Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla"

Lasse Halttunen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin Projektiryhmä: Jukka Yli-Körkkö (LAPELY) Teuvo Niva (LUKE), Erno Salonen (LUKE) Jukka Aroviita (SYKE), Heikki Mykrä (SYKE), Juha Riihimäki (SYKE)

Projektin sisältö Projekti toteutetaan kolmessa osiossa, jotka ovat keskenään vuorovaikutuksessa: A. Ekologiset säännöstelyvaihtoehdot ja niiden vaikutukset B.

2 Projektin sisältö Projekti toteutetaan kolmessa osiossa, jotka ovat keskenään vuorovaikutuksessa: A. Ekologiset säännöstelyvaihtoehdot ja niiden vaikutukset B. Inarijärven tilan ja käytön mittarit C. Säännöstelyn vaikutus kalojen ravintovaroihin Säännöstelymallin kehittäminen ja juoksutusohjeet Simulointi ja vaikutusten arviointi

3 Toteutuneet vuosittaiset vedenkorkeudet Palautuslaskelmin saadut luomu vedenkorkeudet

4 Eko-säännöstelyvaihtoehto Lähtökohtia: Rantavyöhyke mukautunut nykyiseen vedenpinnan vaihteluun Kesäkuun ylimpien vedenkorkeuksien nousun välttäminen

Vuosien määrä putkessa 60 % Keskiarvon poikkeutus 30 cm Putken minimileveys 25 cm Jäätyminen ka 6.12.

5 Vuosien määrä putkessa 60 % Keskiarvon poikkeutus 30 cm Putken minimileveys 25 cm Jäätyminen ka Nhanke 118,98 m Kevätkuoppa alimmillaan keskimäärin 117,95 m Jäätyminen Wluomu +30 cm Nhanke 118,42 m Jäätyminen Wluomu Nhanke 118,12 m

tarkastelujaksoa (=lisää erilaisia vesivuosia) Tarkastelujakso 1971-2017 Sisäänrakennettu

6 InariEKO -säännöstelylaskenta Päädyttiin käsinsäännöstelyn sijasta koneelliseen laskentaan Vesivuosien muistaminen vaikuttaa helposti päätöksiin Saadaan analysoitua suurempi määrä vaihtoehtoja ja laajennettua tarkastelujaksoa (=lisää erilaisia vesivuosia) Tarkastelujakso Sisäänrakennettu ennusteepävarmuus => malli ei tee liian hyviä päätöksi Monipuoliset juoksutusohjeet Tulokset siirrettävissä Vesimittari-ohjelmaan

OSA B. Inarijärven tilan kehittyminen 2010-2017 Päivitetään vuonna 2011 laadittu tarkastelu Inarijärven tilasta ja sen muutoksista 1960-2009 Yli 60 mittaria: hydrologia, säännöstely (ml.

7 OSA B. Inarijärven tilan kehittyminen Päivitetään vuonna 2011 laadittu tarkastelu Inarijärven tilasta ja sen muutoksista Yli 60 mittaria: hydrologia, säännöstely (ml. Rantavyörymät), kuormitus ja veden laatu, vesikasvillisuus, pohjaeläimistö, kalakannat ja kalastus Arvioidaan mittarien relevanssi ja käyttökelpoisuus sekä tarve uusille mittareille ESIMERKKI: Uutena mittari vedenkorkeuden säännöstelylle erityisesti herkkien pohjaeläinlajien esiintyminen ja runsaus Lajit valittaisiin niiden joukosta jotka oletetaan Inarilla luonnostaan esiintyvän Muddus- ja Nitsijärven aineistojen avulla. Toteutus Raportti mennessä Virkatyö: LAPELY, Luke? SYKE 5 000

8 Lopputalven sadanta

9 Kesän sadanta Sadanta V-VIII (mm)

10 Pintaveden lämpötila

11 Avovesikauden pituus

12 Yhteenveto hydrologisissa mittareissa tapahtuneista muutoksista verrattuna jaksoon Muuttuja Nro Mittari Muutos Muutos Arvio mahdollisista vaikutuksista vesistön tilaan ja käyttöön Lumen vesiarvo 1 Lumen maksimivesiarvo (mm) Ei muutosta Ei muutosta Ei vaikutusta Sadanta 2 Tammi-huhtikuun sadanta (mm) Kasvanut kohtalaisesti Ei muutosta Ei vaikutusta Kasvanut vähän Kasvanut Lisääntynyt huuhtouma. Touko-elokuun sadanta (mm) 3 vähän/kohtalaisesti Korkea kesävedenpinta. 4 Syys-joulukuun sadanta Ei muutosta Ei muutosta Ei vaikutusta Ilman lämpötila 5 Ilman lämpötila marras-joulu Noussut kohtalaisesti Noussut kohtalaisesti Jäätymisen myöhentyminen 6 Ilman lämpötila huhti-touko Noussut kohtalaisesti Noussut suuresti Jäänlähdön aikaistuminen, kasvukauden pidentyminen Veden lämpötila Vesipatsaan keskilämpötila kesä-syyskuussa Kasvanut kohtalaisesti Kasvanut suuresti Tuotannon kasvu (Ei näy 7 Nellimin Paksuvuonossa ( C) klorofyllissä) Avovesikauden lämpösumma ( C) Kasvanut kohtalaisesti Kasvanut kohtalaisesti Tuotannon kasvu (mm. Jäätyminen / Jäänlähtö Jäänpaksuus Virtaama 8 9 Jäätymispäivä selkävesillä (päivän järjestysnumero 1-365) Myöhentynyt erittäin suuresti Myöhentynyt kohtalaisesti kalanpoikaset) Talvikalastuksen aloituksen myöhentyminen, rantojen kulumisen lisääntyminen Jäänlähtöpäivä selkävesillä (päivän järjestysnumero 1-365) Aikaistunut kohtalaisesti Aikaistunut suuresti Aikainen kevääntulo voi lisätä riskiä takatalveen kalanpoikasten kannalta 10 kriittisenä ajanjaksona 11 Avovesikauden pituus (vrk) Kasvanut kohtalaisesti Kasvanut suuresti Tuotannon kasvu. Jään paksuus Nellimissä (cm) Pienentynyt kohtalaisesti Pienentynyt suuresti. Talvikalastuksen aloituksen 12 myöhentyminen Jään paksuus Nellimissä (cm) Ei muutosta Pienentynyt kohtalaisesti Avovesikauden 13 aikaistuminen. Inarijärven tulovirtaama touko-lokakuu (10 6 Ei muutosta Ei muutosta Ei vaikutusta 14 m 3 ) Inarijärven tulovirtaama marras-huhtikuu (10 6 Kasvanut kohtalaisesti Kasvanut vähän Vaikea arvioida. 15 m 3 )

OSA C: Säännöstelyn vaikutus kalojen ravintovaroihin Lähtökohta Inarijärven tila tiedetään säännöstelyn vaikutusseurannan ansiosta nykyään verrattain hyvin, mutta rantojen ekologista tilaa

Ravintovarat saattavat olla edelleen köyhtyneitä erityisesti kevätkuopan jälkeen alkukesästä. Tavoitteet Selvitetään nykysäännöstelyn vaikutus Inarijärven alkukesän pohjaeläinten määrään.

13 OSA C: Säännöstelyn vaikutus kalojen ravintovaroihin Lähtökohta Inarijärven tila tiedetään säännöstelyn vaikutusseurannan ansiosta nykyään verrattain hyvin, mutta rantojen ekologista tilaa (vesikasvi- ja pohjaeläinlajisto) mittaava VPD-seurantamenetelmä ei kuitenkaan kuvaa määrällisiä vaikutuksia kalojen ravintovaroihin. Ravintovarat saattavat olla edelleen köyhtyneitä erityisesti kevätkuopan jälkeen alkukesästä. Tavoitteet Selvitetään nykysäännöstelyn vaikutus Inarijärven alkukesän pohjaeläinten määrään. Inarijärveltä ja säännöstelemättömiltä vertailujärviltä Muddus- ja Nitsijärveltä otetaan alkukesästä pohjaeläinnäytteet usealta näytepaikalta useasta syvyysvyöhykkeestä. Samanaikaisesti kerätään samoilta alueilta myös siikojen mahanäytteitä (Luke). Vertailuasetelmat Inari nykytila vs. Inari 1965; muutos pohjaeläimistössä 50 v. aikana Inari nykytila vs. vertailujärvet nykytila; säännöstelyn aiheuttama muutos Inari: alkukesä 2018 vs. loppukesä ( ); muutos ravintotilanteessa kesän aikana Kaloille tarjolla oleva pohjaeläinravinto vs. siikojen käyttämä ravinto Toteutus Näytteenotto kesäkuussa (LAPELY, SYKE) Näytteiden poiminta ja määritys (konsultti) Analysointi ja raportointi (SYKE) Siikojen mahanäytteet (Luke) Kustannukset noin LAPELYn ja Luken virkatyötä

Samankaltaiset tiedostot

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Tanja Dubrovin, Juha Aaltonen (SYKE) & J-P Kämäräinen (LAPELY) Muu projektiryhmä: LAPELY: