Satavuotiset Suomi-Saksa -suhteet. Pertti Ahonen Jyväskylän yliopisto Historian ja etnologian laitos

Transkriptio

1 Satavuotiset Suomi-Saksa -suhteet Pertti Ahonen Jyväskylän yliopisto Historian ja etnologian laitos

2 Nykypäivän Saksa ja Suomi Suhteet hyvät, jopa lämpimät Kaksi vakaata eurooppalaista demokratiaa Paljon yhteyksiä ja siteitä eri tasoilla Yleensä samoilla linjoilla EU:ssa Tosin erojakin: esim. NATO, pakolaispolitiikka Johtajien elekieli kertoo jotain kahden maan suhteista

3

4 Satavuotiset Suomi-Saksa -suhteet Mutta entä suhteiden historia Suomen itsenäisyyden ajalta? Hyvin laaja ja monimutkainen teema Tänään kahdesta ulottuvuudesta, valikoivasti: I) Poliittiset suhteet II) Kulttuurisuhteet Asiaa suhteista sinänsä Mutta myös hieman laajemmin niiden tutkimisesta: lähestymistavoista, periaatteellisista haasteista

5 I) Poliittiset suhteet Valtioiden kahdenväliset suhteet: ongelmallinen tutkimuskohde Kahden maan suhteet aina osa laajempaa kokonaisuutta Näin erityisesti kun kyseessä hyvin eri kokoiset toimijat Etenkin suurvalloilla suorat, keskinäiset suhteet joskus hyvin tärkeitä Pienemmillä valtioilla tilanne monimutkaisempi Suhteet useisiin valtioihin kietoutuneita toisiinsa Suurvallat & pienemmät valtiot: Epäsymmetriset suhteet Pienemmällä usein taipumusta liioitella kahdenvälisten suhteiden tärkeyttä toiselle, vahvemmalle osapuolelle

6 Saksa ja Suomi Esimerkkitapaus epäsymmetrisistä poliittisista suhteista Suomessa usein taipumus liioitella Saksan kiinnostusta juuri Suomea kohtaan Saksassa yleensä nähtiin Suomi vain osana laajempaa kokonaisuutta Kummallakin maalla omat intressinsä Intressit vain osittain jaettuja, yhteisiä Suomen kiinnostus Saksaan miltei aina suurempi kuin päinvastoin -- joskin ainakin yksi (osittain) poikkeuksellinen ajanjakso

7 Saksa ja Suomi - kolme kohtaa poliittisissa suhteissa 1) ) ) Kylmä sota

8 1918 Kuvien kielellä: Suomi

9 1918 Kuvien kielellä: Saksa (ja muu Eurooppa)

10 1918 Kuvien kielellä:

11 Ensimmäinen maailmansota Suomessa vain vähän huomiota --- mutta toisin muualla: Ehkä 1900-luvun Euroopan historian tärkein tapahtuma Valtavat vaikutukset ja seuraukset 1900-luvun suuri, mullistava katastrofi (George F. Kennan) Ainakin n. 17 miljoona kuollutta (joista n. 10 mi sotilaita) Yli kaksi kertaa enemmän kuolonuhreja kuin kaikissa sodissa Nähdään rajapaaluna, käännöskohtana Käänteenä etenkin sodan loppuvaiheet & tapa, jolla sota loppui Mullistuksia, erittäin tärkeitä pitkän ajan seurauksia Suomen vuosi 1918 myös osa tätä paljon laajempaa kontekstia

12 1918 & 1. maailmansodan loppuvaiheet Kolme tärkeää teemaa: A) Neljän imperiumin romahdus taistelujen viimeiset vaiheet Syksyyn mennessä keskusvaltojen tappio väistämätön Vuoden 1918 loppuun mennessä neljä suurvaltaa romahtanut: Venäjä, Saksa, Itävalta-Unkari, Osmanien valtakunta Euroopan kartta täysin uusiksi rauhansopimusten myötä Itsemääräämisoikeus & rypäle uusia kansallisvaltioita

13

14

15 1918 & 1. maailmansodan loppuvaiheet B) Vaikeat haasteet ja ongelmat sodan loppuvaiheissa Miten palata rauhaan valtavan tuhoisan konfliktin jälkeen? Miten luoda legitimiteettiä valtioille ja hallintojärjestelmille? Sodan uhrausten ja kärsimysten jälkeen suurta painetta muutoksille Tilanne erityisen haastava uusissa valtioissa: Itsemääräämisoikeus & etninen nationalismi vs. vähemmistökansallisuudet Valtioiden väliset rajat Kansanvalta/demokratia: paine siihen vs. sen haasteet (esim. populismin potentiaali, myöhemmin yleinen häviön ja demokratian samaistaminen) Lisäksi yksi haaste vielä selvästi yli muiden

16 1) 1918 & 1. maailmansodan loppuvaiheet C) Venäjän vallankumous Mullistava tapahtuma Täysin uudenlainen yhteiskuntamalli Maailmanlaajuinen haastaja perinteisille järjestelmille Merkityksen suuruutta 1. maailmansodan lopun kaoottisessa kontekstissa mahdotonta liioitella

17 1918 & 1. maailmansodan loppuvaiheet Suomi osana kaikkea tätä Yksi uusista valtioista -- viiteryhmänä Itä-Eurooppa & sen uudet valtiot Vähemmistöjen asema konfliktin aiheena Kiistelty hallitusmuoto ja -järjestelmä Epäselvät rajat, etenkin idässä Vallankumouksen uhka/lupaus Verinen ja katkera sisällissota myös linkkinä toiseen teemaan vuodesta 1918

18 1918 & tietty sotatilan jatkuvuus: Postwar/Nachkrieg/après-guerre Virallisesti sota loppui Saksan antautumiseen Mutta sodankäynti & sodankaltaiset olosuhteet jatkuivat pitempään Ainakin noin aikakaudelle Rauhallisemmat olosuhteet monissa osissa Eurooppaa vasta 1923/1924

19 1918 & tietty sotatilan jatkuvuus: Eri tasojen konflikteja, osittain yhtä aikaa useammalla tasolla A) Valtioiden välistä sodankäyntiä: Puola vs Neuvostoliitto, ; Kreikka vs. Turkki B) Kansallis-etnisten ryhmien välistä sodankäyntiä, etenkin valtioiden välisillä rajaalueilla: Puolan raja-alueet: puolalaiset ukrainalaiset liettualaiset venäläiset, ; Baltia: virolaiset latvialaiset liettulaiset saksalaiset venäläiset, C) Valtioiden sisäisiä sisällissotia: Venäjä, ; Irlanti (jatkona Irlannin itsenäisyyssodalle, ) D) Sisällissodan kaltaisia konflikteja: Saksan alue, etenkin ; Unkari, etenkin 1919

20 2) 1918 & tietty sotatilan jatkuvuus: Monia muita postwar-jatkuvuuksia: Espanjantauti: influenssa-pandemia , joka tappoi kymmeniä miljoonia sota-ajan heikentämiä ihmisiä Sodan seurauksia monella tasolla: fyysisiä ja henkisiä vammoja; niiden yksilö- ja yhteisötason vaikutuksia; sodan ja sen seurausten poliittista käyttöä ja instrumentalisointia; poliittista ja yhteiskunnallista polarisoitumista; kilpailevia muistikulttuureja ja niiden pitkään ylläpitämiä jakautumia ja kuiluja Laajemmat teesit sodan jatkuvuuksista vuoden sodasta ( ) ja kylmän sodan alusta jo vuonna 1917

21 1918 & tietty sotatilan jatkuvuus: Tässäkin Suomi osa laajempaa kokonaisuutta 1918 monimutkainen sisällissota, jolla myös kansainvälisiä ja etnisiä ulottuvuuksia ja jonka seuraukset ja vaikutukset hyvin pitkäaikaisia Kytkennät laajempiin konflikteihin: Itä-Karjalan heimosodat, osana Venäjän sisällissotaa 1918 Suomessa tavallaan useampi konflikti yhtä aikaa (heijastuu termeissä: sisällissota, kansalaissota, luokkasota, vapaussota, kapina) Vuoden 1918 pitkät varjot: yksilöt, politiikka, yhteiskunta, muistikulttuurit Suomen tapahtumat monella tavoin linkittyneitä laajempiin eurooppalaisiin tapahtumiin ja kehityskulkuihin

22 Takaisin Suomen ja Saksan suhteisiin Hyvin erilaiset perspektiivit Suomen tapahtumiin Heijastivat maiden hyvin erilaista historiaa ja asemaa Erilaiset odotukset ja tavoitteet 1918 Myös erilaiset hallitsevat muistikuvat jälkeenpäin

23 Suomalainen perspektiivi 1918 Oman maan asiat etusijalla Itsenäistyminen, Venäjä ja bolsevikit, sisällissota, maan rajat ja asema, valtiomuoto Odotukset Saksaa kohtaan korkealla -- mutta myös hyvin vaihtelevia Taustalla pitkäaikaiset kulttuurisiteet, luterilaisuuden perinteet, ihailu saksalaista tiedettä, taidetta ja koulututa ja muutakin järjestelmää kohtaa Vasemmisto ja punaiset : saksalainen sosialistinen liike ja sosiaalidemokratia monille esimerkki ja ihanne mutta myös pettymys Oikeisto ja valkoiset : mielipiteet jakautuneet, mutta huomattavaa sympatiaa ja ihailua Saksaa, sen järjestelmää ja sotilaallista vahvuutta kohtaan

24 Suomalainen perspektiivi 1918 Niinpä valkoinen Suomi haki apua Saksasta ja sitä sai Usko saksalaisten Suomi-sympatioihin Yhteinen asia: Suomen itsenäistyminen ja punakapinan kukistaminen Saksalaisten panos sisällissodassa huomattava, Saksan Itämeren divisioona Suomessa alkaen (n. 13,000 miestä) Sotimisen päätyttyäkin reilut 10,000 saksalaissotilasta vuoden loppuun Toiveita Saksan avusta esim. Itä-Karjalan valtaamisessa ja yleensäkin Saksasta Suomen tukena ja turvana jatkossakin Monarkistit & kuningasprojekti: Hessenin prinssi Friedrich Karl Monarkiaprojekti ja suuri Saksan rooli tyrehtyivät Saksan antautumiseen Mutta -- valkoisille Saksa aseveli ja auttaja

25 Eino Leino, 1918 Mikä tuo on?... Mies, joka ei ollut meikäläisten näköinen, jolla oli päässään rautainen pata yllään viheriänharmaa kenttäpuku. Käveli aivan rauhallisesti, melkein laiskansitkeästi ja välinpitämättömästi niin kuin mies, joka on tehnyt tätä tuhannet kerrat, hän tuntee täysin ammattinsa.... Hurraa se on saksalainen. Siinä he nyt tulivat, en voinut katsoa heitä kylläkseni. Maailman maineikkaimman armeijan edustajat, Hindenburgin, Ludendorffin ja Kaiser Wilhelmin rautaiset sotilaat.

26 Saksalainen perspektiivi 1918 Varsin erilaiset motiivit interventiolle kuin monet Suomessa uskoivat Paljon laajempi kuvio, jossa Suomi varsin pieni osio Talvella 1918 Saksa vielä täysillä 1. maailmansodassa Edelleen vahva usko keskusvaltojen voittoon Suurhyökkäyksiä valmisteilla länsirintamalle Itä-Euroopassakin suuret toiveet ja tavoitteet Venäjän vallankumous suuri mahdollisuus Saksalle Venäjä pois sodasta: mahdollisti panostuksen länsirintamalle Sekä etupiirin ja vaikutusalueen rakentamiseen itään

27 Brest-Litovskin rauhansopimus Bolsevikkien venäjä käytännössä antautui Erittäin edullinen sopimus Saksalle ja Itävalta-Unkarille Valtava koillis-euroopan etupiiri Saksalle Etupiirin laajentaminen pohjoiseen yksi motiivi Saksalle

28 Saksalainen perspektiivi 1918 Etupiirimotiivit selviä Saksan toiminnassa Suomessa, taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti -- esim. maaliskuun 1918 valtiosopimukset Tärkeä lisämotiivi: estää uusi itärintama Murmanskin suunnalta Brittejen noustua siellä maihin maaliskuussa 1918 Samalla tärkeää välttää uusi konflikti Venäjän kanssa: Suomeen vasta Brest-Litovskin sopimuksen jälkeen Ei tukea suomalaisten heimosotahaaveilla Itä-Karjalassa Lopulta Saksa epäonnistui Suomessa Kun koko sota hävittiin, tavoitteet saavuttamatta

29 Muistikulttuurit: Rüdiger von der Goltz Saksalaisjoukkojen komentaja Suomessa 1918 Paljon ihailtu ja juhlittu valkoisessa Suomessa Maila Talvio (1918): Läheiseksi ja rakkaaksi kävi tuo voimakas, syväkatseinen mies, joka hädän hetkellä tuli tuomaan meille apua... Kunniavieraana Helsingissä 1928 Saksassa tunnettu lähinnä brutaalina Freikorps-upseerina Baltiassa 1919 Sittemmin marginaalinen hahmo Heijastaa laajempaa perspektiiviä: Suomessa vuosi 1918 totta kai hyvin keskeinen Saksassa sotaretki Suomeen lähinnä unohdettu asia

30 2) : Toinen maailmansota Äärimmäisyyksien aika, monella tasolla, myös Suomi-Saksa suhteissa Suomi: jälleen suurempi kiinnostus; epäsymmetria Kummallakin omat intressinsä Saksan suunnitelmat paljon laajemmat kuin Suomen, Suomi pieni sivuareena Natsi-Saksan visioissa (Markku Jokisipilä) Mutta Suomellakin sodan jatkuessa laajentunut visio; yhdestä hätätilasta toiseen, samalla laajempaan ajatteluun ja toimintaan Suomi ja Saksa: suurista vastakohdista v läheiseen yhteistyöhön sodan aikana, läheisempään kuin 1918 Ja sitten välirikkoon, keskinäiseen sotaan

31 & Molotov-Ribbentrop-sopimus: Saksan etupiiriajattelu ja Suomen talvisota: täysin eriävät intressit

32 : Uudet linjaukset Suomi uuteen valoon Saksalle: talvisota & tuleva Operaatio Barbarossa Suomessa suuri kiinnostus & kasvava riippuvuus, 1940/41 Suomi myös tärkeä Saksalle hyökkäyksessä itään mutta ei yhtä tärkeä kuin Saksa Suomelle, yhä epäsymmetria Jatkosodan alkuvaiheissa 1941 maiden intressit lähempänä kuin koskaan Yhteinen vihollinen, koordinoity hyökkäys Samankaltaisuuksia asenteissa: Suur-Suomi, yleistä ylemmyyden tunnetta Toki myös huomattavia ja tärkeitä eroja Suomi ainakin löysä liittolainen (Mauno Jokipii)

33

34

35 1942/3-1945: Välirikkoon Mutta sitten -- Saksan valloituspolitiikan kariutuessa intressit taas erilleen Saksan häviö nähtiin Suomessa yhä väistämättömämpänä ainakin Stalingradin taistelun jälkeen Suomi orientoitui toisenlaiseen suuntaan, varovaisesti ja vähitellen Oma laajempi visio mahdollisesta tulevaisuudesta: rauhantunnusteluja ym. Kaukonäköisempää kuin juuri itsenäistyneenä 1918 Suomi pyrki pois sodasta, mutta onnistui siinä vasta 1944/1945

36 Lapin sota Loppunäytös Suomen ja Saksan suhteissa 2. maailmansodassa Samalla aikakausi päättyi Suomen Saksa-orientaatio ohi Samoin myös Saksan asema eurooppalaisena suurvaltana joksikin aikaa Taisteluista huolimatta ei kuitenkaan sellaista katkeruutta kuin muualla Tietty aseveli-ajattelu jatkui

37 3) Kylmä sota V jälkeen Saksa kukistettu, miehitetty Ja vuodesta 1949 jaettu kahtia Francois Mauriac: Rakastan Saksaa niin paljon, että olen iloinen kun niitä on kaksi. Voisi luulla, että Saksan suhteilla ei enää olisi ollut Suomelle suurta merkitystä Mutta toisin oli: suhteet Saksaan yhä Suomelle hyvin tärkeät Ja suurimmaksi osaksi tärkeämmät juuri Suomelle kuin päinvastoin edelleen tietty epäsymmetria Miksi näin?

38 Kaiken takana Neuvostoliitto Suomen suhteet Neuvostoliittoon myös Saksan suhteiden takana Hyvät suhteet N-liittoon elinehto Suomelle Mutta samalla myös tärkeää pitää omaa liikkumatilaa, pyrkiä puolueettomuuteen N-liitto pitkään sodan jälkeen huolissaan Saksasta Saksa ja suhteet Saksaan siksi tärkeitä myös Suomelle

39 YYA-sopimus Suomen velvollisuus puolustaa aluettaan Saksan tai sen liittolaisten hyökkäykseltä N-liitto apuun, jos Suomen voimat eivät riittäisi Lisäksi Suomen tuli noudattaa YK:n periaatteita, pysytellä suurvaltakiistojen ulkopuolella Saksa tietysti suurvaltojen kamppailun keskiössä Asenne Saksan kysymykseen siis myös elintärkeä asia Suomelle

40 Mutta suhteet Saksaan vaikeita... Kaksi erilaista Saksaa, suorassa ja jatkuvassa kilpailussa Kumpikin väitti olevansa oikea, legitiimi Saksan valtio Länsi-Saksa vahvemmilla poliittisesti, taloudellisesti Nk. Hallsteinin oppi (1955): Saksan liittotasavallalla yksinoikeus edustaa Saksan kansakuntaa Länsi-Saksa ei sallisi Itä-Saksan tunnustamista jokaisen maan piti valita diplomaattiset suhteet mahdolliset vain yhden Saksan kanssa Itä-Saksa pitkään heikossa, saarretussa asemassa Yritti epätoivoisesti painostaa maita tunnustamaan hallituksensa

41 Suomen malli suhteissa Saksaan Ainutlaatuinen ratkaisu Ei diplomaattisuhteita kumpaankaan Saksaan, vaan kaupallinen edustusto kummankin kanssa Hyvä ratkaisu, etenkin aluksi mutta pian painostuksen kohteeksi Vaikeaa tasapainoilua: pidettävä hankalasta mallista kiinni Muutokset olisivat heikentäneet muun Suomen ulkopolitiikan uskottavuutta puolueettomuuspolitiikka jatkuvalla koetuksella Näin Saksan suhteet edelleen hyvin tärkeät Suomelle

42 Saksan puoli asiasta Länsi-Saksalle Suomi ja Suomen suhteet eivät erityisen keskeiset, vähemmän kuin Suomelle Edelleen epäsymmetriaa Mutta DDR:lle Suomi yhä tärkeämpi Heikoin lenkki kapitalistisessa maailmassa Monipuolisia kampanjoita ja yrityksiä saada Suomi tunnustamaan DDR, etenkin 1960-luvulta Kerrankin epäsymmetriaa toiseen suuntaan Suomi DDR:lle tärkeämpi kuin päinvastoin

43 Suhteiden normalisointi 1970-luvun alkuun maailmanpoliittinen tilanne muuttui Liennytys, Länsi-Saksan Ostpolitik, ETYK-prosessi aluillaan Tammikuu 1973 täydet diplomaattisuhteet Suomen ja kummankin Saksan välille Paineet rauhoittuivat, suhteet normalisoituivat Kilpailu jatkui edelleen, samoin DDR:n suurempi panostus Suomen suhteisiin Mutta tämä kylmän sodan loppukausi ehkä vaihe, jossa suhteet lähinnä tiettyä symmetriaa osittain juuri siksi, että Saksoja oli kaksi

44 2) Kulttuurisuhteet Suomella ja Saksalla hyvin vahvat, pitkän aikavälin kultturisuhteet Korkeakulttuuri parhaiten tutkittu alue Saksan vaikutus historiallisesti erittäin suuri & epäsymmetrinen Loputtomia esimerkkejä saksalaisista vaikutteista & esimerkeistä Mutta myös huomattavaa vaikutusta Suomesta Saksaan Jean Sibelius, Alvar Aalto, Aki Kaurismäki ym. Täälläkin kahden maan välinen vaikutussuhde kuitenkin vaikea erottaa laajemmasta kv. yhteyksien ja vaikutusten verkostosta

45 2) Kulttuurisuhteet Uusin kulttuurisuhteiden tutkimus yleensä määrittele kulttuurin laajemmin Paljon kiinnostusta alempaan kulttuuriin, pop-kulttuuriin, arkielämään Huomion kohteena kultturillisten yhteyksien monimuotoisuus ja monimutkaisuus Paljon huomiota reseptioon, muualta saapuvien kulttuurivaikutteiden paikalliseen soveltamiseen Kulttuurivaikutteet eivät siirry paikasta toiseen samassa muodossa kuin lähtevät liikkeelle Niitä mukautetaan paikallisiin oloihin ei oteta kaikkea sellaisenaan vaan lainataan, sovelletaan, muunnellaan Kaksi esimerkkiä Suomen ja Saksan suhteista

46 Esimerkki 1

47 Vanha tuttu Nukkumatti YLEn lastenohjelmien tähti Nukkumatti, unihiekka & iltasatu Pikku Kakkosen suuria hittejä Tuontitavaraa Saksasta Mutta muunnellussa muodossa

48 Kahden nukkumatin Saksa Unser Sandmännchen (DDR) vs. Sandmännchen (BRD) Erinäköiset hahmot, kummankin maan TV:ssä vuodesta 1959 Viihdettä lapsille, mutta myös kylmän sodan kulttuurikamppailua

49 Unser Sandmännchen (DDR) Selviä poliittisia ulottuvuuksia Korosti DDR:n ja Itäblokin saavutuksia ja symboleja Sielläkin iltasatu lähetyksen lopuksi Yksi harvoista alueista, joilla DDR päihitti Länsi-Saksan Itä-Saksan nukkumatista suositumpi kansainvälisesti Suomessakin näin mutta poliittinen puoli vain taustalla Sovellettua kulttuurivaikutusta

50 Unser Sandmännchen Kielletty episodi, 1984 Nukkumatti saapuu kuumailmapallolla Lähetyskieltoon äskettäisen pakotapauksen takia Perhe pakeni Länteen kuumailmapallolla

51 Esimerkki 2

52 Saunakulttuuri Saksassa Hyvin suosittua Ehkä suosituin kulttuurillinen tuontiartikkeli Suomesta Mutta paikalliset sovellukset tärkeitä Eroja saunakulttuureissa: Alastomat yleiset yhteissaunat Pyyheliinapakko saunassa Löylynheitto vs Aufguss

53 Aufguss Kulttuurivaikutteet muuntuvat paikallisesti sovellettuun muotoon Kulttuurivaikutus monimutkaista, monitasoista Poliittiset suhteet myös Ei vain kahdenvälistä Erilaiset tavoitteet ja näkökohdat Epäsymmetria suurten ja paljon pienempien maiden välillä Mutta tavallaan loppu hyvin: vakaat, ystävälliset Suomi-Saksa suhteet

54 Luettavaa aiheesta Marjaliisa Hentilä & Seppo Hentilä, Saksalainen Suomi 1918 (Siltala, 2016) Seppo Hentilä, Kaksi Saksaa ja Suomi (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003) Seppo Hentilä, Harppi-Saksan haarukassa. DDR:n poliittinen vaikutus Suomessa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2004) Pekka Visuri & Tuomas Forsberg, Saksa ja Suomi. Pohjoismainen näkökulma Saksan kysymykseen (WSOY, 1992) Mauno Jokipii, Suomi ja Saksa maamme itsenäisyyden aikana (Snellman-Instituutti, 1994)

55 Kiitos! Kommentteja? Kysymyksiä?