Projekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri

Transkriptio

1 MUISTIO Projekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri Paikka Ramboll Finland Oy, Kiviharjuntie 11 Päivämäärä (klo 9-12) Läsnäolijat Siikalatvan kunta: Aimo Lehmikangas ja Mikko Äijälä Siikajoen kunta: Pekka Aitto-oja Paikalliset edustajat: Tommi Kallinen (Siikajoki) SYKE: Bertel Vehviläinen (videoyhteys), Jari Uusikivi (videoyhteys) ja Jaana Rääpysjärvi POP ELY: Veli-Pekka Latvala, Kaisa Kettunen ja Risto Leppänen Insinööritoimisto Leiviskä: Pekka Leiviskä Ramboll Finland Oy: Piia Sassi-Päkkilä 1. Kokouksen avaus Veli-Pekka Latvala toimi palaverin koollekutsujana ja avasi kokouksen klo Käytiin läpi osallistujat. Uutena osallistujana oli Tommi Kallinen Siikajoelta. 2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta sekä asialistan hyväksyminen Veli-Pekka Latvala toimi puheenjohtajana ja Piia Sassi-Päkkilä sihteerinä. Päivämäärä 7/5/2014 Ramboll Finland Oy Kiviharjuntie OULU T F Asialista hyväksyttiin. 3. Uljuan vesitilanne Kaisa Kettunen kertoi Uljuan tämän hetkisestä vesitilanteesta. Uljua on käytetty lupaehtojen mukaisesti tason +73,5 alapuolella (kevätkuoppa), mutta nyt täyttyminen on ollut hidasta vähäisestä lumimäärästä johtuen. Todennäköisesti taso +78 saavutetaan kesäkuussa. Tilanne ei ole mitenkään poikkeava ja samanlainen tilanne on ollut vuonna Uljuan vesipinta on kuitenkin koko ajan pysynyt luparajoissa. Aimo Lehmikangas ehdotti että, kun Uljua saavuttaa noin tason +77,40, voitaisiin ranta-alueita käydä valokuvaamassa. Taso on yksi Uljuan vaihtoehtoinen kesäaikainen vesipinnan taso, mikäli säännöstelykäytäntöä muutetaan. Tällöin nähtäisiin miltä rantaalueet näyttävät alemmalla vesipinnalla kuin nykyinen kesävesipinta (+78,20). Jaana Rääpysjärvi välitti SYKEen tulleet yhteydenotot, joissa on huolestuttu Uljuan tämänhetkisestä normaalia matalammasta vedenpinnasta ja siihen liittyen rannoille jo pesimään alkaneista linnuista sekä pesinnän mahdollisesta epäonnistumisesta vedenpin- 1/5 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

2 nan noustessa. Yleensä tulva osuu huhtikuun loppupuolelle ja lintujen pesinnän alkaessa toukokuussa allas on jo täynnä, jolloin pesät eivät ole riskissä jäädä nousevan veden alle. Ongelma voi toistua vähälumisten talvien jälkeen, mikäli Uljuan vedenpinta lasketaan kevätkuoppaan nykyisten lupaehtojen mukaisesti. 4. Tulvariskikartat Piia Sassi-Päkkilä kertoi tulvariskikarttojen tilanteesta. Tulvavaara-alueen riskikohteet on käyty läpi ja epäselvistä kohteista on lähetetty tiedustelu kuntiin ja muuntajien osalta Elenia Oy:lle. Paavolan Vesi on toimittanut tiedot jätevesilaitosten osalta. Ensi viikolla on sovittu tapaaminen Siikalatvan rakennustarkastajan kanssa, jolloin riskikohteita voidaan käydä näytöltä läpi. Aimo Lehmikangas ehdotti samaan palaveriin kutsuttaviksi myös vesiyhtiön edustajat Pertti Häikiön ja Tapani Koskitalon. Pekka Aitto-oja ehdotti palaveriin kutsuttavaksi myös Raimo Lammen. Käyntiin läpi muita epäselviä tulvariskikartoitukseen liittyviä asioita: Pelastuslaitos osaa nimetä mahdolliset evakuointipaikat. Saarroksiin jäävät maitotilat jätetään riskikohteiksi, koska pitkäaikaisemman tulvan sattuessa ongelmia ovat maidon poiskuljetus ja rehun tuonti. Tällöin tilanomistaja tiedostaa tilanteen ja voi pyrkiä varautumaan tulvaa esim. varastoimalla rehua. Lietesäiliöiden reunoja ei lähdetä tarkastusmittaamaan, eikä niitä todennäköisesti voida tarkastaa edes rakennuslupakuvista tähän työhön. Rakennusvalvontaa voidaan tulevaisuudessa ohjeistaa ottamaan huomioon tulvat lietesäiliöiden luvituksessa. Jos liete on säiliöstä jo levitetty pellolle ennen tulvaa, niin lietettä leviää tulvan mukana joka tapauksessa ympäristöön. Lietesäiliöt ovat myös tilavuudeltaan verraten pieniä tulvavesimäärään nähden. Lietesäiliöt jätetään tässä työssä tulvariskikohteiksi ja mikäli niitä myöhemmin tarkastetaan, voidaan luokitusta muuttaa. Pohjavesialueita ei oleteta tulvariskikohteiksi. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat löytyvät internetistä. Vedenottamot eivät tule näkymään lopullisessa tulvariskikartassa kuin sisäisessä käytössä (viranomaiset). Ruukin Yrityspuisto on mahdollinen SEVESO (vaarallisia kemikaaleja käsittelevät laitokset ja teollisen toiminnan aiheuttama suuronnettomuuden vaara) kohde. Alueella on myös yksi muuntamo. Koko Rantsilan taajaman sähköt ovat Männistön muuntamon takana eli, kun tiedot Elenialta saadaan, niin tarkastetaan vielä, että Männistön muuntamo on mukana kohteissa. Pekka Leiviskä kertoi lyhyesti tulvavaarakartoituksesta ja siihen liittyvistä epävarmuuksista, kun tulvat muuttuvat harvinaisiksi (esim. 1 /1000 vuodessa toistuva tulva). Risto Leppänen kertoi tiekorotusasioiden edenneen sen verran, että todennäköisesti puitesopimuskonsultti jatkaa tieasiaa tästä eteenpäin. Alustavia keskusteluja suunnittelutyön teettämisestä on jo käyty Rambollin kanssa. ELY-keskuksen rahoittamat tiehankkeet keskittyvät yleisille teille. Yksityisteiden tulisi olla liikenteellisesti merkittäviä, jotta niille voitaisiin hakea valtion tulva-avustuksia. Aimo Lehmikangas kertoi Siikalatvan kunnan avustavan vain 2/5

3 muutamaa yksityistietä, joilta on kulku vakituiseen asutukseen. Ongelmallisia kohteita ovat yksityistiet, joilta on kulku vain eläinsuojille tai muuhun elinkeinotoimintaan. Tulva ei ole perusteena myöskään kunnan antamille avustuksille. Aikaisemmin on saatu kunnostusrahaa mm. metsäalueille johtaville teille. Mankilan alueella metsiä ei kuitenkaan ole, eikä tällaisin perustein kunnostusrahaa voida hakea. 5. Uljuan voimatalouslaskelmat ja hydrologiset lisäselvitykset Jari Uusikivi esitteli Uljuan ja Pöyryn voimalaitoslaskelmia eri säännöstelymuutosvaihtoehdoille sekä Siikajoen kuivuustilanteiden torjuntaa. Veli-Pekka Latvala kertoi, että kuivuuden torjunta Siikajoen uomassa on tullut uutena asiana selvitystyöhön mukaan, eikä sitä ole huomioitu alkuperäisessä hankesuunnitelmassa. Alivirtaamien torjuntaa oli tarkasteltu sekä mukautuvan mallin tilanteessa (Uljuan kesäaikainen vesipinta +77,40 +78,20) että kesävesipinnan tasolla +77,40. Siikajoen kuivumista voidaan pyrkiä torjumaan juoksuttamalla vettä Uljuasta siten, että Siikajoen virtaama Harjunivassa on suurempi kuin 4 m 3 /s, mutta Uljuaa ei kuitenkaan lasketa alle tason +77,40. Mukautuvalla alivirtaamalla saadaan Siikajoen kuivakautta lyhennettyä merkittävästi. Tommi Kallinen kertoi vuoden 2006 tilanteesta, jolloin kuivan kauden päätteeksi tuli sade ja vedenjuoksutus Uljuasta lopetettiin. Koska Siikajokilaaksossa on runsaasti happamia alunamaita, sivuojista virtasi erittäin hapanta vettä vähävetiseen Siikajokeen ja tästä aiheutui mm. kalakuolemia. Kallisen mielestä tilanne olisi voitu välttää, jos Uljuasta olisi edelleen juoksutettu laimennusvettä alapuoliseen uomaan. Eri säännöstelykäytännön vaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa Uljuan sähköntuotantoon. Sähköntuotannollinen menetys on karkeasti arvioiden noin MWh vuodessa (~ MWh koko 42 vuoden tarkastelujaksolla). Myös Pöyryn voimalaitoksella muutokset ovat pieniä. 6. Ekologiset selvitykset raportti Jaana Rääpysjärvi kertoi tehdyistä selvityksistä ja säännöstelymuutosvaihtoehtojen vaikutuksista Uljuan ja Siikajoen ekologiseen tilaan. Vaihtoehtojen erot Uljuan ekologiseen tilaan ovat suhteellisen pienet, mutta ekologisen tilan kannalta ja rantojen vakiintumisen kannalta mukautuva säännöstelyvaihtoehto ei ole suositeltava. Malleissa kevätkuoppaa ei ole toteutettu nykyisen lupaehtojen mukaisesti, koska ilmastonmuutos tuo mukanaan leudot ja vähälumiset talvet, joiden jälkeisellä kevättulvalla Uljuan allasta ei saada täyteen. Uljuan alapuolisen Siikajoen virtaamissa ei tutkittujen säännöstelyvaihtoehtojen välillä ole merkittävää eroa. Siikajoen osalta käytetty DHRAM-menetelmä antaa karkeita ja osittain vaikeasti tulkittavia tuloksia säännöstelyn vaikutuksista Siikajoen ekologiseen tilaan ja,mikäli esim. kuivuuskausien vaikutuksia Siikajoen vesiluontoon haluttaisiin tutkia tarkemmin Siikajokea voisi tarkastella ympäristövirtaamamenetelmien ja maastomittausten avulla huomioiden mm. Siikajoen erityispiirteet ja esimerkiksi tietyt eliöryhmät. Tommi Kallinen huomautti, että tulvasuojelu ja alapuolisen jokiuoman ekologinen tila ovat tärkeitä. Mikäli Uljuassa on huonolaatuista vettä, jota johdetaan alapuoliseen uomaan, niin myös alapuolisen uoman virkistyskäyttö kärsii. 3/5

4 Tommi Kallinen esitti joustavuutta myös kevätkuoppaan. Mikäli talvi on erittäin runsasluminen, niin kevätkuoppa on syytä toteuttaa. Nykyisin Uljuaa aletaan täyttää jo ennen kuin tulva on edes kunnolla päällä. Kaisa Kettunen huomautti, että ennusteita on hyvin vaikea tehdä kahden kuukauden päähän. Tulvatilanteessa Uljuaan johtava kanava ei vedä tarpeeksi ja tulvatilanteessa Lämsänkoskelta joudutaan vettä juoksuttamaan myös vanhaan uomaan. Todettiin, että mitä enemmän Uljuan säännöstelyssä on joustavuutta ja eri asioita huomioitavana, sitä vaikeampaa säännöstely todennäköisesti on toteuttaa ja ennusteiden virhetulkintamahdollisuus kasvaa. 7. Lisäselvitykset Veli-Pekka Latvala on kysynyt tarjousta Uljuan rantojen kuvauksesta (lennokilla tapahtuva laserkeilaus), mutta hinta oli liian kallis ( ). Jos mökkirantoja halutaan myöhemmin mitata, niin niitä mitataan tapauskohtaisesti esim. GPS-mittauksena. Aimo Lehmikangas esitti valokuvausta tietyillä Uljuan vedenkorkeuksilla. Hänellä on jo tältä keväältä kuvia alueelta. Kysely Uljuan ranta-alueen maanomistajille tehdään. Ramboll selvittää miten kysely olisi järkevää tehdä, nettikyselynä vai postitse. Siikalatvan kunta toimittaa maanomistajien yhteystiedot. Maanomistajia voi olla noin 200, jopa enemmänkin. Kysely vaikuttaa hankkeen aikatauluun. Kyselyn alussa tulisi olla johdanto, jossa hankeen tarkoitus ja säännöstelykäytännön muutosvaihtoehdot esitetään selkeästi. SYKEn tekemä ekologiset selvitykset liitetään kyselyyn lisätiedoksi. Johdannon jälkeen olisi vain muutama kysymys, esimerkiksi eri vaihtoehtojen asettaminen paremmuusjärjestykseen ja yksi sanallisesti vastattava kysymys esimerkiksi Uljuan säännöstelyn kehittämiseen liittyen. Kyselyn vastausaika voidaan rajata pariin viikkoon. Keskusteltiin tulvavaarakartoituksen rajauksesta, koska tarkastelualue on rajattu Pöyryn padolle ja Koskienergia on ollut huolissaan padon alapuolella olevan voimalaitoksen kastumisesta tulvalla. Aikaisemmin jääpatotulva on uhannut voimalaitosta. Rajaus on tehty heti hankkeen alussa ja perusteluina ovat olleet vanhat poikkileikkaukset Siikajoen uomasta, jotka olivat tältä alueelta. Tommi Kallinen kertoi lisäksi, että tulvia ei Pöyryn padon alapuolisessa uomassa esiinny, koska jokiuoma kulkee hyvin syvässä leikkauksessa. Jääpatotilanteet hoidetaan torjuntatoimenpiteillä ELY-keskuksen tulvaorganisaation toimesta. 8. Lupamääräyksen muutoksen hakeminen ja uuden säännöstelyohjeen laadinta Alkuperäinen tarkoitus oli laatia uusi säännöstelyohje ja hakea muutosta lupapykälän 4 kohtaan kevätkuopan rajan poistamiseksi tai muuttamiseksi. Nyt mukaan on tullut muita mm. kuivuuteen liittyviä näkökohtia. Myös Lämsänkosken patoon liittyen on lupamuutostarpeita. Tarkoitus on niputtaa kaikki lupamuutosasiat yhteen hakemukseen. Uusi säännöstelyohje laaditaan kuitenkin heti tämän hankeen päätyttyä. Säännöstelyohje koskee ainoastaan kesäaikaisen vesipintatason mahdollista muuttamista nykykäytännöstä luparajojen puitteissa. Säännöstelykäytännön muutos ei vaadi lupamuutosta. Lausuntokierros on vielä tekemättä ja tarkoitus on kuulla kuntia, voimayhtiöitä ja muita sidosryhmätahoja. 4/5

5 9. Rahatilanne ja laskutus Kunnat ja Vattenfall ovat jo maksaneet oman osuutensa. Seuraavat laskut ohjautuvat ELYkeskukselle. Hankkeen budjetti tulee ylittymään. Koska ELY-keskus vastaa jatkon rahoituksesta, se päättää myös jatkossa tehtävistä selvityksistä. 10. Seuraavan suunnittelukokous ja sinne valmisteltavat asiat Seuraava suunnittelukokous pidetään Uljuan kyselyn jälkeen ELY-keskuksella. Myöhemmin jaettavassa asialistassa esitetään valmisteltavat asiat. 11. Ohjausryhmän kokoukseen osallistuvat, esitykset sinne ja kokouspaikka ALUSTAVAT esitykset: Uljuan säännöstelykäytännön muutos, vaihtoehdot: Hydrologia ja voimatalouslaskelmat: Jari Uusikivi (SYKE) Ekologia: Jaana Rääpysjärvi (SYKE) Tiekorotukset: Risto Leppänen (ELY) Tulvariskikartoitus: Piia Sassi-Päkkilä (Ramboll) Tarvittaessa muita esityksiä. Kokous järjestetään Rantsilassa, osoitteessa Sandelsintie Tiedotus Seuraavasta tiedotustilaisuudesta voidaan sopia ohjausryhmän kokouksessa. Todennäköisesti se järjestetään Uljuan kyselyn jälkeen ja hankkeen loppuvaiheessa. Välillä voidaan tarvittaessa antaa lehdistötiedotteita. 13. Aikataulu Aikataulu viivästyy Uljuan kyselyn ja kesälomien takia. Uusi tavoiteaikataulu on syyskuun lopussa. 14. Muut asiat Ei muita asioita. 15. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo Oulussa Piia Sassi-Päkkilä 5/5