Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005"

Transkriptio

1 Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia suosituksia Päijänteen vedenkorkeuksille, Kalkkisten juoksutuksille ja Kymijoen virtaamille. Tavoitteena oli erityisesti vähentää säännöstelystä Päijänteen vesi- ja rantaluonnolle, kalastolle sekä virkistyskäytölle aiheutuvia haittoja. Näiden tavoitteiden saavuttamisesta ei saa kuitenkaan aiheutua tulvavahinkojen lisääntymistä eikä merkittäviä energiataloudellisia menetyksiä. Tässä muistiossa arvioidaan säännöstelyn vaikutuksia vuonna Säännöstelyn vaikutuksia on verrattu sekä 20 vuoden vertailujakson ( ) keskimääräiseen tilanteeseen että vuoden 2005 luonnonmukaisiksi palautettuihin vedenkorkeuksiin. Toteutunut säännöstely kuvaa nykyisen luvan mukaisesti toteutettua säännöstelyä. 79,3 Keskiarvo (70-99) 2005 Säänn 2005 Luomu Vedenkorkeus (NN+m) 79,1 78,9 78,7 78,5 78,3 78,1 77,9 77,7 77,5 77, Kuva 1. Päijänteen vedenkorkeudet säännösteltynä ja luonnonmukaisena vuonna 2005 sekä keskimääräinen vedenkorkeuden vaihtelu ja vaihteluvyöhyke (minimi- ja maksimivedenkorkeudet) jaksolla

2 700 Keskiarvo (70-90) 2005 Säänn 2005 Luomu 600 Virtaama (m 3 /s) Kuva 2. Kymijoen virtaamat säännösteltynä ja luonnonmukaisena vuonna 2005 sekä keskimääräinen virtaamien vaihtelu ja vaihteluvyöhyke (minimi- ja maksimivirtaamat) jaksolla Vuosi 2005 oli talven ja alkukesän osalta tavanomaista selvästi runsasvetisempi. Joulukuussa 2004 ja tammikuussa 2005 satoi vettä yhteensä yli 150 mm. Sen seurauksena Päijänteen vedenkorkeus nousi helmikuussa 2005 yli 30 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalle tasolle. Kuusankosken virtaamat olivat talvella liki 3 kk:n ajan yli 450 m 3 /s. Ajoittain kesällä, mutta erityisesti syksyllä Kymijoen virtaamat olivat selvästi keskimääräistä pienemmät. Lokakuussa virtaamat olivat vain 50 % keskimääräisestä. 2 Arvio säännöstelyn vaikutuksista vuonna 2005 Päijänteen säännöstelyllä on vaikutuksia niin Päijänteelle kuin alapuoliseen Kymijokeen. Sen vuoksi vaikutustarkastelu on tehty erikseen molemmille vesistönosille. Säännöstelyn vaikutuksia on arvioitu vesiluontoon, kalakantoihin, virkistyskäyttöön, vesivoimatuotantoon, tulvavahinkoihin ja koskimatkailuun. Vesistön osaalueittaisten tarkastelujen lisäksi on arvioitu sitä, kuinka tasapuolisesti säännöstelyssä on pystytty ottamaan huomioon Päijänteen ja Kymijoen käyttömuodot. (taulukot 1 ja 2) 2.1 Päijänne Vesiluonto: Vesiluonnon kannalta keskeisiä ovat helmikuun alun, jäänlähtöpäivän ( ), kevättulvahuipun ja elo -syyskuun vedenkorkeudet. Jäätymiselle herkkien lajien (pohjalehtiset vesikasvit, pohjaeläimet ja rapu) ja vesirajan läheisyydessä pesivien lintujen kannalta vedenkorkeudet olivat tavanomaiset. Olosuhteet hauen lisääntymiselle olivat keskimääräistä selvästi paremmat. Kevättulvahuippu saavutettiin keskimääräistä myöhemmin eli heinäkuun alussa. Hauen poikastuotanto % (ka on 100 %) Tuhoutuvien kuikan pesien osuus 89 % (ka on 90 %) Virkistyskäyttö: Vedenkorkeudet olivat virkistyskäytön kannalta tavanomaista parempia jäänlähtöpäivästä syyskuun puoliväliin saakka. Virkistyskäytölle hyvä taso 78,35 m saavutettiin Luonnonmukaisena vedenpinta olisi heinäkuun alusta lähtien laskenut alle tason 78,35 m ja ollut rantojen käytön kannalta säännösteltyä epäsuotuisampi virkistyskäyttökauden loppuosan. 2

3 Vedenpinta virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla o Jäänlähtöpäivästä juhannukseen 60 % (ka on 25 %) o Juhannuksesta syyskuun loppuun 74 % (ka on 42 %) Tulvavahingot: Tulvavahinkoja ei Päijänteellä esiintynyt. Ylin vedenkorkeus, 78,58 m, oli 17 cm tulvavahinkorajan alapuolella. Luonnonmukaisena ylin vedenkorkeus olisi ollut 6 cm säännösteltyä vedenkorkeutta alhaisempi. 2.2 Kymijoki Lohikalat: Virtaamat olivat lohikalojen nousun kannalta varsin tavanomaisia. Virtaamat olivat kuitenkin säännösteltynä alle "hyvän" rajan (320 m 3 /s) miltei kaksi kuukautta pidemmän ajan kuin luonnonmukaisena. Virkistyskäyttö: Kymijoen virtaamat olivat virkistyskäytön kannalta keskimääräistä selvästi paremmat. Virtaama oli miltei koko virkistyskäyttökauden ( ) virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla. Säännöstelyllä pidennettiin yli kuukaudella jaksoa, jolloin virtaama oli virkistyskäytölle sopivalla tasolla. Virtaama virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla vrk (ka on 49 vrk) Koskimatkailu: Koskimatkailun kannalta virtaamaolot olivat tavanomaista paremmat jaksolla Virtaamat eivät yhtenäkään päivänä alittaneet koskimatkailun elämyksellisyyden kannalta tärkeänä pidettyä 200 m 3 /s. Myös luonnonmukaisena virtaamat olisivat olleet koko jakson tämän arvon yläpuolella. Tulvavahingot: Talvivirtaamat olivat huomattavasti tavanomaista suurempia. Tulvavahinkorajana pidetty 480 m 3 /s ylitettiin tammi-maaliskuussa useiden viikkojen ajan. Suurimmillaan, 504 m 3 /s, virtaama oli Luonnonmukaiset virtaamat eivät olisi ylittäneet tulvavahinkorajaa. Suuret virtaamat aiheuttivat ongelmia Kymijoella: muutamia kesämökkejä kastui ja Kotkassa suojattiin rivitalo. Vesivoimatuotanto: Energian kokonaistuotanto oli lähellä keskimääräistä. Säännösteltynä energiatuotanto oli hieman luonnonmukaista tilannetta pienempi, vaikka laskelmissa otettiin huomioon se, että luonnonmukaisessa tilanteessa Päijänteeltä "juoksutettiin" vuoden aikana enemmän vettä kuin säännösteltynä. Kymijoen vesivoimalaitosten energiatuotannon arvo oli 38,3 milj.. Koko Suomen vesivoimantuotannosta Kymijoen vesivoimalaitosten osuus oli 10 %. Muutos energiantuotannossa 2 % (verrattu säännösteltyyn keskiarvoon 1300 GWh). 2.3 Tasapuolisuus Säännöstelyn tasapuolisuuden arviointi Päijänteen ja Kymijoen näkökulmasta ei ole yksinkertaista. Arvioissa ei voida rajoittua ainoastaan säännösteltyjen vedenkorkeuksien ja virtaamien vaikutuksiin, vaan myös se, minkälainen tilanne olisi ollut luonnonmukaisena, on tarpeen ottaa huomioon. Lisäksi Päijänteen osalta on huomioitava seuraavan vuoden vesiolosuhteisiin varautuminen. Johtopäätelmiä tehtäessä on myös otettava huomioon, että säännöstelyä toteutetaan voimassa olevan luvan perusteella, eikä säännöstelyä voida toteuttaa vapaan harkinnan mukaan. Päijänteen säännöstelyssä tavoitteena on kokonaisvahinkojen vähentäminen, eikä tällöin aina ole mahdollista eikä järkevääkään pyrkiä tasapuolisuuteen. Myös sitä, että Päijänteen virkistyskäyttäjien määrä on huomattavasti Kymijokea suurempi, voidaan pitää perusteena sille, että täydelliseen tasapuolisuuteen ei aina pyritä. Tässä tarkastelussa tasapuolisuutta on arvioitu neljällä kriteerillä: Tulvavahinkojen esiintyminen Vesistön eri käyttömuodoille haittaa aiheuttavien vedenkorkeuksien/virtaamien esiintyminen (Päijänne alle 78,20 m avovesikaudella ja yli 78,60 m koko vuosi, Kymijoki alle 150 m 3 /s ja yli 480 m 3 /s) 3

4 Virkistyskäytölle aiheutuva kiinteistökohtainen haitta Virkistyskäyttöhaitan poikkeama luonnonmukaisista vedenkorkeuksista/virtaamista Tulvavahingot: Vuonna 2005 vähäisiä tulvavahinkoja syntyi Kymijoella, mutta ei Päijänteellä Haitalliset tilanteet: Haittaa aiheuttavia vedenkorkeuksia esiintyi Päijänteellä ja Kymijoella noin 50 vuorokauden ajan. Päijänteellä haitta oli huomattavasti keskimääräistä vähäisempi. Kymijoella haittaa aiheuttavia virtaamia oli keskimääräistä enemmän. Haittaa aiheutui lähinnä alkutalven suurista virtaamista, joiden avulla Päijänteen vedenpinnan nousu saatiin pysäytettyä ja kääntymään laskuun tavanomaista korkeammalta tasolta. Virkistyskäyttöhaitta - Säännöstelty tilanne: Sopimattomista vedenkorkeuksista virkistyskäytölle aiheutuva kiinteistökohtainen haitta oli Kymijoella 36 ja Päijänteellä 32 keskimääräistä pienempi. Muutos keskimääräiseen tilanteeseen oli siis samaa suuruusluokkaa molemmissa vesistönosissa. - Poikkeama luonnontilaan: Sekä Päijänteellä että Kymijoella vedenkorkeudet olivat vuonna 2005 luonnonmukaista paremmat virkistyskäytölle. Päijänteellä sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuva haitta oli n. 60 % luonnonmukaisesta ja Kymijoella n. 70 % vastaavasta arvosta luonnonmukaisena. Kokonaisuutena säännöstelyn toteutusta voidaan vuonna 2005 pitää melko tasapuolisena Päijänteen ja Kymijoen näkökulmista. Kymijoella esiintyi haittaa aiheuttaneita suuria virtaamia alkuvuodesta. Juoksutukset olivat kuitenkin luvan mukaisia ja niiden tarkoituksena oli saada Päijänteen vedenpinta laskuun sekä tehdä myöhemmin keväällä varastotilaa kevättulvalle. Kesällä ja syksyllä olosuhteet olivat molemmissa vesistöissä virkistyskäytön kannalta hyvät. 3. Yhteenveto Päijänteen vedenkorkeudet olivat kaiken kaikkiaan vuonna 2005 tavanomaista paremmat vesiluonnon ja virkistyskäytön kannalta. Virkistyskäytön kohdalla ero keskimääräiseen oli huomattava. Säännöstelystä virkistyskäytölle aiheutunut hyöty oli tavanomaista vuotta suurempi ja vesiluonnolle ja hauen lisääntymiselle aiheutuneet haitat tavanomaista vuotta pienemmät. Kymijoen virtaamat olivat tavanomaista selvästi paremmat virkistyskäytölle ja koskimatkailulle. Toisaalta alkutalvesta aiheutui vähäisiä tulvavahinkoja muutamille rakennuksille. Luonnonmukaisena vahinkoja ei olisi syntynyt. Energiantuotanto oli hivenen luo nnonmukaista pienempi. Ottaen huomioon alkutalven vaikea vesitilanne säännöstelyn toteutus onnistui vuonna 2005 varsin tasapuolisesti sekä Päijänteen että Kymijoen tilan ja käytön kannalta katsottuna. 4

5 Taulukko 1. Yhteenveto vuoden 2005 arvioinnista. Yhteenvedossa on arvioitu ainoastaan säännöstelyn vaikutuksen suunta. Iloinen tai surullinen ilme kuvaavat myönteistä tai kielteistä vaikutusta. Hymyttömyys sitä, että tilanteiden välillä ei ole juurikaan eroa. MITTARI Vuosi 2005 verrattuna keskimääräiseen vuoteen jaksolla PÄIJÄNNE VESILUONTO VIRKISTYSKÄYTTÖ kevät KALAKANNAT - HAUKI TULVAVAHINGOT KOKONAISARVIO KYMIJOKI LOHIKALAT MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ VESIVOIMATUOTANTO TULVAVAHINGOT KOKONAISARVIO Taulukko 2. Yhteenveto vuoden 2005 arvioinnin tuloksista. Vuoden 2005 toteutuneet vedenkorkeudet verrattuna luonnonmukaiseen Mittari Säänn. Luomu Säänn. Luomu PÄIJÄNNE LUONTO Tuhoutuvien kuikan pesien osuus (%) Jäänpainaman tuottavan vyöhykkeen osuus (%) Hauen poikastuotanto (oletus: kutu jäänlähtöpäivänä; %) 100 % ( kpl) VIRKISTYSKÄYTTÖ Kevät Päiviä jäänlähdöstä, jolloin vesi noussut hyvälle tasolle (78,35m; pvä JLP:stä) Vedenkorkeus virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla (78,35-78,55m; osuus jaksosta JLP->juhannus, %) Kesä Virkistyskäyttöhaitta ( /kiinteistö) Vedenkorkeus virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla (78,35-78,55m; osuus jaksosta juhannus->30.9., %) TULVA Ylimmän vedenkorkeuden ero tulvavahinkorajaan 78,75m (m) -0,07-0,03-0,17-0,23 KYMIJOKI LOHIKALAT Päivien lukumäärä, jolloin virtaama alle 320 m3/s ( ) VIRKISTYSKÄYTTÖ JA Virkistyskäyttöhaitta ( /kiinteistö) MATKAILU Virtaama virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla ( m3/s) jaksolla (päivien lkm) Koskimatkailua vaikeuttavien virtaamien (alle 200 m3/s) esiintyminen jaksolla (päivien lkm) TULVA Suurimman virtaaman ero tulvavahinkorajaan 480 m3/s (m3/s) VESIVOIMA Muutos energiatuotannossa (%) 100 % (1 300 GWh) Energiatuotanto milj. 39,4 38,9 38,3 38,4 Osuus Suomen koko vuoden vesivoimatuotannosta (%) TASAPUOLISUUS CO2-päästöjen väheneminen ( vastaavan energian hiili- ja maakaasuvoimalaitoksessa (50%/50%) tuottamisen aiheuttamat päästöt, tonnia) Haittaa aiheuttavien vedenkorkeuksien ja virtaamien määrä (päivien lukumäärä) Keskiarvo jaksolla * Päijänne (W<78,20 m avovesikaudella ja W>78,60 m koko vuosi) * Kymijoki (150>Q>480 m3/s) Jäänlähtöpäivä Huom! Luonnonmukainen varastoaltaan muutos oli vuonna ,33 m suurempi kuin toteutunut. Varaston energiasisältö on 138 GWh/m. Taulukon energiantuotannon arvossa ( ) on otettu huomioon tämän energiasisällön rahallinen arvo olettamalla, että juoksutus tapahtuisi tammi-maaliskuun aikana. Näin menetellen säännöstelyllä luonnonmukaiseen nähden vuoden aikana varastoidun energiasisällön arvoksi saatiin noin 1,4 M. Tämä on vähennetty luonnonmukaisesta energiantuotannon arvosta. 5

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa

Lisätiedot

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN 20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste

Lisätiedot

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista 12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari 10.-11.6.2009 Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen

Lisätiedot

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden Haasteena tarkastelu lukuisat Pirkanmaan eri ulottuvuudet järvillä Kevään 2016 työpajojen tulokset Jyri Mustajoki,

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle

Lisätiedot

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA

Lisätiedot

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden järjestelmällinen Haasteena lukuisat tarkastelu eri ulottuvuudet Pirkanmaan järvillä Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN

ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Kainuun ympäristökeskuksen moniste LUONNOS 29.8.2003 Anne Tarvainen, Mika Marttunen, Markus Tykkyläinen, Antton Keto ja Kari Pehkonen ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Helsinki 2003... Taitto:

Lisätiedot

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely juoksuttamisen mahdolliseksi muuttamiseksi Aloitusneuvottelu 16.6.2015 Esityksen sisältö Ajankohtaista & kertausta Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset

Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset Raportteja 107 2012 Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset Tapio Sutela Tiina Käki Teppo Linjama Riitta Niinioja Eliisa Haavanlammi Janne Kärkkäinen Mika Marttunen Heikki Pönkkä Teemu

Lisätiedot

Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772

Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772 Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN

Lisätiedot

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys

Lisätiedot

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Päijänteen säännöstely - Kymijoen juoksutus

Päijänteen säännöstely - Kymijoen juoksutus Päijänteen säännöstely - Kymijoen juoksutus Vaelluskalafoorumi Kotka 4.10.2012 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Vesistöt-osasto 22.10.2012 1 Päijänne Pinta-ala 1 118 km² Pituus 119 km Suurin leveys 28 km Keskisyvyys16,2

Lisätiedot

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Kallaveden ja Unnukan säännöstelyjen kehittäminen

Kallaveden ja Unnukan säännöstelyjen kehittäminen Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 Tuulikki Miettinen Kallaveden ja Unnukan säännöstelyjen kehittäminen Kyselytutkimus ranta-asukkaiden ja eri intressitahojen kokemuksista ja odotuksista v. 2001

Lisätiedot

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti: PÄÄTÖS Nro 23/05/2 Dnro ISY-2005-Y-52 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2005 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet

Lisätiedot

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisen säännöstelyn lähtökohdat Laskennassa käytetty

Lisätiedot

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013

PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.1.2013 ASIA HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta, Joensuu ja Kontiolahti Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009 SUOMEN YMPÄRISTÖ 19 211 SUOMEN YMPÄRISTÖ 19 211 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 196 LUONNON- LUONNON- VARAT VARAT Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Annukka Erkki A. Järvinen, Puro-Tahvanainen,

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste

Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle vuoden 2013 lopussa. Vastausprosentti oli 53 %, eli erittäin

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Rauhajärven käyttäjäkysely

Rauhajärven käyttäjäkysely Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus

Ilmastonmuutoksen vaikutus Raportteja 119 214 Ilmastonmuutoksen vaikutus Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä säännöstelyjen kehittämistarpeeseen Juho Jakkila Tanja Dubrovin Tuulikki Miettinen

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta

Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta Ekologisten tarkastelujen tulokset Jaana Rääpysjärvi, Seppo Hellsten 7.4.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät... 4 2.1 Uljuan allas...

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009 RAPORTTEJA 18 213 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 196 Yhteenvetoraportti ANNUKKA PURO-TAHVANAINEN JUKKA AROVIITA ERKKI A. JÄRVINEN MINNA KUOPPALA MIKA MARTTUNEN TEEMU NURMI JUHA RIIHIMÄKI ERNO SALONEN

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen

Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen S u o m e n y m p ä r i s t ö 689 LUONTO JA LUONNONVARAT Mika Marttunen, Hanna Nieminen, Antton Keto, Merja Suomalainen, Anne Tarvainen, Sami Moilanen ja Erkki A. Järvinen Pirkanmaan keskeisten järvien

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Lapin tulvatilannekatsaus

Lapin tulvatilannekatsaus Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/12/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2012 Annettu ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/12/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2012 Annettu ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 55/12/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2012 Annettu 17.8.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJA Oulujärven, Onto- ja Sotkamonjärvien sekä Kianta- ja Vuokkijärven säännöstelyä koskevien lupaehtojen tilapäinen muuttaminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 40/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-239. jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 40/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-239. jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 40/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-239 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2004 ASIA HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Lohjanjärven säännöstelyssä noudatettavista

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Vuokkijärven säännöstelyn lupamääräysten tilapäinen muuttaminen kesäaikaisen vedenkorkeuden tavoitetason

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi

Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 19/2016/2 Dnro LSSAVI/848/2016 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2016 ASIA Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi HAKIJA

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 32/2014/2 Dnro LSSAVI/29/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2014 ASIA Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi HAKIJA Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 30/2014/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2014

PÄÄTÖS Nro 30/2014/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 30/2014/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2014 ASIA HAKIJA Tilapäinen poikkeaminen Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden säännöstelyä ja Kissakosken voimalaitoksella

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012 Energia 2013 Kivihiilen kulutus 2012, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012 Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan viime vuoden tammi-joulukuussa

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

I I I I I I I I I I I I I I [1 I I I I

I I I I I I I I I I I I I I [1 I I I I on [1 KE TELEEN-PÄJÄNT EEN KANAVA Selostus yleissuunnitelmasta ja siihen liittyvistä vaihtoehdoi sta YLESTÄ Keiteleen-Päijänteen kanavan yleissuunnitelrnaan sisältyy vielä vaihtoehtoja välillä Paatela-Kuusa..

Lisätiedot

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Suomen Ympäristökeskus Hydrologian yksikkö 9.1.24 Noora Veijalainen Bertel Vehviläinen Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Tämän työn tarkoituksena on arvioida Oulujoen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki

Lisätiedot