INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä

2 Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI Finland Puhelin:

3 1(7) Sisällys 1. JOHDANTO 2 2. SÄÄNNÖSTELYN TOTEUTUS 2 3. SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSET 4 4. YHTEENVETO 7 Liitteet 1. Tarkastelussa käytetyt mittarit ja niiden selitteet 2. Mittaritulokset eri laskentajaksoilla

4 2(7) 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitetään n toteutusta vuonna ja arvioidaan sen vaikutuksia järven tilaan ja käyttöön. Tarkastelun tekohetkellä vesivuotta oli vielä jäljellä 1 kk, minkä takia vuoden loppuun ulottuva arvio perustuu lokakuun loppupuolella tehtyyn vedenkorkeusennusteeseen. Vaikutusten arviointi suoritettiin MS Excel- ja VisualBasic- pohjaisella analyysityökalulla, jonka avulla tarkasteluvuoden säännöstelyn vaikutuksia voidaan laskea. Jälkiarvioinnissa käytetyt muuttujat ja mittarit on esitetty liitteessä 1. Vastaavanlaista mittaritarkastelua on sovellettu myös useissa muissa säännöstelyn kehittämisselvityksissä ja jälkiarvioinneissa mm. Kymijoen, Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöissä. Mittareiden avulla voidaan suuntaa-antavasti arvioida vedenkorkeuden vaihtelun vaikutuksia vesi- ja rantaluontoon, kalastoon, linnustoon ja virkistyskäyttöön. Mittarit auttavat hahmottamaan vaikutusten suuntaa ja suuruusluokkaa ja ovat siten hyödyllinen apuväline, kun muodostetaan käsitystä säännöstelystä ja sen mahdollisista vaikutuksista. Tulosten perusteella voidaan alustavasti tunnistaa muuttujia, joihin säännöstelyllä on suurimmat myönteiset ja kielteiset vaikutukset tai joihin säännöstelyllä ei ole vaikutusta. Mittaria sovellettaessa on kuitenkin vaarana liian yksioikoinen kuva virtaaman ja vedenkorkeuksien vaikutuksista. Luonnossa riippuvuudet eivät yleensä ole lineaarisia eikä mahdollisia kynnysarvoja, jolloin tilanne heikkenee/paranee ei myöskään tunneta. Lisäksi on muistettava, että muutkin tekijät - kuten sääolot, veden laatu ja pedot - vaikuttavat siihen, mikä on tarkasteltavan muuttujan tila. Inarin säännöstelyn toteutusta ja vaikutuksia arvioidaan seuraavista näkökulmista: a) vertailu luonnonmukaiseen b) vertailu keskimääräiseen Näkökulmassa a) verrataan toteutetun säännöstelyn - eli havaittujen vedenkorkeuksien ja virtaamien mukaan laskettuja - vaikutuksia luonnonmukaisten vedenkorkeuksien ja virtaamien perusteella laskettuihin vaikutuksiin. Luonnonmukaiset vedenkorkeudet ja virtaamat on laskettu ns. palautuslaskelmien avulla. Näkökulmassa b) verrataan toteutetun säännöstelyn vaikutuksia vuosien keskimääräisiin vaikutuksiin. 2. SÄÄNNÖSTELYN TOTEUTUS Inarijärven vedenpinta oli koko syksyn 27 ja talven noin 2 cm keskimääräistä ylempänä mutta kuitenkin tavoitevyöhykkeellä (kuva 1). Paatsjoen ylimmillä voimalaitoksilla jouduttiin ohijuoksutuksiin syys-lokakuussa 27, jotta lokakuun lopulla ja marraskuussa toteutettavaksi suunnitellut voimalaitosremontit voitiin toteuttaa ilman, että Inarijärven vedenkorkeus olisi noussut tavoitevyöhykkeen yläpuolelle. Juoksutukset pidettiin koko talven aina maaliskuussa toteutettuja voimalaitosten korjausajanjaksoja lukuunottamatta keskimääräistä suurempina säännöstelyluvan mukaisen kevätaleneman saavuttamiseksi (kuva

5 3(7) 2). Alimmillaan vedenpinta oli korkeudella Nhanke+ 117,92 m eli 8 cm alle ns. pakollisen kevätalivedenkorkeuden. Kevättulvasta muodostui suuresta lumimäärästä ja kesäkuun kokonaissademäärästä huolimatta likimain keskimääräinen. Tilannetta helpotti lähes kuukauden kestänyt vähäsateinen jakso touko-kesäkuun vaihteessa sekä kesäkuun alun pakkasjakso, joka osaltaan hillitsi Inarijärven tulovesimääriä. Lumen sulamiskauden tulovesimäärä jäikin noin 15 % pienemmäksi, kuin mitä huhtikuun alkupuolella ennakoitiin. Inarijärven vedenpinta saatiin kesällä nousemaan lähes suunnitellun mukaisesti, ja heinäkuun alussa se oli ajankohdan keskimääräisellä korkeudella. Kesäkuun runsaitten sateitten johdosta juoksutusta oli kuitenkin lisättävä Paatsjoen ylimpien voimalaitosten rakennusvirtaamaa suuremmaksi, jotta vedenpinta saatiin alenemaan suositusten mukaisesti ja syksyllä toteutettavaksi suunnitellut voimalaitoshuollot voitiin toteuttaa ilman vedenpinnan liiallisen nousun riskiä. Juoksutus olikin korjausten aikana lokakuun alkupuoliskolla parin viikon ajan noin 9 m 3 /s, minkä johdosta vedenpinta kääntyi lievään nousuun ollen marraskuun alussa kuitenkin vain noin 1 cm ajankohdan keskimääräistä ylempänä. W (m) 119,8 119,6 Upper limit (+ 119,5 m) 119,4 119,2 Wobs 119, 118,8 Wprog ,6 118,4 118,2 118, 117,8 Wnat Wprog ,6 117,4 117,2 117, Kuva 1. östellyt ja luonnonmukaiset vedenkorkeudet Vuoden vedenkorkeudet perustuvat lähtien ennusteeseen.

6 4(7) Qout (m 3 /s) Qobs Wprog Qnat Qplan Kuva 2. östellyt ja luonnonmukaiset virtaamat SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSET Rantojen kuluminen ja tulvavahingot: Rantojen kulumisen kannalta vuosi on ollut keskimääräistä vuotta parempi. Vedenkorkeus on pysynyt rantojen kulumisen kannalta haitallisena pidetyn tason N hanke + 119,3 m alapuolella, kun vuosina vedenpinta on ollut kyseisen tason yläpuolella keskimäärin noin 3 % (45 päivää) avovesikaudesta. Luonnonmukaisena rantojen kulumisen kannalta haitallisia vedenkorkeuksia ei olisi esiintynyt. (taulukko 1). Tulvavahinkoja ei Inarijärvellä esiintynyt, koska säännöstelyluvan mukainen yläraja ei ylittynyt. Avovesikauden ylin vedenkorkeus oli vuonna N hanke + 119,27 m, joka on,7 m alempi kuin vuosina keskimäärin. Luonnonmukaisena ylin vedenkorkeus olisi ollut,52 m havaittua ylintä vedenkorkeutta alempana mutta,2 m luonnonmukaista keskimääräistä ylempänä. (taulukko 1). Kasvillisuus: Vesikasvillisuuden kannalta vuosi on ollut jäätyvän ja jäänpainaman pohjan osalta keskimääräistä hieman parempi. Jäätyvän ja jäänpainaman vyöhykkeen laajuus oli 2 %-yksikköä pienempi kuin vuosina keskimäärin. Luonnonmukaisena se olisi ollut 3 %-yksikköä vastaavaa keskimääräistä pienempi.

