Rahoitustilinpito 2013

Transkriptio

1 Kansantalous 214 Rahoitustilinpito 213 Kotitalouksien varallisuus kasvoi vuonna 213 Kotitalouksien rahoitusvarat olivat 252 miljardia euroa ja muut varat 413 miljardia euroa vuoden 213 lopussa. Rahoitusvarojen lisäys oli vuoden aikana 15 miljardia ja muiden varojen 11 miljardia. Varojen lisäksi kohosivat kotitalouksien velat, jotka olivat 136 miljardia euroa. Näin ollen kotitalouksien nettovarallisuus oli vuoden 213 lopussa 529 miljardia euroa. Rahoitustilinpidon yhteydessä julkaistaan nyt ensikertaa tietoa rahoitusvarojen lisäksi myös muista varoista, joita ovat esimerkiksi rakennukset ja maa. Kotitalouksien rahoitusvarat 2 213, mrd. euroa Kotitaloudet saivat hallussapitovoittoja Vuonna 213 osakekurssien kehitys oli suotuisaa ja sen seurauksena kotitaloudet saivat hallussapitovoittoja noteeratuista osakkeista ja rahasto-osuuksista 6 miljardia euroa. Kotitalouksien nettosijoitukset noteerattuihin osakkeisiin olivat,3 miljardia ja rahasto-osuuksiin 1,2 miljardia. Noteerattujen osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus kotitalouksien kaikista rahoitusvaroista kohosi 19 prosenttiin vuoden lopussa. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Talletukset ovat silti edelleen kotitalouksien tärkein rahoitusvara. Talletusten osuus kotitalouksien kaikista rahoitusvaroista oli vuoden lopussa 32 prosenttia. Talletusten sisällä siirtymä määräaikaistalletuksista käteistalletuksiin jatkui edelleen vuonna 213. Velkaantumisaste kohosi maltillisesti Kotitalouksien lainavelat olivat 127 miljardia euroa vuoden 213 lopussa. Lainavelat kasvoivat vuoden 213 aikana yhteensä 3 miljardilla eurolla, minkä seurauksena kotitalouksien velkaantumisaste nousi,9 prosenttiyksiköllä 118,1 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat vuoden lopussa koko vuoden yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon. Uudistettu kansantalouden tilinpidon järjestelmä käytössä EU-maissa otetaan käyttöön syyskuussa 214 uudistettu kansantalouden tilinpidon järjestelmä, EKT 21 (englanniksi ESA 21). Tämän on ensimmäinen rahoitustilinpidon julkistus, joka on uuden EKT 21 -järjestelmän mukainen. Osa rahoitustilinpidon aikasarjoista on uudistuksen takia muuttunut. Uusi järjestelmä tuo muutoksia rahoitusvarojen luokitukseen ja sektoriluokitukseen. Lisäksi rahoitustilinpidon laadintaperiaatteet ovat joidenkin yksityiskohtien osalta uudistuneet. Uuteen järjestelmään siirtymisen myötä rahoitustilinpidon yhteydessä aletaan julkaista vuositietoa rahoitusvarojen lisäksi myös sektoreiden muista varoista. 2

3 Sisällys 1. Hallussapitovoitot kasvattivat kotitalouksien rahoitusvaroja vuonna Julkisyhteisöjen varallisuusasema parani Yritykset vähensivät velkarahoitusta Kotimaisten sijoitusrahastojen kasvu jatkui Ulkomaat vetivät pois talletuksia Suomesta Yksityisen sektorin velan kehitys maltillista...6 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kotitalouksien rahoitusvarat, milj. euroa...7 Liitetaulukko 2. Kotitalouksien velat, milj. euroa...7 Liitetaulukko 3. Kotitalouksien rahoitusvarojen nettohankinta, milj. euroa...7 Liitetaulukko 4. Kotitalouksien velkojen nettohankinta, milj. euroa...8 Liitetaulukko 5. Yritysten rahoitusvarat, milj. euroa...8 Liitetaulukko 6. Yritysten velat, milj. euroa...9 Liitetaulukko 7. Nettorahoitusvarat sektoreittain, milj. euroa...9 Liitetaulukko 8. Rahoitustaloustoimet sektoreittain, milj. euroa...1 Liitetaulukko 9. Tilastollinen ero sektoreittain, milj. euroa...11 Liitetaulukko 1. Kokonaisvarallisuus sektoreittain 213, mrd. euroa...11 Kuviot Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa...4 Kuvio2. Yritysten liikkeelle laskemien noteerattujen osakkeiden muutokset mrd. euroa...5 Kuvio 3. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen...6 Liitekuviot Liitekuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarat, mrd. euroa...12 Liitekuvio 2. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa...12 Liitekuvio 3. Kotitalouksien sijoitukset talletuksiin, pörssiosakkeisiin ja rahastoihin, mrd. euroa...13 Liitekuvio 4. Yritysten liikkeelle laskemien noteerattujen osakkeiden muutokset, mrd. euroa...13 Liitekuvio 5. Kotitalouksien velkaantumisaste...14 Liitekuvio 6. Yksityisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen...14 Laatuseloste: Rahoitustilinpito

4 1. Hallussapitovoitot kasvattivat kotitalouksien rahoitusvaroja vuonna 213 Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 15 miljardia euroa vuonna 213. Osakekurssien nousun myötä kotitalouksille kertyi kaikkiaan 12 miljardia euroa hallussapitovoittoja. Lisäksi kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset rahoitusvaroihin olivat 3 miljardia. Koska rahoitusvarojen kasvu oli velanottoa suurempaa, kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat. Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa Vuonna 213 kotitaloudet suosivat sijoituksissa käteistalletuksia ja sijoitusrahasto-osuuksia. Sen sijaan määräaikaistalletuksista kotitaloudet vetivät varojaan pois. Siirtymä määräaikaistalletuksista käteistalletuksiin on jatkunut vuoden 212 alkupuolelta alkaen. Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 252 miljardia euroa vuoden 213 lopussa. Näistä 8 miljardia oli talletuksia, 58 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, 47 miljardia vakuutus- ja eläkesaamisia, 3 miljardia pörssiosakkeita ja 17 miljardia rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 19 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei tilastoida rahoitustilinpidossa kotitalouksien rahoitusvaroiksi. Kotitalouksien velkojen kasvu jatkui, mutta oli aiempia vuosia selvästi hitaampaa. Kotitalouksien lainavelat lisääntyivät vuoden aikana reilulla 3 miljardilla eurolla saavuttaen vuoden lopussa 127 miljardia. Velkaantumisaste eli lainavelkojen suhde käytettävissä olevaan tuloon nousi,9 prosenttiyksiköllä 118,1 prosenttiin. Koska kotitalouksien rahoitusvarat lisääntyivät velkoja enemmän, kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat päätyen vuoden lopussa 116 miljardiin euroon. 1.1 Julkisyhteisöjen varallisuusasema parani Julkisyhteisöjen varallisuusasema parani vuonna 213. Vuoden lopussa julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat olivat 11 miljardia euroa, mikä on 8 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. Varallisuusaseman parantuminen selittyy sosiaaliturvarahastoihin kuuluvien työeläkelaitosten rahoitusvarojen 11 miljardin kasvulla. Saamaan aikaan valtion nettorahoitusvarat hupenivat,6 miljardia ja paikallishallinnon yli miljardin. Valtion vuonna 28 alkanut varallisuusaseman heikkeneminen jatkui, mutta oli nyt edeltäviä vuosia hitaampaa. Valtionhallinnon nettorahoitusvarat vähenivät vuoden 213 aikana,6 miljardia päätyen -48 miljardiin euroon. Vielä vuonna 212 nettorahoitusvarat vähenivät 8 miljardia.nettorahoitusvarojen 4

5 vähenemisen tärkein syy oli joukkovelkakirjalainojen kannan kasvu. Vuoden aikana valtionhallinnon rahoitustilinpidon mukainen markkinahintainen bruttovelka kasvoi 2 miljardia euroa. Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat nousivat vuoden 213 aikana 147 miljardista 157 miljardiin euroon. Työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen kasvu selittyy osittain osakekurssien suotuisalla kehityksellä. Noteerattujen osakkeiden ja rahasto-osuuksien markkina-arvon noustessa työeläkelaitokset keräsivät hallussapitovoittoja 5 miljardia euroa. Vastaavasti nettomääräiset sijoitukset olivat 6 miljardia euroa. Vuonna 213 työeläkelaitosten sijoitukset painottuivat pitkäaikaisiin velkapapereihin ja rahasto-osuuksiin. 1.2 Yritykset vähensivät velkarahoitusta Yritysten velkarahoitus väheni vuoden 213 aikana. Edellisen kerran näin tapahtui vuonna 29. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yritysten lainavelat vähenivät vuoden aikana 168 miljardista 163 miljardiin euroon. Lainojen väheneminen tuli osittain korvattua velkapaperimuotoisella rahoituksella, kun yritykset laskivat liikkeelle velkapapereita nettomääräisesti 3 miljardilla eurolla. Oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkiminen osakemarkkinoilta kiinnosti yrityksiä jonkin verran vuonna 213. Pörssinoteeratut yrityksen laskivat liikkeelle vajaan miljardin edestä uusia osakkeita. Liikkeeseenlaskut vähenivät kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna. Omien osakkeiden takaisinostot ovat olleet vähäisiä vuodesta 29 alkaen. Vuodesta 23 vuoteen 28 saakka yritykset kuolettivat osakevelkaansa ostamalla takaisin omia osakkeitaan liikkeeseenlaskuja enemmän. Kuvio2. Yritysten liikkeelle laskemien noteerattujen osakkeiden muutokset mrd. euroa 1.3 Kotimaisten sijoitusrahastojen kasvu jatkui Kotimaiset sijoitusrahastot kasvoivat kaikkiaan 8 miljardilla eurolla vuonna 213. Kasvusta noin puolet selittyy nettomääräisillä sijoituksilla. Toinen puoli johtuu sijoitusrahastojen hallussapitovoitoista. Sijoitusrahastoihin sijoittivat vuoden aikana innokkaimmin rahoitus- ja vakuutuslaitokset. Myös kotitalouksien, julkisyhteisöjen ja yritysten nettosijoitukset sijoitusrahastoihin olivat positiiviset. 5

6 1.4 Ulkomaat vetivät pois talletuksia Suomesta Ulkomaiden nettomääräiset sijoitukset Suomeen olivat 14 miljardia negatiiviset. Tämä selittyy suureksi osaksi sillä, että ulkomaat vetivät varojaan pois suomalaisten pankkien talletuksista. Jos talletuksia ei huomioida, ulkomaiden nettomääräiset sijoitukset Suomeen olivat 1 miljardia. Ulkomaiset sijoittajat lisäsivät viime vuonna omistuksiaan suomalaisissa velkapapereissa ja noteeratuissa osakkeissa. Ulkomaisen pörssiomistuksen arvo oli vuoden lopussa 72 miljardia euroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta kääntyi samalla usean vuoden laskun jälkeen nousuun ja oli vuoden lopussa 47 prosenttia. Ulkomaiset joukkovelkakirjalainat ja noteeratut osakkeet kiinnostivat suomalaisia vuonna 213. Suomalaisilla yksiköillä oli hallussaan vuoden lopussa 55 miljardin arvosta ulkomaisia noteerattuja osakkeita ja 8 miljardin arvosta kotimaisia noteerattuja osakkeita. Sen sijaan ulkomaisiin sijoitusrahastoihin suomalaiset sijoittivat selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina. Suomalaisten talletuksissa ulkomaille tapahtui merkittävä muutos, kun keskuspankki veti talletuksiaan pois ulkomailta 49 miljardia euroa. Keskuspankin ulkomaiset talletukset palasivat siten lähes takaisin tasolle, joka vallitsi ennen vuoden 211 lopulla tapahtunutta jyrkkää nousua. Lainoja ulkomaille myönsivät edellisvuosien tapaan lähinnä talletuspankit Yksityisen sektorin velan kehitys maltillista Yksityisen sektorin velka kasvoi viime vuoden aikana 2 miljardilla eurolla. Samalla velan suhde bruttokansantuotteeseen aleni,9 prosenttiyksiköllä 169,9 prosenttiin. Yksityisen sektorin velkaan luetaan yritysten, kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöiden lainavelat ja velkapaperimuotoiset velat. Kuvio 3. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 6

7 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kotitalouksien rahoitusvarat, milj. euroa Vaade AF Vaateet yhteensä AF21 Käteisraha AF22 Käteistalletukset AF29 Muut talletukset AF3 Rahamarkkinainstrumentit ja joukkovelkakirjalainat AF4 Lainat AF511 Noteeratut osakkeet AF512 Noteeraamattomat osakkeet AF519 Muut osuudet AF52 Rahasto-osuudet AF6 Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut AF7 Johdannaiset ja työsuhdeoptiot AF8 Muut saamiset ja velat Liitetaulukko 2. Kotitalouksien velat, milj. euroa Vaade Velat yhteensä Lainavelat Muut velat Liitetaulukko 3. Kotitalouksien rahoitusvarojen nettohankinta, milj. euroa Vaade AF Vaateet yhteensä AF21 Käteisraha AF22 Käteistalletukset AF29 Muut talletukset AF31 Rahamarkkinainstrumentit AF32 Joukkovelkakirjalainat AF4 Lainat AF511 Noteeratut osakkeet AF512 Noteeraamattomat osakkeet AF519 Muut osuudet AF52 Rahasto-osuudet AF6 Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut

8 Vaade AF7 Johdannaiset ja työsuhdeoptiot AF8 Muut saamiset ja velat Liitetaulukko 4. Kotitalouksien velkojen nettohankinta, milj. euroa Vaade Velat yhteensä Lainavelat Muut velat Liitetaulukko 5. Yritysten rahoitusvarat, milj. euroa Vaade AF Vaateet yhteensä AF2 Käteisraha ja talletukset AF31 Rahamarkkinainstrumentit AF32 Joukkovelkakirjalainat AF4 Lainat AF511 Noteeratut osakkeet AF512 Noteeraamattomat osakkeet AF519 Muut osuudet AF52 Rahasto-osuudet AF6 Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut AF7 Johdannaiset ja työsuhdeoptiot AF8 Muut saamiset ja velat

9 Liitetaulukko 6. Yritysten velat, milj. euroa Vaade AF Vaateet yhteensä AF31 Rahamarkkinainstrumentit AF32 Joukkovelkakirjalainat AF4 Lainat AF511 Noteeratut osakkeet AF512 Noteeraamattomat osakkeet AF519 Muut osuudet AF7 Johdannaiset ja työsuhdeoptiot AF8 Muut saamiset ja velat Nettorahoitusvarat Liitetaulukko 7. Nettorahoitusvarat sektoreittain, milj. euroa Sektori S111 Yritykset pl. asuntoyhteisöt S112 Asuntoyhteisöt S121 Keskuspankki S1221 Talletuspankit S1222+S1223 Muut luottolaitokset ja muut rahalaitokset S123 Rahamarkkinarahastot S1241 Sijoitusrahastot (UCITS) S1242 Muut yhteissijoitusyritykset S125+S126+S127 Muut rahoituksen välittäjät, rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset ja konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat S128 Vakuutuslaitokset S129 Vapaaehtoiset eläkerahastot S1311 Valtionhallinto S1313 Paikallishallinto S13141 Työeläkelaitokset S13149 Muut sosiaaliturvarahastot S14 Kotitaloudet

10 Sektori S15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt S2 Ulkomaat Liitetaulukko 8. Rahoitustaloustoimet sektoreittain, milj. euroa Sektori/ Velkojen nettohankinta Rahoitusvarojen nettohankinta Rahoitustaloustoimet netto S11 Yritykset S121+S122+S123 Rahalaitokset S124 Yhteissijoitusyritykset pl. rahamarkkinarahastot S125+S126+S127 Muut rahoituksen välittäjät, rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset ja konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat S13 Julkisyhteisöt S14 Kotitaloudet S2 Ulkomaat

11 Liitetaulukko 9. Tilastollinen ero sektoreittain, milj. euroa Sektori/Instrumentti S11 Yritykset Rahoitustaloustoimet netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero S12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Rahoitustaloustoimet netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero S13 Julkisyhteisöt Rahoitustaloustoimet netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero S14 Kotitaloudet Rahoitustaloustoimet netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero S15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Rahoitustaloustoimet netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero S2 Ulkomaat Rahoitustaloustoimet netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero Liitetaulukko 1. Kokonaisvarallisuus sektoreittain 213, mrd. euroa Varat Asuinrakennukset, muut rakennukset ja rakennelmat Koneet, laitteet ja asejärjestelmät Muut kiinteät varat Varastot ja arvoesineet Maa Rahoitusvarat Velat Nettovarat Sektori S1 Koko kansantalous S11 Yritykset S12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset S13 Julkisyhteisöt S14 Kotitaloudet S15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

12 Liitekuviot Liitekuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarat, mrd. euroa Liitekuvio 2. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa 12

13 Liitekuvio 3. Kotitalouksien sijoitukset talletuksiin, pörssiosakkeisiin ja rahastoihin, mrd. euroa Liitekuvio 4. Yritysten liikkeelle laskemien noteerattujen osakkeiden muutokset, mrd. euroa 13

14 Liitekuvio 5. Kotitalouksien velkaantumisaste Liitekuvio 6. Yksityisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 14

15 Laatuseloste: Rahoitustilinpito 1. Tilastotietojen relevanssi Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Se kuvaa kansantalouden kaikkien sektoreiden rahoitustaseita sekä virtoja, joihin kuuluvat rahoitustaloustoimet ja muut muutokset. Rahoitustaseet ovat tilastointijakson lopun rahoitussaamisten ja velkojen kantoja. Rahoitustaloustoimet puolestaan ovat tilastointijakson aikana tehtyjä taloustoimia, jotka vaikuttavat rahoitustaseisiin. Rahoitustilinpito on keskeinen tilasto rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden vakauden seurannan kannalta. Tilastokeskuksessa laaditaan rahoitustilinpidon lisäksi erillistä julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa. Tilasto laaditaan Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 21) edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Euroopan tilinpitojärjestelmä on kuvattu käsikirjassa EKT 21, Euroopan Yhteisöjen tilastotoimisto Eurostat, 21. Käsikirjan luvuissa 5-7 käsitellään rahoitustilinpitoa. Rahoitustilinpidossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 212). Rahoitustilinpidon neljännesvuositietojen tuotanto perustuu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (EKP/213/24). tietojen tuotanto perustuu Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen (549/213) sekä tähän asetukseen liittyvään tietojen lähettämisohjelmaan. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinä paitsi rahoitustilastoja, myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Suurin osa tietolähteistä on saatavissa neljännesvuosittain, mutta joitakin lähteitä on käytettävissä vain vuositasoisina. Lähdetiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Tärkeimmät tietolähteet Rahalaitosaineisto Suomen Pankin rahalaitosaineistosta saadaan rahalaitosten tase- ja virtatiedot neljänneksittäin. Sijoitusrahastoaineisto Suomen Pankin sijoitusrahastoaineistosta saadaan sijoitusrahastojen arvopaperisalkun rakenne ja sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien omistajasektorijakauma neljänneksen lopussa. Lisäksi saadaan tiedot sijoitusrahastojen arvopaperisalkkuun liittyvistä virroista neljänneksen aikana. Maksutase Suomen Pankki laatii Suomen maksutasetilaston, joka on rahoitustilinpidon tärkein ulkomaatsektorin tietolähde. Maksutasetilastossa kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan ja muun maailman välisiä taloussuhteita. Maksutasetilaston kirjaukset ovat pääosin yhtenevät kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa. Arvo-osuusrekisteri Noteerattujen osakkeiden laskentaan käytetään Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän arvo-osuusrekisterin tietoja. Rekisteristä saadaan neljännesvuosittain kunkin arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan osakesarjan sektorikohtaiset omistukset kappaleittain sekä osakkeiden kurssit neljänneksen lopussa. Vakuutusyhtiöiden sijoitusseuranta- ja tilinpäätöstiedot Finanssivalvonta (Fiva) kerää tietoja vakuutuslaitosten sijoituksista neljännesvuosittain ja tilinpäätöstiedoista vuosittain. Aineisto on rahoitustilinpidon kannalta merkittävin tietolähde vakuutuslaitosten tilastoinnissa. Valtion liikekirjanpito Valtion liikekirjanpito pitää sisällään valtion virastojen ja rahastojen kirjanpidon. Liikekirjanpidon tasetilejä käytetään päätietolähteenä valtion rahoitustilien laadinnassa. Neljännesvuositasoista aineistoa ylläpitää Valtiokonttori. 15

16 Valtiokonttorin velkaraportit Valtion velan laskenta perustuu suurelta osin Valtiokonttorin kuukausittain julkaisemaan valtion velkaraporttiin. Neljännesvuosittain saatava raportti sisältää tietoa nimellis- ja markkinahintaisesta velasta vaateittain ja valtion johdannaisista. Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilasto kuvaa Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä Manner-Suomessa vuosineljänneksittäin. Tilaston tietoja käytetään sekä rahoitustilinpidon että julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon lähdeaineistona Kuntien taloustilasto Paikallishallinnon tärkein tietolähde on Tilastokeskuksen tuottama Kuntien ja kuntayhtymien taloustilasto, joka sisältää vuositietoja kuntien ja kuntayhtymien menoista ja tuloista, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden liikelaitosten tasetietoja ja rahoituslaskelmatietoja käytetään rahoitustilinpidon laadinnassa. Yritysten rakennetilasto Yrityssektorin rahoitustaseen päätietolähde on Tilastokeskuksen yritysten rakennetilaston tietokanta, joka sisältää yritysten tilinpäätöstietoja. Rakennetilaston tasetietojen kautta saadaan koko sektorille määrättyä kirjanpitoarvoiset rahoitusvarojen ja -velkojen kokonaissuureet sekä jonkin verran vaadekohtaista tietoa. Yritysten rakennetilaston tiedot ovat vuositasoisia eivätkä siten ole käytettävissä rahoitustilinpidon uusimpien neljännesten laskentaan. Edellä mainittujen tärkeimpien tietolähteiden lisäksi täydentävinä tietoina ja vertailussa käytetään Tilastokeskuksen luottokantatilastoa, Tilastokeskuksen virati-aineistoa, Suomen Pankin arvopaperiaineistoa ja Työeläkevakuuttajien (TELA) sijoitusseurantakyselyä. Yhteenvetoprosessi Rahoitustilinpito on tasapainotettu tilastojärjestelmä, joten sektorikohtaiset lähdetiedot täytyy sovittaa yhteen. Yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain vaade vaateelta niin, että kullekin sektorin saamis- ja velkaerälle löytyy vastinkirjaus toisen sektorin saamisissa/veloissa. Poikkeavat tiedot arvioidaan ja sovitetaan yhteen. Lähdeaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin. Lopullisen tiedon valinnassa painotetaan luotettavuutta ja systemaattista tietolähteiden käyttöä sekä sektorin rahoitustaseen kokonaisuutta (rahoitusvarojen tai velkojen yhteissummia). Yhteenvedossa osa tiedoista, joille ei ole suoraa tietolähdettä, lasketaan vastinsektoritietojen perusteella. Esimerkiksi suuri osa kotitaloussektorin tiedoista perustuu vastinsektoritietoihin. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Täten lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Oman haasteensa rahoitustilinpidon laadintaan tuovat lähdetilastojen poikkeamat kansantalouden tilinpidon määritelmistä. Poikkeamat koskevat etenkin rahoitusvarojen arvostusperiaatetta sekä vaateiden ja tilastoyksikköjen luokituksia. Rahoitustaloustoimista (virroista) on lisäksi joissain aineistoissa vain niukasti tietoa, jolloin tietoja on estimoitava esimerkiksi taseiden muutoksen avulla. Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta. Yksi keino arvioida rahoitustilinpidon tarkkuutta on tarkastella rahoitustilejä suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä lainkaan, vaan tilit tasapainotetaan. 16

17 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot julkaistaan noin kolmen kuukauden viiveellä. Rahoitustilinpidon vuositiedot julkaistaan noin 9 kuukauden viiveellä syyskuussa. tietojen laadinnan aikaan on edellisvuoden osalta käytettävissä kattavammat lähteet kuin neljännesvuositietoja aiemmin laadittaessa. Menetelmämuutoksista yms. johtuvia aikasarjakorjauksia tehdään tarvittaessa pitkällekin taaksepäin ja niistä johtuen luvut voivat muuttua merkittävästi. Tilastokeskuksen seuraavien julkistusten tarkat julkistamispäivät löytyvät tämän sivuston kohdasta Tulevat julkistukset. 5. Tietojen saatavuus Rahoitustilinpito julkaistaan viisi kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Neljännesvuosittaiset aikasarjat ovat saatavilla verkkosivuilla vuoden 1997 viimeisestä neljänneksestä alkaen. EKT21 mukaiset vuosisarjat ovat saatavilla vuodesta 1995 alkaen. lta on saatavissa vuositasoisia tasesarjoja, jotka eivät ole EKT21 mukaisia. Euroopan keskuspankki julkaisee neljänneksittäin kansallisiin rahoitustilinpitoihin pohjautuvan euroalueen rahoitustilinpidon sekä kansallisia rahoitustilinpidon tietoja omilla verkkosivuillaan. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Rahoitustilinpidon vuodesta 1995 alkavien aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Vapaaehtoiset eläkerahastot siirrettiin työeläkelaitoksista vakuutuslaitoksiin vuodesta 2 alkaen, mikä tuo katkoksen aikasarjoihin. Tietolähteiden muutokset voivat myös vaikuttaa tietojen vertailtavuuteen. Esimerkiksi yrityssektorin laskentaan käytetyt tietolähteet ovat tulleet kattavammiksi matkan varrella. en tase-aikasarjat poikkeavat EKT21:n mukaisista aikasarjoista merkittävästi kattavuuden, yksiköiden luokittelun, varojen arvostuksen sekä laadintamenetelmien osalta. Tärkeimmät poikkeamat ovat: Henki- ja eläkevakuutussäästöjä ja muita vakuutussaamisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina Johdannaisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina Osakkeet ja muut arvopaperit on arvostettu pääsääntöisesti nimellisarvoon tai muuhun kirjanpitoarvoon. Osakkeiden ja osuuksien osalta kattavuus on puutteellinen Muihin saamisiin ja velkoihin (AF.8) on luettu eriä, joita ei ole voitu kohdentaa muihin vaateisiin Työeläkelaitokset on luokiteltu vakuutuslaitoksiin (S.128) Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sisältyvät yrityssektoriin (S.11) Sektori S124+S125+S126 sisältää myös muut luottolaitokset kuin pankit. na valtion liikelaitokset sisältyvät valtiosektoriin Kotitalouksien ja yritysten tiedot perustuvat osittain arvioihin Yrityssektorin sisäisten saamisten ja velkojen kattavuus on puutteellinen 7. Eheys ja yhtenäisyys Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot ja vuositiedot laaditaan samassa prosessissa ja ne ovat keskenään täysin yhtenevät. Tilastokeskus laatii ja julkaisee julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa neljännesvuosittain kolmen kuukauden viiveellä. Myös Rahoitustilinpitotilasto sisältää julkisyhteisöjen tiedot ja ne ovat täysin yhtenevät julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon tietojen kanssa. Tilastojen julkaisutarkkuus ei kuitenkaan kaikilta osin ole sama, vaan julkisyhteisöjen rahoitustilinpito esittää julkisyhteisöjen tiedot tarkemmalla tasolla kuin rahoitustilinpito. Rahoitustilinpito koostuu monien eri lähdetilastojen tiedoista. Käsitteelliset poikkeamat ja tasapainotus aiheuttavat sen, ettei tilasto ole kaikilta osin täysin yhtenevä lähdetilastojen kanssa. Tietojen vertaaminen lähdetilastojen tietoihin ei myöskään näistä syistä aina ole mielekästä. 17

18 Rahoitustilinpito koostuu monien eri lähdetilastojen tiedoista. Käsitteelliset poikkeamat ja tasapainotus aiheuttavat sen, ettei tilasto ole kaikilta osin täysin yhtenevä lähdetilastojen kanssa. Tietojen vertaaminen lähdetilastojen tietoihin ei myöskään näistä syistä aina ole mielekästä. 18

19 Kansantalous 214 Lisätietoja Saara Roine Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh [email protected]