Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta
|
|
- Vilho Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta Ekologisten tarkastelujen tulokset Jaana Rääpysjärvi, Seppo Hellsten
2 Sisällys 1 Johdanto Menetelmät Uljuan allas Siikajoki Tulokset Uljuan allas Rantavyöhykkeen kasvillisuus Kalasto Linnut Virkistyskäyttö Siikajoki Yhteenveto ja johtopäätökset
3 1 Johdanto Siikajoen vesistön alueella sijaitsevan Uljuan tekojärven säännöstely on aloitettu vuonna 1970 (kuva 1). Säännöstelyn ensisijainen tarkoitus on tulvasuojelu, mutta Uljuan allas on myös virkistys- ja voimatalouskäytössä. Allas on rakennettu Siikajoen pääuoman eteläpuolelle. Siikajoen vesi johdetaan järveen täyttökanavaa pitkin ja vanhan uoman vesimäärän säännöstely hoidetaan Lämsänkosken säännöstelypadon avulla. Uljuan tekojärvessä Tulisaaren padon yhteydessä on Uljuan voimalaitos, jonka rakennusvirtaama on noin 30 m3/s. Voimalaitokselta vedet virtaavat alakanavan kautta Lamujokeen ja edelleen takaisin Siikajokeen. Viime vuosien aikana on havaittu tarve kehittää Siikajoen tulvariskien hallintaa ja Uljuan tekoaltaan käyttöä Siikajoen tulvien hallinnassa. Siikajoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisessä yhtenä tarkasteltavana tekijänä ovat Uljuan eri säännöstelyvaihtoehtojen vaikutukset alapuolisen Siikajoen sekä Uljuan tekoaltaan ekologiseen tilaan sekä virkistyskäyttöön. Nykyisten säännöstelyehtojen mukaan Uljuan tekojärven säännöstely on hoidettava niin, että säännöstelyn ylärajana on N ,00 m lukuun ottamatta maaliskuun 15. päivän ja huhtikuun 15. päivän välistä aikaa, jona aikana altaan vedenpinnan on käytävä tason N ,50 m alapuolella, ja alarajana on murtoviiva, jonka taitepisteet ovat: N ,50 m ,00 m ,00 m ,00 m ,00 m ,50 m Aiemmin harjoitettu lyhytaikaissäännöstely on kokonaan kielletty. Tässä työssä tarkastellaan kolmen eri säännöstelyvaihtoehdon vaikutuksia Siikajoen ja Uljuan altaan ekologiseen tilaan sekä Uljuan virkistyskäyttöön. Tarkasteltavina ovat säännöstelyvaihtoehdot (kuva 2): Nykyinen säännöstely, jossa allas pyritään pitämään tasolla 78,20m (N43) toukokuu-joulukuu välisenä aikana (malli 78,20) Alempi taso, jossa allas pyritään pitämään tasolla 77,40m toukokuu-joulukuu välisenä aikana (malli 77,40) Mukautuva taso, jossa allasta pidetään pääsääntöisesti tasolla 78,20m, muuta allas lasketaan tasolle 77,40 kun maavesivarasto on riittävän täynnä, eli maankosteus on suuri (mukautuva malli) Vaihtoehdot on esitelty tarkemmin hydrologisten tarkastelujen yhteydessä (Uusikivi & Vehviläinen 2014). Vaihtoehdoissa on huomioitu ilmastonmuutoksen vaikutus ja mallien tarkastelujakso kuvaa vuosien virtaamia muuttuneessa ilmastossa. 2
4 Kuva 1. Uljuan tekoaltaan, Lämsänkosken säännöstelypadon, Mankilan tulva-alueen ja Harjunnivan vesistöennustepisteen sijainti Siikajoen valuma-alueella. 3
5 Kuva 1. Vedenkorkeuden keskimääräinen vaihtelu eri säännöstelymalleilla. Säännöstely aiheuttaa voimakkaita vedenkorkeuden ja virtaaman muutoksia. Säännöstelyn ekologiset vaikutukset kohdistuvatkin voimakkaimmin säännösteltyjen järvien rantavyöhykkeeseen (esim. Sutela ym. 2013). Muutokset vesiluontoon voivat olla suoria, kuten rantavyöhykkeen pohjaeläinten jäätyminen tai kuivuminen tai epäsuoria, kuten sopivien elinympäristöjen ja ravinnon väheneminen (Palomäki & Koskenniemi 1993, Hellsten 1997, Sutela ym. 2013). Säännöstelyn aiheuttamat matalat ja vaihtelevat vedenkorkeudet vaikeuttavat myös virkistyskäyttöä sekä säännöstellyillä järvillä että järvien alapuolisilla joilla. 2 Menetelmät 2.1 Uljuan allas Eri säännöstelyvaihtoehtojen vaikutuksia Uljuan altaan ekologiseen tilaan ja virkistyskäyttöön arvioitiin Vesimittari-menetelmällä, joka laskee vedenkorkeuden muutoksia ja säännöstelyn voimakkuutta kuvaavia tunnuslukuja. Siihen tarvittavia lähtötietoja ovat: laskentajakson päivittäiset vedenkorkeustiedot, jäänlähtö- ja jäätymispäivät, ja jään keskimääräinen paksuus (m) sekä veden keskimääräinen väriarvo (mg Pt/l), joka määrää tuottavan kerroksen syvyyden. Menetelmällä voidaan arvioida vedenkorkeuden vaihtelun vaikutuksia viiteen muuttujaryhmään: vesi- ja rantakasvillisuus, pohjaeläimet, kalat, linnut ja virkistyskäyttö (Hellsten ym. 2002, Martinmäki ym. 2008). Mittareiden perustana on tutkimus vedenkorkeuden vaihtelun vaikutuksista rantavyöhykkeen kasvillisuuteen, kalastoon, linnustoon ja virkistyskäyttöön. Seuraavassa kuvataan yleisimpien mittareiden taustaa: Rantavyöhykkeen kasvillisuus: - Kevättulvan suuruus (m): Jäänlähtöpäivää edeltävän kahden viikon ja jäänlähtöpäivän jälkeisen kuukauden maksimivedenkorkeuden ja avovesikauden mediaanivedenkorkeuden välinen erotus. 4
6 Kevättulvan suuruus ja sen ajoittuminen ovat rantakasvillisuuden luontaisen vyöhykkeisyyden ja umpeenkasvun vähenemisen kannalta keskeisen tärkeitä (Hellsten 2000, Hellsten 2003). Mitä suuremmasta kevättulvasta on kysymys, sitä laajempia kasvillisuusvyöhykkeet ovat. - Saraikon laskennallinen laajuus (m): Avovesikauden vedenkorkeuden 75 % pysyvyyden ja 10 % pysyvyyden erotus. Saraikon laajuus riippuu hyvin keskeisesti kevättulvan suuruudesta (Hellsten 2000). Saraikon merkitys kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueena ja syyskutuisten kalojen poikasten kasvualueen on erittäin merkittävä (Korhonen ym. 1999, Keto & Marttunen 2003). Kalat: - Veden minimisyvyys saraikossa hauen kutuaikana (m): Laskennallisen saraikkovyöhykkeen alarajan ja minimivedenkorkeuden erotus ajanjaksolla jäiden lähdöstä 4 viikkoa eteenpäin. - Tulvan lasku hauen kutuaikana (m): Vedenpinnan lasku hauen lisääntymisen aikana jäiden lähdön tulvahuipusta 6 viikkoa eteenpäin ts. lisääntymisajan korkeimman ja alimman vedenkorkeuden erotus. Mittarit kuvaavat tilannetta hauen poikastuotannon kannalta: riittävä tulvinta saraikossa keväällä hauen kutuaikana tarjoaa kutualueita ja on edellytyksenä hyvälle poikastuotannolle (Korhonen 1999). Linnusto: - Vedenpinnan maksiminousu lintujen pesintäkaudella (m): Vedenpinnan nousu 4 viikkoa jäiden lähdöstä. Lähelle rantavyöhykettä pesivien lintujen (kuikka, sotkat ja eräät lokit) pesimisen onnistuminen on sitä parempi mitä vähemmän vedenpinta nousee jäiden lähdön jälkeen (Ahola ym. 2003). Virkistyskäyttö: - Kesän virkistyskäyttö: Vedenkorkeuden vaihtelu (m) suosituimmalla virkistyskäyttökaudella: ( ). Vesistön tyypillinen virkistyskäyttäjä arvostaa tasaista veden pintaa kesäkaudella, koska se helpottaa rantavyöhykkeen ja rannan rakenteiden käyttöä. Mitä pienempää vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana sitä parempi tilanne on virkistyskäyttäjän kannalta (Saari & Marttunen 2003). 2.2 Siikajoki Eri säännöstelyvaihtoehtojen vaikutuksia Siikajoen ekologiseen tilaan arvioitiin skotlantilaisella DHRAMmenetelmällä (Black ym. 2000). Menetelmässä virtaama-aineistosta lasketaan 32 erilaista tunnuslukua. Ne jaotellaan viiteen ryhmään: virtaama kuukausittain, virtaaman ääriarvot, ääriarvojen ajoittuminen, suurten ja pienten virtaamapulssien yleisyys ja kesto sekä virtaaman muutosten suuruus ja yleisyys. Virtaaman muutos pisteytetään tunnuslukujen perusteella ja muutoksen suuruutta arvioidaan jaottelemalla pisteet viiteen eri vaikutusluokkaan (taulukko 1). Muutoksen suuruutta arvioitiin tässä työssä vertaamalla Harjunnivan virtaamapisteen simuloitua luonnontilaa (palautuslaskelmat) eri säännöstelyvaihtoehtojen mallinnettuihin virtaamiin. 5
7 Taulukko 1. DHRAM-menetelmän virtaamamuutoksen arvioinnin vaikutusluokat ja pisterajat. Luokka Pisterajat Kuvaus 1 0 Ei vaikutuksia Vähäisiä vaikutuksia Kohtalaisia vaikutuksia Suuria vaikutuksia Erittäin suuria vaikutuksia 3 Tulokset 3.1 Uljuan allas Rantavyöhykkeen kasvillisuus Kevättulvan suuruus ja saraikon laskennallinen laajuus on kaikissa säännöstelyvaihtoehdoissa tyydyttävä tai hyvä (kuva 3 ja 4). Käytännössä kesän laskeva vedenkorkeus laajentaa sekä tulva-aluetta että siitä riippuvaista saraikkoa. Kuva 3. Kevättulvan suuruus eri säännöstelyvaihtoehdoissa (m). 6
8 Kuva 4. Saraikon laskennallinen laajuus (m) arvioituna avovesikauden vedenkorkeuden 75 % ja 10 % pysyvyyden erotuksena Kalasto Kalaston osalta mittarit antavat eri säännöstelyvaihtoehdoille tyydyttävän tai huonon arvosanan. Tulva myöhästyy hieman enemmän 77,40 vaihtoehdossa, jolloin myös hauen kutu onnistuu huonommin kuin muissa. Toisaalta vaihtoehdossa 77,40 saraikkovyöhyke on hieman lähempänä kuin muissa, johtuen alemmasta vedenkorkeuden vaihtelutasosta. Siten minimisyvyys jää hieman pienemmäksi. Kuva 5. Tulvan lasku hauen kutuaikana (m) kuusi viikkoa jäänlähtöpäivästä. 7
9 Kuva 6. Minimisyvyys saraikossa hauen kutuaikana Linnut Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana lasketaan vedenpinnan nousuna 4 viikkoa jäiden lähdöstä (Martinmäki 2008). Pesinnän onnistuminen rantavyöhykkeen lähellä riippuu olennaisesti siitä, ettei vedenpinta nousee liikaa jäiden lähdön jälkeen. Mallissa 77,40 vedenpinta nousee muita malleja vähemmän. Kuva 7. Vedenkorkeuden nousu lintujen pesintäaikana (m) mallinetuilla säännöstelyvaihtoehdoilla ja nykyisellä säännöstelyllä Virkistyskäyttö Virkistyskäytön kannalta kesän tasainen vedenpinta on toivottava, sillä se helpottaa rannan käyttöä ja pitkällä aikavälillä vakiinnuttaa kasvillisuuden niin, ettei paljasta mutarantaa ole näkyvissä. Vedenkorkeuden vaihtelua kuvaavan mittarin arvosana kaikille mallinnetuille säännöstelyvaihtoehdoille on hyvä, eli vedenkorkeuden vaihtelu malleissa on varsin vähäistä. Tämä kuitenkin on mallin ominaisuus, eli mallissa vedenkorkeuden vaihtelua voidaan hallita täysin, kun taas todellisuudessa tulviin ja kuiviin kausiin ei aina osata varautua ennakolta. Kuitenkin on ilmeistä, ettei mallien välillä ole kesän vedenkorkeuden vaihtelun suhteen suuria eroja. 8
10 Uljuan rannat ovat loivia maapatoja lukuun ottamatta. Mikäli Uljuan altaan säännöstelyssä päädyttäisiin kesätasoon 77,40 m nykyisestä 78,20 tasosta, metriä turve- tai mutapohjaista rantaa paljastuisi ennen rantakasvillisuuden sopeutumista uuteen säännöstelytasoon (kuva 9). Paljastuvan rannan pinta-ala olisi kokonaisuudessaan suuruusluokkaa hehtaaria. Rantakasvillisuuden sopeutumiseen ja ns. mutarantojen kasvittumiseen menisi arviolta viidestä kymmeneen vuotta. Siten taso 77,40 m aiheuttaisi väliaikaista haittaa virkistyskäytölle rantaviivan siirtyessä alemmas. Kuva 8. Vedenkorkeuden vaihtelu (m) kesällä suosituimmalla virkistyskaudella ( ). Kuva 9. Rantaprofiileja Uljuan eri osissa. 3.2 Siikajoki Uljuan alapuolisen Siikajoen virtaamissa ei tutkittujen säännöstelyvaihtoehtojen välillä ole merkittävää eroa (kuva 10). Suurin eri oli mallin 77,40 keskimääräistä hieman suurempi ja myöhäisempi kevättulva. Nykyvirtaamaan verrattuna kaikkissa säännöstelyvaihtoehdoissa talvivirtaamat ovat suurempia ja kevättulva pienempi. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että ilmastonmuutoksen seurauksena talvista tulee nykyistä leudompia ja talvisateiden ennustetaan tulevan suurimmaksi osaksi vetenä. 9
11 DHRAM-analyysissä malli 77,40 ja 78,20 saivat 2 vaikutuspistettä, mikä ilmentää vähäisiä säännöstelyn aiheuttamia muutoksia Siikajoen virtaamaan, kun taas mukautuvan mallin tarkastelussa muutoksia ei havaittu. Kuva 10. Keskimääräinen Uljuan alapuolisen Siikajoen virtaama Harjunnivassa eri säännöstelyvaihtoehdoilla. 4 Yhteenveto ja johtopäätökset Säännöstelymalli 77,40 antaa Uljuan virkistyskäytön mittareille parempia arvosanoja kuin muut mallit (kuva 11), kun taas mukautuva säännöstelymalli malli antaa enemmän hyviä arvosanoja ekologisen tilan mittareille (kuva 12). Vaikka mukautuva malli antaa enemmän hyviä arvosanoja ekologisen tilan mittareille, ei se välttämättä ole paras säännöstely Uljuan ekologisen tilan kannalta. Mukautuvan mallin vedenkorkeuden vaihtelu lisää säännöstelyn aiheuttaman häiriön vaikutuksia ja rantojen vakiintumisen kannalta tasaisempi vedenkorkeus avovesikaudella olisi suotavampi. Uljuan kesäinen vedenpinnan taso 77,40 olisi tarkastelun perusteella ekologisten vaikutusten ja virkistyskäytön kannalta hyväksyttävä. Mikäli vedenpinnan tasoa alennetaan nykyisestä kesän tasosta (78,20), turverantaa paljastuu ennen vesikasvillisuuden sopeutumista uuteen vedenkorkeuteen. Uljuan ekologisen tilan ja virkistyskäytön kannalta mallit 77,40 ja 78,20 olisivat suositeltavimpia. Eri säännöstelyvaihtoehtojen vaikutusta Uljuan happitilanteeseen oli alun perin tarkoitus selvittää yksinkertaisella Granbergin happimallilla (esim. Hellsten 2000). Ähtärinjärven säännöstelyn kehittämisselvityksessä kuitenkin todettiin Granbergin happimallin perusteella, että alusveden tilavuuden pieneneminen vähentää miltei samassa suhteessa happea kuluttavan pohjasedimentin pinta-alaa, ja että happitilanteessa ei ollut oleellisia eroja eri säännöstelyvaihtoehtojen välillä (Hellsten ym. 2000). Vaihtoehdot olivat tilanteet, jossa alusvesi vähentynyt metrillä, kahdella metrillä tai ei vähentynyt ollenkaan. Uljuan tilanteessa siis säännöstelyvaihtoehdon 77,40 pienempää veden tilavuutta kompensoisi veden suurempi vaihtuvuus suhteessa tilavuuteen eli pienempi viipymä. Uljualla selvityksiä eri säännöstelymallien vaikutuksesta happitilanteeseen on tehty useita. Niistä on yhteenveto lupaehtojen muuttamiseksi tehdyssä selvityksessä 90-luvulta (Forsius ja Pohjonen 1994). Säännöstelyvaihtoehtojen vertailuissa päädyttiin siihen, että happitilanne kehittyy huonoksi, mikäli vedenpinta 10
12 laskee keväällä alle tason 74 m ja etteivät korkeat vedenkorkeudet alkutalvella ratkaisevasti paranna altaan happitilannetta loppukeväällä (Wahlgren & Lappalainen 1986, Lappalainen 1984, Maksimainen & Lappalainen 1990, Forsius ja Pohjonen 1994). Vedenpinnan laskemisen ajoituksella ei myöskään havaittu olevan suurta merkitystä. Keväinen vedenpinnan laskun pysäyttäminen tasoon 74 m voisi siis helpottaa happitilannetta, vaikkakin myös em. happitarkasteluissa eri säännöstelyvaihtoehtojen vaikutukset happivajauksen kestoon ja suuruuteen olivat vähäiset. On toki huomioitava se, että ko. selvityksissä tarkastellut säännöstelyvaihtoehdot olivat erilaiset kuin tässä tarkasteltavana olevat vaihtoehdot. Nykyisessä tarkastelussa talven juoksutukset eroavat merkittävästi vain lähtötilanteen osalta. Uljuan alapuolisen Siikajoen virtaamissa ei tutkittujen säännöstelyvaihtoehtojen välillä ole merkittävää eroa. Virtaamat eri vuodenaikoina ovat hyvin samanlaisia keskenään ja säännöstelymallit mallit eroavat lähinnä kevättulvan osalta. Mallissa 77,40 kevättulva on hieman suurempi kuin muissa tutkituissa säännöstelymalleissa. Ilmastonmuutoksen seurauksena kevättulvan arvioidaan pienenevän ja tulvahuipun ajankohdan muuttuvan sekä sadannan ja talvivirtaamien kasvavan. Sadannan ja virtaamien kasvaessa myös eroosio lisääntyy, jonka seurauksena kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin lisääntyy, millä voi olla voimakas vaikutus vesikkosysteemeihin (Kuusisto ym. 1996). Ilmastonmuutoksen seurauksena myös vesistöjen lämpötilat nousevat, jolloin kylmään sopeutuneet lajit voivat harvinaistua tai hävitä olosuhteiden muututtua epäedullisiksi (Heino ym. 2009). Siikajoen virtaamien muutosten arviointiin käytetyllä DHRAM-menetelmällä voidaan laskea vain hyvin yleisiä virtausta kuvaavia tunnuslukuja. Sen perusteella on siksi vaikea ennustaa eri virtaamamallien vaikutuksia eri eliöryhmiin (kaloihin, vesikasveihin jne.). DHRAM-menetelmän antamia tuloksia voidaankin pitää karkeina ja osin vaikeasti tulkittavina. DHRAM-analyysin perusteella ei voi suositella yksittäistä säännöstelymallia. Kuva 11. Virkistyskäyttömittarien arvosanojen jakautuminen eri säännöstelyvaihtoehdoilla. 11
13 Kuva 12. Ekologisten mittareiden arvosanojen jakautuminen eri säännöstelyvaihtoehdoilla. Kirjallisuus Ahola, M., Kerätär, K., Visuri, M. & Hellsten, S Vedenpinnan vaihtelun vaikutukset vesi- ja rantalintujen pesintään. Kirjallisuusselvitys. Suomen ympäristö s. Black, A.R., Bragg, O.M., Duck, R.W., Jones, A.M., Rowan, J.S. & Werritty, A Anthropogenic Impacts upon the Hydrology of Rivers and Lochs: Phase I A User Manual Introducing the Dundee Hydrological Regime Assessment Method. SNIFFER Report No SR(00)01/2F. 32 s. Forsius, J. & Pohjonen M Selvitys Uljuan altaan ja alapuolisen vesistön hapenvajauksesta. Imatran Voima Oy, Ympäristönsuojeluyksikkö, selvitys. Heino, J.,, Virkkala, R. & Toivonen H Climate change and freshwater biodiversity: detected patterns, future trends and adaptations in northern regions. Biological Reviews 84: Hellsten, S Environmental factors related to water level regulation a comparative study in northern Finland. Boreal Environment Research 2, Hellsten, S. (toim.) Päijänteen säännöstelyn kehittäminen. Rantavyöhykkeen tila ja siihen vaikuttavat tekijät. Suomen ympäristö s. Hellsten, S Tulvat hyötytekijänä riesasta rikkaudeksi. Vesitalous 2/2003: Hellsten, S., Huttu, H., Visuri, M., Kerätär, K., Sinisalmi, T., Riihimäki J., Juntura E., Väisänen, T. & Savolainen M Ähtärinjärven säännöstelyn kehittämisselvitys nykytila ja siihen vaikuttavat tekijät sekä mahdollisuuden säännöstelyn kehittämiseen. Alueelliset ympäristöjulkaisut 148. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Hellsten, S., Marttunen, M., Visuri, M., Keto, A., Partanen, S. & Järvinen, E.A Indicators of sustainable water level regulation in northern river basins: a case study from the River Paatsjoki water system in northern Lapland. Large Rivers Vol. 13, No Archiv für Hydrobiologie Supplementbände 141/3-4, Keto, A., Marttunen, M. & Verta, O.-.M Lapin läänin säännöstellyt järvet. Esiselvitys vesistösäännöstelyjen vaikutuksista ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskus. Julkaisematon raportti. 12
14 Korhonen, P Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen kehittäminen. Osa 1: Päijänteen säännöstelyn vaikutukset haukikantaan. Osa 2: Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn vaikutukset kalakantoihin ja kalastukseen. Suomen ympäristö s. Kuusisto, E., Kauppi, L. & Heikinheimo, P. (toim.), 1996: Ilmastonmuutos ja Suomi, Suomalainen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelma (SILMU), Yliopistopaino, Helsinki, 265 s. Lappalainen. K Uljuan tekoaltaan hapettamiskokeilu talvella Vesi-Eko Ky, raportti. Maksimainen, I. & Lappalainen, K Alkutalven vedenkorkeuden vaikutuksista Uljuan tekoaltaan lopputalvisiin happiptoisuuksiin. Vesi-Eko Ky, raportti. Martinmäki, K., Hellsten, S., Visuri, M., Ulvi, T. & Aronsuu, K Ekologisen tilan ja virkistyskäytön parantamismahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen säännöstelemissä järvissä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2008. Palomäki, R. & Koskenniemi, E Effects of bottom freezing on macrozoobenthos in the regulated Lake Pyhäjärvi. Archiv für Hydrobiologie 128: Saari, T. & Marttunen, M Ranta-asukkaiden ja virkistyskäyttäjien suhtautuminen järvisäännöstelyihin. Yhteenveto kyselytutkimuksista. Suomen ympäristö s. Sutela, T., Aroviita, J. & Keto A. Assessing ecological status of regulated lakes with littoral macrophyte, macroinvertebrate and fish assemblages Ecological Indicators 24: Uusikivi, J & Vehviläinen, B Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen, Hydrologiset selvitykset. Julkaisematon. Wahlgren, A. & Lappalainen, K Uljuan tekoaltaan juoksutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia happipitoisuuksiin. Vesi-Eko Ky, raportti. 13
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotSiikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta Ekologisten tarkastelujen tulokset Jaana Rääpysjärvi, Seppo Hellsten 25.5.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät... 4 2.1 Uljuan
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotKevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset
Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset Seppo Hellsten Vesistökunnostusverkoston IX vuosiseminaari Mikkeli 3.-5.6. 2019 Sisältö Järvisäännöstelyn ekologiset
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET
Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin 4.5.2018 Projektiryhmä: Jukka
LisätiedotULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT
Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Tanja Dubrovin, Juha Aaltonen (SYKE) & J-P Kämäräinen (LAPELY) Muu projektiryhmä: LAPELY:
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotSiikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus
29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut
LisätiedotMITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?
MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari 10.-11.6.2009 Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotInarijärven tilaa koskevat tarkastelut
Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
LisätiedotISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN
Kainuun ympäristökeskuksen moniste LUONNOS 29.8.2003 Anne Tarvainen, Mika Marttunen, Markus Tykkyläinen, Antton Keto ja Kari Pehkonen ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Helsinki 2003... Taitto:
LisätiedotInarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia
Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotSäännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset
Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden Haasteena tarkastelu lukuisat Pirkanmaan eri ulottuvuudet järvillä Kevään 2016 työpajojen tulokset Jyri Mustajoki,
LisätiedotVirtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste
16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
Lisätiedot57 Siikajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotEkologisen tilan ja virkistyskäytön parantamismahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen säännöstelemissä järvissä
SUOMEN YMPÄR ISTÖKESKUKSE N RA P ORTTEJA 11 2008 Ekologisen tilan ja virkistyskäytön parantamismahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen säännöstelemissä järvissä Kati Martinmäki, Seppo Hellsten,
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotYhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista
12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn
LisätiedotSIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNÖSTELYN KEHITTÄMINEN
SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Projekti Asia Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen Ohjausryhmän kokous Päiväys 13.5.2014 Aika Klo 10-13.10 Paikka Toteuttaja
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009
SUOMEN YMPÄRISTÖ 19 211 SUOMEN YMPÄRISTÖ 19 211 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 196 LUONNON- LUONNON- VARAT VARAT Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Annukka Erkki A. Järvinen, Puro-Tahvanainen,
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotSäännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä
Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden järjestelmällinen Haasteena lukuisat tarkastelu eri ulottuvuudet Pirkanmaan järvillä Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotMUISTIO. Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus
MUISTIO Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus Aika ja paikka: 16.12.2014 Klo 9.00-, Siikalatvan kunta, Rantsila Gananderin koulu Läsnäolijat:
LisätiedotLyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton 3.12.2008 Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton 3.12.2008 Pohjanmaan piiri ry VALITUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2005-Y-400
LisätiedotKatsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli
LisätiedotItämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä
27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL
LisätiedotLapin tulvatilannekatsaus
Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.
LisätiedotYhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta
HAMELY/2355/2016 Häme Luonnonvarayksikkö 31.5.2017 Viite: Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta Kysely Loimijoen vesistön
LisätiedotVantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus
Raportteja 119 214 Ilmastonmuutoksen vaikutus Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä säännöstelyjen kehittämistarpeeseen Juho Jakkila Tanja Dubrovin Tuulikki Miettinen
LisätiedotSuomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö
Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Limnologipäivät, Säätytalo, Helsinki, 11.4.2013 VPD:n
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotThe BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
LisätiedotMONIMUOTOISET TULVAT
MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00
LisätiedotKoitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset
Raportteja 107 2012 Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset Tapio Sutela Tiina Käki Teppo Linjama Riitta Niinioja Eliisa Haavanlammi Janne Kärkkäinen Mika Marttunen Heikki Pönkkä Teemu
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42
LisätiedotTammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi
Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotProjekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri
MUISTIO Projekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri Paikka Ramboll Finland Oy, Kiviharjuntie 11 Päivämäärä 7.5.2014 (klo 9-12) Läsnäolijat
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus
Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotVertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa
Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden toteutus
Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus 1 Maatalous Toimenpide Tavoite Pohj / Ouluj / Etel Toteuma 2018 Maatalouden suojavyöhykkeet 600 / 600 / 6000 1670 / 720 / 6425 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Yhteenvetoraportti Päivämäärä 09/2014 SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO
LisätiedotSäännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön. Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä
Säännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä Vaikutukset kasvillisuuteen Selvitykset: Tutkimukset 1999-2001 Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä
LisätiedotSuomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus
Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009
RAPORTTEJA 18 213 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 196 Yhteenvetoraportti ANNUKKA PURO-TAHVANAINEN JUKKA AROVIITA ERKKI A. JÄRVINEN MINNA KUOPPALA MIKA MARTTUNEN TEEMU NURMI JUHA RIIHIMÄKI ERNO SALONEN
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
LisätiedotTurun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013
Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotLevähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta
Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Mika Marttunen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Marttusten sukupäivä, Villähde 13.8.2011 Tuusulanjärvi 12.8.2011 Työpaikkani: Suomen
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
Lisätiedot