PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS

Transkriptio

1 PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS Hannu Takala Suomen Sotahistoriallinen Seura

2 Sisältö: Yleistä kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä Kulttuuriperinnön tuhoamisen historiaa Puna-armeija ja saksalaiset Keski-Euroopassa Puna-armeijan sotasaalisvarastot Karjalassa 1940

3 Kulttuuriperintö kriiseissä - Kulttuuriperintö: - Mikä tahansa asia tai käsite, jolla katsotaan olevan esteettistä, historiallista, tieteellistä tai hengellistä merkitystä - Luonnon aiheuttamat tuhot: Tulvat, pyörremyrskyt, tulipalot - Mm. Oulun museo 1929, Etelä-Karjalan museo Ihmisen aiheuttamat tuhot: Sodat: sotatoimet, ryöstely Rakennushankkeet

4 Ryöstelyn historiaa - Tiettävästi ensimmäinen dokumentoitu ryöstö 1250 ekr vuotinen sota - Napoleonin sodat Kuva: Lindsay Napoleonin sotien aikana Pariisiin siirrettyä Laokoon-ryhmä veistosta esitellään Napoleonille seurueineen Louvressa.

5 Yritykset säännellä ryöstelyä - Wienin kongressi 1815 merkitsi uuden alkua - Lieber-koodi Haagin kokoukset 1899 ja Versaillesin rauha Raoerichin sopimus 1935 yms. - Kaikki sopimukset tuloksettomia kun sodat syttyivät

6 Saksalaiset toisessa maailmansodassa - Useita eri ryöstöorganisaatioita - Tunnetuin ERR, jolla oli useita alayksiköitä hoitamaan tiettyjen esineiden ryöstelyjä. Esim. Ryhmä M (möbel) vastasi huonekaluista - Ryöstetty omaisuus lasketaan miljoonissa esineissä Kuva: Lindsay Yhdysvaltalainen Monuments men ryhmään kuulunut sotilas tarkastelee sodan loppuvaiheessa löytynyttä yhtä saksalaisten sotasaalisvarastoista.

7 Puna-armeija Keski-Euroopassa - Idea sotakorvauksista syntyi Tarkoituksena arvioida Saksan aiheuttamat tuhot Neuvostoliiton museoille ja valita teokset Saksan liittolaisten museoista korvaamaan tuhot - Suomi aluksi mukana - Lista esineistä valmistui helmikuussa 1945: 1745 esinettä - Todellisuudessa useita miljoonia sotasaalisesineitä Kuva Hannu Takala Berliinin Pergamon museosta. Kuvattuna kuuluisa antiikin Pergamonin alttari, jonka puna-armeija luokitteli arvokkaimmaksi esineeksi, joka Saksalta piti korvauksena saada. Laskennallinen arvo oli 7,5 milj. dollaria.

8 - Toimitukset Moskovaan jatkuivat sodan päätyttyä vuoden 1946 puolelle - Eremitaasiin 46 erikoisjunan lasti - Pushkinin museoon 3000 laatikollista sotasaalistavaraa - Valtion Historialliseen museoon 2500 laatikollista - Tykistömuseo, Etnografinen museo ym. Kuva: Lindsay Berliinissä pakattuja kuorma-autoja saapumassa Moskovaan Pushkin-museoon, jonka varastoihin suuri osa sotasaalistavaroista lopulta hautautui, kunnes tulivat esiin 1990-luvulla.

9 Suomalaiset Itä-Karjalassa - Kansanperinteen, arkeologian, kultt.perinnön tutkimusta - Petroskoin museon ryöstely - Ikoneita vietiin - Sotasaalisnäyttelyitä

10 Puna-armeijan sotasaalisvarastot Karjalassa Puna-armeijan sotilailla ehdoton kielto kerätä sotasaalista - Mutta saalista keräsivät niin upseerit kuin rivimiehet - Jo sodan aikana omaisuutta kerättiin ja lähetettiin pois - Rauhanteon jälkeen irtaimistoa alettiin kerätä kootusti - Viipurissa omavaltaisuuksia

11 Karjalan evakuointi Sodan syttyminen - Vuoksen eteläpuolinen alue: mukaan se, minkä sai itse kannettua - Evakuoitavan tavaran keruupisteet - Järjestys: ihmiset, karja, muu omaisuus - Irtain yksityisomaisuus listan viimeisenä - Kiinteistöjen poltto Kannaksen itäosissa

12 Puna-armeijan sotasaalisvarastot Viipurissa - Viipurin luovutus Arviointikomitea, raportti mennessä - Viipurin kirjavarasto Pyöreässä tornissa - Sotasaalisvarastot: - Monrepos n kartanossa - Venäläisessä koulussa - Kaupungintalossa - Yksityishuoneistossa kaupungin keskustassa - Kirjavarastot Pyöreässä tornissa ja kirjastolla

13 Eremitaasin hankinnat - Maalauksia Sortavalasta ja Terijoelta - Kirjoja ja arkisto Valamosta - Tauluja ja veistoksia neljään eri otteeseen Viipurista Eremitaasiin: - Mm. Edelfeltin, Repinin, Roerichin töitä - Yhteensä 107 työtä - Raportti Eremitaasin johtajalle : Valtiollisen Eremitaasin työntekijöistä Djakonov, Varshavskoi ja Morozov koostunut prikaati työskenteli Karjalais-suomalaisen Neuvostotasavallan ja Karjalan kannaksen kaupungeissa valitsemassa taideteoksia ja saattamassa työn loppuun. Yhdessä Venäläisen museon työntekijöiden kanssa tutkittiin Viipuri ympäristöineen, Käkisalmi, Sortavala, Terijoki ja Rajajoki.

14 Etnografisen museon hankinnat - Retkikunta Viipuriin ja Sortavalaan - Osastopäällikkö ja tutkija 4 vk matkalla - Viipurista 260 esinettä: esineet tyypitelty 17 ryhmään - Sortavalasta 380 esinettä: osa suomal. Sortavalan museon esineitä, osa kansatieteellisiä esineitä - Mittapiirustuksia rakennuksista - Haastattelututkimus ei onnistunut

15 Yhteenvetoa - Eremitaasiin yhteensä 164 taideteosta, joista 107 Viipurista - Etnografiseen museoon 640 esinettä - Kuinka paljon dokumentoimattomia esineitä? - Esimerkiksi Pietarin Etnografisen museon kokoelmista löytyi luetteloimattomia esineitä, mutta joiden tiedetään päätyneen museoon talvella 1940 Viipurista, kuten Suomen lippu ja silkkisarafaaneja.

16 Sotasaalisvarastojen tarkoitus ja merkitys - Sotasaalisvarastojen syyt: - Irtaimiston hallittu jako siviileille - Palvelivat taiteen etsintä - Uuden alueen henkinen haltuunotto - Propagandamerkitys - Karjalan sotasaalisvarastot olivat puna-armeijan ensimmäiset sotasaalisvarastot koko sodassa.

17 Sotasaalisvarastojen tarkoitus ja merkitys - Sotasaalisesineiden merkitys yksityishenkilöille - Merkitys karjalaiselle ja suomalaiselle kulttuurille - Sodan seurauksena karjalaiset vaihtoivat käyttöesineensä ja kodin sisustuksensa Kuva: Juha Lankisen arkisto

18 KIITOS MIELENKIINNOSTA! SA-kuva: Suur-Merijoen kartano puna-armeijan jäljiltä 1941