Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Transkriptio

1 Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos > Opiskelu ja opetus > Oppiaineet > yleinen historia > kurssimateriaalit Aasian ruuti-imperiumit Osmanien sotalaitoksen kaksi perustaa: monikansallisten voimavarojen yhdistäminen tuliaseiden (varsinkin tykkien) tehokas käyttö Kopioitiin idässä; safavidit (Persia), mogulit (Intia) Seurauksena laajoja imperiumeja: pohjana lukumäärä; ei tarvetta kasvattaa hallinnon resursseja laadun kehitys hidasta sisäinen epävakaus 2 1

2 Mantšujen Kiina ( ) Vahva sotalaitos, jonka perustana perinteet; byrokratia, tutkinnot, organisaatio mantšujen eliittiratsuväki (kahdeksan lippuetta) 1700-luvulla maailman suurin armeija; heikkenemisen syynä ylivoima (pitkä rauha) Japanin sotalaitos: sisällissotien aikana tuliaseet rauhan aikana samurait poliiseina 3 Euroopan merimahdin perusta Portugalilaisten karakit (nau): monipuolinen takila: vastatuuleen navigaatiolaitteet: kompassi, kartat leveä runko: lastitilaa ja tykkejä Lähes vastustamaton sota-alus avomerellä: Intian valtamerellä ei sotalaivastoja Afrikassa ja Amerikoissa vain sotakanootteja Kiinan sotadzonkit: rannikkopuolustus (1521) 4 2

3 Merten herrat Portugalin löytöretket ( ): Afrikan kultakentät meritie Intiaan Maailmanlaajuinen merireittien verkosto: kaupan hallinta valloitusreitti: logistiikka 5 Eurooppalaiset saavat jalansijaa Maalla ei vastaavaa sotilaallista ylivoimaa Amerikkojen valloitus tautien seurauksena: väestön joukkotuho (>90 prosenttia) Euroopan resurssien kasvu: raaka-aineita Afrikka ja Aasia: tukikohtia paikallisten ehdoilla ja liittolaisina diplomatialla ja kaupalla keskeinen asema taudit ja logistiikka eurooppalaisia vastaan 6 3

4 Idän varhaiset siirtomaavallat Indonesia: Itä-Intian kauppakomppania perustana hollantilaisten merimahti saarien alistaminen yksi toisensa jälkeen Intia: Brittivalloituksen alku (Plassey 1757) perustana paikallinen valtataistelu kauppamahdin tuoma painostuskeino eurooppalaisten keskinäinen kamppailu: britit, hollantilaiset, ranskalaiset 7 Maailmanvallan rajat Yhdysvaltain vapaussota ( ): logistiikka: kymmeniä tuhansia brittisotilaita valtameren ylitse aika kapinallisten puolella; sissisodan teoria Levisi 1800-luvun alussa Ranskan, Espanjan ja Portugalin siirtomaihin Amerikoissa Tiivistyvä vastarinta Intiassa (sikhit) 8 4

5 Teollinen maailmanvalloitus Teollisuuden merkitys sotilasmahdille: resurssien valtava kasvu: logistiikka uudet aseet: määrä ja laatu sairaanhoito ja terveys: lääkkeet, hygienia hallinto ja koulutus: sotatiede, nationalismi Tuloksena Euroopan vuosisata ( ) 9 Maailmanvalloituksen motiivit Teollisuuden tarpeet: raaka-aineet ja markkinat Humanitaariset tavoitteet; orjuuden lakkauttaminen rauhaan pakottaminen, sivistäminen Strategiset tavoitteet: hiilisatamat arvovalta; paikka auringossa 10 5

6 Maailmanvalloituksen keinot Voimavarat: aseet; teollisuus, teknologia resurssit; kansallisvaltio, keskitetty hallinto Ulkoistettua sotaa: keskittäminen; kommunikaatioverkot armottomuus; koti turvassa vastaiskuilta paikallisia sotilaita; orjia, köyhiä, rikollisia 11 Vastarinnan ongelmat Yhteiskunnan haavoittuvuus; tehoton hallinto, välinpitämätön kansa maataloutta helppo vahingoittaa Teollisuuden ja logistiikan puute: modernit aseet ostettava; vähäiset resurssit riippuvuus maailmankaupasta; kauppasaarrot Imperiumit usein haavoittuvampia kuin valtiottomat yhteisöt: sissisotaa 12 6

7 Samalla mitalla Yrityksiä kopioida eurooppalainen malli: Muslimit: Osmanit, Egypti, Persia Aasia: Kiina, Japani, Siam Afrikka: Etiopia, Madagaskar, Buuritasavallat Vaati koko yhteiskunnan mullistamista: teollistaminen: koulutus, tuotanto keskitetty hallinto: byrokratia kansallisvaltio: kansakoulu, sosiaalihuolto Vain kaksi onnistujaa: Osmanit ja Japani 13 7