Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia

Transkriptio

1 Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen

2 Lähtökohtia mittarityölle Säännöstelyn seurannassa käytetyt vedenkorkeusmittarit eivät antaneet riittävää kokonaiskuvaa Inarijärven tilasta Järven tilaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin säännöstely Tutkimus- ja seurantatietoa on runsaasti, mutta se on osin hajallaan ja sen jalostus- ja hyödyntämisastetta voidaan parantaa Pyrkimyksenä lisätä tiedon hyödyntämistä suunnittelussa ja päätöksenteossa Inarijärven tila ja sen kehittyminen kiinnostaa laajalti Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä ja arvaamattomia vaikutuksia Inarijärveen Inarijärveen kohdistuu huomattava ihmistoiminnan vaikutus Säännöstely ja kalaistutukset -> kehittäminen

3 Mittareiden kehitystyö Inarijärven seurantaryhmässä päätettiin vuonna 2008 käynnistää työ, joka tähtää Inarijärven tilan ja käytön kokonaisvaltaiseen kuvaamiseen. Mittareiden on oltava eri aihepiirit kattavia kansalaisten ymmärrettävissä olevia yleistä mielenkiintoa herättäviä tai käyttöä, hoitoa tai viestintää palvelevia Tiedon tulee olla sellaista, että se saadaan helposti tai sitä on jo kerätty jotakin muuta tarkoitusta varten. Ehdotus mittareista valmistui keväällä 2009, mittareita ja mahdollisten muutosten laskutapaa on kehitetty edelleen ja eri mittareiden välisiä vuorovaikutuksia tarkasteltu vuoden 2010 aikana

4 Tarkasteluun sisällytetyt tekijät HYDROLOGIA: SADANTA, LÄMPÖTILA, VIRTAAMA SÄÄNNÖSTELY KUNNOSTUS- TOIMENPITEET KALASTUS ISTUTUKSET KUORMITUS VEDENKORKEUS POHJAELÄIMISTÖ VEDEN LAATU KALASTO KASVILLISUUS KALANSAALIS

5 Kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia Minkälaisia muutoksia säännöstelykäytännössä, kalaistutuksissa, kalastuksessa ja sääolosuhteissa on tapahtunut? Kuinka hyvin säännöstelykäytännön suositukset ovat toteutuneet? Mikä on veden laadun, rantavyöhykkeen eliöstön ja kalakantojen tila ja miten se on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana? Onko rantavyöhyke mukautumassa nykysäännöstelyn vedenkorkeuksiin? Onko ilmastonmuutoksen vaikutuksia havaittavissa?

6 Tarkastelun eteneminen Kehitetty yhteensä yli 60 mittaria Koottu aineisto ja laskettu mittariarvot Arvioitu mittarin arvojen muutosta 10 vuoden jaksoissa sekä viimeisen 10 vuoden aikana vertailujaksoon verrattuna Muutos parempaan, huonompaan, ei muutosta Todettu muutos, ei todettu muutosta Yhteenvetotaulukot aihepiireittäin Yhteenvetoraportti Inarijärven tilan kehittymisestä seurantojen ja mittaritarkastelujen valossa Käsikirjoitus valmiina vuoden 2010 loppuun mennessä, julkaistaan vuoden 2011 alkupuolella

7 Muutoksen suuruuden ja suunnan arviointi

8 ANALYSOIDUT MITTARIT 1 HYDROLOGIA 14 KPL KUORMITUS JA VEDEN LAATU 10 KPL Lumen maksimivesiarvo (mm) Heinä-lokakuun sadanta (mm) Vesipatsaan keskilämpötila kesä-syyskuussa ( C) Avovesikauden lämpösumma ( C) Yli 18 C päivien määrä Jäätyminen/jäänlähtö Jään paksuus ja Avovesikauden pituus (vrk) Inarijärven tulovirtaamat toukolokakuu/marras-huhtikuu(milj. m 3 ) Fosforin ja typen pistekuormitus Näkösyvyys (m) ja veden väri (mg Pt/l) Kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuus (µg/l) Klorofylli-a:n pitoisuus(µg/l) Alkaliniteetti (mmol/l) Alusveden lämpötila ( C) ja hapen kyllästysaste (%)

9 Lämpösumma 2500 Pintaveden lämpösumma ( C)

10 Selkävesien jäätyminen 400 Jäätymispäivä (järjestysnumero)

11 Yhteenveto hydrologisista mittareista Nro Mittari Muutos vertailujaksoon nähden Vaikutus vesistön tilaan ja käyttöön 1 Lumen maksimivesiarvo (mm) Ei muutosta Ei vaikutusta 2 Lumen vesiarvo huhti-kesäkuun Ei muutosta Ei vaikutusta sadesumma (mm) 3 Heinä-lokakuun sadanta (mm) Ei muutosta Ei vaikutusta 4 Vesipatsaan keskilämpötila kesä-syyskuussa Kasvanut kohtalaisesti Tuotannon kasvu (?)(Ei näy Nellimin Paksuvuonossa ( C) klorofyllissä) 5 Avovesikauden lämpösumma ( C) Kasvanut kohtalaisesti Tuotannon kasvu (?) 6 Nellimin pintaveden vähintään 18 C päivien Kasvanut suuresti Virkistyskäyttömahdollisuuksi määrä (vrk) en (uinti) paraneminen 7 Jäätymispäivä selkävesillä (päivän järjestysnumero 1-365) 8 Jäänlähtöpäivä selkävesillä (päivän järjestysnumero 1-365) Myöhentynyt erittäin suuresti Aikaistunut kohtalaisesti Talvikalastuksen aloituksen myöhentyminen Rantavyöhykkeen tuotannon aikaistuminen -> kalanpoikasten ravintovarat 9 Avovesikauden pituus (vrk) Kasvanut kohtalaisesti? 10 Jään paksuus Nellimissä (cm) Ei muutosta Ei vaikutusta 11 Jään paksuus Nellimissä (cm) Pienentynyt kohtalaisesti Talvikalastuksen aloituksen myöhentyminen 12 Inarijärven tulovirtaama sulamisen alusta 70 d eteenpäin (10 6 m 3 ) Ei muutosta Ei vaikutusta 13 Inarijärven tulovirtaama touko-lokakuu (10 6 m 3 ) Ei muutosta Ei vaikutusta 14 Inarijärven tulovirtaama marras-huhtikuu (10 6 Kasvanut kohtalaisesti? m 3 )

12 Pintaveden klorofylli-a pitoisuus 4,5 Klorofylli-a (µg/l) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Juutuanvuono Nuoraselkä Vasikkaselkä

13 Klorofylli-a pitoisuus, 10 v. jaksot 4,50 Klorofylli-a (µg/l) 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0, Juutuanvuono Nuoraselkä Vasikkaselkä

14 Syvänteen happitilanne Vasikkaselkä syvänne 120 Hapen kyllästysaste % Maalis-huhtikuu Elokuu

15 Nro Muuttuja Havaintopaikka Koko tarkastelujaksolla havaittu kehityssuunta Muutos 2000-luvulla Juutuanvuono Ei muutosta Pienentynyt vähän 3 Näkösyvyys (m) Nuoraselkä Ei muutosta Ei muutosta Vasikkaselkä Ei muutosta Kasvanut vähän Juutuanvuono Ei muutosta Ei muutosta 4 Väriluku (Pt mg/l) Nuoraselkä Ei muutosta Kasvanut kohtalaisesti Vasikkaselkä Ei muutosta Ei muutosta 5 Juutuanvuono Ei muutosta Kasvanut vähän Kokonaisfosfori Nuoraselkä Ei muutosta Kasvanut vähän (µg/l) Vasikkaselkä Laskeva kehityssuunta Pienentynyt kohtalaisesti 6 Juutuanvuono Ei muutosta Ei muutosta Kokonaistyppi Nuoraselkä Ei muutosta Kasvanut vähän (µg/l) Vasikkaselkä Laskeva kehityssuunta Pienentynyt suuresti Juutuanvuono Ei muutosta Ei muutosta 7 Klorofylli-a (µg/l) Nuoraselkä Ei muutosta Pienentynyt kohtalaisesti Vasikkaselkä Laskeva kehityssuunta Pienentynyt vähän 8 Juutuanvuono Kasvava kehityssuunta Kasvanut kohtalaisesti Alkaliniteetti Nuoraselkä Kasvava kehityssuunta Kasvanut kohtalaisesti (mmol/l) Vasikkaselkä Kasvava kehityssuunta Kasvanut erittäin suuresti 9 Vasikkaselkä Hapen maalis-huhtikuu Laskeva kehityssuunta Pienentynyt erittäin suuresti kyllästysaste (%) elokuu Ei muutosta Pienentynyt vähän 10 Lämpötila ( C) Vasikkaselkä maalis-huhtikuu Kasvava kehityssuunta Kasvanut kohtalaisesti elokuu Ei muutosta Ei muutosta

16 Säännöstelyä koskevat suositukset Pyritään välttämään veden nousua tason N hanke + 119,35 m yläpuolelle Pyritään välttämään liian matalia, tason N hanke + 118,90 alapuolisia vedenkorkeuksia kesällä Pyritään kesän tulvahuipun jälkeen aleneviin vedenkorkeuksiin

17 SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNTÖÄ KUVAAVAT MITTARIT 1 Yleismittarit 2 kpl Talvialeneman suuruus (m) Ajankohdan ylin vedenkorkeus (m) ja ajankohdan alin vedenkorkeus (m) Vesiluonto 5 kpl Jäänpainaman rantavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Jäätyvän vyöhykkeen alaraja (m) Häiriövyöhykkeen (Wmax-Wmin) osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) W 10 pysyvyys kasvukaudella W 75 pysyvyys kasvukaudella

18 SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNTÖÄ KUVAAVAT MITTARIT 2 Eroosio 1 kpl Päivien määrä vuoden aikana, jolloin vedenkorkeus on yli 119,35 Virkistyskäyttö 2 kpl Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on hyvällä tasolla (119,00-119,30 m) jaksolla (%) Päivien määrä, jolloin vedenkorkeus on alle 118,90 jaksolla

19 Jäänpainaman vyöhykkeen osuus

20 Vuosien ja päivien määrä, jolloin vedenkorkeus on yli 119,35 m

21 Virkistyskäyttö

22 Yhteenveto säännöstelymittareista Muuttuja Nro Mittarin nimi Muutos vertailujaksoon nähden Vaikutus vesistön tilaan ja käyttöön Yleismittarit 1 Talvialeneman suuruus (ajanjakso JP JLP) (m) Ei muutosta Ei vaikutusta 2 Ajankohdan ylin vedenkorkeus (m) ja Ajankohdan alin vedenkorkeus (m) Ei muutosta Ei vaikutusta Vesiluonto 3 Jäänpainaman rantavyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus 4 Jäätyvän vyöhykkeen alaraja (m) Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus 5 Häiriövyöhykkeen (Wmax-Wmin) osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus 6 W10 pysyvyys kasvukaudella Ei muutosta Ei vaikutusta 7 W75 pysyvyys kasvukaudella Ei muutosta Ei vaikutusta Eroosio 8 Päivien määrä (lkm) vuoden aikana, jolloin vedenkorkeus on yli 119,35 m Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus Virkistyskäyttö 9 Päivien osuus, jolloin vedenkorkeus on hyvällä tasolla (119,00 119,30 m) jaksolla (%) Kasvanut vähän Positiivinen vaikutus 10 Päivien määrä (lkm), jolloin vedenkorkeus on alle 118,90 m jaksolla Pienentynyt vähän Positiivinen vaikutus

23 Kalakannat ja kalastus Muuttuja Mittari Aikasarjan pituus Kalansaalis Kokonaiskalansaalis (kg) Punalihaisten petokalojen saalis (kg) Kalastajamäärä Ammattikalastajien lukumäärä Kotitarvekalastajien lukumäärä Virkistyskalastajien (ulkopaikkak.) lukumäärä Kalaistutukset Siikaistutukset (1-kes., kpl) Taimenstutukset (2-4 v., kpl) Nieriäistutukset (2-3 v., kpl) Nieriäistutukset (1 v., kpl) Yksikkösaalis Siian verkkoyksikkösaalis (g / verkkovrk) Taimenen verkkoyksikkösaalis (g / verkkovrk) Nieriän verkkoyksikkösaalis (g / verkkovrk) Muikun verkkoyksikkösaalis (g / verkkovrk) Saaliskalojen keskipaino Siian keskipaino (isorysänäytteet, g) Taimenen keskipaino (kaikki näytteet, g) Nieriän keskipaino (kaikki näytteet, g)

24 Petokalojen saalis Punalihaisten petokalojen saalis kg

25 Siian verkkoyksikkösaalis 400 Siian verkkoyksikkösaalis (g/vrk)

26 Taimenen keskipaino Taimenen keskipaino (g)

27 Siian keskipaino 300 Siian keskipaino (g): isorysänäytteet

28 Yhteenveto kalamittareista Nro Muuttuja Mittari Muutos vertailujaksoon nähden 1 Kalansaalis Kokonaiskalansaalis (kg) Ei muutosta 2 Punalihaisten petokalojen saalis (kg) Kasvanut erittäin suuresti 3 Kalastajamäärä Ammattikalastajien lukumäärä (hlö) Vähentynyt erittäin suuresti 4 Kotitarvekalastajien lukumäärä (rk) Kasvanut vähän 5 Virkistyskalastajien lukumäärä (hlö) Vähentynyt vähän 6 Kalaistutukset Siikaistutukset (1-kes., kpl) Vähentynyt kohtalaisesti 7 Taimenistutukset (2-4v., kpl) Vähentynyt kohtalaisesti 8 Nieriäistutukset (1v, kpl) Kasvanut erittäin suuresti 9 Nieriäistutukset (2-3v, kpl) Vähentynyt erittäin suuresti 10 Yksikkösaalis Nieriän yksikkösaalis (g/verkkovrk) Kasvanut erittäin suuresti 11 Taimenen yksikkösaalis g/verkkovrk) Kasvanut erittäin suuresti 12 Siian yksikkösaalis (g/verkkovrk) Kasvanut kohtalaisesti 13 Muikun yksikkösaalis (g/verkkovrk) Kasvanut erittäin suuresti 14 Saaliskalojen Nieriän keskipaino (g) keskipaino Kasvanut erittäin suuresti 15 Taimenen keskipaino (g) Kasvanut erittäin suuresti 16 Siian keskipaino (isorysä, g) Ei muutosta

29 Petokalakantojen tila 2000-luvulla Hyvä muikkuvuosiluokka Hyvä ravintotilanne petokaloilla Lämmin kasvukausi Istutukset tuloksellisia Runsas petokalakanta Istukkaiden korkea laatu ja istutusten järkevä toteutus Hyvä petokalasaalis Petokalojen luontainen lisääntyminen onnistunut hyvin? Petokalojen nopea kasvu Kalastajien määrä vakaa

30 Yhteenveto mittareista Tilanne 2000-luvulla vertailujaksoon verrattuna Suuri negatiivinen muutos Kohtalainen negatiivinen muutos Vähäinen negatiivinen muutos Vähäinen positiivinen muutos Kohtalainen positiivinen muutos Suuri positiivinen muutos Ei muutosta Säännöstely 4 6 Kuormitus 1 1 Veden laatu Kasvillisuus 2 4 Pohjaeläimistö 2 Kalakannat Kalastus Hydrologia *) Hydrologisten mittareiden osalta on arvioitu pelkästään mittareiden arvioissa havaitun muutoksen suuruutta ja suuntaa: laskeva = negatiivinen, kasvava = positiivinen.

31 Inarijärven tilan kehittyminen 2000-luvulla Kalastus Suuri negatiivinen muutos Kohtalainen negatiivinen muutos Vähäinen negatiivinen muutos Ei muutosta Vähäinen positiivinen muutos Kohtalainen positiivinen muutos Suuri positiivinen muutos Kalakannat Pohjaeläimistö Kasvillisuus Veden laatu Kuormitus Säännöstely

32 Merkkejä ilmastonmuutoksesta Veden lämpötila kesällä ja avovesikauden lämpösumma kasvanut Avovesikauden pituus kasvanut Jäätyminen selvästi myöhentynyt ja Jäänlähtöpäivä hieman aikaistunut Jäänpaksuus alkutalvesta ohentunut Alusveden lämpötila talvella on noussut ja happitilanne on selvästi heikentynyt kevättalvella Talviaikainen tulovirtaama kasvanut

33 Johtopäätöksiä I Säännöstelykäytäntö on 2000-luvulla parantunut rantojen tilan ja virkistyskäytön kannalta Kasvillisuudessa näkyy vähäistä positiivista kehitystä Pohjaeläimistön tilassa ei havaittavissa muutosta Petokalakantojen tila varsin hyvä ja parempi kuin vertailujaksolla, siikakantojen tila pysynyt melko vakaana Veden laadussa sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia, selvimmät positiiviset muutokset ovat klorofylli-a:n pitoisuuden lievä lasku ja alkaliniteetin kasvu

34 Johtopäätöksiä II Säännöstelysuosituksilla voidaan parantaa virkistyskäytön olosuhteita ja vähentää säännöstelyn haittoja rantavyöhykkeen eliöstöön ja rantojen eroosioon Hydrologiset olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka hyvin säännöstelysuosituksia voidaan noudattaa Kasvillisuuden, pohjaeläimistön ja kalaston tilaan vaikuttavat säännöstelyn lisäksi monet muut tekijät Vesiekosysteemin syys- ja seuraussuhteiden tunteminen on tärkeää kokonaisuuden hahmottamiseksi

35

36 Ajatuksia jatkotoimenpiteistä Laaditaan 5 vuoden välein yhteenveto mittaritarkasteluista, ensimmäinen 2010 Selvitetään, miten mittareiden käyttöä suunnittelun, päätöksenteon ja viestinnän apuna voitaisiin tehostaa Kokonaisvaltainen syy- ja seuraussuhteita hahmottava mittaritarkastelu voi lisätä ymmärrystä Inarijärven tilan vaihteluiden ja kehityssuuntien taustalla olevista ilmiöistä.