|
|
- Tuomas Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SYYLLISYYS Vuonna 1918 suomalaiset ja tanskalaiset reaktiot vallankumoukseen olivat samankaltaisia: anarkiaan ja kaaokseen tuli vastata kovalla kädellä ja järjestys oli palautettava. Sisällissodat ovat säälimättömiä, ja elämästä ja kuolemasta tulee sattumankauppaa. Suomessa syyllisyydestä ei päätetty tuomioistuimissa, niiden sijaan käytössä olivat katkerat ulkona järjestetyt oikeudenkäynnit. Tällaisilla oikeudenkäynneillä oli oma historiallinen perinteensä ja niissä avattiin vanhat haavat. Sattumanvaraisuuden julmuus näkyi erityisesti pikaoikeudenkäynneissä, joissa perhetausta, etuoikeudet ja sosiaalinen asema määrittivät sen, seisoitko kiväärin edessä vai takana. Sisällissota jakoi suomalaiset kahteen leiriin, verenpunaiseen ja liljanvalkoiseen, anarkisteihin ja kunnian miehiin. Historiaa kirjoittivat voitokkaat valkoiset, ja niin syntyi vapaussodan tarina valkoisen armeijan voitto itäisestä, jopa aasialaiseksi kutsutusta anarkiasta ja alkukantaisuudesta. Historiaa ei kuitenkaan koskaan kirjoiteta kerralla lopulliseen muotoonsa. Tästä syystä Tanskan työväenmuseo kertoo nyt tarinan vallankumouksesta ja sisällissodasta, joka ei ollut puna-valkoinen, vaan monimutkainen konflikti, jonka uhriksi moni joutui syyllisenä tai syyttömänä. Sodan voittivat yhteiskunnan perinteiset tukipilarit ja yhteiskuntajärjestys palautettiin. Kysymys syyllisyydestä jäi kuitenkin yhä avoimeksi.
2 kytevä tuli Suomen vallankumouksen kipinänä toimi maan monimutkainen historia pitkä tapahtumaketju historiallisia ja sosiaalisia konflikteja, jotka voimistivat toinen toistaan. Tuloksena oli tuhoisaa jälkeä. Suomen väestö oli jakautunut kahtia, niin kielellisesti kuin sosiaalisestikin perinteisesti vaikutusvaltaiseen ruotsinkieliseen vähemmistöön ja suomenkieliseen enemmistöön, joka hiljalleen kasvatti vaikutusvaltaansa. Jako kahteen oli olemassa myös maaseudun ja kaupunkien välillä. Riidat kytivät maata viljelevän väestön ja kaupunkien elintarvikkeita kuluttavan väestön välillä. Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän tapahtumat johtivat vakavaan elintarvikepulaan Euroopassa ja erityisesti Suomessa. Lakot levisivät kaikkialle Suomeen syksyn 1917 aikana ja johtivat lopulta yleislakkoon. Porvarillisesti ajattelivat järjestäytyivät sotilaallisiin suojeluskuntiin ja työläiset omiin järjestyskaarteihinsa. Kun huhut valkoisten yleisestä liikekannallepanosta kulkeutuivat punaisten korviin, julkisten rakennusten valtaaminen alkoi ja sisällissodan uhasta tuli välitön.
3 vallankumous ja punainen terrori Punaisten vallankumouksellisten ja valkoisten konservatiivisten vastustajien välillä pitkään käytyjen väkivaltaisuuksien jälkeen julistettiin Suomen Sosialidemokraattinen vallankumoushallitus perustetuksi 27. tammikuuta Maa oli jakautunut lyhyessä ajassa poliittisesti ja maantieteellisesti kahteen leiriin: punaisiin, jotka hallinnoivat aluetta etelässä, ja valkoisiin, jotka hallinnoivat aluetta pohjoisessa. Tammikuun 28. päivänä muodostettiin vallankumouksellinen hallitus, Kansanvaltuuskunta. Vallankaappaus tapahtui valtatyhjiössä, joka seurasi Venäjän keisarikunnan sortumista ja ajoittui hetkeen, jolloin konservatiivinen eduskunta ei edustanut väestön enemmistöä. Vallankaappausta ei voida kuitenkaan selittää pelkästään puoluepoliittisten tavoitteiden tai kansainvälisten olosuhteiden perusteella vallankumous oli enemmänkin kaduilla, tehtaissa ja paikallisissa yhteisöissä koetun sosiaalisen tyytymättömyyden ja silkan nälän aiheuttama. Huhut (usein perättömät) vastakkaisen osapuolen julmuuksista olivat keskeisessä asemassa osapuolten liikekannallepanossa, niiden käyttämässä retoriikassa ja väkivaltaisuuksissa. Kyseinen ilmiö on tuttu muista sisällissodista, kuten Jugoslavian hajoamissodista vuosina Huhut oikeuttivat hyökkäykset vastapuolta kohtaan ja väkivallan kierre oli valmis. Sisällissodan päättyessä kuolonuhreja oli , joista monet olivat menettäneet henkensä taistelukentän ulkopuolella.
4 sodankävijät: punaiset ja valkoiset Maan traumaattinen kahtiajako näkyi erityisesti kahden armeijan syntymisessä. Saman valtion kansalaiset, ystävät ja jopa perheenjäsenet näkivät toisensa nyt vihollisina. Punakaarti koostui sekalaisesta joukosta kaupunkilais- ja maataloustyöläisiä, ylioppilaita ja vapaaehtoisia venäläisiä merimiehiä ja sotilaita. Punakaarteihin kuului myös naisia ja hyvin nuoria sotilaita. Valkokaartit olivat yhtä monimuotoisia. Niihin kuului suomalaisia ja suomenruotsalaisia konservatiiveja, talonpoikia ja keskiluokkaisia henkilöitä, joista monet olivat kouluttautuneet Venäjän armeijassa tai Saksassa. Valkoisten puolelle liittyi myös joukko vapaaehtoisia Ruotsista noin tuhat sekä muutamia henkilöitä Tanskasta ja Norjasta. Huhtikuun kolmantena päivänä valkoisten puolelle liittyi saksalaista sotilasta. Tämä määräsi vallankumouksen lopputuloksen hyvin koulutetut ja järjestäytyneet valkoiset olivat liian vahva vastus vallankumouksellisille punaisille.
5 sodan katastrofi: tampere Suomen sisällissodan kuolonuhria tekivät sodasta Pohjoismaiden historian verisimmän konfliktin sitten vuosina käydyn Suuren Pohjan sodan. Suurin osa uhreista kuoli punaisen anarkian ja valkoisen terrorin seurauksena. Varsinaisissa taisteluissa menehtyi valkoista ja punaista. Sodan ratkaiseva taistelu käytiin Tampereella, kun valkoinen armeija valtasi punaisten vahvana tukikohtana toimineen kaupungin. Tärkeästä teollisuuskaupungista käyty taistelu alkoi 28. maaliskuuta, niin kutsuttuna verisenä kiirastorstaina, ja päättyi 6. huhtikuuta Tampereen taistelussa valkoiset menettivät henkeä ja punaiset henkeä henkilöä vangittiin. Monet kaupungin osat puisine rakennuksineen tuhoutuivat.
6 valkoinen valta valkoinen terrori Sotaan ottivat osaa monet erilaiset ryhmät, joiden motiivit myös vaihtelivat. Sisällissodan aikana käytettiinkin monenlaisia keinoja. Saksalaiset joukot tulivat tunnetuiksi ammattimaisesta taistelutaidostaan. Sodan väsyttämät saksalaiset sotilaat saattoivat olla äärimmäisen julmia niin taistelukentillä kuin niiden ulkopuolellakin, mutta heidän tavoitteenaan oli saavuttaa valta-asema ja saada vihollinen antautumaan. Punaisten ja valkoisten väliset taistelut olivat raakoja, vahvasti tunteisiin ja kostoon perustuvia ja niillä pyrittiin pelottelemaan vastapuolta. Numerot puhuvat puolestaan. Taisteluissa kuoli noin ihmistä punaisessa terrorissa teloitettuja oli ja valkoisessa terrorissa
7 Juridinen ratkaisu ja kosto Kun valkoiset saivat valta-aseman ja voittivat sodan, kysymykset siitä, mitä voitto merkitsi ja miten punaisia vankeja tuli kohdella, oli ratkaistava kiireellisesti. Monissa tapauksissa näitä kysymyksiä ei ratkaistu mitenkään. Punaiset sotavangit ja heidän avunantajansa ammuttiin välittömästi. Valkoisten mantrana toimikin pitkään ajatus siitä, että sodan voittoa oli julistettava vakuuttavalla tavalla, mikä toimisi samalla myös tehokkaana pelotteena. Valkoisen terrorin keskeinen motiivi oli myös halu kostaa punaisten aiheuttamat tuhot ja väkivaltaisuudet. Sodan päätyttyä 5. toukokuuta 1918 perustettiin tuomioistuimia ja vankileirejä punaista vangittiin heistä tuomittiin useimmilta riistettiin perustuslailliset oikeudet ja he saivat vankilatuomion. Kuolemaan tuomituista 555 henkilöstä 113 teloitettiin ihmistä kuoli vankileireillä, jonne heidät oli joko tuomioistuimessa tuomittu tai lähetetty ilman oikeudenkäyntiä. Menehtymisen syynä oli tavallisesti väkivalta, nälkiintyminen tai sairaudet. Määrä olisi saattanut olla jopa korkeampi ilman voimakasta kansallista ja kansainvälistä arvostelua leirien oloja kohtaan. Kritiikki johti armahdusten sarjaan, ja viimeiset 50 vankia armahdettiin vuonna 1927.
8 tanskalainen aktivismi ja yleinen mielipide Suomi vuonna Maa oli kaukana Tanskasta ja suurin osa sen ihmisistä puhui kummallista kieltä. Ensimmäinen maailmansota raivosi Tanskan rajasta etelään. Miksi Suomen sisällissota sai osakseen niin paljon huomiota tanskalaisessa mediassa ja väestön keskuudessa? Vastaukset ovat moninaisia. Monet pelkäsivät vallankumousta, sillä jos bolsevistinen ajattelu ja anarkia murtavat muurin, jonka olemme juuri saamassa valmiiksi, verenpunainen virta ulottuu pian myös kaikkialle naapurimaihin. Tanskalaiset seurasivat siis tarkkaan tilanteen kehittymistä ja siitä keskusteltiin myös kansallisen politiikan tasolla. Vallankumoukselliset ajatukset tuomittiin yleisesti, mutta tilanne muuttui, kun kertomukset valkoisesta terrorista saavuttivat maan. Erityisesti päivälehti Social-Demokraten arvosteli sitä tapaa, jolla valkoinen puoli toteutti voittoaan. Konservatiiviset sanomalehdet eivät kuitenkaan maininneet terroria tai vankileireillä tapahtuneita massakuolemia. Sisällissota herätti kiinnostuksen myös aktiiviseen osallistumiseen. Valkoisten puolelle ilmoittautui seitsemän vapaaehtoista. Punaisten puoli ei saanut vastaavaa tukea, sillä tanskalainen vasemmisto oli jakautunut reformistrategiaa kannattaviin ja vallankumouksellisiin osapuoliin. Kuitenkin sisällissodan uhrien tukemiseksi he laativat yhteisen vetoomuksen.
9 jälkiseuraukset Punainen ja valkoinen terrori sekä vankileirien kauhut jättivät Suomen kansaan syvät haavat, jotka ovat vasta nyt paranemassa. Kahtia jaettu kansa oli pysyvä puheenaihe sisällissotaa koskeneessa julkisessa keskustelussa. Vuoden 1918 jälkeen ja vuosikymmenien ajan historiaa kirjoittivat valkoiset voittajat, jotka korostivat vallankumouksellisen Venäjän yhteyttä tapahtumiin ja käyttivät sodasta nimitystä vapaussota. Sodanjälkeisenä aikana keskityttiin sisällissodan aiheuttamiin traumoihin, sillä sota jätti jälkensä niin kansaan, paikallisiin yhteisöihin kuin perheisiinkin. Valkoisten voiton seurauksena monet punaiset perheet jäivät ilman paikkaa, jossa surra menetyksiä. Valkoisten perheillä oli kuitenkin käytössään omat muistolehtonsa ja hautausmaansa. Kun vuosikymmenet ovat kuluneet, määrittelevät historioitsijat konfliktin nyt sisällissodaksi. Sota nähdään suomalaisena sisällissotana, jolla oli omat erityispiirteensä. Sota oli kuin heijastus Euroopan maissa koetuista ideologisista ja taloudellisista konflikteista, mutta toisaalta se aiheutui myös uuden valtion syntyä edeltäneestä valtatyhjiöstä.
10 sisällissota ja norja Vuonna 1918 norjalainen yhteiskunta oli voimakkaasti jakautunut. Yhteiskuntaluokkien välinen kuilu oli syvä ja maassa nähtiin monia konflikteja. Työväenliike oli liikekannalla ja vallankumoukselliset ajatukset löysivät monia kannattajia. Valtio valmistautui pysäyttämään sosialistien mahdollisen vallankaappauksen. Tämän tilanteen vallitessa Suomen uutiset vallankumouksesta ja sisällissodasta saavuttivat myös Norjan. Maa oli juuri itsenäistynyt vuonna 1905 Ruotsi- Norjan unionin purkauduttua. Suomen vapautumiseen suhtauduttiin innolla. Norjalaisten oli helppo jakaa suomalaisten toiveet suurvallasta irrottautumisesta. Norja tunnusti Suomen itsenäisyyden 10. tammikuuta 1918, mutta pysytteli virallisesti erossa kaoottisista Suomen tapahtumista. Norja lähetti Suomeen kuitenkin valkoisten tueksi kaksi kenttäsairaalaa ja vapaaehtoisia sen käyttöön. Sairaalan henkilökunta sai puolivirallista tukea norjalaisilta viranomaisilta. Toisaalta työväenliike suhtautui innostuneesti Suomen vallankumoukseen. Vallankumous aiheutti liikehdintää etenkin vasemmistossa ja johti liikkeen radikalisoitumiseen. Norjan työväenpuolueen johto vaihtui pääsiäisenä , kun vallankumoukselliset voittivat puoluekokouksen.
Suomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotForsberg & Raunio: Politiikan muutos.
Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin
LisätiedotLeppävaara sisällissodassa 1918
Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotTIETÄMÄT. LC Tornio Putaan raivaustalkoilla TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI ESILLE
2011 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 3.11.2011 SYKSY Tornion kaupungin alueella on vuonna 2002 julkaistun muistomerkkioppaan mukaan yli 60 erilaista henkilöstä, tapahtumasta, taistelusta tai kaatuneista kertovaa
LisätiedotTOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotKansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789
Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotMannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen
Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä
LisätiedotKOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA
KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KAUNAISET SUURVALLAT Saksa noussut Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi yhdistynyt Otto von Bismarckin johdolla (Bismarck pyrki rauhoittamaan Euroopan asiat Saksan yhdistämissotien
LisätiedotVuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa
Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun
LisätiedotPunaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin.
Käsky Kirja ajoittuu vuoteen 1918, jolloin käytiin Suomen sisällissota. Sodan osapuolia olivat punakaartilaiset sekä suojeluskaartit (punaiset ja valkoiset). Sisällissota päättyi valkoisten ylivoimaiseen
LisätiedotFalunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)
Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen
LisätiedotAINEISTO 4. Serbejä karkotetaan Itsenäisestä Kroatian valtiosta (natsi-saksan satelliittivaltio)
AINEISTO 4 Toisen maailmansodan aikana miljoonat ihmiset joutuivat joukkoteloitusten, karkotusten, nälkiintymisen, pakkotyön, keskitysleirien ja pommitusten uhreiksi. Pakolaiset ja häädetyt Serbejä karkotetaan
LisätiedotI maailmansota syttyy elokuussa Linnoitus- ja vallityöt Saarijärvellä Vakava elintarvikepula syksystä 1916.
Vuoden tapahtumien aikajana Valkoiset I maailmansota syttyy elokuussa 1914 Punaiset Saarijärveläissyntyiset Kalle Helenius, Evert Linna, Juho Penttinen, Emil Rutanen, Aukust Siik ja Jalmari Vilander matkustavat
LisätiedotItsenäisen Suomen alkutaipaleella
Itsenäisen Suomen alkutaipaleella Pelin aluksi oppilaat jaetaan ryhmiin, jotka edustavat Suomessa vaikuttaneita yhteiskuntaluokkia. Yhteiskuntaluokista on olemassa tietokortit joihin oppilaat tutustuvat
LisätiedotRiitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta. Tavoitteet riidanratkaisussa
3 Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta Tavoitteet riidanratkaisussa Yleensä kun puhutaan riidanratkaisusta, tarkoitetaan lähinnä osapuolten väliseen riitaan liittyvien juridisten kysymysten
LisätiedotAseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa
Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari 14.11.2018 Ida Suolahti Taustalla laajempi tutkimus Väitöskirjani Yhteinen
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotViipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.
Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.
Lisätiedot1.1 Tämä on STT-Lehtikuva
1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotA-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006
SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,
LisätiedotNyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka
V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä
LisätiedotMIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
Lisätiedot]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv
]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,
LisätiedotJÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11
SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,
LisätiedotITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola
ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola VIIKINKIAIKA 800-1050 Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotSuomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
LisätiedotKANSALLINEN RAPORTTI
Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN TYÖVÄENTALOMUSEO
VALTAKUNNALLINEN TYÖVÄENTALOMUSEO Hj. Elomaankatu 2, Riihimäki www.tyovaentalomuseo.fi 6.5. 30.9.2018 Elämää 1918: ja vuoteen liittyviä tapahtumia - Kansalaissota ja elämää ennen sotaa ja sodan jälkeen
LisätiedotTyöharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa
Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta
LisätiedotProvokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen
Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Tutkitut väittämät Kysymyspatteristossa 39 väittämää, joista 6 tarkasteltiin tässä tutkimuksessa: Tahallinen
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
LisätiedotVastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa
Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914
LisätiedotSalibandyn maailmanmestaruuskilpailut 1998 Wikipedia
Salibandyn maailmanmestaruuskilpailut 1998 Wikipedia Salibandyn maailmanmestaruuskilpailut 1998 olivat historian kolmannet maailmanmestaruuskilpailut ja toiset miesten MM kisat. Ne järjeste4in Tšekissä
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta
11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta
LisätiedotPUNAISTEN JA VALKOISTEN TAISTELU SUOMESSA 1918 SÄÄNNÖT HELSINKI 1918, JVUSELA & LEVANEN O.Y. KIRJAPAINO
PUNAISTEN JA VALKOISTEN TAISTELU SUOMESSA 1918 SÄÄNNÖT HELSINKI 1918, JVUSELA & LEVANEN O.Y. KIRJAPAINO Punaisten. Ja valkoisten taistelu Suomessa 1918. SÄÄNNÖT. Pelissä on kaksi puoluetta: punaiset ja
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotKIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA
KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA KAIKKIEN MAIDEN TYÖLAISET, LIITTYKAA YHTEEN! KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA 'I'ricontinental.
LisätiedotTuomiovalta kansalle. Vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918
J u k k a Siro Tuomiovalta kansalle Vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918 Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti
LisätiedotMiten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014
Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014 Eija Mäkinen Julkisoikeuden professori Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto Näkökulma ja rajauksia
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotYllätys Rasti Palttala UUTINEN Tehtävä 16 Aika- ja taitotehtävä Maksimipisteet 3
Sininen UUTINEN Tehtävä 16 Punainen UUTINEN Tehtävä 17 Ruskea UUTINEN Tehtävä 18 Harmaa UUTINEN Tehtävä 19 VASTAUSLOMAKE UUTINEN Vartion nimi Numero Sarja Aika alkoi klo Vartio palautti uutisen klo UUTINEN
LisätiedotRADIOPUHE AMERIKAN KANSALLE 2/l
RADIOPUHE AMERIKAN KANSALLE 2/l2-1939. Kunnioitettavat amerikkalaiset radiokuuntelijat. Me suomalaiset olemme tunnettuja siitä, ettemme juuri aiheuta yllätyksiä maailmalle, sillä me olemme realiteettien
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotSuomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät
Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Lisätiedot15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta
Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset
LisätiedotForsberg & Raunio: Politiikan muutos.
Etunimet Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa
LisätiedotMiksi Untola antoi tukensa punaisille vuonna 1918?
Miksi Untola antoi tukensa punaisille vuonna 1918? Helsingin työväenopisto irma.tapaninen@pp.inet.fi Lue diat osoitteessa http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Sisältö Sodan päivät 1918 Irmari Rantamalan
LisätiedotJehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.
Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla
LisätiedotKansanedustajat, syksy 2015
Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotRäkna biljetten, laskekaa lippu
Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen
LisätiedotPetteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
LisätiedotB8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5
B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotRautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään
LisätiedotLuuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan
Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin
LisätiedotSISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45
SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.
Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota
LisätiedotIkäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015
Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotSuomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011
SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 1(6) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2011 Versio 1.0H Toiminnanjohtaja Eeva Isokorpi SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 2(6) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT... 3 1.1
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
LisätiedotStrategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret
Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa
LisätiedotRANSKAN SUURI VALLANKUMOUS JA NAPOLEON luvulla oli yksi maailman maista. ja hovin elämä vei kuitenkin
RANSKAN SUURI VALLANKUMOUS JA NAPOLEON 1700-luvulla oli yksi maailman maista. ja hovin elämä vei kuitenkin suuren osan varoista. Suuri osa kansasta eli kuitenkin ja. Keväällä 1789 kuningas kutsui koolle
LisätiedotKinnulan humanoidi 5.2.1971.
Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan
LisätiedotMitä Venäjälle kuuluu?-
Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin
LisätiedotSUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO
SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotSimson, Jumalan vahva mies
Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotRinna Kullaa. rk331@columbia.edu
Rinna Kullaa rk331@columbia.edu 1919 Jugoslavian Kommunistinen Puolue perustetaan. Sotienvälinen aika niin Länsi Euroopassa kuin Balkanillakin jatkuvien kriisien aika Pariisin rauhan neuvottelut Ajatuksia
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotJokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.
Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun
LisätiedotRising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen
Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.
Lisätiedot