Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä

Transkriptio

1 Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden järjestelmällinen Haasteena lukuisat tarkastelu eri ulottuvuudet Pirkanmaan järvillä Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus PIRSKE-työpaja,

2 Haasteena tarkastelussa lukuisat eri ulottuvuudet Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia: Kuusi eri järveä Eri sidosryhmiä, joilla erilaiset mieltymykset Erilaisia säännöstelyvaihtoehtoja Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset tulevaisuudessa Erilaisia tavoitteita, mm. luonto, voimatalous, tulvat virkistyskäyttö Erilaiset vesivuodet Monet tavoitteista ristiriidassa keskenään Millään vaihtoehdolla ei pystytä vastaamaan kaikkiin tavoitteisiin Päämääränä löytää säännöstelykäytäntöjä, jotka mahdollisimman hyvin täyttäisivät eri sidosryhmien tavoitteet 2

3 Tavoitteita yhteen sovittava lähestymistapa Tarkastellaan järjestelmällisesti ja eritellysti eri sidosryhmien tavoitteita Lähestymistavassa yhdessä sidosryhmien kanssa Tunnistetaan ongelmaan liittyvät oleelliset tavoitteet ja jäsennetään nämä loogisiin kokonaisuuksiin Arvioidaan, miten hyvin eri vaihtoehdot täyttävät tavoitteet Arvioidaan, miten tärkeinä eri sidosryhmät pitävät eri tavoitteita Näiden perusteella pyritään löytämään säännöstelykäytäntöjä, joiden avulla eri sidosryhmien tavoitteet täyttyisivät mahdollisimman hyvin Yhtenä tavoitteena myös oppimisprosessi Ymmärrys eri vaihtoehtojen vaikutuksista eri asioihin lisääntyy 3

4 Hyvän säännöstelyn tavoitteet Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Hyvän säännöstelyn tavoitteet Vedenkorkeustavoite Rantavyöhyke Kalat Linnut Pohjalajit Virkistyskäyttö Tulvat/Vettyminen Voimatalous Tulvan puhdistusvaikutus Kasvillisuuden vyöhykkeisyys Siian ja muikun kutu Hauen kutu Pesintä Jäätymisriski Jäänpainama Ranta-asutus Veneily Tulviin varautuminen Maatalouden vettymishaitta Vesivoiman tuotanto Tavoitteena: Vedenpinnan nousu Vedenpinnan lasku Vedenpinnan pysyminen tasaisena Tietty vedenpinnan taso

5 Rantavyöhyke Kevättulva vaikuttaa ylimmän rantavyöhykkeen kasvillisuuteen Ekologisesti tärkeä alue Tulvan ansiosta edellisvuotinen kuollut aines siirtyy vedestä maalle hajoamaan Ei jää rantaveteen maatumaan ja kuluttamaan happea Luontaisen vyöhykkeisyyden kannalta tärkeää, että vedenpinta laskisi kesän aikana Laskeva vedenpinta jakaa aallokon aiheuttamaa kulutusta laajemmalle vyöhykkeelle Ilmastonmuutoksen myötä kevättulvat aikaistuvat ja loivenevat Mittareina: Kevättulvan suuruus Vedenkorkeuden rytmi kesällä Saraikon laskennallinen laajuus 5

6 Siika ja muikku Talvinen vedenpinnan aleneminen heikentää syksyllä matalaan rantaveteen kutevan siian lisääntymistulosta Myös muikku syyskutuinen, mutta kutee syvemmälle kuin siika Tarkastelussa oletetaan, että järvillä lisääntymiskykyistä siikaa, mutta nykytiedon mukaan ainakin Näsijärvellä sitä ei esiinny tai esiintyy hyvin vähän Ilmastonmuutoksen myötä kevätvirtaamat pienentyvät Tarve kevätkuopan tekemiselle pienenee useina vuosina Tilanteen parantamiselle on edellytykset Mittarina: Talvialenema 6

7 Hauki Kevätkutuisen hauen poikastiheydet suurimpia rannoilla, joilla: useita erilaisia vesikasvillisuusvyöhykkeitä leveä sarakasvillisuusvyöhyke Tarjolla olevien poikasvyöhykkeiden määrään vaikuttavat: toukokuun vedenkorkeudet kesän vedenkorkeuden vaihtelu, jonka perusteella kasvillisuusvyöhykkeet muotoutuvat Hauki kutee usein rantamatalaan Vedenkorkeuden lasku kudun jälkeen voi tuhota mätiä Ilmastonmuutos muuttaa kevättulvan muotoa ja suuruutta ja mahdollisesti hauen kutuaikaa Niiden sijoittuminen toistensa suhteen ratkaisevaa Mittareina: Minimisyvyys saraikossa hauen kutuaikana Tulvan lasku hauen kutuaikana 7

8 Jäätymiselle herkät lajit Vedenpinnan talvialenema aiheuttaa rantavyöhykkeen pohjan jäätymisen Vaikuttaa kielteisesti rannan biologiseen tuotantoon Säännöstely voimistaa alenemaa Kasveista erityisesti tummalahnaruoho ei kestä jäätymistä juuri lainkaan. Myös suurikokoiset, kalojen ravintona tärkeät pohjaeläimet herkkiä pohjan jäätymiselle Haitallinen vaikutus mahdollisesti myös rapuun Ilmastonmuutoksen myötä kevätvirtaamien pienentyessä tarve kevätkuopan tekemiselle pienenee useina vuosina Talvien lämmetessä jääpeite ohenee Jäänpainama vähenee Mittareina: Talvialenema 8 Jäänpainamavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä

9 Linnut Monet vesilinnut ja kaikki lokkilinnut pesivät lähellä vesirajaa Vedenpinnan suuri nousu alkukesällä pesintäaikana voi tuhota matalimmalla sijaitsevia pesiä Aallokko voi aiheuttaa tuhoa Säännöstelystä eniten kärsiviä lajeja ovat kuikka, kalalokki, kalatiira, lapintiira, naurulokki, tukkasotka ja ruskosuohaukka Ilmastonmuutoksen myötä kevättulvanousun loiveneminen voi periaatteessa parantaa tilannetta Suuri merkitys on sillä miten tulvan nousu ajoittuu pesintäaikaan nähden Pesinnän ajoittumisesta ilmaston muuttuessa ei tietoa mutta tarkasteluissa sen on oletettu aikaistuvan ilmaston lämmetessä Mittarina: Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana 9

10 Virkistyskäyttö Liian alhaiset ja liian korkeat vedenkorkeudet haittaavat rantojen virkistyskäyttöä Kullekin järvelle määritetty virkistyskäytön kannalta optimaalinen vedenkorkeuden vaihteluvyöhyke kokemustiedon ja vesistön käyttäjäkyselyn perusteella Vyöhykkeet pääsääntöisesti hieman kapeampia ja alareunastaan korkeammalla kuin vuoden 2003 selvityksessä VIRKI-mallilla määritetyt tasot Oletuksena, että samat tasot ovat sopivimpia sekä rantojen käytölle että veneilylle. Ilmastonmuutoksen myötä kuivat kesät muuttuvat entistä kuivemmiksi Keväällä ja loppukesällä vedenkorkeuksia haasteellisempaa pitää riittävän korkealla Mittareina: Virkistyskäytölle hyvällä tasolla olevien päivien osuus jaksoilla ja

11 Tulvariski Talvitulviin voidaan varautua pitämällä vedenkorkeuksia talvella matalammalla Järvillä jää nousuvaraa suurten talvivirtaamien varalle Mahdollisuus vaikuttaa säännöstelyllä Kokemäenjoen tulvatilanteisiin esim. hyydetulvan estämiseksi paranee Ilmastonmuutoksen myötä talvivirtaamat kasvavat Hyyderiski Kokemäenjoella kasvaa Mittarina: Käytettävissä oleva järvien varastotilavuus marrasjoulukuussa Huom! Myös kevätkuopan tarkoitus on varautuminen tulviin, mutta keväällä Vaihtoehdoissa kevätkuopan loiventamisen ei ajatella suurentavan tulvariskiä, koska kevätkuoppa on tarkoitus tehdä eri vuosina joustavasti lumitilanne ja vesitilanneennuste huomioon ottaen 11

12 Vettyminen Korkea vedenkorkeus aiheuttaa peltojen vettymistä, joka haittaa kylvötöitä toukokuussa. Ilmastonmuutoksen myötä kevättulvat aikaistuvat Riski kylvöajan korkeisiin vedenkorkeuksiin voi kasvaa Mikäli kylvötyöt voitaisiin aikaisina keväinä tehdä aikaisemmin, ei haitta olisi niin suuri Mittarina: Peltopinta-ala, jolla on vettymisriski toukokuun mediaanivedenkorkeuden (lisättynä vettymiskorkeudella 0,8 m) perusteella 12

13 Vesivoiman tuotanto Säännöstelyvaihtoehdot vaikuttavan vesivoiman tuotantoon Tampereen, Melon, Kyröskosken, Siuron ja Kokemäenjoen vesivoimalaitoksilla Tuotannon arvo arvioitu käyttämällä jaksolla toteutuneita Nord Pool Spot -kuukausihintojen keskiarvoja, jotka ottavat huomioon sähkön hinnan vuosivaihtelun Voimalaitoksilla harjoitetaan lyhytaikaissäännöstelyä, joka on merkittävä tekijä tuotannon arvossa eikä sitä ole otettu arviossa huomioon. Ilmastonmuutoksen myötä virtaamien kasvaessa vesivoiman tuotanto kasvaa lähitulevaisuuden jaksolla hieman Ilmastonmuutoksen edetessä virtaamien kasvu hidastuu ja vesitilanteiden äärevöityminen haittaa niiden hyödynnettävyyttä Mittarina: Yhteenlaskettu laskennallinen vesivoiman tuotanto 13

14 Vertailutaulukko Vuosina ottaen huomioon ilmastonmuutos Nyky Sopeutuva Eko Virki Tavoite Mittari N V P K M R N V P K M R N V P K M R N V P K M R RANTAVYÖHYKE Tulvan puhdistusvaikutus Kevättulva Kasvillisuuden vyöhykkeisyys Vedenkork. lasku Saraikko KALAT Siian ja muikun kutu Talvialenema Hauen kutu Minimisyvyys Tulvan lasku LINNUT Pesintä JÄÄTYMISELLE HERKÄT KASVI- JA ELÄINLAJIT Jäätymisriski Talvialenema Jäänpainama Vyöhyke VIRKISTYSKÄYTTÖ Ranta-asutus Veneily TULVAT JA VETTYMINEN Talvitulvaan varautuminen Varastotilavuus Maatalouden vettymishaitta P-a, jolla vett.riski VOIMATALOUS Energiantuotanto GWh Merkkien selitykset: N=Näsijärvi P=Pyhäjärvi M=Mahnalanselkä V=Vanajavesi K=Kyrösjärvi R=Rautavesi 14

15 Lisämateriaalia: Mittaritaulukot 15

16 Rantavyöhyke Mittarit Kevättulvan suuruus (m) Vedenkorkeuden rytmi kesällä (m) Saraikon laskennallinen laajuus (m) Kuvaus - Kevättulva vaikuttaa ylimmän rantavyöhykkeen kasvillisuuteen, joka muodostaa ekologisesti tärkeän alueen rantavyöhykkeellä. - Kevättulvan ansiosta edellisvuotinen kuollut aines siirtyy vedestä maalle hajoamaan eikä jää rantaveteen maatumaan ja kuluttamaan happea - Luontaisen vyöhykkeisyyden kannalta tärkeää, että vedenpinta laskisi kesän aikana. - Kesän aikana laskeva vedenpinta jakaa aallokon aiheuttamaa kulutusta laajemmalle vyöhykkeelle, jolloin sen aiheuttama häiriö paikallisesti pienenee. Ilm.muut. vaikutus Kevättulvat aikaistuvat ja loivenevat NYKY Jos kevätkuoppa tehdään ilmaston muuttuessa syvänä, osalla järvistä lisääntyy sellaiset vuodet joina vedenkorkeus on vaikeampi saada keväällä nostettua. SOPEUTUVA Kevätkuopan loiventaminen voi helpottaa vedenkorkeuden nostamista keväällä useampana vuonna aikaisemmin ja korkeammalle. Koska rantavyöhykettä ei tässä vaihtoehdossa oteta huomioon kesän vedenkorkeuksissa, vaihtoehto ei kuitenkaan paranna kokonaistilannetta kaikilla järvillä. EKO Vedenkorkeuden laskeva rytmi kesällä kevätkuopan loiventamisen lisäksi parantaa rantavyöhykkeen tilaa. VIRKI Kts. SOPEUTUVA Huomioitavaa Rantavyöhykkeen tilaan ja kasvillisuuteen vaikuttaa vedenkorkeusvaihtelun lisäksi monet muutkin tekijät kuten ravinnetilanne. Saraikon laskennallinen laajuus kuvaa vain vedenkorkeuksien kannalta saraikolle optimaalisen vyöhykkeen laajuutta joka ei välttämättä vastaa mitattua. Esimerkiksi Mahnalanselällä linjamittauksilla määritetyt saraikkovyöhykkeet olivat selvästi laajempia kuin laskennallinen. 16

17 Siika ja muikku Mittarit Kuvaus Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Talvialenema (m) - Talvinen vedenpinnan aleneminen heikentää syksyllä matalaan rantaveteen kutevan siian lisääntymistulosta. - Myös muikku on syyskutuinen, mutta se kutee syvemmälle kuin siika. - Tarkastelussa oletetaan, että järvillä esiintyisi lisääntymiskykyistä siikaa, mutta nykytiedon mukaan ainakin Näsijärvellä sitä ei esiinny tai esiintyy hyvin vähän. Kevätvirtaamien pienentyessä tarve kevätkuopan tekemiselle pienenee useina vuosina joten tilanteen parantamiselle on edellytykset. Säännöstelytavassa tehdään kevätkuoppa joka voisi altistaa mädin jäätymiselle. Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. Jos järven säännöstelystä riippumattomat olosuhteet eivät mahdollista siian luontaista lisääntymistä ja muikku kutee syvemmälle kuin kevätkuoppa vaikuttaa, ei mittarilla ole kalastoon vaikutusta. 17

18 Hauki Mittarit Kuvaus Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Minimisyvyys saraikossa hauen kutuaikana (m) Tulvan lasku hauen kutuaikana (m) - Kevätkutuisen hauen poikastiheydet ovat suurimpia sellaisilla rannoilla, joilla esiintyy useita erilaisia vesikasvillisuusvyöhykkeitä ja joissa on leveä sarakasvillisuusvyöhyke. - Hauelle tarjolla olevien poikasvyöhykkeiden määrään vaikuttaa toukokuun vedenkorkeudet ja toisaalta taas kesän vedenkorkeuden vaihtelu, jonka perusteella kasvillisuusvyöhykkeet muotoutuvat. - Koska hauki kutee usein rantamatalaan, voi vedenkorkeuden lasku välittömästi kudun jälkeen tuhota mätiä. Ilmastonmuutos muuttaa kevättulvan muotoa ja suuruutta ja mahdollisesti hauen kutuaikaa. Niiden sijoittuminen toistensa suhteen on ratkaisevaa vaikutuksen kannalta. Mikäli hauen kutu aikaistuu ilmastonmuutoksen myötä mutta vedenkorkeuden nousu ei, vesi on kutuaikana saraikossa matalammalla. Loivempi kevätkuoppa ja aikaisempi vedenkorkeuden nousu lisäävät vesisyvyyttä saraikossa. Sen lisäksi että loivempi kevätkuoppa ja aikaisempi vedenkorkeuden nousu parantavat vesisyvyyttä, myös saraikon laajuus on suurempi mikä parantaa tilannetta edelleen. Loivempi kevätkuoppa ja aikaisempi vedenkorkeuden nousu lisäävät vesisyvyyttä saraikossa. Tässä tarkastelussa vaihtoehtojen erot perustuvat lähinnä minimisyvyyteen saraikossa, mutta merkittävää vaikutusta tulvan laskuun hauen kutuaikana ei ollut. Hauen kutuajan muuttuminen ilmaston muuttuessa on hyvin epävarmaa. Tarkastelussa on oletettu kutuajan aikaistuvan ilmaston lämmetessä. 18

19 Jäätymiselle herkät lajit Mittarit Talvialenema (m) Jäänpainaman vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Kuvaus - Vedenpinta alenee talvella myös luonnontilaisissa järvissä, mutta useimmiten säännöstely voimistaa alenemaa. Vedenpinnan talvialenema aiheuttaa rantavyöhykkeen pohjan jäätymisen, mikä vaikuttaa kielteisesti rannan biologiseen tuotantoon. - Kasveista erityisesti tummalahnaruoho ei kestä jäätymistä juuri lainkaan. - Myös suurikokoiset, kalojen ravintona tärkeät pohjaeläimet ovat herkkiä pohjan jäätymiselle. Pohjaeläimistön tilan suhde säännöstelyn voimakkuuteen on todettu olevan selkeä. - Talvialenema ja jäänpainama vaikuttaa haitallisesti myös rapuun, mutta hyvissä olosuhteissa rapu kykenee myös väistämään vedenpinnan laskua ja painuvaa jäätä siirtymällä syvemmälle. Ilm.muut. vaikutus Kevätvirtaamien pienentyessä tarve kevätkuopan tekemiselle pienenee useina vuosina. Talvien lämmetessä jääpeite ohenee ja siten jäänpainama vähenee. NYKY Nykyisen kaltainen kevätkuoppa voi altistaa litoraalialueen pohjalajeja jäätymiselle ja jäänpainamalle. SOPEUTUVA Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. EKO Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. VIRKI Loivempi kevätkuoppa parantaa tilannetta. Huomioitavaa Pirkanmaan järvillä talvialenema on nykytilanteessa alle metrin suuruusluokkaa. Suurin alenema on Näsijärvellä. PIRSKE-hankkeessa Pyhäjärvellä tehty litoraalipohjaeläinselvitys ei osoittanut lajiston perusteella säännöstelyn vaikutusta pohjaeläimiin. Muualla Suomessa tehtyjen tutkimusten perusteella säännösteltyjen järvien pohjaeläinlajikoostumus on eronnut lievästi luonnontilaisista vertailujärvistä kevätkuopan ollessa 1-2 m ja selvemmin yli 2 metrin kevätkuopilla. Mahnalanselällä on nykytilanteessa muita tarkasteltuja järviä selvästi pienempi talvialenema. 19

20 Linnut Mittarit Kuvaus Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana (m) - Monet vesilinnut ja kaikki lokkilinnut pesivät lähellä vesirajaa. - Vedenpinnan suuri nousu alkukesällä pesintäaikana voi tuhota matalimmalla sijaitsevia pesiä.. - Lisäksi aallokko voi aiheuttaa tuhoa. - Säännöstelystä eniten kärsiviä lajeja ovat kuikka, kalalokki, kalatiira, lapintiira, naurulokki, tukkasotka ja ruskosuohaukka. Kevättulvanousun loiveneminen voi periaatteessa parantaa tilannetta, mutta suuri merkitys on sillä miten tulvan nousu ajoittuu pesintäaikaan nähden. Pesinnän ajoittumisesta ilmaston muuttuessa ei ole tietoa, mutta tarkasteluissa sen on oletettu aikaistuvan ilmaston lämmetessä. Mikäli lintujen pesintä aikaistuu ja kevätkuoppa tehdään kuten nykyään, voi vedenkorkeuden nousu ajoittua hieman voimakkaammin pesintäkaudelle Pesinnän aikainen vedenkorkeuden nousu vähenee sellaisina vuosina joina kevätkuoppaa loivennetaan. Kevätkuopan loiventaminen ja vedenkorkeuden aikaisempi nousu vaikutta myönteisesti siten että useina vuosina vedenkorkeus ei nouse niin paljon pesintäkaudella. Kts. EKO Mittari on herkkä pesinnän ajankohdalle. Oletuksena tarkastelussa on, että lämpimämpinä keväinä pesintä aikaistuu. Vertailun vuoksi tarkastelu tehtiin myös oletuksella, että pesintäaika pysyy samana.. 20

21 Virkistyskäyttö Mittarit Päivien osuus jaksolla (tai jaksolla ), jolloin vedenkorkeus virkistyskäytölle hyvällä tasolla (%) Kuvaus - Liian alhaiset ja liian korkeat vedenkorkeudet haittaavat rantojen virkistyskäyttöä. - Kullekin järvelle on määritetty virkistyskäytön kannalta optimaalinen vedenkorkeuden vaihteluvyöhyke kokemustiedon sekä vesistön käyttäjille tehdyn kyselyn perusteella. - Vyöhykkeet ovat pääsääntöisesti hieman kapeampia ja alareunastaan korkeammalla kuin vuoden 2003 selvityksessä VIRKI-mallilla määritetyt tasot. - Oletuksena on, että samat tasot ovat sopivimpia sekä rantojen käytölle että veneilylle. Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Kuivat kesät muuttuvat entistä kuivemmiksi lähitulevaisuudenkin jaksolla, mutta myöhemmällä ilmastonmuutosjaksolla vielä enemmän. Keväällä ja loppukesällä vedenkorkeuksia on haasteellisempaa pitää riittävän korkealla. Erityisesti toukokuun ja loppukesän /syksyn alimmat vedenkorkeudet laskevat ilmaston muuttuessa. Kevätkuopan loiventaminen auttaa nostamaan vedenkorkeuksia aikaisemmin keväällä hyvälle tasolle. Vaikka keväällä ja alkukesällä vedenkorkeudet ovat varsin hyvällä tasolla, vedenkorkeus laskee kesän aikana selvästi hyvän tason alapuolelle. Vaihtoehto pyrkii saavuttamaan virkistyskäytön tavoitteet joten vedenkorkeus on vesistön yläosan järvillä varsin usein optimitasolla. Koska mallissa huomioidaan ensisijaisesti ylimmän järven tavoitteet ja vasta sen jälkeen alapuoliset, ei kuivimpina kesinä vettä riitä virkistyskäyttötavoitteen saavuttamiseen Rautavedellä. Vaihtoehto ei siksi ole tasapuolinen. Erityisesti kuivina kesinä virkistyskäytön tavoitteita olisi syytä tarkastella laajemmin 21 kuin yksi järvi kerrallaan.

22 Tulvariski Mittarit Käytettävissä oleva järvien varastotilavuus marras-joulukuussa (milj. m 3 ) Kuvaus - Talvitulviin voidaan varautua pitämällä vedenkorkeuksia talvella matalammalla. - Silloin järvillä jää nousuvaraa suurten talvivirtaamien varalle. - Mahdollisuus vaikuttaa säännöstelyllä Kokemäenjoen tulvatilanteisiin esim. hyydetulvan estämiseksi paranee. Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Talvivirtaamat kasvavat, hyyderiski Kokemäenjoella kasvaa Loppuvuoden vedenkorkeus ei jätä pelivaraa suuremman talvitulvan varalle. Vaihtoehto ei erityisesti ota huomioon tulviin varautumista. Varautuminen on vaihtelevaa eri järvillä. Loppuvuoden matalammat vedenkorkeudet mahdollistavat paremmin talvitulvan hallinnan. Kts. SOPEUTUVA Myös kevätkuopan tarkoitus on varautuminen kevättulviin. Vaihtoehdoissa kevätkuopan loiventamisen ei ajatella suurentavan tulvariskiä, koska kevätkuoppa on tarkoitus tehdä eri vuosina joustavasti lumitilanne ja vesitilanne-ennuste huomioon ottaen. 22

23 Vettyminen Mittarit Peltopinta-ala (ha), jolla on vettymisriski toukokuun mediaanivedenkorkeuden (lisättynä vettymiskorkeudella 0,8 m) perusteella. Kuvaus - Korkea vedenkorkeus aiheuttaa peltojen vettymistä, joka haittaa kylvötöitä toukokuussa. Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Kevättulvat aikaistuvat, jolloin riski kylvöajan korkeisiin vedenkorkeuksiin voi kasvaa. Mikäli kylvötyöt voitaisiin aikaisina keväinä tehdä aikaisemmin, ei haitta olisi niin suuri. Jos kevätkuoppa tehdään nykyisen kaltaisena, vedenkorkeudet ovat vielä toukokuussa matalalla ja vettymisriski on pieni. Kevätkuopan loiventaminen nostaa toukokuun vedenkorkeuksia. Kevätkuopan loiventaminen ja vedenkorkeuden nousun aikaistaminen nostaa toukokuun vedenkorkeuksia vielä sopeutuvaa vaihtoehtoa enemmän. Pyhäjärvellä ja etenkin Näsijärvellä toukokuun säännöstelyraja (ns. toukotyömutka) rikkoontuu osana vuosista. Kuten EKO, mutta ei kaikilla järvillä yhtä voimakkaasti Tarkastelussa on oletettu, että kylvötöiden ajankohta ei aikaistu vaikka keväät aikaistuisivat. Iso-Kulovedellä (Rautavesi) ja Kyrösjärvellä arviota ei ole tehty peltojen korkeustietojen puutteen vuoksi. 23

24 Vesivoiman tuotanto Mittarit Laskennallinen vesivoiman tuotanto (GWh/vuosi) yhteensä Laskennallinen vesivoiman tuotannon arvo (milj. /vuosi) yhteensä Kuvaus - Säännöstelyvaihtoehdot vaikuttavan vesivoiman tuotantoon Tampereen, Melon, Kyröskosken, Siuron ja Kokemäenjoen vesivoimalaitoksilla - Tarkastellaan yhteenlaskettua laskennallista tuotantoa - Tuotannon euromääräinen arvo arvioitu käyttämällä toteutuneita Nord Pool Spot kuukausihintojen keskiarvoja jaksolla joka ottaa huomioon sähkön hinnan vuosivaihtelun. - Voimalaitoksilla harjoitetaan lyhytaikaissäännöstelyä, joka on merkittävä tekijä tuotannon arvossa eikä sitä ole otettu arviossa huomioon. Ilm.muut. vaikutus Virtaamien kasvaessa vesivoiman tuotanto kasvaa lähitulevaisuuden jaksolla hieman. Ilmastonmuutoksen edetessä pidemmälle kuitenkin virtaamien kasvu hidastuu ja vesitilanteiden äärevöityminen haittaa niiden hyödynnettävyyttä. NYKY Vesivoiman tuotanto ajoittuu enemmän talvikuukausille millä on myönteinen vaikutus mikäli sähkön hinta on talvella korkeampi. Runsasvetisempinä talvina joita esiintyy enemmän myöhemmällä tulevaisuusjaksolla, ohijuoksutukset kuitenkin kasvavat niin että tuotanto pienenee. SOPEUTUVA Mallinnetussa tilanteessa lähitulevaisuudessa kevätkuopan loiventaminen ei vielä merkittävästi lisää keskimääräistä tuotantoa. Yksittäisinä vuosina tilanne voi kuitenkin olla erilainen. Jos sähkön hinta on korkeampi talvella, vaihtoehto voi hieman pienentää euromääräistä arvoa. Myöhemmällä tulevaisuusjaksolla vaihtoehdolla on kuitenkin kokonaisuudessaan myönteinen vaikutus. EKO Talvitulviin varautuminen ja kevätkuopan loiventaminen pienentävät ohijuoksutusten riskiä mikä parantaa tuotantoa tulevaisuuden jaksoilla. VIRKI Kts. SOPEUTUVA Huomioitavaa - Menneellä jaksolla NYKY-säännöstelyvaihtoehto on vesivoiman tuotannolle myönteisin koska tuotanto ajoittuu kalliimpaan talviaikaan. - Sähkön hinnan vaihtelu voi olla tulevaisuudessa erilaista, mikä tuo epävarmuutta arvioon. - Voimalaitosten välillä tuloksissa on merkittävästikin vaihtelua, mutta tässä on tarkasteltu vain yhteenlaskettua tuottoa. 24