Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

Transkriptio

1 Tuulivoima, linnusto ja lepakot Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

2 Lähteet Rodrigues et al. 2008: Guidelines for consideration of bats in wind farm projects. Eurobats guidelines No 3. Rydell et al. 2011: Vindkraftens effekter på fåglar och fladdermöss. Naturvårdsverket. Ympäristöministeriön raportteja 19/2011: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Ympäristöministeriö. Euroopan Unioni: Wind energy developments and Natura Guidance document. Birdife Suomi (mm. tuulivoimakannanotto) Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry (kartoitusohjeet: WWF, mm. merikotka

3 Tuulivoimalat ja linnut/lepakot ovat otsikoissa Onko kyse vain NIMBYistä vai onko uhka todellinen? Miten tuulivoimalat vaikuttavat linnustoon tai lepakoihin? Voidaanko mahdollisia vaikutuksia pienentää? Emma Kosonen

4 Suorat vaikutukset Epäsuorat vaikutukset Emma Kosonen

5 Törmäyskuolema = suora vaikutus Suomessa/vuosi Liikenne: muutama miljoona lintuyksilöä Sähköjohdot: satojatuhansia lintuyksilöitä (Lasi)rakennukset: kymmeniä-satoja tuhansia lintuyksilöitä Entä tuulivoimalat?

6 Paljonko tuulivoimalat tappavat Hankalaa tutkia lintuja? Maan päällä kuolee lintuja enemmän kuin avomerellä Kaikkien tutkimusten mukaan lintuja kuolee vähän Keskimäärin joitakin/enintään kymmeniä myllyä kohti vuodessa 1000 myllyä tappaisi enintään muutamia kymmeniä tuhansia Siis ei syytä huoleen?

7 Kuva teoksesta Ahlén 2010 Eurooppa ja Pohjois-Amerikka (94 tutkimusta) 1 mylly = keskimäärin 2,3 lintua/vuosi (0-60), 2,9 lepakkoa (0-70) Useimmat voimalat eivät tapa lainkaan tai vain vähän lintuja tai lepakoita Harvat tappavat useita riskialttiiden myllyjen tunnistaminen etukäteen

8 Mitä lintuja törmäyksissä kuolee Kaikenlaisia pienimmästä suurimpaan Hippiäisiä Pääskyjä Kahlaajia Lokkeja Vesilintuja Hanhia Kurkia Petolintuja Tervapääsky Tom Lindroos

9 Kotkat (ja muut petolinnut) vaaravyöhykkeellä Miksi Kaartelevat Eivät läheltä havaitse lapojen liikettä Lisäkuolleisuus voi nousta ongelmaksi Pitkäikäisiä, vähän poikasia, populaatiokoot pieniä, Espanjassa tuulivoimalat tärkein hanhikorppikotkan kuolinsyy Norjassa muutama mylly tuhosi paikallisesti merikotkapopulaation parissa vuodessa (> 10 todistettua kuolemaa, tn. 30 kuolemaa). Hanhikorppikotka Tom Lindroos

10 Potentiaaliset törmäyskeskittymät Petolintujen kaartelualueet Pesimä- ja ruokailualueen väliset lentoreitit Yöpymis- ja ruokailualueen väliset lentoreitit Muuton valtaväylät/pullonkaulat: rannikko, niemenkärjet, syvät merenlahdet => Suurimman törmäysriskin alueet, joita kannatta välttää Teemu Lehtiniemi

11 Teoksesta Ahlén et al. 2011

12 Lintujen muutto Lähes kaikkina vuodenaikoina (eniten huhtikuu-toukokuu, elokuu-lokakuu) Suurin osa lintuyksilöistämme muuttaa yöllä Sääolosuhteet (tuulen nopeus ja suunta, matalapaine jne.) vaikuttavat siihen missä muutto kunakin hetkenä kulkee

13 Törmäyskuolemien vähentäminen Voimaloiden sijoittaminen Ei kaartelualueille (kotkat, petolinnut) Ei aivan rantaan Riittävän ulos AVOmerelle Vallitsevan muuttolinjan suuntaisesti ei poikittain muuttolinjaan nähden

14 Voiko törmäyskuolemilla olla Suomen mittakaavassa merkitystä? Paikallisesti kyllä Reviirit häviävät Hyväksytäänkö esimerkiksi tietyllä alueella merikotkareviirin autioituminen? Huonoa mainosta tuulivoimalle Merikotka Hannu Huhtinen

15 Epäsuorat vaikutukset Linnustovaikutukset suurempia kuin törmäyksissä! Eivät näy otsikoissa Häiriö Ruokailureittien piteneminen, Ravintoresurssien pieneneminen

16 Maatuulivoimala-alueiden lähialueiden pesimälinnusto Lyhyen aikavälin tutkimuksissa ei yleistettävissä olevaa trendiä = pesimälinnusto ei juurikaan muuttunut Pitkän aikavälin tutkimuksissa trendinä joidenkin lajien pienempi pesimätiheys Tyhjenevät reviirit eivät täyty yhtä hyvin => Vaikutukset vähäisiä

17 Levähtävä linnusto Useat lajit välttävät tuulivoimaloiden lähiympäristöä muuttoaikoina (pelkäävät ruokailla lähellä) Suuret ja yhteiskunnallisesti kiinnostavat lajit korostuvat (esim. hanhet, vesilinnut) Avomerialueilla välttävät jopa 2 km saakka Maa-alueilla varoetäisyys noin 500 metriä Teemu Lehtiniemi

18 Ei Pitääkö tuulivoiman rakentamistavoitteista luopua linnuston takia? Valtaosa Suomen maa- ja merialasta on lintunäkökulmasta kelpo alueita tuulivoimaloille

19 Entä lepakot? Epäsuorat vaikutukset pienemmät kuin linnuilla Riskialueet (vrt. linnut): rannikkolinjat, maastossa korkeammat kohdat, myös johtimena toimivat pinnanmuodot (esim. metsänreunat, jokilaaksot) Pienet riskit: tasainen maasto ja maanviljelysympäristö Riskit ennakoitavissa Pohjanlepakko Markku Lappalainen

20 Suorat vaikutukset: törmäys tai sisäiset verenvuodot (lapojen aiheuttama ilmanpaineen lasku, barotrauma) Suomessa todennäköisesti riskialttiimpia lajeja pohjanlepakko, isolepakko, pikkulepakko Muuttavien lepakoiden törmäysriski suuri Tiedon puute haittaa tarkkaa arviointia Isolepakko Emma Kosonen

21 Keinoja lepakkoturmien vähentämiseksi Myllyjä ei tule sijoittaa lepakoiden kannalta merkittäviin elinympäristöihin, kuten lähelle päiväpiiloja, ruokailureittejä tai tärkeitä ruokailualueita Myllyjä ei tule sijoittaa muuttoreitille Muuttoreitti tunnistetaan hyvin tehdyssä selvityksessä Myllyt pysäytetään syys- ja kevätmuuton huippuaikaan ainakin heikkotuulisina (alle 6m/s) öinä Hyvä selvitys antaa tietoa muuton ajankohdasta

22 Millainen on hyvä linnusto- /lepakkoselvitys? Miksi Maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki EU:n luonto- ja lintudirektiivit Kansainväliset sopimukset (esim. Bonnin sopimus) Jokainen alue on erilainen joten selvityksen tarve tulee miettiä tapauskohtaisesti Useiden hankkeiden yhteisvaikutukset Maakuntakaavatason selvitysten lisäksi hankekohtaiset, tarkemmat selvitykset

23 Linnustoselvitykset Pesimäkausi Pesivät lajit ja parimäärät Syys- ja kevätmuutto, levähtävät linnut Muuttosuunnat ja korkeudet koko muuttokauden ajan. Levähtäjien lukumäärät. Uhanalaiset lajit

24 Lepakkoselvitykset Asiantuntija arvioi alustavasti, millainen merkitys alueella on lepakoille, esim. laajalla peltoaukealla tai ulkomerellä merkitys voi olla olematon Esiselvitys kannattaa tehdä erityisesti silloin, jos alue on laaja ja/tai siitä ei tiedetä etukäteen juuri mitään Lepakoihin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan laaditun selvityksen perusteella törmäysriskien, häiriön ja elinympäristöjen tuhoutumisen kannalta. Pesimäalue (touko-elokuu); tallentava detektori, tarvittaessa myös passiividetektori Muutonaikainen alue (huhti-toukokuu ja elo-lokakuu); aina myös passiividetektori Lisätietoja Suomen Lepakkotieteellinen Yhdistys r.y.

25 Tuulivoiman ja linnuston/lepakoiden yhteensovittaminen Hyvä suunnittelu Yhteistyö Olemassa olevien tietojen hyödyntäminen Laadukkaat lisäselvitykset hyötyä sekä tuulivoimaa suunnitteleville että luontoarvoille Nykytilanne: Valitaan alue, johon päätetään rakentaa tuulivoimaa ja osana hanketta selvitellään linnustoa Tavoitetila: Selvitetään ensin alueet, joihin tuulivoimaa ei pidä rakentaa ja jäljelle jäävistä alueista valitaan hankealueet

26 Isoviiksisiippa Emma Kosonen Kiitos mielenkiinnosta! Merikotka Mikael Nordström