Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013"

Transkriptio

1 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous

2 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia Työttömyys putosi 6 miljoonasta (1933) 0,3 miljoonaan (1939) Naiset poistettiin tilastoista Juutalaiset poistettiin tilatoista (1935 lähtien) Nuoret miehet poistettiin tilastoista (asevelvollisuus) Bruttokansantuote kasvoi selvästi 1933 lähtien

3 Puolan sotaretki Alkoi syyskuun 1. päivänä 1939, klo 4.47 Danzigissa (Gdansk) Saksan hyökkäyksellä 2. maailmansodan katsotaan alkaneen tästä Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle puna-armeija hyökkäsi Puolan itäosiin Blitzkrieg-termi (salamasota) otetaan käyttöön kuvaamaan Saksan nopeaa menestystä Sotaretki päättyi Puola antautui

4 Puolan sotaretki lukujen valossa Wehrmact divisionaat sotilaita kaatuneet/ menetykset Puolan armeija kaatuneet/ divisionaat sotilaita menetykset sotilaita sotilaita Puolassa sotilaita hevosia hevosia 38 rykm ajonevot ajonevot tykkiä tykkiä Panssarivaunua Panssarivaunua 880 Lentokoneita Lentokoneita 400 Wehrmachtilla ammuksia 2 viikoksi Luftwaffella pommeja 2-3 viikoksi samaan aikaan Ajoneuvoista menetettiin 50 % Nykyään historioitsijat eivät pidä Puolan sotaretkeä salamasotana vaan korkeintaan sen esiasteena

5 Puolan sotaretken vaikutukset Maailmalla ja Saksassa syntyi kuva Wehrmachtista erittäin tehokkaana ja vahvana armeijana Länsiliittoutuneiden sodanjulistus ikävä yllätys Hitlerille Saksa oli joutunut epäedulliseen asemaan sodan seurauksena ja Hitler halusi hyökätä länteen jo eli hyvissä ajoin ennen liittoutuneiden oletettua hyökkäystä Saksalla suuria puutteita varustelussa ja teollisuuden suorituskyvyssä. Kenraalikunta hyvin tietoisia näistä puutteista. Kenraalikunta sai lykättyä hyökkäystä 29 kertaa Kenraalikunta aktivoi 1938 hylätyn vallankaappaussuunnitelman uudestaan, mutta ei tehnyt käytännössä mitään sen toteuttamiseksi. Sama linja jatkui lähes koko sodan.

6 Hyökkäys länteen Hyökkäys länteen alkoi Länsiliittoutuneilla ylivoima suhteessa Saksaan Saksan hyökkäys oli periaatteessa uusinta I maailmansodan Schlieffenplanista, jolla pystyttiin kompensoimaan alivoima rohkealla yllätyshyökkäyksellä. Poikkeuksena alkuperäisestä suunnitelmasta oli hyökkäys Belgian Ardennien läpi ja myös Hollannin kautta Nopeilla panssarijoukoilla ratkaiseva merkitys Luftwaffella suurempi psykologinen kuin todellinen merkitys (Stukat) Saksan yllätyshyökkäys onnistui paremmin kuin hyvin ja Ranska oli periaatteessa jo hävinnyt vaikka sen aselepopyyntö lähetettiin vasta

7 Länsi-hyökkäyksen muutamia lukuja Sen aikana syntyi siihen asti pisin ruuhka: 250 km panssarivaunuja ja kuljetuskalustoa Saksasta Ardenneille Liittoutuneiden olisi ollut helppo tuhota suuri osa Saksan panssareista, jos olisivat ruuhkan huomanneet Liittoutuneilla oli 4200 panssaria Saksan 2400 vastaan, silti saksalaiset panssarit jyräsivät liittoutuneiden joukot Luftwaffe menetti 1000 konetta ensimmäisen kahden viikon aikana eikä se saanut juuri muutakaan sotilaallisesti tärkeää aikaan Dunkerquen kautta liittoutuneet onnistuivat evakuoimaan sotilasta

8 Hyökkäys länteen, taustaa Hyökkäys onnistui Hitlerin puuttumisesta huolimatta, koska mm. kenraalieversti Guderian toimi Hitlerin käskyjen vastaisesti Hitlerin puuttumisen seurauksena länsiliittoutuneet saivat evakuoitua tärkeitä joukkojaan Dunkerquen kautta Luftwaffe epäonnistui käytännössä täysin, mm. Dunkerquessa Saksan maavoimilla ja huollolla oli suuria vaikeuksia pysyä panssarijoukkojen tahdissa mukana. Huolto oli täysin riippuvainen hevosista. Onnistuminen johtui etupäässä Hitlerin ja saksalaisten hyvästä onnesta ja liittoutumattomien tottumattomuudesta liikkuvaan sodankäyntiin Menestys laskettiin pitkälti Hitlerin nerouden ansioksi ja hän uskoi siihen itsekin. Tämän seurauksena Hitler puuttui aina vain enemmän sodankäyntiin ja sen taktiseen sekä strategiseen johtamiseen, vaikka häneltä puuttui sotilaallinen asiantuntemus ja hänen äärimmäiset mielialavaihtelut tekivät kenraaleiden työn vaikeaksi ja mielivaltaiset erottamiset sekä teloitusuhkaukset ja toisaalta erotusten äkilliset perumiset pitivät heitä varpaillaan ja sai heidät riippuvaisiksi Hitleristä

9 Operaatio Barbarossa Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi klo 3.15 Hyökkäys oli alussa Wehrmachtin suuri menestys Se oli ensimmäinen varsinainen suunniteltu salamasota Syitä Saksan sotaonnen kääntymiselle: Talvien kylmyys, jopa -50 asteen pakkasia Saksalaisten varusteiden ja panssareiden sopimattomuus Neuvostoliiton oloihin Saksan oma taktiikka (mm. poltetun maan taktiikka) vaikeutti taisteluja ja joukkojen huoltoa Saksalaisten ylimielinen ja brutaali suhtautuminen slaavilaisiin aliihmisiin sai aikaan miehitettyjen alueiden ihmisten kääntymisen saksalaisia vastaan vaikka alussa pitivätkin heitä vapauttajina Länsi-liittoutuneiden ase- ja tavaratoimitukset Neuvostoliitolle Neuvostoliiton armeijan ryhdistäytyminen ja sen omien sotilaiden henkiä halveksivan taktiikan omaksuminen Neuvostoliiton aseiden parempi soveltuvuus, mm. T-34 panssarivaunu ja Stalinin urut 6. armeijan tappio Stalingradissa

10 Neuvostoliiton sotaretken muutamia lukuja Ensimmäisen 2 viikon aikana tuhottiin 99 Neuvostoliiton rintamalla olleista 180 divisioonasta ja prikaatista. Kalustoa tuhottiin tai saatiin saaliiksi lähes samassa suhteessa. Saksalaiset tuhosivat alussa ylivoimaisia vihollisjoukkoa, mm. Bialystokissa Guderian johdolla 800 saksalaista panssaria hyökkäsi 7000 neuvostopanssaria vastaan ja voitti Saksalaiset pääsivät 16 km päähän Kremlistä 1941 Rintamalinjan pituus oli n km, Suomen rintama mukaan luettuna n km. Helmikuuhun 1942 mennessä 2 milj. neuvostoliittolaista sotavankia kuoli saksalaisten vankeudessa

11 Neuvostoliiton sotaretken muutamia lukuja Neuvostoliiton armeija oli paremmin motorisoitu kuin Wehrmacht, jonka logistiikka oli täysin riippuvainen hevosista 1943 saksal. jalkaväkidivisioonan huoltojoukkoon kuului 256 hevoskärryä, hevosta sekä niiden hoitajaa, neuvostoliitolla vastaavat luvut olivat 91 hevoskärryä, 556 hevosta ja 879 hoitajaa Neuvostoliitto käytti hevosia (ratsuväkeä) taisteluissa enemmän kuin saksalaiset Ainakin neuvostoliittolaista taisteli Saksan armeijassa Stalingradin mottiin jäi Saksan armeijan n sotilasta, joista oli neuvostoliittolaista Saksan 6. armeija tuhottiin 3 kertaa 2. maailmansodassa

12 Neuvostoliiton taktiikka ennen Barbarossaa Luultavasti Stalin halusi pysyä erossa sodasta ja odottaa Saksan ja liittoutuneiden sodan loppua ja sen jälkeen korjata potin Mikä periaatteessa onnistuikin, tosin vain puoliksi Tähän viittaa myös se että Stalin piti kiinni tavaran toimituksista Saksan kanssa viimeiseen asti, esim. hyökkääviä saksal. joukkoa vastaan tuli vielä Saksaan meneviä tavarajunia.

13 Sodan loppuvaihe 1944 heinäkuun 20. päivän attentaatin jälkeen saksalaisten menetykset olivat miestä/kk (kaatuneet, sotavangit ja loukkaantuneet) Näistä kaatuneita oli 2,6 milj. eli 46,5 % kaikista saksalaisten kaatuneista Sodan päättymisen jälkeen tuli vielä saksalaista kaatunutta (military casualties), luku ei sisällä sotavankeja tai sotavankeudessa kuolleita Viimeiset saksalaiset joukot antautuivat norjalaisille Huippuvuorilla

14 Kaatuneita II Maailman Sodassa Maa Väkiluku 1939 Kaatuneet sotilaat Kuolleet siviilit Juutalaiset holokaustissa kuolleet Kuolleita yhteensä Kuolleita % vuoden 1939 väkiluvusta Iso-Britannia Itävalta Neuvostoliitto Saksa Puola Ranska Suomi Yhdysvallat ,94 % ,57 % ,77 % ,82 % ,09 % ,35 % ,62 % ,32 % Kaikki yhteensä ,16 %

15 Eri armeijan haarojen miesmenetykset Valtio Armeijan haara Palvelleiden Kaatuneet/ Prosenttia Haavoittuneet Sota-vankina määrä kadonneet kuollut Saksa ,1 % Armeija ,9 % Ilmavoimat ,3 % Laivasto ,5 % Waffen-SS ,9 % Volkssturm ja poliisi < Neuvostoliittolaiset Saksan palveluksessa ,9 % Neuvostoliitto Kaikki armeijan haarat Neuvostoliitto Kaikki armeijan haarat ,1 % Asevelvolloset reserviläiset Neuvostoliittolaiset siviili- ja partisaanijoukot Brittiläinen kansainyhteisö Kaikki armeijan haarat Yhdysvallat Armeija ,80 % Yhdysvaltain armeijan ilmavoimat (liitetty armeijaan) ,61 % Laivasto ,50 % Merijalkaväen joukot ,93 % Yhdysvaltain rannikkovartiosto ,78 % Palveluksen tyyppi tuntematon

16 Yhteenveto Saksalla ei ollut todellisuudessa sotilaallisia ja taloudellisia resursseja voittaa 2. maailmansotaa Alkumenestys oli kiinni hyvästä onnesta, hyvin valitusta taktiikasta ja sopivasti ajoitetusta röyhkeydestä sekä länsiliittoutuneiden passiivisuudesta ennen sotaa ja sodan alussa Ideologiset syyt ja Hitlerin persoona vaikeuttivat Saksan menestystä ja lisäsivät huomattavasti inhimillistä kärsimystä sekä Saksassa että muissa sotaan osallistuneissa maissa

17 Kirjallisuutta Guido Knopp: Wehrmacht, Hitlerin armeija, Gummerus, 2009 Anthony Beevor: Stalingrad, WSOY, 2000 Roger Moorehouse: Berlin at war, life and death in Hitler s capital, , Vintage books, 2011 Ian Kershaw: The end, Penguin books, 2012 Internetin eri sivustoja

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen Militarisoituminen ja megatrendit Olli-Petteri Pitkänen Johdantoa Fysiikan militarisoituminen Fysiikan tutkimuksen rahoituksen muuttumista sotilaspainotteiseksi Yhdysvalloissa. Lisäksi käsitellään myös

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Selittäessään sitä tosiasiaa; että kesällä 1~42 saksalaiset saavuttivat vakavaa taktillista-menestystä, toveri Stalin totesi,. että toisen rintaman

Selittäessään sitä tosiasiaa; että kesällä 1~42 saksalaiset saavuttivat vakavaa taktillista-menestystä, toveri Stalin totesi,. että toisen rintaman Selittäessään sitä tosiasiaa; että kesällä 1~42 saksalaiset saavuttivat vakavaa taktillista-menestystä, toveri Stalin totesi,. että toisen rintaman puuttuminen Euroopassa oli antanut saksalaisille mahdollisuuden

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton

Lisätiedot

Everstiluutnantti Timmer totesi, että hänen lausumansa eivät kaikki edusta Saksan virallista linjaa vaan myös henkilökohtaisia näkemyksiä.

Everstiluutnantti Timmer totesi, että hänen lausumansa eivät kaikki edusta Saksan virallista linjaa vaan myös henkilökohtaisia näkemyksiä. Carl von Clausewitzia Katajanokan Karimosalissa Pöydän puhdistaminen Toukokuun 16. päivänä 2008 Kanta-Helsingin Reservinupseerit olivat järjestäneet kerhoillan Karimo-salissa. Esitelmän pitäjäksi oli pyydetty

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944

Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri 18.11.2015 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

RUK 120 KOLMESSA SODASSA RUK 120 KURSSIN SOTAHISTORIALLINEN RETKI BELGIAAN JA LUXEMBURGIIN 8.-12.6.2015 OLLI PUNTILAN RAPORTTI

RUK 120 KOLMESSA SODASSA RUK 120 KURSSIN SOTAHISTORIALLINEN RETKI BELGIAAN JA LUXEMBURGIIN 8.-12.6.2015 OLLI PUNTILAN RAPORTTI RUK 120 KOLMESSA SODASSA RUK 120 KURSSIN SOTAHISTORIALLINEN RETKI BELGIAAN JA LUXEMBURGIIN 8.-12.6.2015 OLLI PUNTILAN RAPORTTI Kesäkuussa 2013 RUK 120-kurssin valiojoukko tutustui Normandian maihinnousuun

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Jatkosodan alkaessa 25.6.1941 Suomen puolustusvoimat taistelivat puna-armeijaa ja punalaivastoa vastaan Saksan rinnalla. Suhde oli omalaatuinen. Sotaan oli valmistauduttu

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Verkkomaksuprosessi keskeytyy. 100 henkilöä etenee kassalle

Verkkomaksuprosessi keskeytyy. 100 henkilöä etenee kassalle Klarna Perustettu vuonna 2005 verkkokauppaan tuotiin helppo ja turvallinen maksutapa, jonka ansiosta asiakkaasi saa tilaamansa tuotteet ennen niiden maksamista. Globaali markkinajohtaja jälkikäteismaksamisessa

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ

Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ 1(6) Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ Rovaniemi-Napapiirin Rotaryklubilla on alueellisesti merkittävä ja kunnialla hoidettuja

Lisätiedot

Totaalinen sota. Totaalisen sodan edellytykset

Totaalinen sota. Totaalisen sodan edellytykset Totaalinen sota janne.malkki@gmail.com Totaalisen sodan edellytykset nationalismi teki sodasta kansakunnan asian teollinen vallankumous lisäsi yhteiskuntien vaurautta mahdollisti massa-armeijoiden varustamisen

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Eris teoria Hitlerin Neuvostoliittoon suorihaman hyökkäyksen syistä

Eris teoria Hitlerin Neuvostoliittoon suorihaman hyökkäyksen syistä Eris teoria Hitlerin Neuvostoliittoon suorihaman hyökkäyksen syistä Majuri Sampo Ahto JOHDANTO Kaikilla tiedonaloilla on nykyään ongelmana valtava tiedon ja informaation tulva, jota yksityinen ihminen

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

ISO-BRITANNIAN PANSSARIJOUKKOJEN KÄYTTÖPERIAATTEIDEN KEHITTYMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA

ISO-BRITANNIAN PANSSARIJOUKKOJEN KÄYTTÖPERIAATTEIDEN KEHITTYMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ISO-BRITANNIAN PANSSARIJOUKKOJEN KÄYTTÖPERIAATTEIDEN KEHITTYMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA Pro gradu -tutkielma Kadettialikersantti Henri Arola Kadettikurssi 92 Panssariopintosuunta

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana

Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana 1(7) Vainajien muistojuhla Muolaa 9.6.2013 Lauri Rämö, Muolaalaisten seura Sodan uhkaan varautuminen Saksan aluevaltausten ja aggressiivisuuden

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti

Lisätiedot

Wikingin toiminta Tšerkassyssa

Wikingin toiminta Tšerkassyssa HITLERIN VIIKINGIT Wikingin toiminta Tšerkassyssa Saksan itärintaman joukot työnnettiin joulukuun puoliväliin 1943 mennessä länttä kohden mahtavalta Dneprjoelta rintaman koko pituudelta. Poikkeuksen muodosti

Lisätiedot

Tekstiilien vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Tekstiilien vienti ja tuonti. Toukokuu 2017 Tekstiilien vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Tekstiilien vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät kansainvälisen kaupan tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Tekstiilien vienti

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTO Aluetoimiston päällikkö Jyväskylä 4.12.2013 1 (10) Laukaan Itsenäisyysjuhla 06.12.2013 Peurunka, PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE Kunnioitetut sotiemme Veteraanit, arvoisat Laukaan

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Unkarin historia kaksoismonarkiasta toiseen maailmansotaan 1867-1945

Unkarin historia kaksoismonarkiasta toiseen maailmansotaan 1867-1945 Unkarin historia kaksoismonarkiasta toiseen maailmansotaan 1867-1945 Tommi Koskilahti Projektityö Merikarvian yläkoulu 8.12.2008 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Kaksoismonarkia 2.1 Taustaa 2.2 Uudistukset

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa

Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa ja... 1 Historia 4 Henri Lunnikivi April 18, 2011 Part

Lisätiedot

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Antti Valkonen 3.3.2011 11:56 1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 1. Suomi valmistautuu sotaan 2. Miinasota Suomenlahdella alkaa 3. Suomalaiset sukellusveneet laskevat miinoja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2015 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010 n tiedote 21.9.2010 Tilannekatsaus 31.8.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyystilanteessa positiivista kehitystä

Lisätiedot

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy 9 Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu Kansi Kustantaja Painopaikka Matti Jalava sari Jalava vakkamedia Oy saarijärven Offset Oy Paperi G-Print 130 g/m 2 Takakannen kuva Paateneen kauppala 1943. Matti Jalava

Lisätiedot

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen Suomi toisessa maailmansodassa Valkealan lukio Päivi Parkkonen Aikajana: Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 Moskovan rauha Välirauhan aika Jatkosota 25.6.1941 19.9.1944 Syksy 1941 hyökkäysvaihe Kevät 1942

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma METROPOLIA 8.11.2008 Marko Laaksonen 39-vuotta, naimisissa, kolme lasta Komentajakapteeni (2003), yleisesikuntaupseeri (2004) Kadettikoulu

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Paketti-, kuorma- ja linjaautokannan

Paketti-, kuorma- ja linjaautokannan Paketti-, kuorma- ja linjaautokannan vuositilastoja 216 31.1.217 196 197 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUETOIMIKUNNAN TOIMINNASTA VV. 1939 1943 HELSINKI 1944

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUETOIMIKUNNAN TOIMINNASTA VV. 1939 1943 HELSINKI 1944 KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUETOIMIKUNNAN TOIMINNASTA VV. 1939 1943 HELSINKI 1944 Helsinki-M44. Työväen kirjapaino. i KERTOMUS Sosialidemokraattisen puoluetoimikunnan poiminnasta vv. 1939 1943.

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

SYYRIAN ASEVOIMIEN KEHITYS II MAAILMANSODAN JÄLKEEN

SYYRIAN ASEVOIMIEN KEHITYS II MAAILMANSODAN JÄLKEEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SYYRIAN ASEVOIMIEN KEHITYS II MAAILMANSODAN JÄLKEEN Pro gradu -tutkielma Kadetti Paavo Maunu Kadettikurssi 92 Jalkaväkilinja Maaliskuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Linja

Lisätiedot

NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI

NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI LAPSUUS Syntyi 9. heinäkuuta 1856 Samiljanin kylässä sen aikaisessa Itävallan keisarikunnassa. Hän syntyi keskiyöllä ja tarinan mukaan ukkosmyrskyn aikaan. Nicolan lisäksi

Lisätiedot

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2016

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2016 Jäsentietojen VUOSITILASTO 2016 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2016 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot