Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa"

Transkriptio

1 Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto)

2 Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta tehtiin Keuruun järvillä jo vuonna 1992 (Sulkava & Lamminmäki 1993), mutta 2000-luvulla on alettu seuraamaan vuosittain myös pesimätulosta ja lukurengastettu poikasia sekä laajennettu tutkimusaluetta Mänttä-Vilppulaan. Parhaiten lokkitilannetta on seurattu Ukonselällä ja Kaijanselällä. Niillä koko järvi on kierretty sekä alkukesällä että poikasaikaan vähintään kerran. Keurusselältä on useina vuosina laskettu vain parhaat lokkipaikat. Kurkijärvi on laskettu tarkasti, mutta vuosi 2009 jäi väliin. Pienempiä järviä on havainnoitu satunnaisemmin ja niillä lokkimäärät ovat vähäisiä, joten niitä ei otettu mukaan kannankehitysaineistoon. Tutkimusalueen selkälokkien parimäärä (kuva 1) on vähentynyt ja pesimätulos (kuva 2) huonontunut 2000-luvun aikana. Vastaavaa vähenemistä on tapahtunut myös pitemmällä aikajaksolla (Aalto & Sulkava 2008). Vilppulan Likasensuon kaatopaikka suljettiin vuoden 2001 lopussa, mikä selittänee sen jälkeisen suuren kannanromahduksen. Kaatopaikka oli lähiseudun lokeille merkittävä ruokailualue. Vuodesta 2004 lähtien selkälokkien väheneminen on hidastunut ja kanta saattaisi olla vakiintumassa nykyiselle tasolle. Kesän 2010 poikastuotto oli pitkästä aikaa hyvä, vaikka jääkin kauas tutkimusjakson alun lukemista luvun alkuvuosina Ukonselällä poikasmäärät olivat vain osan järveä kattavien laskentojen perusteella selvästi suurempia kuin vuonna 2003 alkaneissa tarkemmissa laskennoissa. Silloisia parimääriä, poikastuottoa ja kannanromahdusta on pohdittu jo tuoreeltaan (Aalto 2003), mutta kaatopaikan vaikutusta ei ole aiemmissa raporteissa huomioitu. Parimäärät järvillä Ukonselkä Keurusselkä Kurkijärvi Kaijanselkä Laksi-Pyhtönen Kuva 1. Selkälokkien parimäärän kehitys Keurusseudun suurilla järvillä. Ukonselän aineistosta saa parhaan käsityksen tilanteesta. Keurusselällä laskentojen tehokkuus on vaihdellut. Vuoden 2010 parimäärälaskenta Keurusselällä oli kattava.

3 Poikasmäärät järvillä Ukonselkä+Kaijanselkä Keurusselkä Kurkijärvi Kuva 2. Selkälokkien poikasmäärien kehitys Keurusseudun suurilla järvillä. Ukonselän+Kaijanselän aineistosta saa parhaan käsityksen tilanteesta. Keurusselällä laskentojen tehokkuus on vaihdellut. Vuoden 2010 poikaslaskennassa osa Keurusselkää jäi käymättä. Valtakunnallisesti selkälokki on vähentynyt jo pitkään (Väisänen ym. 1998). Syitä siihen on monia, mutta niiden keskinäistä painoarvoa ei tiedetä. Muuttomatkoilla pahimpana tekijänä pidetään ympäristömyrkkyjä, mutta myös ihmisen aiheuttamat talvehtimisalueiden elinympäristömuutokset ja metsästys voivat olla kantaa merkittävästi vähentäviä tekijöitä. Pesimäaikaan pahimmat vaarat ovat ihmisten aiheuttama häirintä ja minkki sekä ojituksesta ja säännöstelystä johtuva vedenpinnankorkeuden nopea vaihtelu (kuva 3). Suurin osa Keurusseudun pesinnöistä tuhoutuu munavaiheessa (kuvat 4 ja 5). Pääosa pareista kuitenkin yrittää pesintää. Myös harmaalokkia on pidetty uhkana pesiville selkälokeille, mutta Keurusseudun havaintojen mukaan harmaa- ja selkälokit elävät sopuisasti samoilla luodoilla. Kuva 3. Selkälokin pesä sijaitsee pienellä saarella tai luodolla ja samassa yhdyskunnassa voi pesiä useampia pareja. Kevättulvan aikaan monet pesäpaikat ovat veden alla. (kuva Matti Aalto)

4 Kuva 4. Selkälokki munii yleensä 3 munaa. Keskimääräinen munaluku Keurusseudun suurilla järvillä on 2,7 (n = 69 pesää). (kuva Matti Aalto) Ukonselän soutulaskenta-alueen muna- ja poikasmäärät Munia Poikasia Kuva 5. Selkälokin muna- ja poikasmääriä Ukonselältä. Munamäärät on laskettu toukokuun lopulla ja poikasmäärät heinäkuussa. Munat on laskettu niistä pesistä, jotka helposti löytyvät, mutta poikasmäärä sisältää suurella varmuudella alueen kaikki poikaset. Tutkimusjärvillä on rengastettu (kuvat 6-8) noin 110 lokinpoikasta ja niistä on niin ikään saatu toistasataa kontrollia (kuvat 9 ja 10). Rengastuksella selvitetään lokkien liikkeitä ja uhanalaistumisen syitä. Rengastusten perusteella tiedämme, että monet Keurusseudun lokinpoikaset ja aikuisetkin menevät Tampereen kaatopaikalle tankkaamaan muuttomatkaa varten. Myös muilta kaatopaikoilta eteläisestä Suomesta on useita kontrolleja. Muuttomatkalla lokit ruokailevat ainakin Keski-Euroopan kaatopaikoilla. Kauimmaiset kontrollit on tehty Israelissa, mutta talvehtimisalueilta Afrikasta ei havaintoja Keurusseudun lokeista toistaiseksi ole. Nuoruusvuodet selkälokki viettää yleensä ulkomailla ja palaa ensimmäisen kerran pesimään 3-4 vuotiaana. Muutamia poikasena rengastettuja yksilöitä on palannut synnyinpaikalleen Keurusseudulla ja jotkut ovat löytäneet uuden kodin muualta Suomesta.

5 Kuva 6. Selkälokeille on laitettu värillisiä renkaita, jotka pystytään lukemaan kiikarilla tai kaukoputkella. (kuva Henna Soini) Kuvat 7 ja 8. Nuoren selkälokin tuntee tummista käsisiivistä ja tummasta yleisvärityksestä, mutta pienen poikasen erottaminen muista lokeista on vaikeampaa. (kuvat Henna Soini)

6 Kuvat 9 ja 10. Hyvällä kameralla voi lentävistäkin lokeista saada kuvia, joista renkaan pystyy lukemaan. (kuvat Ari Aalto)

7 Kiitokset Esa ja Ari Aallolle sekä muille lokkihommissa mukana olleille! Lähteet: Aalto M. 2003: Selkälokki ja härkälintu tyyppilajeina Vilppulan Kolhossa. Suomenselän Linnut 3/2003. Aalto M. & Sulkava P. 2008: Miten kuikka, sekä selkä- ja harmaalokki pärjäävät Keuruun järvillä? Suomenselän Linnut 2/2007. Sulkava R. & Lamminmäki J. 1993: Keuruun selkävesilinnusto. Suomenselän Linnut 2/1993. Väisänen R. A., Lammi E. & Koskimies P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Keuruu.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

lukukontrollia kertoo?

lukukontrollia kertoo? FWC0E9 0000110000000111001110000 FWC0EM 0011110000011111111000000 FWC0EN 0001111111001010010011000 FWC0EW Mitä 0000111110110111111110000 yli 200 000 FWC0MV 0000001001011000000100000 FWC0NM lukukontrollia

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2014 1. Johdanto

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Sisältö. Gavia 1 Huhtikuu 2009. Toimituksesta...2. Gavia-työryhmän toiminnasta...2. Muista lähettää havaintoja vuonna 2009...2

Sisältö. Gavia 1 Huhtikuu 2009. Toimituksesta...2. Gavia-työryhmän toiminnasta...2. Muista lähettää havaintoja vuonna 2009...2 Julkaisija: BirdLife Suomi, Gavia-työryhmä Toimitus: Pekka Lehtonen Taitto: Jukka Virtanen Sisältö Toimituksesta...2 Gavia-työryhmän toiminnasta...2 Muista lähettää havaintoja vuonna 2009...2 Ruotsin kuikkalintujärjestö

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN

8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN 8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN Matti Aalto 2005 Mitä on tehty? Vuodesta 1997 asti minulla veljieni kanssa on ollut 120-180 linnunpönttöä maastossa Keuruun seudulla. Pääosa pöntöistä on

Lisätiedot

Kaakkuri ja kuikka. Kaakkuri. Tunnettujen pesimäpaikkojen tarkastukset. Lisätietoa 1/6

Kaakkuri ja kuikka. Kaakkuri. Tunnettujen pesimäpaikkojen tarkastukset. Lisätietoa 1/6 Kaakkuri ja kuikka BirdLife Suomen vuoden linnut 2010 ohjeita havainnoijille Kuikka ja kaakkuri ovat pitkäikäisiä hitaasti lisääntyviä lintulajeja joiden kannat ovat maailmanlaajuisesti taantuneet, Suomessa

Lisätiedot

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2012 Tuomo Ollila

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2012 Tuomo Ollila Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2012 Tuomo Ollila Maakotkan pesä kuusessa. Kuva: Petri Piisilä. Metsähallitus, Luontopalvelut

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2011

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2011 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2011 Kuva: Olli-Pekka Karlin. 21.11.2011 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut YLEISTÄ Tässä

Lisätiedot

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2015

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2015 Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2015 Tuomo Ollila Metsähallitus, Luontopalvelut 10.11.2015 Asianumero MH 4940/2015/04.01 Kuva:

Lisätiedot

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2014

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2014 Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2014 Tuomo Ollila Maakotkat kisailevat Kittilässä. Kuva: Tuomo Ollila. Metsähallitus, Luontopalvelut

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Vedenpinnan vaihtelun vaikutukset vesi- ja rantalintujen pesintään

Vedenpinnan vaihtelun vaikutukset vesi- ja rantalintujen pesintään S u o m e n y m p ä r i s t ö 633 LUONTO JA LUONNONVARAT Marita Ahola, Kaisa Kerätär, Mika Visuri ja Seppo Hellsten Vedenpinnan vaihtelun vaikutukset vesi- ja rantalintujen pesintään Kirjallisuusselvitys...

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Orivesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen

Lisätiedot

SAARISTOLINTUJEN LUKURENGASTUS SUOJELUN APUNA

SAARISTOLINTUJEN LUKURENGASTUS SUOJELUN APUNA SAARISTOLINTUJEN LUKURENGASTUS SUOJELUN APUNA Saaristolintusymposio Kokkola 15.11.2008 Risto Juvaste Pohjakuva: Markku Kangasniemi 1 R.Juvaste CV www.juvaste.fi risto(at)juvaste.fi Lintuharrastus 50v 15.11.2008

Lisätiedot

Punkkien ja muiden loisten seuranta lintujen rengastuksen yhteydessä

Punkkien ja muiden loisten seuranta lintujen rengastuksen yhteydessä Punkkien ja muiden loisten seuranta lintujen rengastuksen yhteydessä Aleksi Lehikoinen Johdanto Linnuilla on lukuisia erilaisia ulkoloisia kuten kirppuja, väiveitä, lintukärpäsiä ja punkkeja. Näistä etenkin

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2010

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2010 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2010 Kuva: Kaisa Siren Kalliopesän tarkastus helikopterilla 22.11.2010 Tuomo Ollila Metsähallitus

Lisätiedot

Lintuopas. Retkiä Mynälahdelle. Lintuopas. Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja.

Lintuopas. Retkiä Mynälahdelle. Lintuopas. Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja. Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja. Haapana... 2 Isokoskelo... 3 Jouhisorsa... 4 Kyhmyjoutsen... 5 Lapasotka... 6 Laulujoutsen... 7 Merihanhi... 8 Pikkujoutsen... 9

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Suomen muuttohaukat vuonna 2013 Tuomo Ollila Edellisen kerran muuttohaukkaa on ollut esillä Linnut-vuosikirjassa 2007 (Ollila & Koskimies 2008).

Lisätiedot

LINNUSTORAPORTTI, PIELINEN

LINNUSTORAPORTTI, PIELINEN Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PIELINEN JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen on monin tavoin tullut velvoitteeksi meille kaikille.

Lisätiedot

Saaristolintuseuranta Ruotsissa ja Suomessa Metodivertailu Merenkurkussa 2001-2006

Saaristolintuseuranta Ruotsissa ja Suomessa Metodivertailu Merenkurkussa 2001-2006 Saaristolintuseuranta Ruotsissa ja Suomessa Metodivertailu Merenkurkussa 2001-2006 Michael Haldin Pohjanmaan luontopalvelut Saaristolintusymposio 15.11.2008 KPLY/Birdlife LÄHTÖKOHDAT vuonna 2001 käynnistyi

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Laulujoutsenen pesintä -kesäkisa 2009

Laulujoutsenen pesintä -kesäkisa 2009 Laulujoutsenen pesintä -kesäkisa 2009 Havainnoitsijoita oli yhteensä 34. Havaintoja saatiin 15 Pirkanmaan kunnasta (ei havaintoja: Akaa, Juupajoki, Kuhmalahti, Mänttä-Vilppula, Punkalaidun, Sastamala,

Lisätiedot

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKI HARMAALOKKIEN LOUKKUPYYNTI TURUSSA VÄLIRAPORTTI JUKKA NUMMELIN OUTI SAVONEN JULKAISU 7/1990 YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO

TURUN KAUPUNKI HARMAALOKKIEN LOUKKUPYYNTI TURUSSA VÄLIRAPORTTI JUKKA NUMMELIN OUTI SAVONEN JULKAISU 7/1990 YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO r/ TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO HARMAALOKKIEN LOUKKUPYYNTI TURUSSA VÄLIRAPORTTI JUKKA NUMMELIN OUTI SAVONEN TURKU 5.6. 1990 JULKAISU 7/1990 Turun kaatopaikalla tehdyn laukkupyynnin vaikutus

Lisätiedot

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen on monin tavoin tullut velvoitteeksi meille kaikille. Lainsäädäntömme

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009 Mustakurkku-uikku kuuluu Akionlahden pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016 RAPORTTI TEEREN, KURJEN, SUOPÖLLÖN JA KELTAVÄSTÄRÄKIN ESIINTYMISESTÄ HEINISUON HARAVASUON NATURA ALUEELLA OULUSSA SEKÄ MUHOKSEN PEURASUOLLA JA VESISUOLLA. Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan

Lisätiedot

Alamäki jatkui ennustettua jyrkempänä. Suupohjan kuukkelit 2004

Alamäki jatkui ennustettua jyrkempänä. Suupohjan kuukkelit 2004 Kuukkelikanta harvenee Suupohjan metsien muuttuessa. Kuva: Kenneth Rosenlund. Suupohjan kuukkelit 2004 Alamäki jatkui ennustettua jyrkempänä Bo-Göran Lillandt Suupohjan kuukkelikannalle ennustettiin alamäkeä

Lisätiedot

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2013

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2013 Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2013 Tuomo Ollila Muuttohaukan pesä kalliolla. Kuva: Olli-Pekka Karlin. Metsähallitus, Luontopalvelut

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VUODEN 2010 LAJI KAAKKURI Vuoden 2010 laji kaakkuri Kalevi Eklöf, Lasse Kosonen & Pertti Virta Vuoden 2010 BirdLifeSuomen toisena seurantalajina oli

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys

Lisätiedot

Petolinnut. Kahlaajat

Petolinnut. Kahlaajat Petolinnut Kalasääski (Pandion haliaëtus) Vesilintulaskentojen yhteydessä havaittiin 2 asuttua kalasääsken pesää (kuva 17). Ainakin yksi pari pesii todennäköisesti laskentareittien ulkopuolella, tai asuttua

Lisätiedot

Merimetson kannankehitys Suomessa pesintämenestys, ravinto ja vaikutus muuhun pesimälinnustoon

Merimetson kannankehitys Suomessa pesintämenestys, ravinto ja vaikutus muuhun pesimälinnustoon Merimetson kannankehitys Suomessa pesintämenestys, ravinto ja vaikutus muuhun pesimälinnustoon Aleksi Lehikoinen Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopisto Ekologian ja systematiikan laitos Populaatiobiologian

Lisätiedot

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4 3.1 Kartoituslaskentamenetelmä... 4 4.1 Alueella pesivät

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Höytiäinen Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, HÖYTIÄINEN JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012

Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012 Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012 Raportti (asianumero 798/2013/04.01) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi 2.4.2013 KUVAILULEHTI JULKAISIJA

Lisätiedot

Jukka Kauppinen Kuopion luonnontieteellinen museo LAULUJOUTSEN, MENESTYJÄ

Jukka Kauppinen Kuopion luonnontieteellinen museo LAULUJOUTSEN, MENESTYJÄ Jukka Kauppinen Kuopion luonnontieteellinen museo LAULUJOUTSEN, MENESTYJÄ Paluu, uusiaympäristöjä Karjalaisille pyhä lintu 1900 luvun alussa harvinainen sisämaan saloseudun pesijä 1960 luvulta pesimistietoja

Lisätiedot

Isojoen Rajamäenkylän Virsunsuon KALASÄÄSKEN PESIMÄ- JA SAALISTUSLENTOTARKKAILU

Isojoen Rajamäenkylän Virsunsuon KALASÄÄSKEN PESIMÄ- JA SAALISTUSLENTOTARKKAILU Isojoen Rajamäenkylän Virsunsuon KALASÄÄSKEN PESIMÄ- JA SAALISTUSLENTOTARKKAILU Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 214 Kalasääski. Kuva: Ari Kuusela/Jynx Oy Sisällys Johdanto ja menetelmät 3 Menetelmät. 4

Lisätiedot

KEURUSSEUDUN LUONTO 6

KEURUSSEUDUN LUONTO 6 KEURUSSEUDUN LUONTO 6 Julkaisija: Keurusseudun Luonnonystävät ry Toimituskunta: Pertti Sulkava (vast.), Ari Aalto Toimituksen osoite: Lampilantie 8 42800 Haapamäki (puh 014-732484) Taitto: Tuomas Syrjä

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Liejukana pystyy Suomessakin tuottamaan useita pesyitä. TUOMAS HEINONEN Moorhen lays more than one clutch in Finland too. Liejukanapopulaation Gallinula

Lisätiedot

Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat vuonna 2002 ja 2003

Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat vuonna 2002 ja 2003 Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat j 1 Tur~~ kaupunki YMPARISTONSUOJELUTOIMISTO 2003 Tur~!l kaupunki YMPARISTONSUOJELUTOIMISTO 2003 Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen linnuston

Lisätiedot

Linnut, ilmasto ja ihminen Käsivarressa LLY 40 vuotta (perustettu ) Rovaniemen Arktikum-talo

Linnut, ilmasto ja ihminen Käsivarressa LLY 40 vuotta (perustettu ) Rovaniemen Arktikum-talo Linnut, ilmasto ja ihminen Käsivarressa LLY 40 vuotta (perustettu 20.5. 1973) Rovaniemen Arktikum-talo 16.3.2013 Antero Järvinen Kilpisjärvi Biological Station University of Helsinki Lintuhavaintojen maantieteellinen

Lisätiedot

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Alvajärven linnustoselvitys

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Vesilintulaskennat, tilannekatsaus. Orivesi, laskijatapaaminen Juha Honkala

Vesilintulaskennat, tilannekatsaus. Orivesi, laskijatapaaminen Juha Honkala Vesilintulaskennat, tilannekatsaus Orivesi, laskijatapaaminen 14.-15.2.2015 Juha Honkala Vesilintulaskenta Vesilintulaskenta tehdään toukokuussa rannoilla olevista vakiopisteistä, joista on hyvä näkyvyys,

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta 3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi

Lisätiedot

Lokkilinnut Tampereen kaupunkirakennusten katoilla

Lokkilinnut Tampereen kaupunkirakennusten katoilla Lokkilinnut Tampereen kaupunkirakennusten katoilla Lasse Kosonen Tampereen kaupunki 2008 Johdanto Kaupunkien linnusto elää muutospaineiden aikaa. Kaupunki kasvaa, laajenee, kaavoittuu ja rakentuu. Muuttuvissa

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto

Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto Lintujen kaupunkilaistuminen: määrittelyä Kaupunkilaistuminen prosessina Miksi linnut kaupunkilaistuvat? Mitä on

Lisätiedot

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista 1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella

Lisätiedot

Kuukkeli on vanhojen kuusivaltaisten metsien tunnuslaji ja hyvä metsäluonnon tilan indikaattori. Kuva: Hannu Siitonen.

Kuukkeli on vanhojen kuusivaltaisten metsien tunnuslaji ja hyvä metsäluonnon tilan indikaattori. Kuva: Hannu Siitonen. Kuukkeli on vanhojen kuusivaltaisten metsien tunnuslaji ja hyvä metsäluonnon tilan indikaattori. Kuva: Hannu Siitonen. Suupohjan kuukkeliprojekti 35 vuotta 1974 2009 Tutkimus aidon metsäluonnon kuolemasta

Lisätiedot

Siipirikko 3 2010 37. vsk Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

Siipirikko 3 2010 37. vsk Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Siipirikko 3 2010 37. vsk Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. ISSN 0357-5705 PKLTY r.y. Puheenjohtaja: Pentti Zetterberg (2010) Hannu Lehtoranta (2011) Eevalantie 6 D 14, 83900 Juuka puh.

Lisätiedot

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla

Lisätiedot

Keskisen Suomenlahden harmaalokkiprojekti

Keskisen Suomenlahden harmaalokkiprojekti Keskisen Suomenlahden harmaalokkiprojekti Kannanrajoitustoimet 2004 2007 Martti Hario, Jukka Rintala ja Jukka Tanner RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA 4/2009 RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA 4/2009 Keskisen

Lisätiedot

Siipirikko 2 2009 36. vsk

Siipirikko 2 2009 36. vsk SIIPIRIKKO 2/09 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Siipirikko 2 2009 36. vsk Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. ISSN 0357-5705 PKLTY r.y. Puheenjohtaja: Pentti Zetterberg Nuotanperä

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Rengastus on lintutieteen käyttämä tutkimusmenetelmä, jolla pyritään saamaan tietoa lintupopulaatioista ja lintujen elinkiertoominaisuuksista

Rengastus on lintutieteen käyttämä tutkimusmenetelmä, jolla pyritään saamaan tietoa lintupopulaatioista ja lintujen elinkiertoominaisuuksista Rengastusaineistot tutkimuksen apuvälineinä Jari Valkama Rengastustoimisto Rengastus on lintutieteen käyttämä tutkimusmenetelmä, jolla pyritään saamaan tietoa lintupopulaatioista ja lintujen elinkiertoominaisuuksista

Lisätiedot

Mallasveden pesimälinnusto

Mallasveden pesimälinnusto Pentti Linkola Tukkakoskelo Mergus serrator voi Mallasvedellä hyvin. Kuva: Tapio Solonen Suurten sisävesien lintukannat ja niiden muutokset tunnetaan huonosti vaikkapa merten saaristolinnustoon verrattuna

Lisätiedot

Köyliönjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu

Köyliönjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Köyliönjärven linnusto 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Köyliönjärven linnustoselvitys 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto

Lisätiedot

Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen. Rantasipi on alueella runsaslukuinen

Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen. Rantasipi on alueella runsaslukuinen Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen täydennys 2014 Rantasipi on alueella runsaslukuinen Suomen Luontotieto Oy 19/2014 Jyrki Matikainen, Tikli Matikainen ja Pihla

Lisätiedot

Vuodesta 1992 asti olemme

Vuodesta 1992 asti olemme Vielä sirri sirisee - lapinsirritutkimusta Perämeren rannoilla Antti Rönkä ja Kari Koivula Hailuodon Pöllännokalla on ollut 2-3 lapinsirrireviiriä koko 1990-luvun ajan. Metsähallitus on muutamana vuotena

Lisätiedot

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1 Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015,

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Sisältö. Gavia 5 Huhtikuu 2011. Toimituksesta...2. Kuikka vuoden lintu 2010...2. Tekosaaria ja opastauluja kaakkurien pesimäpaikoille...

Sisältö. Gavia 5 Huhtikuu 2011. Toimituksesta...2. Kuikka vuoden lintu 2010...2. Tekosaaria ja opastauluja kaakkurien pesimäpaikoille... Julkaisija: BirdLife Suomi, Gavia-työryhmä Toimitus: Pekka Lehtonen Taitto: Jukka Virtanen Sisältö Toimituksesta...2 Kuikka vuoden lintu 2010...2 Tekosaaria ja opastauluja kaakkurien pesimäpaikoille...5

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY tark. 30.9.2014 25.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVAA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KEU- RUUN KAUPUNGISSA TILOJEN 249-411-2-229, 249-411-2-247,

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Suupohjan kuukkelit vetäytyvät pohjoiseen. Bo-Göran Lillandt

Suupohjan kuukkelit vetäytyvät pohjoiseen. Bo-Göran Lillandt Hippiäinen 39. vsk 29 Nuoret kuukkelit liikkuvat alkukesällä perheensä seurassa. Kuva: Hannu Siitonen. Suupohjan kuukkelit vetäytyvät pohjoiseen Bo-Göran Lillandt 28 Kuukkeli on hävinnyt laajemmalta alueelta

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 42/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Tulliniemen luonnonsuojelualue. ja Russarön ympäristön saaristolinnusto vuonna 2005

Tulliniemen luonnonsuojelualue. ja Russarön ympäristön saaristolinnusto vuonna 2005 Tulliniemen luonnonsuojelualueen ja Russarön ympäristön saaristolinnusto vuonna 2005 Aleksi Lehikoinen, Antti Below ja Mikael Wickman Johdanto Hankoniemen lounaisosassa sijaitsevat Tulliniemen ja Russarön

Lisätiedot

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry Keurusseudun Luonnonystävät ry c/o Matti Aalto c/o Pertti Sulkava Samuli Rajantie 20 as 2 Lampilantie 8 42720 Keuruu 42800 Haapamäki puh. 040 574 3645 puh. 040

Lisätiedot

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla - Mikä on riittävä seuranta-alue? Juhani Hannila, Harri Hongell & Ralf Wistbacka Keski-Pohjanmaan rannikko Seurantalaskennat Kokkola: 12

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Silvestris luontoselvitys oy 7.9.2012 Silvestris luontoselvitys oy: Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 2 (9)

Lisätiedot

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Riitta Savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.3.213 Tausta ja tutkimuksen tarkoitus Alkuperäinen jokirapu (Astacus astacus ) muodostaa lisääntyviä kantoja

Lisätiedot

TUULIVOIMASUUNNITELUN LUONTOSELVITYS UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIVOIMASUUNNITELUN LUONTOSELVITYS UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIVOIMASUUNNITELUN LUONTOSELVITYS UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Suunnittelualue 3 3. Tutkimusmenetelmät 7

Lisätiedot

Heikki Tuohimaa 10.8.2009

Heikki Tuohimaa 10.8.2009 Pöyry Environment Oy Hanhikiven linnusto Kooste viiden lintuharrastajan havainnoista vuosilta 1996 2009 Heikki Tuohimaa 10.8.2009 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Selvitysalue 4 3. Aineisto ja menetelmät 5 3.1.

Lisätiedot

Gavia. Nro 6. Sisältö. Maaliskuu 2012. Gavia 6 Maaliskuu 2012

Gavia. Nro 6. Sisältö. Maaliskuu 2012. Gavia 6 Maaliskuu 2012 Gavia Nro 6 Maaliskuu 2012 Julkaisija: BirdLife Suomi Toimitus ja taitto: Pekka Lehtonen Sisältö Toimituksesta...2 Kuikka järvien linnustossa...3 Vesilintuseuranta Suomessa...5 Kaakkurin pesintä ja pesinnän

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot