Kardiorenaalinen oireyhtymä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kardiorenaalinen oireyhtymä"

Transkriptio

1 Johan Lassus ja Mikko Haapio KATSAUS Kardiorenaalisella oireyhtymällä on kirjallisuudessa yleensä tarkoitettu sydämen vajaatoiminnan myötä syntyvää samanaikaista munuaisten vajaatomintaa, jossa toisen elimen sairaustila muuttaa ja heikentää toisen toimintaa. Esimerkkejä oireyhtymän kliinisistä ilmentymistä ovat dialyysipotilaiden runsaat ja vakavat sydäntapahtumat, sydän potilaalla usein samanaikaisesti esiintyvä munuais ten vajaatoiminta sekä munuaisten toiminnan nopea heikkeneminen ja diureettiresistenssi sydämen akuutin vajaatoiminnan yhtey dessä. Kardiorenaaliseen syndroomaan liittyy huomattavasti lisääntynyt sairastuvuus ja kuolleisuus. Hiljattain on julkaistu uusi jaottelu, joka pyrkii selkeyttämään tämän monimuotoisen tilan patofysiologiaa ja edistämään sen monitieteistä tutkimusta sekä ehkäisy- ja hoitokeinojen kehittämistä. on mainittu lääketieteellisessä kirjallisuudessa jo yli 50 vuotta sitten (Odel ja Weisman 1951). Tähän hyvin monimuotoiseen tilaan on kuitenkin alettu vasta viime vuosina kiinnittää enemmän huomiota sekä kardiologien että nefrologien keskuudessa. Syystäkin, sillä sydän ei ole pelkästään verta kierrättävä pumppu eikä munuainen mikään yksinkertainen suodatin ja veden poistaja. Sydämellä ja munuaisella on molemmilla keskeisiä tehtäviä verenkierron, verenpaineen ja nestetasapainon säätelyssä, ja niiden välillä on runsas endokriininen vuorovaikutus (Berl ja Henrich 2006). Kardiorenaalisella syndroomalla tarkoitetaan yleisluonteisesti sydämen ja munuaisten patofysiologista vuorovaikutusta, jossa toisen elimen sairaus tai toimintahäiriö muuttaa ja heikentää toisen toimintaa. Munuaisten vajaatoimintaa potevan runsaat sydän- ja veri suoniongelmat ovat tämän oireyhtymän yleisiä ilmentymiä. Toisaalta munuaisten vajaatoiminta on hyvin yleistä vaikeasti sairailla sydänpotilailla. Lisäksi munuaisten toiminnan heikkenemistä sekä ns. diureettiresistenssiä esiintyy usein sydämen akuutin vajaatoiminnan yhteydessä. Kardiorenaalinen syndrooma huonontaa voimakkaasti potilaan ennustetta (Smith ym. 2006, Liang ym. 2008). Kardiorenaaliselle syndroomalle ei ole ollut yleisesti hyväksyttyä määritelmää, eikä häi riön patofysiologisesta taustasta ole paljoakaan dokumentoitua tietoa. Hiljattain on julkaistu uusi ehdotus oireyhtymän tarkemmaksi määrittelemiseksi patofysiologisen taustan perusteella (Ronco ym. 2008). Tässä jaottelussa pyritään yksilöimään, kumpi elin on sairastunut primaaristi ja aiheuttaa sekundaarista toimintahäiriötä toisessa (taulukko 1). Se erottaa myös akuutisti kehittyvän toimintahäiriön elintoiminnon kroonisemmasta heikentymisestä. Uudella määrittelyllä pyritään helpottamaan potilaiden luokittelua tutkimuksen kehittämiseksi sekä hoidon ja ennusteen parantamiseksi. Munuaisten toiminnan mittaaminen ja vajaatoiminnan luokittelu Oleellista kardiorenaalisen syndrooman tunnistamisessa on munuaisten toiminnan luotettava arviointi. Vajaatoiminnan luokittelussa pyritään käyttämään viisiportaista yhdysval Duodecim 2009;125:

2 KATSAUS Taulukko 1. Kardiorenaalisen oireyhtymän uusi jaottelu Roncon ym. (2008) mukaan. Tyyppi Nimitys Akuutti kardiorenaalinen oire yhtymä Krooninen kardiorenaalinen oireyhtymä Akuutti renokardiaalinen oireyhtymä Krooninen renokardiaalinen oireyhtymä Sekundaarinen kardiorenaalinen oireyhtymä Häiriön luonne Äkillisesti sairastunut sydän ai heuttaa munuaisten toiminnan nopeaa huononemista Kroonisen sydäntaudin aiheuttama munuaisten toiminnan heikkeneminen Akuutin munuaisvaurion aiheuttama sydämen toimintahäiriö Munuaisten krooniseen vajaatoimintaan liittyvä sydäntauti Systeemitaudin (esim. sepsiksen tai amyloidoosin) aiheuttama sydämen ja munuaisten vajaatoiminta Kliininen kuva Kreatiniinipitoisuuden kasvu, diureesin väheneminen Hitaammin (kuukausia vuosia) kehittyvä munuaisten vajaatoiminta Nestekuormitus, sy dämen vajaatoiminta, elektrolyytti häiriö, arytmia Kammiohypertrofia ja ureeminen kardiomyopatia, hyvin suuri sydän- ja verisuonitapahtumien riski Sydämen vajaatoiminta, johtumishäiriöt, arytmiat, munuaisten vajaatoiminta, proteinuria 1624 talaista jaottelua (Sarnak ym. 2003) (taulukko 2). Yleisimmin käytetty munuaisten toiminnan mittari nykyään on kreatiniini, jonka pitoisuus plasmassa on riippuvainen paitsi glomerulusten suodatusnopeudesta (GFR) myös monesta muusta seikasta, kuten potilaan iästä, sukupuolesta, lihasmassasta ja ruokavaliosta. Kreatiniinin suhde GFR:ään ei ole lineaarinen vaan eksponentiaalinen, ja etenkin munuaisten lievässä ja keskivaikeassa vajaatoiminnassa kreatiniini yleensä yliarvioi munuaisten toimintaa. Käyttämällä kreatiniiniarvoon perustuvia laskentakaavoja Cockcroft Gaultin kaavaa ja MDRD:tä (Modification of Diet in Renal Disease) on mahdollista saada luotettavampi arvio munuaisten toiminnasta ja GFR:stä (Stevens ym. 2006). MDRD-kaavaan tarvitaan kreatiniiniarvon lisäksi vain tiedot potilaan iästä ja sukupuolesta, eikä Cockcroft Gaultin kaavassa tarvittavaa painoa. MDRD antaa tuloksen suoraan laskennallisena glomerulusten suodatusnopeutena (egfr) yksikkönä ml/min/1,73 m2. On suotavaa käyttää laskennallista GFR-arvoa aina arvioitaessa niin sydän- kuin useimpien muidenkin potilaiden munuaisten toimintaa. GFR-laskureita löytyy helposti Internetistä tai Terveysportista. Kliinikon työ on helpottumassa, sillä useat laboratoriot ilmoittavat pyydettäessä kreatiniiniarvon lisäksi myös egfr-tuloksen. Kystatiini C on kreatiniinia herkempi munuaisten toiminnan mittari etenkin lievässä häiriössä (Harmoinen ym. 2002, Stevens ym. 2006). Se korreloi erittäin hyvin GFR:ään ja on hyvin vahva sydän- ja verisuonitautien ennusteen mittari (Shlipak ym. 2005, Lassus ym. 2007). Vaikka kystatiini C:n määritys on helposti saatavilla, sen käyttö kliinisessä työssä on kuitenkin toistaiseksi ollut melko vähäistä. Munuaisten toiminta sydän- ja verisuonitapahtumien riskitekijänä Kroonista vaikeaa uremiaa potevien vuosittainen kuolleisuus on moninkertainen muuhun väestöön verrattuna, ja yli puolet kuolemista johtuu sydän- ja verisuonisairauksista (Foley ym. 1998, Schiffrin ym. 2007). Myös lievä tai keskivaikea munuaisten vajaatoiminta lisää kokonaiskuolleisuutta, sydän- ja verisuonitapahtumia ja sairaalahoitojaksojen lukumäärää (Go ym. 2004, Tonelli ym. 2006). Tämä liittyy osittain munuaisten vajaatoiminnan ja sydänsairauksien yhteisiin riskitekijöihin (hypertensio, diabetes, dyslipidemia), mutta munuaisten vajaatoimintaan on liitetty myös muita sydän- ja verisuonisairauksien riskiä li- J. Lassus ja M. Haapio

3 Taulukko 2. Munuaisten vajaatoimintaluokat ja vastaavat egfr-arvot Sarnakin ym. (2003) mukaan. Luokka egfr Kuvaus I > 90 ml/min > 1,5 ml/s Normaali tai lähes normaali egfr ja munuaisvaurion merkki esim. proteinurian muodossa II ml/min 1 1,5 ml/s Lievästi pienentynyt egfr ± proteinuria III ml/min 0,5 1 ml/s Munuaisten keskivaikea vajaatoiminta IV ml/min 0,25 0,5 ml/s Munuaisten vaikea vajaatoiminta V < 15 ml/min < 0,25 ml/s Predialyysivaihe tai dialyysihoidon tarve egfr = munuaiskerästen laskennallinen suodatusnopeus MDRD-kaavalla arvioituna sääviä tekijöitä (Sarnak ym. 2003, Koivuviita ym. 2006, Schiffrin ym. 2007). Jo kauan on tiedetty, että munuaisten vajaatoiminta kiihdyttää ateroskleroosia. Sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyys on munuaisten kroonista vajaatoimintaa sairastavilla huomattavasti suurempi kuin verrokkiväestöllä (tyypin 4 kardiorenaalinen syndrooma), vaikka niin sanotut tavanomaiset (Framinghamin) riskitekijät ikä, verenpaine, kolesteroli ja tupakointi otetaan huomioon. Munuaisten kroonisesti heikentyneen toiminnan on todettu laajemmassakin väestötutkimuksessa keskeiseksi sydän- ja verisuonitapahtumien riskitekijäksi (kuva 1). Myös munuaisten akuutissa vajaatoiminnassa sydäntapahtumien riski on suurentunut (tyypin 3 kardiorenaalinen syndrooma) (Ronco ym. 2008). Ilmaantuvuus / 100 potilasvuotta > < 15 Glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus (egfr, ml/min) Kuva 1. Munuaisten toiminnan vaikutus sydän- ja verisuonitautitapahtumien ilmaantuvuuteen aikuisväestössä Gon ym. (2004) mukaan. Sydän- ja verisuonitautitapahtumaksi on laskettu kuolema (kokonaiskuolleisuus), sairaalahoitoa vaativa sydäntapahtuma (sepelvaltimotaudin tai sydämen vajaatoiminnan takia), aivohalvaus tai perifeerinen valtimonkovettumistauti. egfr laskettu MDRD-kaavalla.

4 KATSAUS 1626 Munuaisten toiminta on itsenäinen ja keskeinen sydänpotilaiden ennusteeseen vaikuttava tekijä (Sarnak ym. 2003, Smith ym. 2006). Tämä on osoitettu sekä sydänpotilailla tehtyjen suurten satunnaistettujen lääketutkimusten jälkianalyyseissa että väestöpohjaisissa tutkimuksissa (Schiffrin ym. 2007). Sydäninfarktin sairastaneilla munuaisten heikentynyt toiminta lisää kuolleisuutta, sydämen vajaatoiminnan ilmaantuvuutta sekä uusien sydäninfarktien ja aivohalvauksien määrää (Anavekar ym. 2004). Akuutin koronaaritapahtuman (ACS) yhteydessä munuaisten heikentynyt toiminta altistaa invasiiviseen hoitoon liittyville komplikaatioille (mm. varjo aine nefro patial le, verenvuodolle ja lääkkeiden haittavaikutuksille) ja heikentää ennustetta. Munuaisten toiminta on tärkeä muuttuja sairaalakuolleisuuden ja keskipitkän aikavälin riskin arvioinnissa ja sisältyy esimerkiksi ACS-potilaan riskilaskureihin. Munuaisten toiminnan määrittämisen (mieluiten egfr) pitäisikin kuulua jokaisen ACS-potilaan ensiarvioon. sydämen vajaatoiminnassa Sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys lisääntyy. Tähän vaikuttavat mm. väestön ikärakenteen muutos, parantunut eloon jääminen sydäninfarktin jälkeen ja sydämen vajaatoimintaan johtavien sairauksien (hypertension, sepelvaltimotaudin ja diabeteksen) yleisyys. Ei liene siis yllättävää, että kun iäkäs sydäninfarktin sairastanut potee sydämen vajaatoimintaa, myös munuaisten toiminta on usein heikentynyt. Valtaosalla sydämen vajaatoimintaa sairastavista on joko poikkeava kreatiniiniarvo tai egfr alle 90 ml/min (tyypin 2 kardiorenaalinen syndrooma) (McAlister ym. 2004, Smith ym. 2006). Yhdysvaltalaisen ADHERE-rekisterin aineistossa lähes kahdella kolmasosalla sydämen akuutin vajaatoiminnan takia hoidetuista oli munuaisten keskivaikea vajaatoiminta (egfr alle 60 ml/min) (Heywood ym. 2007). Suomalaisessa FINN-AK- VA-aineistossa 20 %:lla sydämen akuuttia vajaatoimintaa potevista todettiin sairaalaantulovaiheessa krea ti nii ni arvo yli 120 μmol/l mutta munuaisten vajaatoimintaa osoitettiin 40 %:lla potilaista, kun sitä arvioitiin kystatiini C:llä tai laskemalla egfr (Lassus ym. 2007). Munuaisten heikentyneeseen toimintaan sydämen vajaatoimintaa potevilla on vasta viime aikoina alettu kiinnittää riittävää huomiota, kun lukuisissa julkaisuissa on raportoitu ennusteen huomattavaa huononemista munuaisten toiminnan häiriintyessä. Munuaisten keskivaikea vajaatoiminta lisää kuolleisuutta ja sairaalahoitojaksoja kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa. Tämä koskee niin systolista kuin dia stolista (McAlister ym. 2004) sekä lievää (NYHA-luokka I II) että vaikeaa (NYHA III IV) kroonista sydämen vajaatoiminnassa (Smith ym. 2006). Sydämen akuutissa vajaatoiminnassa sekä sairaalakuolleisuus että kuolleisuus ensimmäisen vuoden aikana sairaalaan joutumisesta ovat merkitsevästi suuremmat potilailla, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt (Heywood ym. 2007, Lassus ym. 2007). Aiemmin ajateltiin, että ennuste huononee vasta, kun egfr huononee alle arvon 60 ml/min, mutta viime aikoina on todettu jo lievemmän häiriön lisäävän kuolleisuutta (Sarnak ym. 2003, Lassus ym. 2007, Schiffrin ym. 2007). Useassa tutkimuksessa munuaistoiminta on ollut vahvin yksittäinen ennusteeseen vaikuttava tekijä sydämen vajaatoimintaa potevilla. Munuaisten vajaatoiminta huonontaa vastetta sydämen vajaatoiminnan hoidossa käytettyihin nesteenpoistolääkkeisiin (ns. diureettiresistenssi) ja altistaa toisaalta monien lääkkeiden yliannoksille. Merkittävällä osalla potilaista munuaisten toiminta on heikentynyt jo sairaalaan tullessa ja osalla toiminta heikkenee ja kreatiniiniarvo suurenee nopeasti sairaalassaoloaikana lähtötasosta riippumatta (tyypin 1 kardiorenaalinen syndrooma). Valtaosalla tämä tapahtuu ensimmäisten 2 3 päivän aikana (Gottlieb ym. 2002). Munuaisten akuuttia vajaatoimintaa kuvaavaa RIFLE-luokitusta (kuva 2) on käytetty etenkin vaikeasti sairailla tehohoitopotilailla (Ricci ym. 2008). Myös pienemmällä kreatiniiniarvon muutoksella (joko 25 % tai 26,5 μmol/l suurempi lähtötasoon nähden) on todettu olevan kliinistä mer- J. Lassus ja M. Haapio

5 GFR-kriteerit Virtsamääräkriteerit Risk P-krean kasvu x 1.5 tai GFR:n pienenemä > 25 % VM < 0,5 ml/kg/h x 6 h Suuri sensitiivisyys Injury P-krean kasvu x 2 tai GFR:n pienenemä > 50 % VM < 0,5 ml/kg/h x 12 h Failure Loss P-krea:n kasvu x 3 tai GFR:n pienenemä > 75 % (tai P-krea 350 μmol/l ja akuutti suurenema 44 μmol/l) Munuaiskorvaushoitoa vaativa AKI > 4 viikkoa VM < 0,3 ml/kg/h x 24 h tai anuria x 12 h Suuri spesifisyys ESKD Pysyvä dialyysihoidon tarve (> 3 kuukautta) Kuva 2. RIFLE-luokitus akuutin munuaisvaurion arvioinnissa. Mukailtu Bellomon ym. (2004) artikkelista. Vaurion kriteerit täyttyvät kreatiniinin (plasman kreatiniinipitoisuuden (P-krea) suureneminen tai GFR:n pieneminen), virtsanerityksen (6, 12 tai 24 tunnin ajan) tai molempien perusteella. Vaurion aste on määritetty vaikeamman täyttyvän kriteerin mukaan. GFR = glomerulusten suodatusnopeus, VM = virtsamäärä, ARF = munuaisten akuutti vajaatoimita, AKI = akuutti munuaisvaurio, ESKD = keinomunuaishoitoa vaativa krooninen munuaissairaus. kitystä (Coca ym. 2007). Tuore meta-analyysi osoitti, että mitä enemmän munuaisten toiminta heikkenee, sitä huonompi on myös ennuste (Damman ym. 2007). Kreatiniinia herkempää merkkiainetta akuutin munuaisvaurion toteamiseksi haetaan kiivaasti. Kystatiini C on tutkimuksissa ollut vähintään kreatiniinin veroinen nopean huononemisen osoittajana, mutta suurimmat odotukset kohdistuvat nyt NGAL-molekyyliin (neutrofil gelatinase-associated lipocalin). Lukuisia muitakin uusia ns. biomarkkereita on kehitteillä ja tutkimuskäytössä (Coca ym. 2008). Kardiorenaalisen oireyhtymän patofysiologia Mekanismit kardiorenaalisen interaktion taustalla ovat edelleen pitkälti tuntemattomat. Kuvassa 3 on esitettynä nykytiedon mukaan tärkeimpiä patofysiologisia tekijöitä. Munuais- ja sydänsairauksien yhteiset riskitekijät hypertensio, diabetes, ateroskleroosi, endoteelin toimintahäiriö ja tulehdus altistavat ajan myötä kummankin elimen toiminnan häiriintymiselle ateroskleroosin pohjalta. Kuitenkin nuoren potilaan laajentavassa kardiomyopatiassa tai sydämen vaikeassa vajaatoiminnassa munuaisten toiminta heikkenee ilman tavanomaisia ateroskleroosin riskitekijöitä tai iän myötä kehittynyttä munuaisvikaa ja nefroskleroosia. Ilmiötä on selitetty hemodynaamisella hypoteesilla, jonka mukaan sydämen pumppausvajaus ja pienentynyt minuuttivirtaus sekä hypotensio heikentävät munuaisperfuusiota ja johtavat munuaisten toiminnan häiriöön. Useimmat sydämen vajaatoimintaa potevat ovat kuitenkin normo- tai hypertensiivisiä, ja munuaisten vajaatoiminnan esiintyminen myös sydämen lievässä ja diastolisessa vajaatoiminnassa osoittaa, että kyse on huomattavasti monimut- 1627

6 KATSAUS kaisemmasta häiriöstä (Ronco ym. 2008). Hemodynaamista etiologiaa vastaan puhuu myös laadukas kokeellinen tutkimus, jossa sepsiksen yhteydessä todettiin kiihtynyt munuaisverenkierto (Langenberg ym. 2007), vaikka sepsistä on totunnaisesti pidetty tilana, johon liittyvä munuaisten vajaatoiminta olisi munuaisten hypoperfuusion aiheuttama. Munuaiset huolehtivat neste- ja suolatasapainon ylläpidosta, ja munuaissuodos on riippuvainen mm. munuaisen perfuusiopaineesta. Neste- ja suolatasapainon säätelyssä toimivat myös neurohumoraaliset järjestelmät: reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä (RAA-järjestelmä), sympaattinen hermosto ja antidiureettinen hormoni (ADH). Samat järjestelmät ovat keskeisiä hemodynamiikan säätelyssä. RAA-järjestelmä aktivoituu sydämen vajaatoiminnassa ja aiheuttaa neste- ja suolaretentiota sekä verisuonten supistumista. Valtimopuolen baroreseptoreiden häiriintynyt toiminta aiheuttaa sympaattisen hermoston aktivaatiota ja lisää ei-osmoottista ADH:n eritystä. Näiden mekanismien tarkoituksena on turvata tärkeiden elinten perfuusio ja lisätä sydämen minuuttivirtausta Frank Starlingin lain mukaan kasvattamalla esikuormaa. Toisaalta RAA-järjestelmän ja sympaattisen hermoston aktivaatio supistaa verisuonia ja suurentaa sydämen jälkikuormaa. Pitkällä aikavälillä tästä seuraa vajaatoimintaisen sydämen lisäkuormitus ja jatkuva noidankehä. Neurohumoraalinen aktivaatio johtaa myös munuaisten afferenttien arteriolien supistumiseen ja vähentää munuaiskerästen perfuusiota ja glomerulussuodosta. Kasvava nestelasti nostaa toisaalta laskimopuolen painetta ja vähentää munuaisperfuusiota entisestään, ja tilanteen akutisoituessa munuaisten toiminta heikkenee nopeasti. Natriureettisilla peptideillä (ANP, BNP) on verisuonia laajentavia sekä natriumin ja virtsan eritystä lisääviä vaikutuksia, ja niiden pitoisuudet ovat suurentunut sydämen vajaatoiminnassa. Niiden teho on kuitenkin sydämen vaikeassa vajaatoiminnassa heikentynyt suurista pitoisuuksista huolimatta. Neurohumoraalinen aktivaatio voi tapahtua myös primaarisen munuaissairauden seurauksena. Tässäkin tapauksessa sydämeen kohdistuva kuormitus lisääntyy ja epäedulliset vaikutukset johtavat ajan myötä sydämen vajaatoimintaan. Munuaisten vaikeassa kroonisessa vajaatoiminnassa sydämeen kohdistuu tilavuuskuormitusta (nesteretentio), ja painekuormitusta (hypertensio), ja uremia itsessään voi aiheuttaa kardiomyopatiaa. Munuaisten vajaatoiminnan aiheuttama paine- ja tilavuuskuormitus lisää natriureettisten peptidien eritystä. Natriureettisten peptidien suurentuneita pitoisuuksia todetaan usein munuaisten YDINASIAT 88 on sydämen ja munuaisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta kehittyvä molempien elinten toimintahäiriö. 88Oireyhtymään liittyy huomattavasti lisääntynyt sairastuvuus ja kuolleisuus. 88Munuaisten toiminnan luotettava määrittäminen etenkin sydänpotilailla auttaa tunnistamaan riskitapaukset Hoidossa on pyrittävä suojaamaan sekä sydämen että munuaisten toimintaa. J. Lassus ja M. Haapio

7 Hemodynamiikka sydämen minuuttitilavuus, perfuusiopaine, laskimopaine Neurohormonaaliset tekijät ANP, BNP, AVP, RAAS, sympaattinen aktivaatio Natriumin ja veden kertyminen hypertensio, LVH Anemia erytropoietiini, rauta KARDIORENAALINEN OIREYHTYMÄ Malnutritio Toksiset tekijät varjoaine, lääkkeet GFR, uremia elektrolyyttihäiriöt, happo-emästasapainon häiriöt, kalsium-fosforiepätasapaino, kalsifikaatio Ateroskleroosi tulehdus, sytokiinit, apoptoosi, oksidatiivinen stressi, endoteelin toimintahäiriö Systeemitaudit diabetes, amyloidoosi, sepsis Kuva 3. Kardiorenaalisen oireyhtymän patofysiologisia tekijöitä. Sydän ja munuaiset ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. ANP = A-tyypin natriureettinen peptidi, AVP = antidiureettinen hormoni vasopressiini, BNP = B-tyypin natriureettinen peptidi, GFR = munuaiskerästen suodatusnopeus, LVH = sydämen vasemman kammion liikakasvu, RAAS = reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä. vajaatoimintaa potevilla, ja koska etenkin N- terminaalisen probnp:n eritys tapahtuu pääosin munuaisten kautta, pitoisuudet plasmassa suurenevat munuaisten toiminnan heiketessä. Suuret pitoisuudet kuvastavat munuaispotilailla myös sydämen todellista, lisääntynyttä kuormitusta. Niinpä natriureettiset peptidit ovat käyttökelpoisia sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa ja ennustavat sydän- ja verisuonitapahtumia myös munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla (Anwaruddin ym. 2006). Erillisiä raja-arvoja natriureettisten peptidien käytölle sydänsairauksien diagnostiikassa munuaisten vajaatoimintaa potevilla ei ole määritetty. Kardiorenaalinen patofysiologinen yhteys on siis hyvin voimakas sekä hemodynaamisel- la että neurohumoraalisella tasolla. Eri mekanismien osuus vaihtelee todennäköisesti hyvin paljon yksilöittäin. Esimerkiksi tulehduksen ja oksidatiivisen stressin merkitys tässä yhteispelissä on vielä osin selvittämättä. Mielenkiintoisia ovat kokeelliset havainnot, joiden mukaan munuaisiskemian yhteydessä sekä munuaisissa että verenkierrossa suurenevat sytokiinipitoisuudet aiheuttavat sekä toiminnallisia (sydänlihaksen supistusvireyden heikkeneminen) että morfologisia muutoksia (myosyyttien apoptoosi) sydämessä (Kelly 2003). Myös munuaisten vajaatoimintaan liittyvien aineenvaihdunnan muutosten kuten kalsiumfosforitasapainon poikkeavuuksien vaikutuksia verisuonistoon ja sydämeen on tutkittu (Koivuviita ym. 2006). Uremian seurauksena 1629

8 KATSAUS 1630 syntyy aktiivisen D-vitamiinin puute ja sekundaarinen hyperparatyreoosi, joiden yhteys verisuoniston kalsifikaatioon ja sydän- ja verisuonitapahtumien suurentuneeseen riskiin on tärkeimpiä tapahtumia tyypin 4 kardiorenaalisen syndrooman patofysiologiassa. Munuaisten pitkäaikainen vaikea-asteinen vajaatoiminta aiheuttaa anemiaa etupäässä erytropoietiinin vähentyneen synteesin kautta. Myös sydämen kroonisen vajaatoiminnan on todettu aiheuttavan anemiaa, todennäköisesti useammalla mekanismilla, mm. suurentuneiden sytokiinipitoisuuksien (erytropoietiinin ja raudan heikentynyt vaikutus) ja sydämen vajaatoiminnan lääkkeiden käytön seurauksena (ACE:n estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat ja asetyysalisyylihappo). Anemiasta on osoitettu aiheutuvan moninainen, patologinen vaikutus sydämeen (mm. sydämen vajaatoiminnan vaikeutuminen), minkä seurauksena munuaisten toiminta heikkenee, anemia syvenee ja elinten välinen vuorovaikutus pahenee entisestään. Tätä sydämen ja munuaisten interaktiota on kutsuttu kardiorenaaliseksi anemiasyndroomaksi (Silverberg ym. 2006), ja sen voidaan katsoa olevan merkittävä patofysiologinen tekijä kardiorenaalisen oireyhtymän tyypeissä 2 ja 4. Riippumatta siitä, esiintyykö toimintahäiriö ensin sydämessä vai munuaisessa, myös toisen elimen fysiologia häiriintyy. Näin syntyy noidankehä, jolla on hyvin voimakas vaikutus ennusteeseen. Sen vuoksi potilaalle voi olla kohtalokasta, jos kardiorenaalista syndroomaa ei tunnisteta tai se jätetään huomioimatta hoidossa tai jatkoseurannan suunnittelussa. Hoito Teoriassa voisi ajatella, että kardiorenaalinen noidankehä katkaistaisiin parhaiten hoitamalla ensisijaisesti vaurioitunutta elintä, eli esimerkiksi syndrooman tyypeissä 1 ja 2 hoitamalla sydänsairautta saataisiin munuaisten toimintakin kuntoon. Ratkaisu lienee liian yksinkertainen eikä siitä ole tarkkoja suosituksia. Silti oikeilla hoitotoimenpiteillä voidaan suojata sekä sydäntä että munuaisia (McAlister ym. 2004, Ronco ym. 2008). Lisäksi varomalla pahentavia tekijöitä, mukaan luettuina haitalliset lääkkeet, voidaan vähentää tilanteen akuuttia huononemista tai estää se. Sydämen vajaatoiminnan ennustetta parantavat lääkkeet (ACE:n estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat ja beetasalpaajat) ovat hoidon oleellinen osa myös potilailla, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt. Sydäntautien lääkehoidosta tehtyjen satunnaistettujen tutkimusten jälkianalyysien perusteella munuaisten vajaatoimintaa potevat näyttävät hyötyvän lääkityksestä vähintään yhtä paljon kuin muut (Shlipak 2003, McAlister ym. 2004). RAA-järjestelmää salpaavia lääkkeitä käytettäessä on kuitenkin syytä noudattaa varovaisuutta annosten määrityksessä ja tehostaa seurantaa mahdollista hyperkalemiaa ajatellen, erityisesti jos egfr on alle 30 ml/min. Diureettien käyttö on tarpeellista, jos potilaalla on taipumusta nesteretentioon. Munuaisten keskivaikeassa ja vaikeassa vajaatoiminnassa loopdiureetit ovat ensisijainen valinta. Jos kertynyt nestemäärä on suuri, on tehokkainta antaa loop-diureettia laskimoon (Liang ym. 2008). On kuitenkin toistuvasti arvioitava nesteenpoistolääkkeen tarvetta kliinisin menetelmin ja käytettävä pienintä annosta, jolla potilas pysyy normovolemiassa. Diureettien liiallinen käyttö saattaa aiheuttaa intravaskulaarisen hypovolemian, joka vuorostaan aktivoi hemodynaamiset säätelyjärjestelmät sydämelle ja munuaisille haitallisine vaikutuksineen. Akuutissa tilanteessa (tyyppien 1 ja 3 kardiorenaalinen syndrooma) on tärkeää välttää hypovolemiaa ja ylläpitää optimaalista nestetasapainoa molempien elinten verenkierron turvaamiseksi. Liiallinen nesteytys on kuitenkin haitallista, ja jos potilaan nestekuormitus on suuri eikä diureeteista ole riittävää apua, pitäisi harkita myös ultrafiltraatiohoitoa keinomunuaislaitteistolla. Lopuksi on hyvin monimuotoinen patologinen sydämen ja munuaisten välinen vuorovaikutus, jonka syntymekanismia ei vielä tunneta riittävän hyvin. Sillä on hyvin laajalle ulottuva vaikutus sydän- ja mu- J. Lassus ja M. Haapio

9 nuaispotilaiden ennusteeseen. Kardiorenaalisen syndrooman uusi luokitus pyrkii yhtäältä antamaan perustan patofysiologisten mekanismien selvittämiseksi ja toisaalta löytämään eri potilasryhmille soveltuvat toimenpidemallin hoito- ja ehkäisykeinot. Tärkeä parannus olisi munuaisten toiminnan pieniäkin muutoksia herkemmin kuvaavien menetelmien käytön laajeneminen (egfr, harkitusti kystatiini C). Olennaista on myös suurentuneen sydänsairausriskin huomioiminen niillä, joiden munuaisten toiminta on vasta lievästi tai keskivaikeasti heikentynyt, vaikka sydänsairautta ei olisikaan tiedossa. JOHAN LASSUS, LL, erikoislääkäri HYKS:n kardiologian vastuuyksikkö PL 340, HUS MIKKO HAAPIO, LL, erikoislääkäri HYKS:n nefrologian klinikka PL 340, HUS Summary Cardiorenal syndrome Cardiorenal syndrome refers to the interaction between the heart and the kidneys, in which the disease state of one organ alters and impairs functioning of the other. A more precise definition has not been presented before, but a new classification has now been published. Examples of clinical manifestations of the syndrome include profuse and serious cardiac events in dialysis patients, often simultaneously occurring renal insufficiency in a cardiac patient as well as rapid impairment of renal function and diuretic resistance in connection with acute cardiac insufficiency. Sidonnaisuudet Johan Lassus: Ulkomaan kongressimatkoja lääkealan eri yritysten rahoittamana (Bayer, Schering, Pharma, Novartis, Pfizer, OrionPharma) Mikko Haapio: Ulkomaan kongressimatka lääkealan yrityksen rahoittamana (Fresenius Medical Care Suomi) 1631

10 Kirjallisuutta Anavekar NS, McMurray JJ, Velazquez EJ, ym. Relation between renal dysfunction and cardiovascular outcomes after myocardial infarction. N Engl J Med 2004; 351: Anwaruddin S, Lloyd-Jones DM, Baggish A, ym. Renal function, congestive heart failure, and amino-terminal pro-brain natriuretic peptide measurement: results from the ProBNP Investigation of Dyspnea in the Emergency Department (PRIDE) Study. J Am Coll Cardiol 2006;47:91 7. Berl T, Henrich W. Kidney-heart interactions: epidemiology, pathogenesis, and treatment. Clin J Am Soc Nephrol 2006;1: Coca SG, Peixoto AJ, Garg AX, ym. The prognostic importance of a small acute decrement in kidney function in hospitalized patients: a systematic review and meta-analysis. Am J Kidney Dis 2007;50: Coca SG, Yalavarthy R, Concato J, Parikh CR. Biomarkers for the diagnosis and risk stratification of acute kidney injury: a systematic review. Kidney Int 2008;73: Damman K, Navis G, Voors AA, ym. Worsening renal function and prognosis in heart failure: systematic review and metaanalysis. J Card Fail 2007;13: Foley RN, Parfrey PS, Sarnak MJ. Clinical epidemiology of cardiovascular disease in chronic renal disease. Am J Kidney Dis 1998;32 Suppl 3:S Go AS, Chertow GM, Fan D, McCulloch CE, Hsu CY. Chronic kidney disease and the risks of death, cardiovascular events, and hospitalization. N Engl J Med 2004;351: Gottlieb SS, Abraham W, Butler J, ym. The prognostic importance of different definitions of worsening renal function in congestive heart failure. J Card Fail 2002;8: Harmoinen A, Ylinen E, Ala-Houhala M, Kouri T. Kystatiini C uusi merkkiaine munuaisten lievän vajaatoiminnan osoittamiseen. Duodecim 2002;118: Heywood JT, Fonarow GC, Costanzo MR, Mathur VS, Wigneswaran JR, Wynne J. ADHERE Scientific Advisory Committee and Investigators. High prevalence of renal dysfunction and its impact on outcome in 118,465 patients hospitalized with acute decompensated heart failure: a report from the ADHERE database. J Card Fail 2007;13: Kelly KJ. Distant effects of experimental renal ischemia/reperfusion injury. J Am Soc Nephrol 2003;14: Koivuviita N, Tertti R, Metsärinne K. Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet. Duodecim 2006;122: Langenberg C, Wan L, Egi M, May CN, Bellomo R. Renal blood flow and function during recovery from experimental septic acute kidney injury. Int Care Med 2007;33: Lassus J, Harjola VP, Sund R, ym. Prognostic value of cystatin C in acute heart failure in relation to other markers of renal function and NT-proBNP. Eur Heart J 2007;28: Liang KV, Williams AW, Greene EL, Redfield MM. Acute decompensated heart failure and the cardiorenal syndrome. Crit Care Med 2008;36 Suppl:S McAlister FA, Ezekowitz J, Tonelli M, Armstrong PW. Renal insufficiency and heart failure: prognostic and therapeutic implications from a prospective cohort study. Circulation 2004;109: Odel HM, Weisman SJ. Salt-depletion syndrome as a complication in the treatment of cardiorenal disease. Med Clin North Am 1951;1: Ricci Z, Cruz D, Ronco C. The RIFLE criteria and mortality in acute kidney injury: a systematic review. Kidney Int 2008;73: Ronco C, Haapio M, House AA, Anavekar N, Bellomo R. Cardiorenal syndrome. J Am Coll Card 2008;52: Sarnak MJ, Levey AS, Schoolwerth AC, ym. Kidney disease as a risk factor for development of cardiovascular disease: a statement from the American Heart Association Councils on Kidney in Cardiovascular Disease, High Blood Pressure Research, Clinical Cardiology, and Epidemiology and Prevention. Circulation 2003;108: Schiffrin EL, Lipman ML, Mann JF. Chronic kidney disease: effects on the cardiovascular system. Circulation 2007;116: Shlipak MG. Pharmacotherapy for heart failure in patients with renal insufficiency. Ann Int Med 2003;138: Shlipak MG, Sarnak MJ, Katz R, ym. Cystatin C and the risk of death and cardiovascular events among elderly persons. N Engl J Med 2005;352: Silverberg DS, Wexler D, Iaina A, Steinbruch S, Wollman Y, Schwartz D. Anemia, chronic renal disease and congestive heart failure--the cardio renal anemia syndrome: the need for cooperation between cardiologists and nephrologists. Int Urol Nephrol 2006;38: Smith GL, Lichtman JH, Bracken MB, ym. Renal impairment and outcomes in heart failure: systematic review and metaanalysis. J Am Coll Card 2006;47: Stevens LA, Coresh J, Greene T, Levey AS. Assessing kidney function measured and estimated glomerular filtration rate. N Engl J Med 2006;354: Tonelli M, Wiebe N, Culleton B, ym. Chronic kidney disease and mortality risk: a systematic review. J Am Soc Nephrol 2006;17:

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet

Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet Nefrologia Niina Koivuviita, Risto Tertti ja Kaj Metsärinne Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet Sydän ja verisuonisairaudet ovat munuaispotilailla tavallisia, ja niiden esiintyvyys

Lisätiedot

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Akuutin munuaisvaurion uudet merkkiaineet

Akuutin munuaisvaurion uudet merkkiaineet Mikko Haapio ja Johan Lassus KATSAUS Akuutin munuaisvaurion uudet merkkiaineet Munuaisten akuutti vajaatoiminta on kasvava kliininen ongelma etenkin sairaalapotilailla. Vasta viime vuosina on luotu yhtenäisiä

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Aikuisten akuutti munuaisvaurio FINNAKI-tutkimus alkaa Suomessa

Aikuisten akuutti munuaisvaurio FINNAKI-tutkimus alkaa Suomessa Aikuisten akuutti munuaisvaurio FINNAKI-tutkimus alkaa Suomessa Anna-Maija Korhonen, Maija Kaukonen ja Mikko Haapio Akuutin munuaisvaurion (AKI) ilmaantuvuus on lisääntynyt väestön ikääntymisen myötä.

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Lipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010

Lipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010 Lipokaliini 2, NGAL Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin akuutin munuaisvaurion uusi merkkiaine Dos. MarttiLalla 5.2.2010 Mistä puhun NGAL 5.2.2010 / ML 1. Yleistä munuaistutkimuksista it tki kit

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli

Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli Mika Kastarinen / Kirjoitettu 8.11.2012 / Julkaistu 13.11.2012 Rienso 30 mg/ml injektioneste, liuos Takeda Global

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

FINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER

FINLAND Land of Beautiful Widows. 1  Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Hoidon aloitus ja seuranta 1

Hoidon aloitus ja seuranta 1 Hoidon aloitus ja seuranta 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. ENTRESTO on tarkoitettu aikuispotilaiden oireisen kroonisen sydämen vajaatoiminnan hoitoon, kun sairauteen liittyy alentunut ejektiofraktio.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Asiakastiedote 26/2014

Asiakastiedote 26/2014 Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri KATSAUS Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa Hannu Leinonen ja Hannu Näveri Hemodynaamisten muutosten rinnalla neuroendokriinisella aktivaatiolla on tärkeä merkitys sydämen vajaatoiminnan

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Beige tai vaaleanruskea, soikea tabletti, jossa molemmilla puolilla jakouurre, 11 x 5,5 mm. Tabletti voidaan puolittaa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Fortekor vet. 5 mg, tabletti kissoille ja koirille VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: benatsepriilihydrokloridi 5 mg Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Munuaisten akuutin vajaatoiminnan merkkiaineet palovammapotilailla

Munuaisten akuutin vajaatoiminnan merkkiaineet palovammapotilailla Munuaisten akuutin vajaatoiminnan merkkiaineet palovammapotilailla Ilmari Rakkolainen, LK 29.9.2011 Tutkielma Ohjaaja: dos. Jyrki Vuola Helsingin Yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta ilmari.rakkolainen@helsinki.fi

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista

Tieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositukseen liittyvistä eroista 1

Lisätiedot

Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on

Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on KUVAT KERTOVAT Munuaisen toiminta 1: Glomerulus Hannu Jalanko Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on nefroni (kuva 1). Niitä on yhdessä munuaisessa vajaa miljoona. Nefronit kehittyvät ennen syntymää,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Korvaako kystatiini C kreatiniinin munuaistoiminnan mittarina?

Korvaako kystatiini C kreatiniinin munuaistoiminnan mittarina? Julkaistu 3.2.202 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN tieteessä HALO-ryhmä: Heikki Saha LKT, dosentti, osastonylilääkäri TAYS Hannu Jalanko LKT, professori, klinikkaylilääkäri HUS Leena Lindgren

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi? YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio VERITURVATOIMINTA 2015 19.5.2016 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta ~ 50 000 potilasta saa verivalmisteita ~ 250 haittareaktiota

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/glucosum B. Braun 3 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/natrii chloridum B. Braun 1,5 mg/ml

Lisätiedot

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo. TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Rapid recovery Esilääkitys - Tavoittena potilaan nopea mobilisointi - Panadol 2g - Celebra 200mg - Gabapentin 600mg -

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET

AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET - SKKY ja Sairaalakemistit ry 16.11.2012 Mikko Haapio Sisät ja nefr erikoislääkäri HYKS Nefrologian klinikka mikko.haapio@hus.fi Esityksen aiheina Akuutti munuaisvaurio

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot