222 Ei-siirtokelpoiset yön yli -talletukset (pl. velkakirjalainat) 224 Repomyynnit 225 Määräaikaistalletukset Talletussaamiset raportoidaan talletustilikohtaisesti käyttäen lähtökohtaisesti sisäisenä tunnuksena IBAN-tilinumeroa. Määräaikaistalletusten (vaadekoodi 225 ) tapauksessa myös talletuksen avaamis- ja maturiteettipäivä tulee raportoida liikkeeseenlasku-/maturiteettitiedoissa (kentät 29 30). Mikäli talletustilin saldo on selvitysperiodin lopussa negatiivinen, tulee talletus raportoida taseen velkapuolella lainana (ks ).

32 Ohje 25 (50) Esimerkki 16. Talletuksia koskevien tietojen raportointi Pääomarahastolla (raportoijan tunnus #001) on selvitysperiodin lopussa käyttötilillään FI Nordea Pankki Suomi Oyj:ssä (y-tunnus: ) 12,3 miljoonaa euroa. Nettomääräisesti rahaston tilitapahtumat (otot & panot) kyseiseen käyttötiliin olivat euroa positiiviset. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: A Kenttä 6: 221 Kenttä 8: FI Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 16: Kenttä 21: Y Kenttä 22: Kenttä 23: Nordea Pankki Suomi Oyj Raportoitaessa tietoja talletuksesta pankkiin, jolla ei ole suomalaista y-tunnusta, tulee täyttää edellä esitetyn esimerkin 16 lisäksi myös vastapuolen sektori- ja maatiedot (kentät 24 & 25). Tällöin myös vastapuolen yksilöintitunnuksen tyypin (kenttä 21) tulee olla O Johdannaiset Vakioituja johdannaisia koskevat tiedot raportoidaan käyttäen vaadekoodia 341 ja vakioimattomat OTC-johdannaiset käyttäen vaadekoodia 342. Johdannaisvaateita käyttäen tulee raportoida muun muassa kaikkia erilaisia termiinejä, optioita, futuureja ja swapeja koskevat tiedot. Johdannaisia koskevat tiedot raportoidaan saamisissa ja markkina-arvokentässä ilmoitetaan johdannaissopimuksen selvitysperiodin lopussa oleva arvo (ei esimerkiksi kohde-etuuden arvoa). Mikäli johdannaissopimuksen arvo

33 Ohje 26 (50) on negatiivinen, tulee sopimus raportoida kuten silloin, kun kyseessä on arvoltaan positiivinen sopimus, mutta velkapuolella (kenttä 4 [kategoria] = L ) positiivisena. Markkina-arvoltaan negatiivisten saamisten raportointi on sallittua ainoastaan lyhyeksimyyntien tapauksessa (ks. kappale 7.1.3). Vakioimattomista johdannaissopimuksista raportoidaan johdannaissopimuksen vastapuolen tiedot (esimerkiksi sen pankin tiedot, jonka kanssa sopimus on tehty). Vakioitujen johdannaissopimusten vastapuolitiedoissa raportoidaan kentässä 23 (vastapuolen nimi) sen pörssin nimi, josta johdannainen on ostettu, kentässä 24 (vastapuolen sektori) sektorikoodi 126 (rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset) ja kentässä 25 (vastapuolen kotimaa) pörssin kotimaa. Esimerkki 16. Vakioimatonta markkina-arvoltaan negatiivista johdannaista koskevien tietojen raportointi Pääomarahastolla (raportoijan tunnus #001) on selvitysperiodin lopussa voimassa oleva vakioimaton Nordea Pankki Suomi Oyj:n (y-tunnus: ) kanssa tehty myyntioptio. Optio kohdistuu Kone Oyj:n osakkeeseen. Rahaston taseessa option markkina-arvo on selvitysperiodin lopussa euroa negatiivinen. Esimerkin raportointi (vain käytettävät kentät täytetty): Kenttä 1: PEF Kenttä 2: I Kenttä 3: #001 Kenttä 4: L Kenttä 6: 342 Kenttä 8: NOKIAOPT Kenttä 13: EUR Kenttä 14: Kenttä 16: 0 Kenttä 21: Y Kenttä 22: Kenttä 23: Nordea Pankki Suomi Oyj