Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta"

Tiina Salonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari Juha Riihimäki Suomen ympäristökeskus

2 Seurannan lähtökohdat Seurataan kasvilajien yleisyyttä ja runsautta samoilta havaintopaikoilta viiden vuoden välein. Havainnot vuosilta 1998, 2003 ja 2008 Viisi seuranta-aluetta, joilla yhteensä 17 havaintopaikkaa

4 Seurannan menetelmät Kestoruudut vuosina 1998 ja 2003 Kasvilinja 1998, vyöhykelinja 2003, päävyöhykelinja 2008 Saravyöhykkeen leveys ja ulkorajan syvyys 1998 ja 2008 Vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämää vesikasvillisuuden seurantaa varten perustettiin kahdeksan uutta linjaa vuonna 2008.

5 Seurannan mittarit Lajimäärä Similariteetti-indeksi (samankaltaisuus) Kuvaa kasviyhteisöjen samankaltaisuutta Strategiaindeksi Kuvaa kasviyhteisön sopeutumista ympäristön paineisiin (kilpailuun, stressiin ja häiriöön) Kasvillisuusvyöhykkeiden sijoittuminen

6 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taso (N hanke ) Vedenkorkeus tutkimusvuosina sekä tutkimusvuosia edeltävien viisivuotisjaksojen keskimääräinen vedenkorkeus ka ka Kuukausi

7 Havaintopaikkojen ympäristömuuttujat ja lajimäärät eri tutkimusvuosina Havaintopaikka Avoimuus m Kaltevuus % Pohjan laatu Lajeja yht Lajeja yht Lajeja yht AKKU A ,6 turve AKKU A ,6 turve AKKU A turve, kivi AKKU A ,5 turve LUSMANUORA L turve LUSMANUORA L ,6 hiekka PALKISSAARI P ,3 turve, kivi PALKISSAARI P turve PALKISSAARI P turve PALKISSAARI P ,1 kivi, turve PARTAKKO K , PARTAKKO K kivi PARTAKKO K hiekka PARTAKKO K ,6 hiekka, turve RIURUVUONO R ,6 turve RIURUVUONO R turve RIURUVUONO R ,5 turve

8 Muutos lajimäärissä vähäinen välisenä aikana Suuri muutos havaintopaikkojen lajimäärissä vuonna 2008 johtuu suurimmaksi osaksi muuttuneesta seurantamenetelmästä

9 Havaintopaikkojen vuosien välinen similariteetti Havaintopaikka similariteetti A1 0,42 A2 0,41 A3 0,35 A4 0,43 L1 0,47 L4 0,42 P1 0,38 P2 0,34 P3 0,45 P4 0,50 K1 0,27 K2 0 K3 0,44 K4 0,30 R1 0,58 R3 0,37 R4 0,30 Laskettu kaikkien vuosiparien ( , ja ) välisten similariteettien keskiarvo Similariteetti-indeksin arvo vaihtelee välillä = ei yhtään yhteistä lajia 1 = täysin samat lajit ja lajien runsaudet

10 Similariteettien suhteellisen alhaiset arvot johtuvat myös muuttuneesta seurantamenetelmästä. Havaintopaikkojen välinen vertailu on kuitenkin mahdollista.

11 Strategiaindeksit havaintopaikoilla vuosina 1998, 2003 ja C S R lajimäärä C S R lajimäärä C S R lajimäärä A1 0,64 0,18 0, ,61 0,23 0,15 9 0,42 0,34 0,23 26 A2 0,57 0,24 0,19 6 0,52 0,28 0, ,46 0,35 0,18 22 A3 0,46 0,29 0,25 7 0,53 0,22 0,25 8 0,35 0,39 0,26 21 A4 0,60 0,22 0, ,57 0,24 0, ,50 0,36 0,14 17 L1 0,60 0,18 0,23 6 0,63 0,19 0,19 5 0,31 0,35 0,34 16 L4 0,65 0,15 0,21 3 0,65 0,14 0,21 2 0,56 0,17 0,26 17 P1 0,32 0,31 0,36 6 0,45 0,25 0,30 8 0,32 0,41 0,28 17 P2 0,66 0,17 0,18 5 0,63 0,21 0,16 5 0,38 0,36 0,26 11 P3 0,65 0,27 0,09 7 0,64 0,18 0,18 8 0,31 0,30 0,39 12 P4 0,65 0,22 0,13 5 0,66 0,18 0,16 5 0,65 0,12 0,24 10 K1 0,56 0,33 0,10 10 K2 0,55 0,36 0,09 5 0,86 0,00 0,14 1 0,10 0,49 0,40 17 K3 0,63 0,25 0,13 1 0,62 0,25 0,13 2 0,15 0,49 0,36 19 K4 0,52 0,23 0,25 5 0,48 0,22 0,29 6 0,31 0,36 0,33 13 R1 0,63 0,18 0,19 3 0,63 0,20 0,18 3 0,16 0,46 0,37 13 R3 0,64 0,14 0,21 4 0,63 0,18 0,19 6 0,46 0,24 0,30 17 R4 0,65 0,17 0,17 5 0,61 0,17 0,22 6 0,30 0,28 0,43 12 C = kilpailutekijä S = stressitekijä R = häiriötekijä

12 Strategiaindeksi Strategiaindeksit havaintopaikoilla ,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 A1 A2 A3 A4 L1 L4 P1 P2 P3 P4 K1 K2 K3 K4 R1 R3 R4 R 0,23 0,18 0,26 0,14 0,34 0,26 0,28 0,26 0,39 0,24 0,10 0,40 0,36 0,33 0,37 0,30 0,43 S 0,34 0,35 0,39 0,36 0,35 0,17 0,41 0,36 0,30 0,12 0,33 0,49 0,49 0,36 0,46 0,24 0,28 C 0,42 0,46 0,35 0,50 0,31 0,56 0,32 0,38 0,31 0,65 0,56 0,10 0,15 0,31 0,16 0,46 0,30

13 Strategiaindeksit seuranta-alueilla vuosina 1998, 2003 ja C S R lajimäärä C S R lajimäärä C S R lajimäärä Akku 0,53 0,27 0, ,54 0,23 0, ,36 0,36 0,29 33 Lusmanuora 0,62 0,18 0,20 5 0,63 0,17 0,20 5 0,35 0,32 0,32 23 Palkissaari 0,45 0,29 0, ,51 0,24 0, ,32 0,33 0,36 23 Partakko 0,53 0,27 0,20 9 0,52 0,21 0,27 8 0,37 0,39 0,24 36 Riuruvuono 0,64 0,19 0,16 6 0,58 0,21 0,21 9 0,28 0,41 0,31 20

14 Strategiaindeksi Strategiaindeksit seuranta-alueilla ,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Akku Lusmanuora Palkissaari Partakko Riuruvuono R 0,29 0,32 0,36 0,24 0,31 S 0,36 0,32 0,33 0,39 0,41 C 0,36 0,35 0,32 0,37 0,28

15 Strategiaindeksit Strategiaindeksin arvot vaihtelevat melko vähän vuosien 1998 ja 2003 välillä painottuen C strategiaelementin suuntaan. Menetelmän muutos aiheuttaa taas selkeän eron vuoden 2008 strategiaindeksiin verrattaessa. Aiemmin lajisto ollut rannan yläosaan ja keskivaiheille painottuva, vuonna 2008 havainnointia jatkettiin syvemmälle ja stressitolerantit syvemmän veden lajit lisääntyivät aineistossa.

16 N... Saravyöhykkeiden alarajat vuosina 1998 ja ,10 119, ,90 118,80 118,70 118,60 118,50 118,40 118,30 A1 A2 A3 A4 L1 L4 P1 P2 P3 P4 K3 K4 R1 R3 R4 Havaintopaikka

17 Kasvusto Kasvillisuusvyöhykkeiden keskimääräiset esiintymisrajat Sara 1998 Sara 2003 Sara 2008 Korte 1998 Korte 2003 Korte 2008 Vaalealahnaruoho 1998 Vaalealahnaruoho 2003 Tummalahnaruoho 1998 Tummalahnaruoho 2003 Pohjalehtiset , , , ,5 N hanke (m)

18 Vyöhykkeiden sijoittuminen Suhteellisen vakaata, kuitenkin pientä siirtymistä alaspäin havaittavissa.

19 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia Vaikutuksia kasvillisuuteen on vaikea havaita ja ne peittyvät helposti luonnollisen kasviyhteisöissä tapahtuvan sukkession alle. Positiivinen vaikutus, kasvillisuusvyöhykkeiden alarajan siirtyminen syvemmälle.