Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Transkriptio

1 Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki Markku Hassinen

2 Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään osallistuminen ja toimeentulon hankkiminen ovat jokaisen oikeus Sosiaalisen työllistämisen toimialan tavoitteena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevia sekä edistää ja ylläpitää heidän työ- ja toimintakykyään Toimialan muodostavat heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistävät ja/tai heidän työllistymistään tukevat julkisen ja kolmannen sektorin yksiköt, työllistymistä tukevat hankkeet ja projektit, sosiaaliset yritykset, työpajat, tuotannolliset työkeskukset, sosiaalipalvelusäätiöt, aatteelliset yhdistykset sekä kehitysvammaisten työtoimintaja päivätoimintayksiköt Lähde :

3 SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN TOIMIALA

4 Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Koulutuksen puuttuminen on merkittävin työelämästä syrjäytymisen syy Pitkittyneeseen työttömyyteen liittyy paljon myös terveyteen liittyvää problematiikkaa syy/seuraus? Toimiala tarjoaa myös käytännönläheisiä koulutusmuotoja vaihtoehtona teoriapohjaiselle opiskelulle Yhtenäistä mallia ei ole, vaan palvelut rakentuvat paikallisten tarpeiden, perinteiden ja käytäntöjen pohjalta. Lähde :

5 Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Sosiaalisen työllistämisen toimiala on eräänlainen verkostojen, toimijoiden ja järjestöjen kudelma, jonka yhdistävänä lankana toimii erilaisiin asiakasryhmiin liittyvien työllistämisen, valmennuksen ja ohjauksen menetelmien kehittäminen Toimialalla myös kirjo erilaisia organisaatiomalleja: säätiöt, työkeskukset, työpajat, yhdistykset, osakeyhtiöt ym. Toimialan keskeiset järjestöt, kuten esim. TPY ja VATES tekevät yhteistyötä erilaisissa valtakunnallisissa kehittämishankkeissa, yhteisten käsitteiden ja merkitysten luomisessa, sekä pyrkivät vaikuttamaan monilla eri keinoilla myös päätöksentekijöihin Lähde :

6 Työpajatoiminta Suomessa Työpajat tässä ja nyt Työpajan määritelmä : Työpaja on sekä fyysinen ympäristö että moniammatillinen metodi, jonka avulla pyritään vaikuttamaan yksilön työmarkkina- ja koulutusaseman paranemiseen. Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työpajametodi perustuu tekemällä oppimiseen. Pajoilla voi arjenhallinnan harjoittelun lisäksi opetella erilaisia työtaitoja. Työpajat tarjoavat myös vaihtoehtoisen väylän koulutukseen, mikäli koulunkäynti on keskeytynyt, ei kiinnosta tai siihen ei ole edellytyksiä. Lähde:

7 Työpajatoiminta tässä ja Suomessa nyt Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY on perustettu v.1977 Työpajakentällä toimii n työ- ja yksilövalmentajaa Työvalmentajilla vähintään oman alansa ammattitutkinto Yksilövalmentajilla pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalan koulutus, AMK sosionomeja, psykologeja, erityisopettajia jne. Työpajojen määrä Suomessa vakiintunut 220 paikkeille Kukaan tai mikään taho ei tiedä tarkkaa pajojen määrää? Toimintaa tällä hetkellä 265 kunnassa TPY: n jäsenmäärä on tällä hetkellä 197 eri sosiaalisen työllistämisen organisaatiota

8 Työpajatoiminta Suomessa Työpajat tässä ja nyt Työpaja-asiakkaiden, valmentautujien määrä on kasvanut tasaisesti, vuonna 2009 valmentautujia oli koko Suomessa n , joista nuorten osuus on n Työvoimahallinto on edelleenkin suurin lähettävä taho, eli koko maassa yli 60% asiakkaista ohjautuu pajoille työhallinnon kautta Vaikka oppilaitosyhteistyö on kasvava trendi työpajakentällä, on oppilaitosten rooli lähettävänä tahona pieni, eli 7% Sosiaali- ja terveystoimen lähettäminä tulee pajoille n. 13% asiakkaista Etsivän työparitoiminta on uusin nuorille suunnattu toimintamuoto joka on valtion rahoittama

9 Asiakkaat asiakkaita ovat esimerkiksi ammattitaidottomat nuoret ja aikuiset työkokemusta kaipaavat nuoret opintonsa keskeyttäneet nuoret työ- ja toimintakyvyltään heikentyneet aikuiset työttömät ja pitkäaikaistyöttömät päihde- ja/tai mielenterveysongelmaiset vajaatyökykyiset maahanmuuttajat

10 Kohderyhmät: Mille seuraavista asiakasryhmistä pajanne tarjoaa palveluja? TPY: n jäsenkysely 2008 Kysymykseen vastanneet: 118 Nuoret alle 25-vuotiaat 89% Työttömät/pitkäaikaistyöttömät 88,1% Maahanmuuttajat 56,8% Osatyökykyiset/vammaiset 48,3% Kehitysvammaiset 12,7% Mielenterveyskuntoutujat 59,3% Päihdekuntoutujat 50,8% Vankilasta vapautuvat 20,3% Yhdyskuntapalvelun suorittajat 52,5% Muu 29,7%

11 Valmennuspalveluiden tilaajat. Mitkä tahot ostavat valmennuspalveluitanne? TPY jäsenkysely 2008 Kysymykseen vastanneita Sosiaalitoimi 68,1% - Työvoimatoimisto 53,8% - Oppilaitokset 34,1% - Työvoiman palvelukeskus 31,9% - Muut kunnan hallintotoimet 29,7% - TE- keskus 27,5% - Muu 24,2% - KELA 24,2% - Työeläkelaitokset ja vakuutusyhtiöt 18,7%

12 Valmennuspalvelut: Mitä palveluja pajanne tarjoaa valmentautujille? Työhallinto ja kunta Kysymykseen vastanneet: 131 Työharjoittelu/työelämävalmennus 98,5% Työkokeilu 86,3% Kuntouttava työtoiminta 84,7% Palkkatuettu työ/tukityöllistäminen 78,6% Työhönvalmennus 61,15% Työ- ja toimintakyvyn arviointi 59,7% Ryhmäpalvelut 41,0% Starttivalmennus 30,9% Työvoimapoliittinen koulutus 18,7% Erilliset maahanmuuttajapalvelut 11,5% Muu, mikä, mitkä: 20%

13 Sosiaalisen työllistämisen rooli välityömarkkinoilla Avoimet työmarkkinat Työvoimapalvelut TYP:it TEM/STM/kunnat Siirtymätyömarkkinat ja toimijat mm. Palkkatuki, työhön valmennus Tuettu työ, pysyvät alemman tuottavuuden työpaikat ja niitä tuottavat toimijat Sos.palvelut STM/kunnat Kunnat Kuntoutuspalvelut mm. kuntouttavatyötoiminta, Kelan ammatillinen kuntoutus Kela Työpajatoiminta ja työpajatoimijat Perusopetus OPM/kunnat Nuorisotyö 2.asteen ammatillinen koulutus, OPM/kunnat OPM/Kunnat Lähde: Silta-Valmennus Ry Tampere

14 Työ- ja yksilövalmennuksen tarve Yksilön työ- ja toimintakyvyn taso Valmennuksen tasot Segmentit TYÖLLISTÄMINEN TYÖSUHTEESEEN tarvittaessa työ- ja yksilövalmennusta VALMENTAVA TYÖVALMENNUS kehittää työtaitoja ja -valmiuksia kausittaista yksilövalmennusta tarvittaessa KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS kuntouttaa osallistumaan työvalmennukseen (mt. kuntoutujien työhön valmennus, laki kuntout. työtoiminnasta jne.) työvalmennusta valmentautujan edellytysten mukaisesti yksilö- ja ryhmävalmennusta keskeisenä sisältönä STARTTIVALMENNUS työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen asteittainen kuntoutuminen muihin toimintamuotoihin yksilö- ja ryhmävalmennusta keskeisenä sisältönä Resurssien tarve työllistettävyden tukemiseen Resurssien tarve elämänhallinnan tukemiseen

15 Tyyppiasiakkaita Starttivalmennuksessa: Sepe, ikää 20 vuotta Koulutus peruskoulu ei muuta koulutusta Asteittain kehittynyt päihdeongelma Mielenterveysongelmia masennus/paniikki Velkoja virallisia ja epävirallisia Pääasiallinen tulo toimeentulotuki Ei kokemusta työhallinnon palveluista Ei sosiaalisia verkostoja, eristäytynyt Internetin suurkäyttäjä Tulee starttivalmennukseen etsivän työn kautta, vanhemmat tehneet aloitteen Starttivalmennuksessa luodaan asiakkuus viranomaisiin Palvelu voi kestää 6 kk 2 vuoteen

16 Tyyppiasiakkaita Starttivalmennuksessa: Maija ikää 24 vuotta 2. asteen ammatillinen koulutus tekstiilialalta Satunnaisia työharjoittelusuhteita, palkkatuella kaksi jaksoa Yksinhuoltaja, lapsi 3 vuotias Masennus ja ujous vaivaa lääkitys Ei tulevaisuuden suunnitelmia Heikot verkostot, lapsen hoito vie paljon aikaa Vanhemmat eivät tue taloudellisesti Tulee starttiryhmään sietämään sosiaalisia tilanteita Tulevaisuuden suunnittelua ammatillinen jatkokoulutus Starttiryhmässä noin 6 kk siirtyy kuntouttavaan työvalmennukseen tavoitteena haku jatkokoulutukseen

17 Tyyppiasiakkaita Kuntouttava työvalmennus: Pekka 52 v Kansakoulu, lievä lukihäiriö, ei koskaan diagnosoitu Rakennusalan työkokemusta, ei ammatillista koulutusta Eronnut, vaimo ja 2 aikuista lasta asuvat toisella paikkakunnalla Alkoholi maistuu, sosiaaliset verkostot ohuet 500 päivän työttömyysjakso täyttymässä TYP lähettää työelämävalmennukseen Työskentelyä työpajan tehtävissä rakennusalalla siirtyy palkkatuelle vuodeksi jonka jälkeen työttömäksi Suunnitelmat tehty sekä TYP issä että pajalla ei kiinnostusta ammatilliseen koulutukseen

18 Tyyppiasiakkaita Kuntouttava työvalmennus: Liisa 45 v Laskentamerkonomi, pitkä työkokemus yrityksissä, jäänyt työttömäksi vuosia sitten yrityssaneerauksen yhteydessä Naimisissa, mies työtön, kolme lasta Satunnaisia työsuhteita palkkatuella Työnhakutaidot hyvät, ei työllisty siitä huolimatta Epäonnistumiset painavat ei oikein jaksa enää hakea Työelämävalmennuksessa, suunnitelmana ammatinvaihto, hakeutuminen lähihoitajakoulutukseen oppisopimuksella Työpaja auttaa oppisopimuspaikan löytämisessä 6kk: n työelämävalmennuksesta harjoitteluun työnantajalle ja palkkatuella oppisopimukseen

19 Ongelmia ja kysymyksiä toimialalla Mikä on välityömarkkinoiden toiminnan tavoite? Työmarkkinat, varasto, aitoja palveluja? Rahoituksen kirjavuus Kapasiteetti ei riitä kysynnän määrään Huonosti resurssoitua Tilaajat eivät tunnista asiakkaiden tilanteita Laatuongelmat ei tiedetä mitä ollaan toimittamassa ja kuka tilaa kaikille samaa Viranomaisille tuotetut toimenpiteet eivät tue toisiaan; rahoituksen ja toimenpiteiden yhteensopimattomuus menevät asiakkaan edelle kokonaisnäkemys puuttuu

20 Ongelmia ja kysymyksiä toimialalla Sosiaalisen työllistämisen toimialan suhde hallintoon määrittelemätön ollaanko työllistämistä, kuntoutusta, koulutusta vai vielä jotain muuta? Päätöksentekijät ja viranomaiset näkevät toimialan asiakkaat yhtenä massana ei segmenttejä Yliodotukset toiminnan tuloksista vakinaisia työpaikkoja?

21 Kehittämisehdotuksia Yhteinen käsitys palveluja tilaavien viranomaisten ja toimijoiden välille asiakkaista ja heidän tilanteistaan Välityömarkkinat tarkoittavat aitoa monialaista viranomaisyhteistyötä, jossa myös rahoitusta ja asiantuntemusta pitäisi pystyä yhdistelemään Liikettä ja siirtymiä työelämän tasojen välille Oikeat asiakkaat oikeisiin palveluihin Yhteinen käsitys toiminnan tavoitteista, tuloksista ja vaikutuksista

22 Kehittämisehdotuksia Sosiaalisen työllistämisen palvelukeskukset = TYP it, päihdepalvelut, psykiatrian yksiköt, sosiaalisen työllistämisen kenttä; toimintaa, työtä, kuntoutusta ja koulutusta yhteiskunnalliset yritykset? Yhteinen tulkki, sähköinen toimintajärjestelmä joka antaa tietoa asiakkaiden todellisista työllistymisen esteistä, toiminnan tuloksista, vaikuttavuudesta, asiakas- sekä rahavolyymista ja palveluista Sosiaalisen työllistämisen suhde liiketoimintaan uusi laki? Sosiaalisen työllistämisen politiikkaohjelma

23 TPY KIITTÄÄ