Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta"

Transkriptio

1 Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Mika Marttunen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Marttusten sukupäivä, Villähde Tuusulanjärvi

2 Työpaikkani: Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsinki, Töölö Mikan huone

3 Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista: Pielinen: säännöstelyn suunnittelu Rovaniemi: tulvariskien hallinta Keski-Suomi: turvetuotanto-alueiden vesistövaikutukset Käynnissä oleva hanke

4 Kaksi kysymystä Mikä on Suomen puhtain suurjärvi? Mikä suurjärvistä on parhain mökkijärvi?

5 Mikä on Suomen puhtain suurjärvi? Google-haun ehdotuksia: Juojärvi, Kuolimo ja Puruvesi Tieteellisempi tarkastelu Vedenlaatuhavainnot suurinta järveä Neljä vedenlaatumittaria Veden näkösyvyys ja väriarvo Kokonaisfosfori ja levämäärät Tarkastelu ihmisen näkökulmasta Humus- ja savisameat järvet voivat myös olla puhtaita

6 Suomen 50 suurinta järveä - Näkösyvyys (m)

7 Suomen 50 suurinta järveä Näkösyvyys (m) Inari N=46 Suontee, Kämpinselkä N=12 Pyhäjärvi (Kitee) N=42 Puruvesi N=57 Juojärvi N=13 Iisvesi N=9 Suvasvesi N=11 Suontee N=26 Pielavesi N=11 Höytiäinen N=13 Yli-Kitka N=77 Konnevesi N=33 Enonvesi N=16 Keitele N=32 Näsijärvi N=80 Pihlajavesi N=177 Saimaa N=310 Mallasvesi-Roine N=49 Puula N=74 Kolima N=11 Simojärvi N=29 Orivesi N=130 Pielinen N=218 Pyhäjärvi (Pyhäjärvi) N=85 Kiantajärvi N=12 Näkösyvyys (m) ,5 metriä Pyhäjärvi (Säkylä) N=85 Haukivesi N=350 Längelmävesi N=55 Viinijärvi N=86 Nilakka N=12 Koitere N=22 Simpelejärvi N=40 Kallavesi N=157 Päijänne N=434 Pyhäselkä N=103 Oulujärvi N=151 Ontojärvi-Nurmesjärvi N=15 Vesijärvi N=42 Rehja-Nuasjärvi N=42 Porttipahdan tekojärvi N=47 Kivijärvi (Kannonkoski) N=27 Pyhäjärvi (Tampere) N=161 Lappajärvi N=71 Keurusselkä N=17 Kemijärvi N=59 Kyyvesi N=75 Vanajavesi N=245 Juurusvesi-Akonvesi N=130 Kyrösjärvi N=60 Lokan tekojärvi N=40 Onkivesi N=66 Näkösyvyys (m) n. 1 metri

8 Suomen 50 suurinta järveä - Klorofylli-a (µg/l)

9 Suomen 50 suurinta järveä - Klorofylli-a (µg/l) Klorofylli-a (µg/l) Klorofylli-a(µg/l) Onkivesi N=64 Vanajavesi N=206 Kyyvesi N=72 Juurusvesi-Akonvesi N=125 Lokan tekojärvi N=35 Pyhäjärvi (Tampere) N=170 Nilakka N=12 Kivijärvi (Kannonkoski) N=27 Lappajärvi N=88 Kyrösjärvi N=55 Haukivesi N=295 Oulujärvi N=91 Kallavesi N=114 Keurusselkä N=17 Vesijärvi N=56 Pyhäjärvi (Säkylä) N=122 Saimaa N=911 Rehja-Nuasjärvi N=12 Päijänne N=317 Puula N=73 Pyhäjärvi (Pyhäjärvi) N=89 Porttipahdan tekojärvi N=48 Längelmävesi N=54 Orivesi N=136 Kemijärvi N=72 Viinijärvi N=86 Ontojärvi-Nurmesjärvi N=15 Simpelejärvi N=65 Pyhäselkä N=66 Kiantajärvi N=12 Pielinen N=181 Yli-Kitka N=160 Enonvesi N=29 Simojärvi N=17 Pielavesi N=11 Mallasvesi-Roine N=51 Konnevesi N=33 Kolima N=11 Koitere N=22 Suontee N=31 Suvasvesi N=11 Pihlajavesi N=176 Keitele N=32 Iisvesi N=9 Näsijärvi N=71 Suontee, Kämpinselkä N=8 Puruvesi N=61 Pyhäjärvi (Kitee) N=40 Höytiäinen N=13 Juojärvi N=13 Inari N=59

10 Järvien vertailu vedenlaadun perusteella Väriluku Näkösyvyys Fosfori Levämäärä 1. sija Puruvesi Inari Pielavesi Inari 2. sija Suontee, Kämpinselkä 3. sija Mallasvesi- Roine 4. sija Pyhäjärvi (Kitee) Suontee, Kämpinselkä Pyhäjärvi (Kitee) Suontee, Kämpinselkä Inari Juojärvi Puruvesi Puruvesi Juojärvi Pyhäjärvi (Kitee) 5. sija Inari Juojärvi Höytiäinen Höytiäinen 6. Suontee, Kämpinselkä

11 Lopputulos sijalukujen perusteella 1. Inari 10 p. 2. Etelä-Suontee 12 p. 3. Pyhäjärvi, Kitee 14 p. 4. Puruvesi 20 p. 5. Juojärvi Inarijärvi ensilumen aikaan Huom! Suonteen kohdalla havaintoja muita vähemmän ja vertailuun otettiin puhtainta Etelä-Suonteen aluetta koskeva havaintopaikka

12 Mikä suurjärvistä on paras mökkijärvi? Googlehaku: ei yhtään osumaa Vertailussa mittareina vedenlaatu ja vedenpinnan vuosivaihtelu

13 Suomen 50 suurinta järveä Vedenkorkeuden vaihtelu (m)

14 Suomen 50 suurinta järveä Vedenkorkeuden vaihtelu (m) Vedenkorkeuden vaihtelu vuoden aikana (m) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 Vedenkorkeuden vaihtelu vuoden aikana (m) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 Kemijärvi Ontojärvi-Nurmesjärvi Kiantajärvi Porttipahdan tekojärvi Lokan tekojärvi Koitere Rehja-Nuasjärvi Oulujärvi Inari Onkivesi Pielinen Näsijärvi Kyrösjärvi Vanajavesi Keurusselkä Lappajärvi Kallavesi Suvasvesi Juurusvesi-Akonvesi Päijänne Kivijärvi (Kannonkoski) Höytiäinen Orivesi Pyhäselkä Pyhäjärvi (Pyhäjärvi) Pyhäjärvi (Pyhäjärvi) Haukivesi Enonvesi Pyhäjärvi (Tampere) Kyyvesi Kolima Saimaa Pihlajavesi Puruvesi Keitele Nilakka Längelmävesi Mallasvesi-Roine Pielavesi Viinijärvi Yli-Kitka Iisvesi Simojärvi Juojärvi Simpelejärvi Puula Konnevesi Pyhäjärvi (Säkylä) Suontee Vesijärvi Pyhäjärvi (Kitee)

15 Kemijärvi huhtikuussa, jolloin vedenpinta on 7 m kesän korkeutta alempana

16 Järvien vertailu vedenlaadun ja vedenpinnan vaihtelun perusteella Veden laatu Vedenpinnan vaihtelu 1. sija Inari Pyhäjärvi (Kitee) 2. sija Suontee, Kämpinselkä Vesijärvi 3. sija Pyhäjärvi (Kitee) Suontee, Kämpinselkä 4. sija Puruvesi Pyhärvi, Säkylä 5. sija Juojärvi Konnevesi

17 Suomen paras mökkijärvi on Kiteen Pyhäjärvi Suomen 21. suurin järvii Pinta-ala on 207 km² Järvi sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla

18 Päijänne Vesijärvi Rieveli Konnivesi Vesistöjen ekologinen tila Päijät- Hämeessä

19 Lisää hyviä uutisia

20 Suomi on maailman rikkain maa veden suhteen Vesi-köyhyys -indeksi vesivarojen määrä vesihuollon kattavuus veden käyttö Ympäristöasiat Kärjessä Suomi, Kanada, Islanti, Norja, Guyana Häntäpää Haiti, Niger, Ethiopia, Eritrea, Malawi

21 Vesiasiat ovat Suomessa niin yksinkertaisia että keskinkertainen simpanssikin pystyy ne hoitamaan Vesitalouden professori Pertti Vakkilainen 1990-luvun alussa

22 TRASH, ESITYS PÄÄTTYY TÄHÄN

23 Vesistöjen ekologinen tila Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla

24 Suomen 50 suurinta järveä - Väriluku (mg Pt/l)

25 Suomen 50 suurinta järveä - Kokonaisfosfori (µg/l)

26 Suomen 50 suurinta järveä - Väriluku (mg Pt/l) Väriluku (mg Pt/l) Väriluku (mg Pt/l) Onkivesi N=25 Kyrösjärvi N=39 Kivijärvi (Kannonkoski) N=27 Keurusselkä N=16 Juurusvesi-Akonvesi N=50 Koitere N=22 Kyyvesi N=54 Pyhäselkä N=73 Lappajärvi N=87 Ontojärvi-Nurmesjärvi N=13 Kemijärvi N=65 Kallavesi N=75 Rehja-Nuasjärvi N=24 Pielinen N=145 Oulujärvi N=94 Lokan tekojärvi N=36 Nilakka N=11 Porttipahdan tekojärvi N=57 Kiantajärvi N=13 Päijänne N=205 Orivesi N=92 Haukivesi N=227 Pyhäjärvi (Tampere) N=92 Kolima N=11 Enonvesi N=30 Näsijärvi N=58 Vanajavesi N=88 Simojärvi N=23 Pyhäjärvi (Pyhäjärvi) N=97 Saimaa N=461 Pielavesi N=11 Viinijärvi N=51 Puula N=58 Höytiäinen N=13 Pihlajavesi N=61 Suvasvesi N=11 Keitele N=32 Juojärvi N=13 Suontee N=33 Konnevesi N=33 Yli-Kitka N=115 Simpelejärvi N=56 Pyhäjärvi (Säkylä) N=40 Längelmävesi N=62 Iisvesi N=9 Vesijärvi N=29 Inari N=57 Mallasvesi-Roine N=48 Pyhäjärvi (Kitee) N=40 Suontee, Kämpinselkä N=12 Puruvesi N=42

27 Näkösyvyys (m) Näkösyvyys ,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Vesijärvi Konnivesi Suontee Suontee, Kämpinselkä

28 Väriluku (mg Pt/l) Veden väriluku ,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0, Vesijärvi Konnivesi Suontee Suontee, Kämpinselkä

29 Kokonaisfosfori (µg/l) Kokonaisfosfori ,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Vesijärvi Konnivesi Suontee Suontee, Kämpinselkä

30 Klorofylli-a (µg/l) Klorofylli-a Vesijärvi Konnivesi Suontee Suontee, Kämpinselkä

OPM cup 2015 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 9. toukokuuta 10.00-15.00 Vedenjakaja cup Näläntöjärviuistelu

OPM cup 2015 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 9. toukokuuta 10.00-15.00 Vedenjakaja cup Näläntöjärviuistelu OPM cup 2015 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 9. toukokuuta 10.00-15.00 Vedenjakaja cup Näläntöjärviuistelu Näläntöjärvi, Kiuruvesi, varapäivä 14.5 16. toukokuuta

Lisätiedot

OPM cup 2015 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 30. toukokuuta 11.00-20.00 Gold Salmon Cup Ursuit-uistelu Ådon

OPM cup 2015 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 30. toukokuuta 11.00-20.00 Gold Salmon Cup Ursuit-uistelu Ådon OPM cup 2015 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 30. toukokuuta 11.00-20.00 Gold Salmon Cup Ursuit-uistelu Ådon kalasatama / Pietarsaari. www.kokkolanvetouistelijat.com

Lisätiedot

Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat?

Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat? Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat? Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntien kalastusaluepäivä 15.12.2016 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, Lapin ELY-keskus Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Ulla Sonck SYKE/ Viestintä Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Järvilaskenta 1986: Kokonaismäärä 187 888 Pinta-alan alaraja viisi aaria Yli hehtaarin kokoisia 56 012 Yli neliökilometrin kokoisia 2 609 Yli 100

Lisätiedot

OPM cup 2017 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 13. toukokuuta Lohjanjärvi Raymarine Haukiuistelu

OPM cup 2017 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 13. toukokuuta Lohjanjärvi Raymarine Haukiuistelu OPM cup 2017 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 13. toukokuuta 10.00-17.00 Lohjanjärvi Raymarine Haukiuistelu www.lohjanjarvicup.com 13. toukokuuta 10.00-18.00 Pihlavanlahti

Lisätiedot

OPM cup 2017 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 27. toukokuuta Gold Salmon Ursuit-Uistelu, lohikisa

OPM cup 2017 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 27. toukokuuta Gold Salmon Ursuit-Uistelu, lohikisa OPM cup 2017 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 27. toukokuuta 09.30-17.00 Gold Salmon Ursuit-Uistelu, lohikisa Ådön kalasatama, Pietarsaaren merialue, www.kokkolanvetouistelijat.com

Lisätiedot

NOTE THAT THE PRESENTATIONS WERE MADE BASED ON THE INDIVIDUAL EXPERT OPINION THEY DO NOT NECCESARILY PRESENT THE POSITION OF THE RELEVANT ORGANISATION

NOTE THAT THE PRESENTATIONS WERE MADE BASED ON THE INDIVIDUAL EXPERT OPINION THEY DO NOT NECCESARILY PRESENT THE POSITION OF THE RELEVANT ORGANISATION NOTE THAT THE PRESENTATIONS WERE MADE BASED ON THE INDIVIDUAL EXPERT OPINION THEY DO NOT NECCESARILY PRESENT THE POSITION OF THE RELEVANT ORGANISATION Good Naviga*on Status: The Finnish standpoints Klaipeda

Lisätiedot

OPM cup 2016 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 7. toukokuuta Pihlavanlahti Motonet uistelu

OPM cup 2016 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 7. toukokuuta Pihlavanlahti Motonet uistelu OPM cup 2016 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 7. toukokuuta 10.00-17.00 Pihlavanlahti Motonet uistelu www.meriporinurheilukalastjat.fi. 1 7. toukokuuta 10.00-15.00

Lisätiedot

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS Hanke 4263007, Hanhikankaan pohjavesialueen rakennetutkimus Mikkelissä Tilaaja Jari Hyvärinen Työkohde Työmaa Hanhikangas Mikkeli Kunta Mikkeli Yksikön käsittely Päiväys 24.2.2015 Jari Hyvärinen, geologi

Lisätiedot

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella Johdanto Vesien hoidon ympäristötavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen ja parantaa heikossa tilassa olevia vesiä. Keinoina tavoitteiden saavuttamisessa

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009 RAPORTTEJA 18 213 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 196 Yhteenvetoraportti ANNUKKA PURO-TAHVANAINEN JUKKA AROVIITA ERKKI A. JÄRVINEN MINNA KUOPPALA MIKA MARTTUNEN TEEMU NURMI JUHA RIIHIMÄKI ERNO SALONEN

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta Kuolimon vesienhoidon iltatilaisuus, Savitaipale 27.10.2016 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Pintavesien ekologinen

Lisätiedot

Kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Lohi- ja särkivesiksi nimetyt alueet

Kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Lohi- ja särkivesiksi nimetyt alueet N: 117 387 Kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Lhi- ja särkivesiksi nimetyt alueet Liite 1 Khde ja sen rajaus Hydrlginen vesistöaluenumer Kalavesityyppi Pielinen 04.411 lhivesi (Lieksan edusta sekä keski-

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Kitkajärvien tila ja sen kehitys Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet

Lisätiedot

Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella

Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella Yhteenveto muikkukantojen tilasta Muikku 2016/2017 Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella Muikkusaaliit tulevat olemaan keskimääräisiä koko maata ajatellen. Alueittain

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013

Lisätiedot

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen

Lisätiedot

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia Annukka Puro Tahvanainen 7.11.2008 1 Tutkimuksen tavoite Lähtökohta: Inarijärvessä havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä (rantakivien ja pyydysten

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo

Lisätiedot

Liite 1: Pyhäselän saaristo Bilaga 1: Pyhäselkä skärgård

Liite 1: Pyhäselän saaristo Bilaga 1: Pyhäselkä skärgård Liite 1: Pyhäselän saaristo Bilaga 1: Pyhäselkä skärgård Liite 2: Oriveden saaristo Bilaga 2: Orivesi skärgård Liite 3, Bilaga 3: Joutenvesi - Kolovesi - Pyyvesi Liite 4: Haukivesi pohjoinen Bilaga 4:

Lisätiedot

KUOPIOTA YMPÄRÖIVIEN VESISTÖVESIEN SEURANTA JA TILA

KUOPIOTA YMPÄRÖIVIEN VESISTÖVESIEN SEURANTA JA TILA 11..1 Vesiensuojelua vuodesta 193 KUOPIOTA YMPÄRÖIVIEN VESISTÖVESIEN SEURANTA JA TILA Ympäristöasiat Kuopiossa 1..1 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Toiminnanjohtaja 1..1 Esityksen

Lisätiedot

35.222.1.004_a01 Iso Savijärvi Lempäälä, Valkeakoski Hyvä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.231.1.001_001 Vanajavesi (N60 79.

35.222.1.004_a01 Iso Savijärvi Lempäälä, Valkeakoski Hyvä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.231.1.001_001 Vanajavesi (N60 79. Tunnus Nimi Kunta 2. kausi - Ekologinen tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA. UNIVERSITY OF JOENSUU PUBLICATIONS OF THE KARELIAN INSTITUTE N:o 145 SUURJÄRVISEMINAARI 2006

JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA. UNIVERSITY OF JOENSUU PUBLICATIONS OF THE KARELIAN INSTITUTE N:o 145 SUURJÄRVISEMINAARI 2006 JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA UNIVERSITY OF JOENSUU PUBLICATIONS OF THE KARELIAN INSTITUTE N:o 145 SUURJÄRVISEMINAARI 2006 Miksi vene keikkuu ja kuka sitä keikuttaa? Järvien

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK)

28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK) 28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK) Projektin taustaa - Etelä-Savossa etenkin hyvälaatuisen harjusoran saatavuus heikentynyt - Ilmeni tarve projektille, jossa tutkitaan aiempaa POSKI selvitystä tarkemmin

Lisätiedot

Suomi kalastaa 2005 Kalastusrasitus kalastusalueilla

Suomi kalastaa 2005 Kalastusrasitus kalastusalueilla KALA- JA RIISTARAPORTTEJA ro 390 Aa-Liisa Toivoe Suomi kalastaa 2005 Kalastusrasitus kalastusalueilla Helsiki 2006 Julkaisija Riista- ja kalataloude tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Lokakuu 2006

Lisätiedot

Uusi kalatalousaluejako, yhteistyöryhmien esitykset

Uusi kalatalousaluejako, yhteistyöryhmien esitykset Uusi kalatalousaluejako, yhteistyöryhmien esitykset Kalastuslakipäivät 1.12-2.12.2016 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, Lapin ELY-keskus Suomessa on 10 yhteistyöryhmää Kaikki yhteistyöryhmät ovat tehneet

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

VESISEN Sentinel- ja Landsat-satelliittien aineistot Suomen rannikon ja järvien vedenlaadun seurannassa

VESISEN Sentinel- ja Landsat-satelliittien aineistot Suomen rannikon ja järvien vedenlaadun seurannassa VESISEN Sentinel- ja Landsat-satelliittien aineistot Suomen rannikon ja järvien vedenlaadun seurannassa Jenni Attila (SYKE) Sampsa Koponen, Kari Kallio, Vesa Keto, Hanna Alasalmi, Eeva Bruun, Mikko Kervinen

Lisätiedot

Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella

Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella 1 Muikku 2015/2016 Yhteenveto muikkukantojen tilasta Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella Keväällä 2015 kuoriutuneista muikuista varttui keskimääräistä

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Pielisen juoksutusten kehittämismahdollisuudet Yhteenveto vuonna 2006 tehdyistä selvityksistä

Pielisen juoksutusten kehittämismahdollisuudet Yhteenveto vuonna 2006 tehdyistä selvityksistä Pielisen juoksutusten kehittämismahdollisuudet Yhteenveto vuonna 2006 tehdyistä selvityksistä Olli-Matti Verta, Jukka Nykänen, Jukka Höytämö, Mika Marttunen SISÄLLYSLUETTELO: 1 Johdanto...4 2 Yleistä...5

Lisätiedot

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari 10.-11.6.2009 Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain (379/2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat säännökset 1 Rauhoitetut kalalajit ja -kannat Seuraavat kalat

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Iisalmen reitin vedet, kuormitus ja kunnostustarve

Iisalmen reitin vedet, kuormitus ja kunnostustarve Iisalmen reitin vedet, kuormitus ja kunnostustarve Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa Kankaanpää 21.11.2012 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus Sisältö Pohjois-Savon ja erityisesti

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste

Lisätiedot

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4. Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.2014 JOHDANTO Väitöskirjatutkimukseni MITÄ? Fosforin luonnonhuuhtouman

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

OPM cup 2016 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja,

OPM cup 2016 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, OPM cup 2016 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 28. toukokuuta 09.30-17.00 Gold Salmon Cup Ursuit-Uistelu, lohikisa Ådön kalasatama, Pietarsaaren merialue, www.kokkolanvetouistelijat.com

Lisätiedot

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivä 17.3.2017 Kalastusbiologi Timo Turunen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Suomessa on 10 yhteistyöryhmää Yhteistyöryhmät

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta I Ryhmä: Järvet, joissa on ravinnepitoisuuksien perusteella kuormituksen vähentämistarvetta

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

Kasviplankton järvien ekologisen tilan kuvaajana

Kasviplankton järvien ekologisen tilan kuvaajana S u o m e n y m p ä r i s t ö 600 YMPÄRISTÖN- SUOJELU Liisa Lepistö, Reija Jokipii, Maija Niemelä, Heidi Vuoristo, Anna-Liisa Holopainen, Riitta Niinioja, Taina Hammar, Marja Kauppi ja Jarmo Kivinen Kasviplankton

Lisätiedot

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.

Lisätiedot

Kyyveden osa-alueiden Nordic koekalastustuloksia

Kyyveden osa-alueiden Nordic koekalastustuloksia Kyyveden osa-alueiden Nordic koekalastustuloksia 2010-2015 Antti Haapala, YV, 16.11.2015 Tutkittavat alueet, menetelmät ja toteuttajat Aluejaottelu perustuu Kyyveden jakoon eri vesimuodostumiin Koska koekalastualueet

Lisätiedot

Saimaan jääjärviaika päättyi noin

Saimaan jääjärviaika päättyi noin Pohjois-Savon suurjärvi Saimaan altaan kuroutuminen MATTI HAKULINEN Saimaan jääjärviaika päättyi noin 11 400 vuotta sitten Yoldiameren tunkeutuessa Mäntyharjun kautta Saimaan altaaseen. Mannerjään reuna

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Esityksen sisältö A. Asukkaiden ja mökkiläisten maksuhalukkuus

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Voiko Inarijärven vettä juoda?

Voiko Inarijärven vettä juoda? Voiko Inarijärven vettä juoda? Annukka Puro-Tahvanainen Inarijärvi-seminaari 10.-11.6.2009 1 Esityksen aiheet Inarijärven tilan seuranta Veden laatu ja hydrologia Biologiset muuttujat ja ympäristömyrkyt

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

Pintavesien laatu. Olli Varis

Pintavesien laatu. Olli Varis Pintavesien laatu Olli Varis Kuvat: Tiiu Anttinen http://www.aaltojenalla.fi Sisältö Mitä pintavesien laadulla tarkoitetaan Veden laatu ristiriitojen aiheuttajana Rehevöityminen Pintavesien laadun luokittelu

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kyyveden tila Yleisötilaisuus 18.1.212, Haukivuori Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 5.2.2015 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi. Vuoksen vesistöalue

Tulvariskien alustava arviointi. Vuoksen vesistöalue Tulvariskien alustava arviointi Vuoksen vesistöalue Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 5 2 VESISTÖN KUVA US... 5 2.1

Lisätiedot

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Metsä- ja Maatalouden vesienhoitotyöpajat 13. ja 17.3.2014 19.3.2014 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

PIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen

PIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen Laadittu 4.11.2014, päivitetty 3.8.2015 PIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen Säännöstelysuositusten päivittäminen 2015 2016 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöön

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöön Tammikuu 2050? Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöön Lauri Arvola Helsingin yliopisto Maaliskuu 2050? Ilmatieteen laitos: Lämpötila etenkin talvilämpötilat kohoavat hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot