Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet
|
|
- Aleksi Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nefrologia Niina Koivuviita, Risto Tertti ja Kaj Metsärinne Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet Sydän ja verisuonisairaudet ovat munuaispotilailla tavallisia, ja niiden esiintyvyys lisääntyy jo munuaisten vajaatoiminnan varhaisessa vaiheessa. Sydän ja verisuonitaudeille altistavat tavanomaisten riskitekijöiden lisäksi munuaisten vajaatoimintaan liittyvät tekijät. Riskitekijät ovat hoidettavissa, mutta se vaatii rivakkaa kokonaisvaltaista hoitostrategiaa usein jo siinä vaiheessa, kun potilas on vähäoireisena perusterveydenhuollon seurannassa. Dialyysihoidon häämöttäessä tai sen alettua on hoito vaikeampaa ja tehottomampaa. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden sydän ja verisuonitautien hoidosta tarvitaan lisää tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Nyt näitä potilaita hoidetaan pitkälti samojen periaatteiden mukaisesti kuin munuaisiltaan terveitä. Sydän ja verisuonitautien ehkäisyssä tavoitteet ovat samat kuin muilla potilailla, mutta lääkehoidossa on kuitenkin huomioitava yhteisvaikutukset ja annosten pienentäminen. Duodecim 2006;122: S uomessa oli vuoden 2004 alussa dialyysihoitoa saavaa potilasta (Suomen munuaistautirekisterin raportti 2003). Dialyysipotilaiden vuotuinen kuolleisuus on Suomessa kuten muissakin länsimaissa ollut viimeisten kymmenen vuoden ajan tasaisesti yli 20 % ja noin puolet kuolemista johtuu sydän ja verisuonitaudeista. Etenkin tyypin 2 diabetesta ja amyloidoosia sairastavien dialyysipotilaiden kuolleisuus on huomattavan suuri. Munuaisten vajaatoiminnan ja lisääntyneen sydän ja verisuonitautikuolleisuuden välinen yhteys osoitettiin ensin munuaisten vajaatoiminnan loppuvaihetta (end stage renal disease, ESRD) sairastavilla, joilla glomerulusten suodatusnopeus (GFR) on alle 15 ml/min ja joiden kuolemanriski oli kertainen munuaistoiminnaltaan normaaleihin verrattuna. Riskiä havainnollistaa hyvin seuraava esimerkki: 49 vuotiaan ESRD potilaan odotettavissa oleva elinaika on 7,1 vuotta, paksusuolensyöpää potevan 8,6 vuotta, eturauhassyöpäpotilaan 12,8 vuotta ja samanikäisen normaaliväestön 29,8 vuotta (Port 1994). Toisin kuin muilla, ESRD potilailla sydäntaudin aiheuttaa ateroskleroosin sijasta useimmiten vasemman kammion liikakasvu. Siihen liittyy sydämen laajentuma, isojen valtimoiden jäykistyminen ja sepelvaltimoiden kalkkiutuminen. Kuolinmekanismina on tavallisimmin äkkikuolema rytmihäiriön seurauksena ilman sydäninfarktia. Dialyysipotilaista kolmasosalla esiintyy sydämen vajaatoimintaa ja 25 %:lla angina pectorista ja 10 % on sairastanut sydäninfarktin dialyysihoidon alkaessa (United States Renal Data System 1999). Vaikka munuaisten vajaatoiminta on sydän ja verisuonisairauksien itsenäinen riskitekijä (Levey ym. 2003), myös tavanomaiset riskitekijät, kuten hypertensio, diabetes, dyslipidemia ja korkea ikä ovat munuaispotilailla tavallista yleisempiä. Tavanomaiset riskitekijät myös nopeuttavat munuaisten vajaatoiminnan kehittymistä. On todennäköistä, että sydän ja verisuonitautien nopeutunut kehitys alkaa jo munuaisten lievässä vajaatoiminnassa (Joki ym. 1997). Kuolleisuus on kuitenkin suurempaa 237
2 kuin tavanomaisten riskitekijöiden esiintyvyyden perusteella voitaisiin odottaa (Muntner ym. 2002). Syyksi onkin esitetty muiden riskitekijöiden runsasta esiintyvyyttä munuaisten kroonista vajaatoimintaa sairastavilla. Munuaisten vajaatoiminta sydän ja verisuonisairauksien riskitekijänä Kardiovaskulaaritapahtumia / 100 henkilövuotta ,11 3,65 11,29 21,8 36,6 > <15 Laskennallinen GFR (ml/min) Kuva. Kardiovaskulaarisairaudet lisääntyvät lineaarisesti munuaispotilailla glomerulusten suodatusnopeuden (GFR) pienentyessä. Mukaeltu Gon ym. (2004) artikkelista. National Health and Nutrition Examination Survey II:ssa (NHANES II) seurattiin 15 vuoden ajan yli 6 000:ta henkilöä, joilla GFR oli yli 90 ml/min tai alle 70 ml/min. Jälkimmäisessä ryhmässä kokonaiskuolleisuuden riski oli kasvanut 68 % ja kardiovaskulaarikuolleisuuden riski 51 % (Muntner ym. 2002). Go ym. (2004) seurasivat yli miljoonaa San Franciscon alueen asukasta ja totesivat, että sekä kokonaiskuolleisuuden että sydän ja verisuonitautien aiheuttaman kuolleisuuden riski kasvoi lineaarisesti pienenevän GFR arvon mukaisesti (kuva). Edellä mainituissa valikoitumattomissa aineistoissa sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen, perifeerisen valtimotaudin, diabeteksen, hypertension ja dyslipidemian todennäköisyys oli sitä suurempi, mitä huonompi munuaisten toiminta oli. Verenpainepotilailla seerumin kreatiniinipitoisuuden ja sydän ja verisuonitautikuolleisuuden välinen lineaarinen yhteys on varmistettu useissa tutkimuksissa (Shulman ym. 1989, Ruilope ym. 2001). Yksi lisääntyneen kuolemanriskin mahdollinen syy on vasemman kammion liikakasvun yliesiintyvyys munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheessa muuhun väestöön verrattuna, 75 % vs 20 % (Sarnak ym. 2003). Sille altistavat anemian ohella normaalin vuorokausirytmin häviäminen verenpaineen vaihtelusta ja erityisesti keinomunuaishoidossa olevien verenpaineen huono hallinta (Foley ym. 1996). The Heart Outcomes Prevention Evaluation (HOPE) tutkimus, jossa potilasmäärä oli 9 287, selvensi suuren riskin potilaiden (ateroskleroottinen tauti tai diabeteksen lisäksi yksi kardiovaskulaaritaudin riskitekijä) ennustetta. Potilailla, joilla oli myös munuaisten lievä vajaatoiminta (GRF alle 65 ml/min), oli 40 % suurempi riski kuolla tai saada kardiovaskulaarinen komplikaatio (Mann ym. 2001). Tutkimus varmisti myös mikroalbuminurian itsenäiseksi, munuaisten toiminnasta riippumattomaksi riskitekijäksi, jonka katsotaan heijastavan endoteelin toimintahäiriötä. Muut kuin tavanomaiset riskitekijät Anemian esiintyvyys on munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla moninkertainen muuhun väestöön verrattuna. Anemia alkaa kehittyä GFR:n pienennyttyä alle arvon ml/min, ja sen vaikeusaste heijastaa hyvin munuaisten vajaatoiminnan tasoa. Anemia on itsenäinen, kuolleisuutta lisäävä riskitekijä munuaisten vajaatoimintaa potevilla. Mahdollinen selitys tälle on sydämen vasemman kammion massan kompensatorinen lisääntyminen. Homokysteiini. Epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu homokysteiinipitoisuuden melko vähäisenkin suurenemisen olevan sydän ja verisuonisairauksien itsenäinen riskitekijä (Alfthan ym. 1994). Munuaisten kroonista vajaatoimintaa sairastavilla pitoisuudet ovat usein jopa nelinkertaiset normaaliin verrattuna. Pelkästään pienentynyt GFR ei selitä suuria homokysteiinipitoisuuksia. Hyperhomokysteinemian ja sydän ja verisuonisairauksien välinen yhteys on kuitenkin munuaistautia potevilla epäselvä, sillä nimenomaan pienemmät homokysteiinipitoisuudet liittyvät heillä suurempaan kuolleisuuteen (Suliman ym. 2000). 238 N. Koivuviita ym.
3 Tulehdus. Tyypillisten tulehdusmerkkiaineiden kuten plasman CRP:n tai interleukiini 6:n pitoisuuksien perusteella ESRD potilailla on jatkuva tulehdustila, jonka epäillään olevan sydän ja verisuonisairauksien tärkeä riskitekijä (Hansson 2005). Tämä on seurausta joko perussairauksista tai dialyysiin liittyvistä asioista, kuten keinomunuaiskalvon bioinkompatibiliteetistä tai dialyysinesteen laadusta. Lisäksi uremia itsessään heikentää neutrofiilien ja T solujen toimintaa, mikä johtaa lisääntyneeseen infektioriskiin (Stenvinkel ym. 2005). GFR:n pienentyessä alle arvon 60 ml/min CRP ja IL 6 pitoisuudet suurenevat, mikä liittyy kokonais ja kardiovaskulaarikuolleisuuden kasvaneeseen riskiin. Tulehdus kytkeytyy myös edellä mainittuihin riskitekijöihin, ja esimerkiksi anemian ja suuren CRP pitoisuuden välinen yhteys on osoitettu (Lacson ja Levin 2004). Plasman albumiini on negatiivinen akuutin vaiheen proteiini, jonka synteesi maksassa vähenee tulehduksen aikana. Hypoalbuminemia on yleinen löydös dialyysipotilailla ja liittyy huonoon ravitsemustilaan. Se ennustaa lisääntynyttä kokonais ja kardiovaskulaarikuolleisuutta perussairauksista riippumatta. Huono ravitsemustila on liitetty jatkuvaan tulehdukseen ja nopeutuneeseen ateroskleroosiin, ns. MIA oireyhtymään (malnutrition inflammation atherosclerosis) (Foley ym. 1996). Verisuonten kalkkiutuminen. Goodman ym. (2000) totesivat sepelvaltimon kalkkiutumia jopa 88 %:lla vuotiaista dialyysipotilaista. Kalkkiutumista on osoitettu tapahtuvan myös munuaisten lievemmässä vajaatoiminnassa (Bursztyn ym. 2003). Toisin kuin yleensä on havaittu, munuaisten vajaatoiminnasta kärsivillä kalkkiutumat kertyvät verisuonten sisäkerroksen sijasta välikerrokseen. Kalkkiutuminen aiheuttaa valtimoiden jäykistymisen, mikä nostaa systolista verenpainetta ja laskee diastolista. Seurauksena on vasemman kammion liikakasvu ja sepelvaltimoiden verenkierron heikkeneminen. Pääsyyllisenä munuaispotilaan verisuonten lisääntyneeseen kalkkiutumiseen pidetään hyperfosfatemiaa, joka alkaa kehittyä jo munuaisten lievässä vajaatoiminnassa vähentyneen fosforipuhdistuman seurauksena. Block ym. (1998) Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet osoittivat sekä kokonais että kardiovaskulaarikuolleisuuden lisääntyneen dialyysipotilailla, joiden seerumin fosforipitoisuus oli yli 1,8 mmol/l. Normaalistikin seerumin kalsiumin ja fosforin tulo ylittää liukoisuustulon moninkertaisesti. Ilman kalkkiutumisen estäjiä tapahtuisi välitöntä kiteytymistä, jota esiintyy normaalisti vain luussa ja hampaissa. Nisäkkäillä tunnetaan kymmenkunta kalkkiutumisen estäjää. Fetuiini A on kiertävä kalkkiutumisen estäjä, jonka osuus seerumin kiteytymisen eston kapasiteetista on noin 50 %. Fetuiinipitoisuuksien on todettu olevan dialyysipotilailla pienempiä kuin verrokeilla (Ketteler ym. 2005), ja hemodialyysipotilailla fetuiinipitoisuudet korreloivat käänteisesti CRP pitoisuuksiin. Riskitekijöiden merkitys ureemisessa ateroskleroosissa Cardiovascular Health Studyssa (CHS) (Shlipak ym. 2005) selvitettiin yli 1 200:n munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan (GFR alle 60 ml/min) kuolleisuutta sydän ja verisuonitauteihin sekä eri riskitekijöiden osuvuutta sen ennustamisessa. Tavanomaiset riskitekijät ennustivat muita riskitekijöitä paremmin kuolleisuutta sydän ja verisuonitauteihin. Keskimäärin 8,6 vuoden seurannassa sydän ja kardiovaskulaarikuolleisuuden vuosittainen riski oli 32/1 000 potilasvuotta. Vahvimmin riskiin korreloivat diabetes, systolinen hypertensio, tupakointi, vähäinen liikunta ja vasemman kammion liikakasvu. Sen sijaan rasvaprofiilin muutoksilla (pieni HDL pitoisuus, suurentunut LDL tai triglyseridipitoisuus) ei yllättäen ollutkaan vaikutusta kuolemanriskiin. Myös Liu ym. (2005) totesivat, että pieni kolesterolipitoisuus on yhteydessä runsaampaan kuolleisuuteen erityisesti huonon ravitsemustilan ja tulehduksen aikana. Potilailla, joilla näitä ei todettu, suureneva kolesterolipitoisuus oli yhteydessä tuttuun tapaan sekä kokonais että kardiovaskulaarikuolleisuuteen. Todennäköinen syy tälle paradoksaaliselle löydökselle on tulehduksen ja hypoalbuminemian suuri esiintyvyys dialyysipotilailla. Taulukossa on esitetty sydän ja verisuonisairauksien riskitekijöitä munuaispotilailla. 239
4 Taulukko. Kardiovaskulaarisairauksien tärkeitä riskitekijöitä munuaispotilailla. Tavanomaiset ateroskleroosin riskitekijät Dyslipidemia Hyperinsulinemia Hypertensio Tupakointi Lihavuus Hyperkoagulaatiotila Diabetes Hoito Muut riskitekijät Hyperfosfatemia Hyperparatyreoosi Endoteelin toimintahäiriö Anemia Oksidatiivinen stressi MIA oireyhtymä Hyperhomokysteinemia (?) MIA = malnutritio, inflammaatio, ateroskleroosi y d i n a s i a t Munuaisten vajaatoimintaan liittyy lisääntynyt sydän- ja verisuonitautisairastuvuus. Jo lievää munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla on syytä hoitaa perinteiset riskitekijät huolellisesti. Munuaispotilaille kehittyy tavanomaisten riskitekijöiden lisäksi munuaisten vajaatoimintaan liittyviä komplikaatioita kuten anemia, hyperfosfatemia, ja sekundaarinen hyperparatyreoosi, jotka lisäävät voimakkaasti sydän- ja verisuonitautien riskiä. Verenpainetauti. Munuaisten vajaatoimintaa potevan kohonneen verenpaineen hoidossa tarvitaan yleensä useamman lääkkeen yhdistelmää. Tavoitteena on saada verenpaine alle arvon /75 80 mmhg. ACE:n estäjiä ja angiotensiinireseptorin salpaajia (sartaaneja) voidaan ja tulisi käyttää munuaispotilaiden hypertension ensilinjan hoidossa kaikissa vaiheissa dialyysihoidonkin aikana niiden vasemman kammion liikakasvua vähentävän vaikutuksen takia (Abuelo 1998). Munuaisten vajaatoiminnassa, erityisesti dialyysipotilailla, korostuu nesteen ja natriumin retention merkitys. Siksi jo munuaisten lievässä vajaatoiminnassa nesteenpoistolääke kannattaa yhdistää herkästi verenpainelääkitykseen, ja dialyysipotilaalla riittävä nesteenpoisto dialyysin avulla on verenpainetaudin tärkein hoito. Hyperlipidemia. Munuaispotilaan hyperlipidemian lääkehoidossa käytetään ensisijaisesti statiineja. Varsinainen näyttö rasvalääkityksen hyödyistä munuaisten vajaatoiminnassa puuttuu toistaiseksi, mutta asiaa selvittäviä tutkimuksia on käynnissä. Erityisesti elinsiirtopotilailla on syytä huomioida lääkkeiden yhteisvaikutukset. Fibraattien käytössä on noudatettava varovaisuutta, koska useat näistä aineista ovat nefrotoksisia ja niillä on haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Nefroottiseen syndroomaan liittyy usein vaikea hyperkolesterolemia. Tähän pyritään vaikuttamaan tehokkaasti sekä ruokavaliolla että statiinilääkityksellä. Arvellaan, että hoidolla voidaan vaikuttaa paitsi kardiovaskulaarisairauksien riskiin ehkä myös munuaisten vajaatoiminnan kehitykseen. Kalsiumin ja fosforin aineenvaihdunta. Verisuonten kalkkiutumisen vähentämiseksi pyritään vaikuttamaan seerumin fosfori ja kalsiumpitoisuuksiin. Keskeistä on estää munuaisten vajaatoimintaan liittyvä fosforin kertyminen. Tavoitteena on pitää seerumin fosforipitoisuus pienempänä kuin 1,6 mmol/l. Tämän saavuttamiseksi fosforin saantia ravinnosta rajoitetaan aloittamalla dieetti, jossa vältetään esimerkiksi maitotuotteita ja täysjyväviljaa. Lisäksi käytetään fosforinsitojia, joista yleisimmin käytettyjä ovat olleet kalsiumkarbonaatti tai kalsiumasetaattivalmisteet. Sepelvaltimoiden kalkkiutumisen on todettu hidastuvan, jos potilaan kalsiumkuormaa pystytään pienentämään käyttämällä kalkitonta forforinsitojaa sevelameeria tavanomaisten kalkkisuolojen sijasta hoidettaessa hyperfosfatemiataipumusta (Chertow ym. 2002). D vitamiinilääkityksen merkitys tässä yhteydessä on erittäin epäselvä. Koska D vitamiini lisää kalsiumin ja fosforin imeytymistä, se voisi teoriassa lisätä kalsium fosforituloa ja pahentaa verisuonten kalkkiutumista. Kuitenkin on vii 240 N. Koivuviita ym.
5 tettä päinvastaisesta, eli D vitamiini vähentää kardiovaskulaarikuolleisuutta ainakin hemodialyysipotilailla (Teng ym. 2005). Anemian hoito estää munuaisten vajaatoimintaa sairastavien sydämen vasemman kammion liikakasvua. Hoito aloitetaan usein jo ennen dialyysihoitoon joutumista erytropoietiinivalmisteella, jolla liikakasvun on todettu korjaantuvan (Hampl ym. 2002). Näyttö ennusteen paranemisesta kuitenkin puuttuu. Hemoglobiinipitoisuutta ei kuitenkaan korjata normaaliksi, koska tämän on osoitettu lisäävän kuolleisuutta ja dialyysin veritien tukkeutumista (Besarab ym. 1998). Erytropoietiinihoito näyttäisi hyödyttävän myös sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä (Silverberg ym. 2001). Muut riskitekijät. Proteinurian vähentämisessä ACE:n estäjät ja sartaanit, jopa yhdistelminä, ovat tärkeä osa hoitoa. Tupakoinnin lopettaminen ja diabeteksen hoitotasapainon parantaminen ovat munuaisten vajaatoiminnassa tärkeitä kuten muillakin potilailla. Hyperhomokysteinemian hoidon hyödyllisyydestä munuaispotilailla ei ole näyttöä. Sepelvaltimotaudin hoito. Munuaisten vajaatoimintaan liittyy trombosyyttien heikentynyt toiminta. Silti trombosyyttiaggregaation estoon voidaan käyttää asetyylisalisyylihappoa ja klopidogreelia tavallisin aihein. Pienimolekyylisten hepariinien annoksen pienentäminen on syytä muistaa munuaisten vajaatoimintaa potevien hoidossa. Trombosyyttien IIb/IIIa reseptorien salpaajista absiksimabia käytetään normaaliannoksin. Tirofibaanin annosta on vähennettävä, ja eptifibatidi on vasta aiheinen. Sepelvaltimoiden revaskularisaatio tehdään munuaispotilaille samoin perustein kuin muille potilasryhmille. Ohitusleikkaus näyttää olevan dialyysipotilaille parempi toimenpide kuin pallolaajennus (Koyanagi ym. 1996), mutta pallolaajennustekniikoiden kehittyessä on mahdollista, että aiemmissa tutkimuksissa havaittu ero on jo hävinnyt. Lopuksi Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden sydän ja verisuonitautien hoidosta kaivataan lisää tutkimusnäyttöä. Potilaita hoidetaan pitkälti samojen periaatteiden mukaisesti kuin munuaisiltaan terveitä potilaita. Kuitenkin munuaisten vajaatoiminta vaikuttaa sinänsä sydänja verisuonitautien ennusteeseen ja toisaalta myös hoitojen tuloksiin. Lisäksi munuaistautiin liittyvät muutokset tuovat lisää näkökulmia hoidettaviin häiriöihin. Näyttää siltä, että munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien sydän ja verisuonisairauksia voidaan vähentää käyttämällä ACE:n estäjiä tai sartaaneja, erytropoietiinia ja statiineja. Fosforinsitoja sevelameeri saattaa niin ikään vähentää dialyysipotilailla sydän ja verisuonisairauksia. Kirjallisuutta Abbot KC, Glanton CW, Trespalacios FC, ym. Body mass index, dialysis modality and survival in hemodialysis patients. J Am Soc Nephrol 2002;13: Abuelo JG. Large intradialytic weight gains: causes, consequences, and corrective measures. Semin Dial 1998;11: Alfthan G, Pekkanen J, Jauhiainen M, ym. Relation of serum homocysteine and lipoprotein(a) concentrations to atherosclerotic disease in a prospective Finnish population based study. Atherosclerosis 1994;106:9 19. Besarab A, Bolton WK, Browne JK, ym. The effects of normal as compared with low hematocrit values in patients with cardiac disease who are receiving hemodialysis and epoetin. N Engl J Med 1998; 339: Block GA, Hulbert-Shearon TE, Levin NW, Port FK. Association of serum phosphorus and calcium x phosphate product with mortality risk in chronic hemodialysis patients: a national study. Am J Kidney Dis 1998;31: Chertow GM, Burke SK, Raggi P. Sevelamer attenuates the progression of coronary and aortic calcification in hemodialysis patients. Kidney Int 2002;62: Foley RN, Parfrey PS, Hamett JD, Kent GM, Murray DC, Barre PE. Hypoalbuminemia, cardiac morbidity and mortality in end-stage renal disease. J Am Soc Nephrol 1996;7: Go AS, Chertow GM, Fan D, McCulloch CE, Hsu C. Chronic kidney disease and the risk of death, cardiovascular events and hospitalization. N Engl J Med 2004;351: Goodman WG, Goldin J, Kulzon B, ym. Coronary-artery calcification in young adults with end-stage renal disease who are undergoing dialysis. N Eng J Med 2000;342: Hampl H, Sternberg C, Berweck S, ym. Regression of left ventricular hypertrophy in dialysis patients following correction of anemia with recombinant human erythropoietin. Clin Nephrol 2002;58 Suppl 1:S Hansson GK. Inflammation, atherosclerosis and coronary artery disease. N Engl J Med 2005;352: Joki N, Hase H, Nakamura R, Yamaguchi T. Onset of coronary artery disease prior to initiation of haemodialysis in patients with endstage renal disease. Nephrol Dial Transplant 1997;12: Ketteler M, Gross ML, Ritz E. Calcification and cardiovascular problems in renal failure. Kidney Int (Suppl) 2005;94:S Koyanagi T, Nishida H, Kitamura M, ym. Comparison of clinical outcomes of coronary artery bypass grafting and percutaneous transluminal coronary angioplasty in renal dialysis patients. Ann Thorac Surg 1996;61: Lacson E, Levin NW. C-reactive protein and end-stage renal disease. Semin Dial 2004;17: Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet 241
6 Levey AS, Coresh J, Balk E, ym. National Kidney Foundation guidelines for chronic kidney disease: evaluation, classification, and stratification. Ann Intern Med 2003;139: Liu Y, Coresh J, Eustace JA, ym. Association between cholesterol level and mortality in dialysis patients. JAMA 2004;291: Mann JF, Gerstein HC, Pogue J, Bosch J, Yusuf S. Renal insufficiency as a predictor of cardiovascular outcomes and the impact of ramipril: The HOPE randomized trial. Ann Intern Med 2001;134: Muntner P, He J, Hamm L, Loria C, Whelton PK. Renal insufficiency and subsequent death resulting from cardiovascular disease in the United States. J Am Soc Nephrol 2002;13: Port FK. Morbidity and mortality in dialysis patients. Kidney Int 1994; 46: Ruilope LM, Salvetti A, Jamerson K, ym. Renal function and intensive lowering of blood pressure in hypertensive participants of the Hypertension Optimal Treatment (HOT) study. J Am Soc Nephrol 2001;12: Sarnak MJ, Levey AS, Schoolwerth AC, ym. Kidney disease as a risk factor for development of cardiovascular disease: a statement from the American Heart Association Councils on Kidney in Cardiovascular Disease, High Blood Pressure Research, Clinical Cardiology and Epidemiology and Prevention. Hypertension 2003;42: Shlipak MG, Fried LF, Cushman M, ym. Cardiovascular mortality risk in chronic kidney disease. Comparison of traditional and novel risk factors. JAMA 2005;293: Shulman NB, Ford CE, Hall WD, ym. Prognostic value of serum creatinine and effect of hypertension on renal function. Results from the hypertension detection and follow-up program. The Hypertension Detection and Follow-up Program Cooperative Group. Hypertension 1989;13(5 suppl):i Silverberg DS, Wexler D, Sheps D, ym. The effect of correction of mild anaemia in severe, resistant congestive heart failure using subcutaneous erythropoietin and intravenous iron: a randomized controlled study. J Am Coll Cardiol 2001;37: Stenvinkel P, Ketteler M, Johnson RJ, ym. IL-10, IL-6 and TNF-a: central factors in the altered cytokine network of uremia the good, the bad and the ugly. Kidney Int 2005;67: Suliman ME, Qureshi RA, Bárány P, ym. Hyperhomocysteinemia, nutritional status and cardiovascular disease in hemodialysis patients. Kidney Int 2000;57: Suomen munuaistautirekisterin raportti Internet osoitteessa: Teng M, Wolf M, Ofsthun MN, ym. Activated injectable vitamin D and hemodialysis survival: a historical cohort study. J Am Soc Nephrol 2005;16: United States Renal data System Internet osoitteessa: usrds.org/adr_1999.htm. Niina Koivuviita, LL, erikoislääkäri Risto Tertti, LT, erikoislääkäri Kaj Metsärinne, dosentti, osastonylilääkäri Kajmet@utu.fi TYKS, sisätaudit, munuaistautiyksikkkö Kiinamyllynkatu 4 8, Turku 242
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotVuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotSTONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia
STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:
LisätiedotHaasteet elinsiirroissa
Elinsiirtopotilaiden liitännäissairaudet Haasteet elinsiirroissa Elinten saanti Vanhat luovuttajat Aivokuolemavaurio Säilytys, reperfuusio Kirurgiset ongelmat Immunologiset (akuutti hyljintä) Infektiot
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotB12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:
B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotTunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2018 TEEMAT Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla Mika Kastarinen / Kirjoitettu 25.1.2018 / Julkaistu 9.4.2018 Lääkehoidon suunnittelussa munuaistoiminnan
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotRenaalinen osteodystrofia enemmän kuin luutauti. Heikki Saha
Luusairaudet Renaalinen osteodystrofia enemmän kuin luutauti Heikki Saha Renaalinen osteodystrofia on munuaisten krooniseen vajaatoimintaan liittyvä oireyhtymä, jossa keskeisenä piirteenä on lisäkilpirauhasten
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotRESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA
RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,
LisätiedotTaustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011
Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote tarjoaa lisätietoa seuraavista aiheista: Kasvistanolit; mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja miten ne eroavat kasvisteroleista Nykykäsitys kasvistanolien
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotDiabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne
Katsaus Diabeettinen nefropatia Kaj Metsärinne Diabeettinen nefropatia kehittyy ajan myötä vajaalle puolelle tyyppien 1 ja 2 diabeetikoista, ja munuaissairauden merkitys on sekä potilaan että yhteiskunnan
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotOmahoito ja valtimotaudin riskitekijät
Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku
LisätiedotKardiorenaalinen oireyhtymä
Johan Lassus ja Mikko Haapio KATSAUS Kardiorenaalisella oireyhtymällä on kirjallisuudessa yleensä tarkoitettu sydämen vajaatoiminnan myötä syntyvää samanaikaista munuaisten vajaatomintaa, jossa toisen
LisätiedotHypertension lääkehoito Suomessa
SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotHuolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin
Huolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin Reuma-lehti 3/17 Teksti: Teija Riikola Reumasairaudet luovat otollisen alustan sydän- ja verisuonitaudeille. Hyvät elintavat
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotPlasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus
Liite. Munuais- ja maksaliitto ry copyright Hoitokaavio. KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET; HOITO JA KLIININEN RAVITSEMUSHOITO 008 (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines
LisätiedotFINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER
SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotSepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
ETORICOXIB RATIOPHARM KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 4.8.2016, Versio: 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ferumoksitoli
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli Mika Kastarinen / Kirjoitettu 8.11.2012 / Julkaistu 13.11.2012 Rienso 30 mg/ml injektioneste, liuos Takeda Global
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotLescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Lescol / Lescol Depot 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Korkea kolesteroli tarkoittaa kolesterolin
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotUUSIN TIETO VAHVISTAA:
Kahvifaktaa ja terveys y h t e e n v e t o j a t i e t e e l l i s i s t ä t u t k i m u k s i s t a 2 4 TUTKITTUA TIETOA Kahvin vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ASIANTUNTIJA Tutkimusprofessori
LisätiedotAlkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö
Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö Esityksen sisältö Taustaa alkoholin kulutuksen yhteydestä sydän ja verisuonisairauksiin Alkoholin
LisätiedotPotilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla
Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille Potilaille Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Tämä koulutusmateriaali sisältää hyödyllistä
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
Lisätiedot