NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

Transkriptio

1 NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

2 Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös selkkaukset Itä-Ukrainassa, Donetskin taistelut Balttian maiden ja Puolan pelko konfliktin laajenemisesta Nato perustaa eliittijoukot nopealla aikataululla sotilasta Suuri Naton sotaharjoitus suunnitteilla Venäjän rajalla? Venäjän laajamittaiset joukkojen siirrot Suomen rajan tuntumaan Entä Suomi ja Ruotsin yhteistyö puolustuksessa Geopoliittinen sijainti Euroopassa 97% EU:n jäsenmaiden kansalaisista kuuluu NATOoon. Suomalaiset kuuluvat siis 3%:iin, joka ei kuulu

3 Mikä NATO on? Nato on luonteeltaan ja toiminnaltaan Poliittinen liitto Sotilasliitto jäsenmaiden puolustamiseksi Läntinen arvoyhteisö ja väline demokratian levittämiseen Kriisinhallinnan toteuttaja esim. Balkkanilla ja Afganistanissa Foorumi ratkoa jäsenmaiden välisiä riitoja Väline ajaa omia intressejä ja kontrolloida toisiaan (ennen Ranska- Saksa edelleen Kreikka-Turkki) Perustettu 1949 Neuvostoliiton uhkaa ja sotilaallista voimaa vastaan Neuvostoliiton ylivoima joukkojen ja tavanomaisen aseistuksen määrässä. Maajoukkoja jopa voisi lähettää ensimmäisessä aallossa hyökkäykseen länteen. Toisessa aallossa miestä. Neuvostoliiton ajama kommunistinen aate. Kommunistien vallankaappaus Tsekkoslovakiassa vuonna 1948 Neuvostoliiton toteuttama Berliinin saarto vuonna 1948

4 Mitkä maat NATOssa ovat? Perustajamaita oli 12 Pohjoismaista Norja, Tanska ja Islanti -90-luvulla Unkari, Tsekki ja Puola kutsuttiin NATOON -04 Baltia ja Itä-Euroopasta 7 maata kutsuttiin NATOon -09 myös Albania ja Kroatia

5 urooppa vuonna 1973: arsovan liitto ja NATO

6 Venäjä, Venäjä, Venäjä. Häkämiehen kuuluisa lausahdus Suomen kolmesta merkittävimmistä uhkakuvista Suomella on EU:n pisin raja Venäjän kanssa 1340 km. Me olemme olleet yli 100 vuotta osa Venäjää Isäntämaasopimus Suomen kannalta: Suomi allekirjoitti Isäntämaasopimuksen Naton kanssa syyskuussa 2014 Sopimus tekee yhteistyön ja yhteistoiminnan helpommaksi ja vaivattomammaksi. Sen myötä Suomella on mahdollisuus ottaa vastaan Nato-maiden joukkoja ja materiaalia, koska kaikki tekniset asiat on sovittu etukäteen, esimerkiksi luonnonkatastrofin tai suuronnettomuuden sattuessa. Se ei vie meitä lähemmäs Nato-jäsenyyttä.

7 Suomen virallinen ulkopoliittinen linja (tammikuu 2015) Mikään suomalainen puolue ei ole ohjelmassaan esittänyt Nato-jäsenyyden hakemista. Kokoomus ja Ruotsalainen Kansanpuolue ovat Nato-myönteisimmät puolueet, muut eivät halunneet ottaa asiaan kantaa, tai ovat ehdottoman kielteisiä. Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut kansan keskuudessa Suomessa. Presidentti ilmoittaa, että hän ei ole Nato-vastustaja. Nato-optio on jo sanana huijaus, koska mitään optiota ei ole olemassa. Lue esim Atte Kalevan kirjoitus Uudessa Suomessa puheenvuoro.uusisuomi.fi/ nato-optio-turvallisuuden-pahin-harhakuva

8 NATO ja EU EU:n Lissabonin sopimuksen TURVALLISUUSTAKUU: Ei koske perinteisesti puolueettomia maita, kuten Suomea Ei vähennä tai poista NATOon liittyviä oikeuksia / velvoitteita. EU:lla siis EI OLE yhteistä puolustusstrategiaa, ei mitään käytännön valmisteluita yhteisiin sotilasjoukkoihin tai puolustusmäärärahoihin. Euroopan unionilla on Yhteinen Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, jonka mukaan se toteuttaa sekä sotilaallisia että siviilikriisinhallintaoperaatioita unionin alueen ulkopuolella huolehtiakseen rauhanturvaamisesta, konfliktinestosta ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. SUMMA SUMMARUM: NATO on avainasemassa Euroopan turvallisuusjärjestelyissä. EU ei.

9 NATOn kuuluisa 5. artikla ja rauhankumppanuusohjelma Naton 5. artikla on Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla, joka määrittää NATOn jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita -> Aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan. -> Historiassa tätä artiklaa on tarvittu ainoastaan yhden kerran. Rauhankumppanuusohjelma käynnistyi edistämään Nato:n ja muiden maiden sotilaallista yhteistyötä. Ei sisällä turvatakuita, mutta antaa mahdollisuuden keskinäiseen konsultaatioon. Ohjelma sovitaan Naton ja kumppanuusmaan kahdenkeskisissä neuvotteluissa.

10 Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö Vuoden 2014 merkittävimpiä puolustuspoliittisia askeleita otettiin Carl Haglundin johdolla Ruotsin kanssa Haglundin kauhuskenaario on se, että Ruotsi liittyisi / kutsuttaisiin NATOon kertomatta siitä etukäteen Suomelle Puolustusministeri Haglund ajaa Suomen ja Ruotsin meri- ja ilmavoimien yhdistämistä ehdottaa myös kirjaamista seuraavaan hallitusohjelmaan Jos Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä, aikaa kuluisi pelkkään byrokratiaan useita vuosia, vähintään 2-3 vuotta. Jos ne hakisivat jäsenyyttä eri aikaan, saman ajan se vie. Jos meitä uhattaisiin ulkoa päin, apu ei ole paikalla nopeasti, eli poliittisessa ympäristössä ehtisi tapahtua odotteluaikana paljon.

11 Mitä on itsenäinen puolustus? Viime kädessä suomalaiset itse vastaavat omasta puolustuksestaan. Meillä tulee olla uskottava ja riittävä kyky puolustaa itseämme ja maatamme Siihen tarvittavat resurssit on varmistettava Yleinen asevelvollisuus on jatkossakin ratkaisu, jonka varaan voidaan rakentaa On oltava maanpuolustustahtoa KYSYMYS: Kybersodan uhan vallitessa ja perinteisen sotateknologian hintojen kallistuessa (hävittäjät, meripuolustus) herää kysymys onko täysin yksin tehty itsenäinen puolustus nykyaikana mahdoton asia?

12 Näkökulmia NATOon liittymisestä Useimmat puolueet vaativat kansanäänestystä. Presidentti ei vastusta Natoa Venäjän suuret asevoimakeskittymät Suomen rajan läheisyyteen, viimeisenä uudelleen käyttöön otettu Alakurtti, Saariselän korkeudella, noin 50 km Suomen rajasta. Ilmoittaa sijoittavansa sinne 3000 miestä, mutta asiantuntijat sanovat määrän olevan paljon suurempi. Erittäin suuret ase- ja mieskeskittymät pohjoiseen Norjan rajan tuntumaan, sekä Pietarin korkeudelle rajamme läheisyyteen entisille Suomen paikkakunnille. Onko päätelmä tämä: Yksin tehty Itsenäinen puolustus ei ole enää Suomelle tulevaisuudessa mahdollista? Globalisaatio ja laajat riippuvuussuhteet ovat luoneet tilanteen, jossa täysin itsenäinen puolustus on erittäin kallista ja vaikeaa. Nyt meillä on paljon yhteensopivuuksia monissa aselajeissa Naton kanssa.

13 Paljonko NATOon liittyminen maksaisi? 50 M Ulkoministeriön arvion mukaan. Eli Suomen puolustusbudjetti 2014 oli 2,7 Mrd. Eli M koostuu jäsenmaksuista ja henkilökuluista. Liittymisen hinta on samaa luokkaa kuin Afganistanin operaatioon osallistuminen, alle 2% Suomen vuosittaisista puolustusmenoista. Johtopäätös: Naton jäsenyys ei ole Suomelle kustannuskysymys. Tämä on vain ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys, sanoo Puolustusministeri Carl Haglund. Olisiko meidän puolustuksemme itsenäinen puolustus Nato-vahvistuksella?