Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Transkriptio

1 Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

2 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10

3 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat 2000-luvun alun kuivien kesien jälkeen ELY-keskuksen koordinoima selvitystyö vuodesta 2006 v laajat selvitykset, yhteenvetoraportti v v yhteenvetoraportti v tehdyistä selvityksistä v kokoava yhteenvetoraportti Selvitystyössä mukana ovat olleet alueen kunnat ja vesivoimayhtiöt sekä ELY-keskus neuvotteluryhmässä edustettuina myös mm. vesiliikenne-, uitto-, luonto- ja kalatalousintressit

4 Pielisen mahdolliselle säännöstelylle asetettuja tavoitteita vedenkorkeuksien riittävä nosto kuivina kesinä ja syksyinä ekologian ja alapuolisten vesistöjen (Pielisjoki ja Saimaa) kannalta hyväksyttävissä vesivoimahyödyn lisääminen (säännöstely + lyhytaikaissäätö) tulvariskien hallinnan tehostaminen riittävä yksimielisyys hankkeesta

5 Pielisen säännöstelyselvitykset vuosina tehdyt selvitykset 1/3 Juoksutusvaihtoehtojen kehittäminen (varautuva juoksutusvaihtoehto v à lievä säännöstely) juoksutusvaihtoehto 2 v à voimakas säännöstely juoksutusvaihtoehto 3 v à yhdistelmä edellisistä Säännöstelyedellytysten selvittäminen juridiset edellytykset säännöstelyyn osallistumiselle selvitys v asukkaiden suhtautuminen säännöstelyyn ranta-asukaskysely v Pielisen alueella laaja kannatus säännöstelylle (juoksutusvaihtoehto 2) ns. monitavoitearviointi neuvotteluryhmän keskuudessa v arviointi haastoi tarkastelemaan vaikutuksia monesta eri näkökulmasta ymmärrys eri intressien tarpeista kasvoi tulosten perusteella kehitettiin juoksutusvaihtoehto 3

6 Pielisen säännöstelyselvitykset vuosina tehdyt selvitykset 2/3 Virkistyskäytön selvitykset Pielisen rantojen profiilit, vedenkorkeuden optimivyöhykkeet, euromääräiset haitat v (ns. VIRKI-selvitykset) Pielisen ja Saimaan virkistyskäyttöarvojen vertailu v Pielisjoen ranta-asukashaastattelut v Vedenkorkeusvaikutukset alapuoliseen vesistöön Pielisjoki: varautuvan juoksutusvaihtoehdon vaikutukset alivirtaamiin (selvitys v. 2007) Saimaa: Pielisen säännöstelyn vaikutukset Saimaan vedenkorkeuksiin (v. 2007, 2009 ja 2012) lyhytaikaissäädön vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Pielisjoella (v. 2012)

7 Pielisen säännöstelyselvitykset vuosina tehdyt selvitykset 3/3 Ekologiset selvitykset varautuvan juoksutusvaihtoehdon vaikutukset Pielisen ja Pielisjoen kalastoon v juoksutusvaihtoehdon 2 vaikutukset Pielisen kalastoon v juoksutusvaihtoehdon 3 vaikutukset Pielisen harjukseen v mahdollisen lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisjoella v Yleiset selvitykset ilmastonmuutostarkastelu v vedenkorkeuksiin ja virtaamiin perustuva ns. mittaritarkastelu v huomioidaan mm. ekologia, virkistyskäyttö, vesiliikenne ja tulvasuojelu antaa suuntaa juoksutusvaihtoehtojen kehitystyössä selvitys v. 2013: Kaltimon vesivoimalaitoksen lupamääräysten muuttamisen oikeudelliset reunaehdot

8 Juoksutusvaihtoehto 3 Viimeisin juoksutusvaihtoehto Perustuu Pielisen luonnonmukaiseen juoksutukseen Vedenkorkeuden uhatessa mennä ns. ohjausputken ulkopuolelle juoksutusta vastaavasti muutetaan tässä tilanteessa säännöstelijällä olisi harkinnanvaraa (lupaehtojen sallimissa rajoissa)

9 Pielisen säännöstelyn vaikutukset 1/3 Vaikutukset esitetty juoksutusvaihtoehdolla 3 Kuivina kesinä ja syksyinä vedenkorkeus nousisi enimmillään cm parantaisi erityisesti virkistyskäytön, vesiliikenteen ja uiton edellytyksiä säännöstelyn suurin vaikutus vedenkorkeuksiin olisi elo-lokakuussa normaalina kesänä ei juuri vaikutusta Ekologiset vaikutukset vähäisiä ns. talvialenema samaa luokkaa kuin nykyisinkin (mm. syyskutuiset kalat) kevättulvan ajankohta ja suuruus samaa luokkaa (mm. kevätkutuiset kalat ja vesilinnut) vaikutukset vedenlaatuun tai rehevöitymiseen hyvin vähäisiä

10 Säännöstelyn vaikutukset keskivedenkorkeus Pielisen keskivedenkorkeudet vv ja juoksutusvaihtoehdon 3 ohjausputki (luonnos) Vedenkorkeus NN+m Luomu MW Juoks.vo 3 MW ohjausputki ohjausputki Luomu HW Luomu NW

11 Pielisen säännöstelyn vaikutukset 2/3 Tulvariskien hallinta paranisi erityisesti nopeampiin tulvatilanteisiin (rankkasade, hyytö) reagointi paranisi huomattavasti tavanomaisina keväinä ei juuri vaikutusta Voimataloushyöty voimataloushyötyä saataneen hieman itse Pielisen säännöstelystä lähinnä ohijuoksutuksia pienentämällä à vedenkorkeuden noustessa aletaan juoksuttaa rakennusvirtaamaa hyvissä ajoin paljon enemmän hyötyä olisi lyhytaikaissäädöstä

12 Pielisen säännöstelyn vaikutukset 3/3 Vaikutukset Saimaaseen Pielisen säännöstely vaikuttaisi varsin vähän Saimaan vedenkorkeuksiin, enimmillään noin 5 cm Pielisen juoksutuksiin tulisi ehtoja muutamissa tilanteissa Vaikutukset Pielisjokeen vähäinen vaikutus Kuurnan yläpuolella vaikutukset Kuurnan alapuolellakin melko vähäisiä Kuurnan alapuolella vaikuttaa myös Pyhäselän vedenkorkeus kokonaisuutena vaikutukset hieman negatiivisia mutta pieniä

13 Pielisen säännöstely ja lyhytaikaissäätö Pielisen säännöstely ja lyhytaikaissäätö ovat kaksi erillistä asiaa Selvää voimataloushyötyä kuitenkin pidetään Pielisen säännöstelyn edellytyksenä valtion osallistumisen edellytys? voimayhtiöiden osallistumisen edellytys voimataloushyöty tarkoittaisi käytännössä lyhytaikaissäätöä

14 Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisjoella Vedenkorkeusvaihtelu vaikuttaa virkistyskäyttöön vuorokausivaihtelu olisi suurinta heti Kuurnan voimalaitoksen alapuolella suhteellisen lievälläkin säädöllä (±15 %) cm (±8 23 cm) virtaamasta riippuen Kuurnan yläpuolella Pieliseen saakka vaikutus 2 15 cm (±1 8 cm) Virtausnopeuden vaihtelu vaikuttaa erityisesti ekologiaan vaikutuksia hankala selvittää ennakkoon, näkyisivät kuitenkin jossain määrin jonkinasteisia vaikutuksia erityisesti lohikaloihin lievä vaikutus vedenlaatuun? Säädön vedenkorkeus- ja erityisesti ekologiset vaikutusarviot vain suuntaa-antavia Säädöllä ei vaikutusta Pielisen tai Pyhäselän vedenkorkeuksiin

15 Pielisen mahdollisen säännöstelyn arvioidut kustannukset Kustannusarvio ( ) / 4 v. Lisäksi säännöstelyn vuosikustannukset ? erityisesti säännöstelyn seurantakustannukset

16 Pielisen juoksutuksen vaihtoehdot Nykyvaihtoehto (ns. nollavaihtoehto) luonnonmukainen juoksutus hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa vedenkorkeuksiin ilmastonmuutos huonontanee olosuhteita entisestään (vrt luku vs ja 90-luku)? Säännöstely Pielisen järvisäännöstely + lyhytaikaissäätö pelkkä Pielisen järvisäännöstely mukana kunnat, ELY-keskus ja voimayhtiöt à järvisäännöstely + LA-säätö mukana pelkästään voimayhtiö/yhtiöt à järvisäännöstely + LA-säätö mukana pelkästään kunnat à pelkkä järvisäännöstely mahdollinen

17 Johtopäätöksiä 1/2 Ehdotettu juoksutusvaihtoehto 3 hyväksyttävissä säännöstelyn hyöty olisi merkittävä Pielisellä Pielisen säännöstelyn vaikutus Saimaalla ja Pielisjoella olisi pieni säännöstelyn vastuutahoa ei löytyne ilman selvää voimataloushyötyä vaikutukset kohdistuisivat alueellisesti epätasaisesti (Pielisen alue vs. Kontiolahti) Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisjoella? ekologia + voimatalous + virkistyskäyttö: voidaanko sovittaa yhteen? jonkinasteinen haitta ekologialle? imagohaitta (mm. Saimaan järvilohi) virkistyskäyttö Kuurnan alapuolella: voidaanko haittaa kompensoida? mikä on riittävä voimataloushyöty? voitaisiinko Kuurnan ns. vanhan uoman mahdolliset kalatalouskunnostukset yhdistää Kuurnan 3. koneyksikön rakentamiseen? Pielisen säännöstely (lyhytaikaissäätö) parantaisi Kuurnan 3. koneyksikön kannattavuutta à kalatalouskunnostukset + kalatie?

18 Johtopäätöksiä ja avoimia kysymyksiä 2/2 Löytyvätkö hyödynsaajatahot säännöstelyä edistämään? kunnat? voimayhtiöt? ELY-keskus? Muuta Itä-Suomen aluehallintoviraston velvoite ( ) mahdollisuudet Pielisen juoksuttamisen järjestämiseksi poikkeuksellisissa vesitilanteissa selvitettävä kahden vuoden kuluessa aiemmin käytettyä ns. poikkeusjuoksutusmenettelyä ei tulisi käyttää niin usein kuin nyt on käytetty (vesilain ns. vaarantorjuntapykälä)