7 5(7) Myös loppukesän alenevan vedenkorkeuden rytmin perusteella vuosi oli keskimääräistä hieman parempi. Vedenpinta nousi heinäkuun loppupuolelle asti mutta kääntyi sen jälkeen selvään laskuun. Syyskuun alussa vedenpinta oli,7 m alempana kuin heinäkuun puolivälissä, kun vedenkorkeuden muutos vastaavana ajanjaksona ( ) on ollut,1 m. Luonnonmukaisena vedenkorkeus olisi kyseisenä aikana laskenut, 19 m, joka on vastaava määrä kuin luonnonmukaisena keskimäärin. (taulukko 1). Rantalinnusto: Vesirajan lähelle pesivien lintujen kannalta vuosi oli keskimääräistä vuotta selvästi huonompi. Vesi nousi lintujen pesintäaikana,39 m, kun se vuosina on noussut keskimäärin,2 m. Luonnonmukaisena vesi olisi noussut lintujen pesintäaikana,19 m, joka on,8 m enemmän kuin luonnonmukaisena keskimäärin. (taulukko 1). Pohjaeläimistö: Pohjaeläimistön kannalta vuosi oli keskimääräistä hieman parempi. Häiriölle alttiin vyöhykkeen laajuus oli 4 % tuottavasta vyöhykkeestä, joka on 4 %-yksikköä vähemmän kuin vuosina keskimäärin. Luonnonmukaisena häiriölle altis vyöhyke olisi ollut 31 % tuottavasta vyöhykkeestä, mikä on 6 %-yksikköä enemmän kuin luonnonmukaisena keskimäärin. (taulukko 1). Kalasto: Vuosi on ollut syyskutuisten kalojen kannalta keskimääräistä vuotta hieman huonompi. Syyskutuisten kalojen mädin säilymisen kannalta oleellinen vedenkorkeuden alenema talvella oli 1,25 m, mikä on,4 m enemmän kuin vuosina keskimäärin. Luonnonmukaisena vedenkorkeuden alenema talvella olisi ollut,74 m, mikä on,3 m enemmän kuin luonnonmukaisena keskimäärin. (taulukko 1). Virkistyskäyttö ja kalastus: Virkistyskäytön kannalta vuosi oli kokonaisuutena keskimääräistä selvästi parempi. Korkeita ja matalia vedenkorkeuksia esiintyi vain 13 % (2 päivää liian matalia vedenkorkeuksia), kun niitä vuosina esiintyi keskimäärin 53 % (noin 8 päivää) avovesikaudesta. Ylimmän ja alimman vedenkorkeuden ero avovesikaudella oli,66 m, mikä on,7 m keskimääräistä pienempi. Vedenkorkeus pysytteli tavoitevyöhykettä vastaavissa rajoissa. Paatsjoen vesivoimalaitosten energiantuotanto: Energiantuotanto (laskettuna ilman Paatsjoen sivuvesiä) tarkastelukaudella oli noin 6,4 % keskimääräistä suurempi, kun se luonnonmukaisena olisi ollut noin 7,7 % luonnonmukaista keskimääräistä suurempi. Talviaikainen energiantuotanto oli säännösteltynä 12 % keskimääräistä suurempi, kun se luonnonmukaisena olisi ollut lähes 19 % keskimääräistä luonnonmukaista suurempi. (taulukko 1). Paatsjoen vesivoimalaitosten energiatuotanto oli toiseksi suurin 2-luvulla (vuoden 25 jälkeen).

8 6(7) Taulukko 1. ä kuvaavien muuttujien ja mittareiden keskiarvot sekä vuoden arvot säännösteltynä ja luonnonmukaisena. Muuttuja Mittari Rantojen kuluminen ja tulvavahingot Pohjalehtiset Saraikko ja ilmaversoiset Korkeiden (yli 119,3 m) vedenkorkeuksien osuus avovesikauden vedenkorkeuksista (%) Avovesikauden ylin vedenkorkeus (Nhanke+m) Ylimmän ja alimman vedenkorkeuden erotus avovesikaudella (m) Jäänpainaman vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Muutos 3 vrk:ssa >,3 m ,34 118,55 119,27 118,75,73,7,66, Laskussa JLP (%) 2 1 Nousussa JLP (%) Laskussa (%) Nousussa (%) Muutos vedenkorkeudessa (m),14 -,22,34 -,5 Muutos vedenkorkeudessa (m),1 -,19 -,7 -,19 Rantalinnusto Pohjaeläimistö Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana (m) Häiriövyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%),2,11,39, Kalasto Jäänlähtöpäivän vedenkorkeus (Nhanke+m) 118,64 118,1 118,61 118,43 Virkistyskäyttö ja kalastus Vedenkork. jäänlähtöpvnä suhteessa avovesikauden mediaaniin (m) Vedenkorkeuden aleneminen jääpeitteen aikana (m) Korkeiden (yli 119,3 m) vedenkork. osuus avovesikauden vedenkorkeuk. (%) Matalien (alle 118,9 m) vedenkork. osuus avovesikauden vedenkork. (%) -,49 -,15 -,49 -,9 1,21,71 1,25, Energia Vesivoimalla tuotetun energian määrä (Gwh/a) ilman Paatsjoen välivesiä. Suluissa talven osuus tuotannosta.* 1,34 (,65) 1,31 (,48) 1,42 (,72) 1,41 (,57) * tarkastelujakso

9 7(7) 4. YHTEENVETO ssä vuosi oli rantojen kulumisen ja rantavyörymien, kasvillisuuden, pohjaeläimistön, virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta keskimääräistä parempi. Sen sijaan syyskutuisten kalojen ja rantalinnuston pesinnän kannalta vuosi oli keskimääräistä huonompi. Tulvavahinkoja ei Inarijärvellä esiintynyt, koska säännöstelyluvan mukainen yläraja ei ylittynyt. Vedenkorkeus pysytteli tavoitteellisen vedenkorkeusvyöhykkeen määrittämissä rajoissa joskin kevättulvan huippu poikkesi ajallisesti tavoitteellisesta. Paatsjoen vesivoimatalouden kannalta vuosi ( ) oli selvästi keskimääräistä (198-2) parempi talviaikaisen tuotannon ollessa 12 % keskimääräistä suurempi. Kesän ajoittain runsaista sademääristä johtuen ei voimalaitosten ohijuoksutuksilta voitu kokonaan välttyä. Helsingissä Erkki A. Järvinen Johtava asiantuntija Suomen ympäristökeskus

10 1/(1) Tarkastelussa käytetyt mittarit ja niiden selitteet. LIITE 1. Muuttuja: Rantojen kuluminen ja tulvavahingot Mittari: Korkeiden (yli 119,3 m) vedenkorkeuksien osuus avovesikauden vedenkorkeuksista (%) Laskenta: pvm lkm W > 119,3, avovesikausi Mittari: Ylin vedenkorkeus (Nhanke+ m) Ylimmän ja alimman vedenkorkeuden erotus avovesikaudella (m) Laskenta: HW, HW-avovesikausi - NW-avovesikausi Muuttuja: Pohjalehtiset Mittari: Jäänpainaman vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Laskenta: Kasvukauden keskivedenkrokeudesta vähennetään jääpeitteisen kauden alin vedenkorkeus. Tähän lisätään jään ominaispaino (,9) kerrottuna jään paksuudella. Tulos jaetaan tuottavan kerroksen syvyydellä. Muuttuja: Saraikko ja ilmaversoiset (saraikko, korte ja ruoko) Mittari: MUUTOS 3:SSA VRK:SSA >,3 m Laskussa JLP (%) Nousussa JLP (%) Laskussa (%) Nousussa (%) Laskenta: pvm lkm dw(3pv), jakso >,3 / pvm lkm, jakso * 1 Mittari: Laskenta: Muuttuja: Mittari: Laskenta: Muuttuja: Mittari: Laskenta: Mittari: Laskenta: Mittari: Laskenta: Muutos vedenkorkeudessa (m) W(1.9.) - W(15.6.) Rantalinnusto Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana (m) HW, pesintä - W, JLP+2vk Kalasto Vedenkorkeuden aleneminen jääpeitteen aikana (m) W, JP - NW, jääpeite Vedenkorkeus jäänlähtöpäivänä suhteessa avovesikauden mediaaniin (m) W, JLP - W5, avovesikausi Jäänlähtöpäivän vedenkorkeus (Nhanke+m) W, JLP Muuttuja: Pohjaeläimistö Mittari: Häiriövyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%) Laskenta: (HW, vuosi - NW, vuosi) / tuottavan vyöhykkeen laajuus * 1 Muuttuja: Virkistyskäyttö ja kalastus Mittari: Korkeiden (yli 119,3 m) vedenkorkeuksien osuus avovesikauden vedenkorkeuksista (%) Laskenta: pvm lkm W > 119,3 / pvm lkm, avovesikausi * 1 Mittari: Matalien (alle 118,9 m) vedenkorkeuksien osuus avovesikauden vedenkorkeuksista (%) Laskenta: pvm lkm W < 118,9 / pvm lkm, avovesikausi * 1 Muuttuja: Energiantuotanto Mittari: Energiantuotanto jaksolla (GWh/jakso), talviaikainen energiantuotanto ( ) (GWh/jakso). Laskenta: Paatsjoen vesivoimalaitosten energiantuotanto (ilman Paatsjoen sivuvesiä) vuorokausittain laskettuna

11 1/(6) LIITE 2/1. Mittaritulokset eri laskentajaksoilla. Korkeiden (yli 119,3 m) vedenkorkeuksien osuus avovesikauden vedenkorkeuksista (%) , 119,5 Avovesikauden ylin vedenkorkeus (Nhanke+m) , 119,5 119, 119, 118,5 118,5 118, 118, 117,5 117,5 117, 117,

12 2/(6) LIITE 2/2. Mittaritulokset eri laskentajaksoilla. Ylimmän ja alimman vedenkorkeuden erotus avovesikaudella (m) 2, 1, , 1,6 1,2 1,2,8,8,4,4,, 1 8 Jäänpainaman vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%)

13 3/(6) LIITE 2/3. Mittaritulokset eri laskentajaksoilla. Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana (m),4, ,4,3,2,2,1,1,, 1 8 Häiriövyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%)

14 4/(6) LIITE 2/4. Mittaritulokset eri laskentajaksoilla. Jäänlähtöpäivän vedenkorkeus (Nhanke+m) 12, 12, , 119, 118, 118, 117, 117,, -,2 Vedenkorkeus jäänlähtöpäivänä suhteessa avovesikauden mediaaniin (m), -,2 -,4 -,4 -,6 -,6 -,8-1, ,8-1,

15 5/(6) LIITE 2/5. Mittaritulokset eri laskentajaksoilla. 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Vedenkorkeuden aleneminen jääpeitteen aikana (m) , 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2,, 1 8 Matalien (alle 118,9 m) vedenkorkeuksien osuus avovesikauden vedenkorkeuksista (%)

16 6/(6) LIITE 2/6. Mittaritulokset eri laskentajaksoilla. GWh Paatsjoen energiantuotannon (XI/27-X/) erot keskimääräiseen (198-2) verrattuna Nov Dec Jan Feb Mar Apr Mai Jun Jul Aug Sep Oct Paatsjoen talvi- ja kesäaikaisten energiantuotantojen suhde keskimääräiseen (198-2). 1,2 1,15 Luonnonmuk./keskim. Toteutettu/keskim. 1,1 1,5 1,,95,9 Yhteensä Talvi Kesä

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste

Lisätiedot

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42

Lisätiedot

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN 20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari 10.-11.6.2009 Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen

Lisätiedot

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden Haasteena tarkastelu lukuisat Pirkanmaan eri ulottuvuudet järvillä Kevään 2016 työpajojen tulokset Jyri Mustajoki,

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009 SUOMEN YMPÄRISTÖ 19 211 SUOMEN YMPÄRISTÖ 19 211 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 196 LUONNON- LUONNON- VARAT VARAT Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Annukka Erkki A. Järvinen, Puro-Tahvanainen,

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle

Lisätiedot

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys

Lisätiedot

ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN

ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Kainuun ympäristökeskuksen moniste LUONNOS 29.8.2003 Anne Tarvainen, Mika Marttunen, Markus Tykkyläinen, Antton Keto ja Kari Pehkonen ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Helsinki 2003... Taitto:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet

Lisätiedot

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009 RAPORTTEJA 18 213 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 196 Yhteenvetoraportti ANNUKKA PURO-TAHVANAINEN JUKKA AROVIITA ERKKI A. JÄRVINEN MINNA KUOPPALA MIKA MARTTUNEN TEEMU NURMI JUHA RIIHIMÄKI ERNO SALONEN

Lisätiedot

Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset

Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset Raportteja 107 2012 Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset Tapio Sutela Tiina Käki Teppo Linjama Riitta Niinioja Eliisa Haavanlammi Janne Kärkkäinen Mika Marttunen Heikki Pönkkä Teemu

Lisätiedot

Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut

Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772

Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772 Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

Vuosina suoritetut Inarijärven velvoitetyöt. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vuosina suoritetut Inarijärven velvoitetyöt. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vuosina 2010-2011 suoritetut Inarijärven velvoitetyöt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 22.9.2011 Inarijärven säännöstelyluvan siirto Lapin ELY - keskukselle Valmistelutyö

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden järjestelmällinen Haasteena lukuisat tarkastelu eri ulottuvuudet Pirkanmaan järvillä Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013

PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.1.2013 ASIA HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta, Joensuu ja Kontiolahti Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus

Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteutti syksyllä 2014 (5.10.- 30.11.2014)

Lisätiedot

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti: PÄÄTÖS Nro 23/05/2 Dnro ISY-2005-Y-52 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2005 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/12/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2012 Annettu ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/12/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2012 Annettu ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 55/12/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2012 Annettu 17.8.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJA Oulujärven, Onto- ja Sotkamonjärvien sekä Kianta- ja Vuokkijärven säännöstelyä koskevien lupaehtojen tilapäinen muuttaminen

Lisätiedot

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista 12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn

Lisätiedot

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisen säännöstelyn lähtökohdat Laskennassa käytetty

Lisätiedot

57 Siikajoen vesistöalue

57 Siikajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva

Lisätiedot

Säännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön. Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä

Säännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön. Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä Säännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä Vaikutukset kasvillisuuteen Selvitykset: Tutkimukset 1999-2001 Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

TietRa (Tietotyöratkaisujen ekosysteemi) 1.11.2014 Leena Kanerva, Erica Partners Oy

TietRa (Tietotyöratkaisujen ekosysteemi) 1.11.2014 Leena Kanerva, Erica Partners Oy TietRa (Tietotyöratkaisujen ekosysteemi) 1.11.2014 Leena Kanerva, Erica Partners Oy Copyright Erica Partners Oy 2014 www.ericapartners.com TietRa (Tietotyöratkaisujen ekosysteemi) 65 henkilökohtaista asiakashaastattelua

Lisätiedot

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 40/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-239. jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 40/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-239. jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 40/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-239 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2004 ASIA HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Lohjanjärven säännöstelyssä noudatettavista

Lisätiedot

Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi

Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 19/2016/2 Dnro LSSAVI/848/2016 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2016 ASIA Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi HAKIJA

Lisätiedot

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna

Lisätiedot

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty

Lisätiedot

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely juoksuttamisen mahdolliseksi muuttamiseksi Aloitusneuvottelu 16.6.2015 Esityksen sisältö Ajankohtaista & kertausta Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

Rauhajärven käyttäjäkysely

Rauhajärven käyttäjäkysely Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta

Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta Ekologisten tarkastelujen tulokset Jaana Rääpysjärvi, Seppo Hellsten 7.4.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät... 4 2.1 Uljuan allas...

Lisätiedot

Säännöstelyn kehittäminen Saarijärven reitin Pyhäjärvellä

Säännöstelyn kehittäminen Saarijärven reitin Pyhäjärvellä M o n i s t e s a r j a 59 Timo Sokka Säännöstelyn kehittäminen Saarijärven reitin Pyhäjärvellä Osa 1 Kehittämisselvitykset vuosina 1996 1997 ja uuden säännöstelytavan käyttöönotto vuonna 1998 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 13/2014/2 Dnro PSAVI/30/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 13/2014/2 Dnro PSAVI/30/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 13/2014/2 Dnro PSAVI/30/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2014 ASIA Poikkeamislupahakemus säännöstelyn lupaehtojen tilapäiseksi muuttamiseksi Kalajoen vesistöalueella koskien Korpisen,

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu VÄLIRAPORTTI TAMMI-SYYSKUU 2017 27.10.2017 2 Kävelijöiden ja pyöräilijöiden

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta

Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta HAMELY/2355/2016 Häme Luonnonvarayksikkö 31.5.2017 Viite: Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta Kysely Loimijoen vesistön

Lisätiedot

Aihe Seurantaryhmän kokous 24.10.2007 kello 10.00 13.00.

Aihe Seurantaryhmän kokous 24.10.2007 kello 10.00 13.00. Suomen ympäristökeskus Pohjois Karjalan alueellinen ympäristökeskus KOITEREEN SÄÄNNÖSTELYN SEURANTA MUISTIO Aihe Seurantaryhmän kokous 24.10.2007 kello 10.00 13.00. Paikka Läsnä Kunnanvirasto, Sampola,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Lapin tulvatilannekatsaus

Lapin tulvatilannekatsaus Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus

Ilmastonmuutoksen vaikutus Raportteja 119 214 Ilmastonmuutoksen vaikutus Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä säännöstelyjen kehittämistarpeeseen Juho Jakkila Tanja Dubrovin Tuulikki Miettinen

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

Sisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela

Sisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela Sisältö Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela! ""# $ %&!! Kaamanen: EC + chamber # Lompolojänkkä: EC + chamber Sodankylä: EC + chamber (212 ) Tervalamminsuo: EC + chamber (212 ) Alkkia: EC + chamber Jokioinen:

Lisätiedot

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Virtaava tuotanto ja integroitu tuotteen sekä tuotannon kehittäminen

Virtaava tuotanto ja integroitu tuotteen sekä tuotannon kehittäminen Virtaava tuotanto ja integroitu tuotteen sekä tuotannon kehittäminen Timo Lehtonen Tampere University of Technology Kaikkialla läsnä oleva internet (Ubiquitous Internet) Mitä siitä seuraa tuottavassa teollisuudessa

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Saarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä muuttamista koskeva hakemus, Saarijärvi

Saarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä muuttamista koskeva hakemus, Saarijärvi PÄÄTÖS Nro 79/06/1 Dnro ISY-2006-Y-125 Annettu julkipanon jälkeen 2.8.2006 HAKIJA Vattenfall Sähköntuotanto Oy ASIA Saarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä

Lisätiedot

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti: PÄÄTÖS Nro 60/06/2 Dnro ISY-2006-Y-126 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2006 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tulviin varautuminen

Tulviin varautuminen Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa

Lisätiedot

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 32/2014/2 Dnro LSSAVI/29/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2014 ASIA Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi HAKIJA Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot