MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?"

Transkriptio

1 MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari

2 Lähtökohtia mittarityölle Inarijärveen kohdistuu huomattava ihmistoiminnan vaikutus Säännöstely ja kalakantojen hoito Tutkimus- ja seurantatietoa on runsaasti, mutta se on osin pirstaloitunutta ja sen jalostus- ja hyödyntämisastetta voidaan parantaa Voidaanko tiedon hyödyntämistä suunnittelussa ja päätöksenteossa lisätä? Säännöstelyn seurannassa käytetyt vedenkorkeusmittarit eivät tuottaneet riittävää kokonaiskuvaa Inarijärven tilasta Inarijärven tila ja sen kehittyminen kiinnostaa laajalti Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä ja arvaamattomia vaikutuksia Inarijärveen

3 Mittareiden kehitystyö Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmässä päätettiin vuonna 2008 käynnistää työ, joka tähtää järven tilan ja käytön kokonaisvaltaiseen kuvaamiseen Mittareiden on oltava eri aihepiirit kattavia maallikoidenkin ymmärrettävissä olevia yleistä mielenkiintoa herättäviä tai käyttöä, hoitoa tai viestintää palvelevia Tiedon tulee olla sellaista, että se saadaan helposti tai se on jo kerätty jotakin muuta tarkoitusta varten Yhteistyössä SYKEn, LAPin, RKTL:n, Inarin kunnan, metsähallituksen ja Jyväskylän yliopiston asiantuntijoiden kanssa Ehdotus mittareista valmistunut maaliskuussa 2009

4 Kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia Minkälaisia muutoksia säännöstelykäytännössä, kalaistutuksissa ja kalastuksessa on tapahtunut? Kuinka hyvin säännöstelykäytännön suositukset ovat toteutuneet? Mikä on veden laadun, rantavyöhykkeen eliöstön ja kalakannan tila ja miten se on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana? Onko ilmastonmuutoksen vaikutuksia havaittavissa?

5 Työn eteneminen Alustava ehdotus TOP-30 mittareista Aineiston kokoaminen ja mittariarvojen laskenta Vertailtu mittariarvojen muutosta 5 ja 10 viimeisen vuoden aikana vertailujaksoon verrattuna Muutos parempaan, huonompaan, ei muutosta Todettu muutos, ei todettu muutosta Laadittu yhteenveto aihepiireittäin Johtopäätelmät tarkastelusta ja mittarityön jatkosta

6 Tarkasteluun sisällytetyt tekijät HYDROLOGISET JA METEOROLOGISET TAUSTATIEDOT SADANTA TUULISUUS LÄMPÖTILA VESISTÖN KÄYTTÖ, HOITO JA VIESTINTÄ SÄÄNNÖSTELY KUNNOSTUS- TOIMENPITEET KALASTUS ISTUTUKSET KUORMITUS VIESTINTÄ VESISTÖN TILA JA VIRKISTYSKÄYTTÖ VEDENKORKEUS VEDENLAATU KASVILLISUUS POHJAELÄIMISTÖ KALASTO KALANSAALIS KÄYTTÄJÄMÄÄRÄT: KALASTUSMATKAILU, VIRKISTYSKÄYTTÖ

7 Ehdotuksia TOP 30 mittareiksi Hydrologia ja meteorologia Kuormitus Lumen maksimivesiarvo (mm), kesä-lokakuun sadanta (mm), avovesikauden lämpösumma ( C) ja pituus (vrk), Juutuanjoen ja Ivalojoen virtaamat (m 3 /s), yli 8 m/s ylittävien päivien määrä avovesikauden (kesä-lokakuu) aikana Kokonaisfosforin ja kokonaistypen pistekuormitus (kg/v) Vedenlaatu Rantavyöhyke Kalakannat ja kalastus Virkistyskäyttö Tulvat ja vyöryminen Vesivoimatuotanto Näkösyvyys (m), fosforipitoisuus ja a-klorofylli (µg/l), alusveden lämpötila ( C ) ja hapen kyllästysaste (%), alkaliniteetti (mmol/l) Sarakasvillisuusvyöhykkeen laajuus, kevättulvan voimakkuus (m), alenema 15.7 jälkeen 1.9. asti (m), talvialeneman suuruus (m), pohjaeläinlajiston koostumus, pohjaeläimistön runsaus, sarakasvillisuusvyöhykkeen leveys (m), strategiaindeksi Kalansaaliiden (kg) ja kalastajamäärien kehitys (kpl), eri kalastajaryhmien osuus saaliista (%), saalistaimenten ja siikojen (isorysä) keskipaino (g), taimenen ja siian yksikkösaalis pohjaverkoilla (g/vrk), 3+ järvi-ikäisten taimenten ja 5 v. siikojen keskipaino (g), jne Päivien osuus, jolloin vedenpinta on hyvällä tasolla avovesikaudella (%), avovesikauden alin ja ylin vedenkorkeus (m), päivien lukumäärä, jolloin pintaveden lämpötila yli 15 C (kpl) Rantasuojaukset (km/vuosi), maksetut korvaukset ( /vuosi), vyöryvien rantojen määrä (ha), vuoden ylin vedenkorkeus (m), Ivalojoen ja Juutuanjoen maksimivirtaama (m3/s) Tuotetun sähkön määrä talvella ja koko vuoden aikana (GWh/jaksoi)

8 Aineistosta Hydrologinen ja meteorologinen aineisto Jäänlähtöpäivä Vedenkorkeudet Juutuanjoen virtaamat Vedenlaatuaineisto Fosforipitoisuus Kasvillisuusaineisto Lajien runsaus ja yleisyys, vyöhykkeiden laajuus 1998, 2003, 2008 Pohjaeläinaineisto Pohjaeläimistön runsaus 1977, 1998, 2003, 2008 Kalakanta- ja saalisaineisto Saalisaineisto

9 Säännöstelykäytännölle esitettyjä suosituksia Vältetään veden nousua tason Nhanke+ 119,35 m Pyritään välttämään liian matalia, tason Nhanke+ 118,90 m alapuolisia vedenkorkeuksia kesällä Pyritään kesän tulvahuipun jälkeen aleneviin vedenkorkeuksiin

10 Vuoden alin ja ylin vedenkorkeus

11 Vuorokausien lkm (%) Vedenpinta suositustasolla 118,90-119,35 m jaksolla Vuorokausien %-osuus, jolloin vedenpinta hyvällä tasolla jaksolla Keskiarvo : 51 % Viimeisen 5 vuoden keskiarvo: 79 % Viimeisen 10 vuoden keskiarvo: 74 % Vuosi

12 SÄÄNNÖSTELYSUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN POIKKEAMAT SUOSITUSRAJOISTA

13 SÄÄNNÖSTELYSUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN VEDENPINNAN ALENEMA KESÄLLÄ

14 HYDROLOGISIA JA METEOROLOGISIA MITTAREITA 1/2 Lumen maksimivesiarvo Keskiarvo : 158 mm Vuosi 2008: 194 mm Jakso suhteessa keskiarvoon: 99 % Jään paksuus Keskiarvo : 68 cm Vuosi 2008: 64 Jakso suhteessa keskiarvoon: 93 % Jäänlähtöpäivä selkävesillä Keskiarvo : Vuosi 2008: Jakso suhteessa keskiarvoon: -4 pvää

15 Yli 15 C päivien lukumäärä, Nellimin pintavesi Yli 15 C päivien määrä Nellim pintavesi 2000-luvulla keskimääräistä huomattavasti enemmän

16 Päivämäärä Inarin selkävesien jäänlähtö Pientä aikaistumista 2000-luvulla Vuosi

17 HYDROLOGISIA JA METEOROLOGISIA MITTAREITA 2/2 Avovesikauden lämpösumma Keskiarvo : 1635 C Vuosi 2008: 1468 C Jakso suhteessa keskiarvoon: 107 % Jäätymispäivä selkävesillä Keskiarvo : Vuosi 2008: Jakso suhteessa keskiarvoon: +16 pvää Yli 8 m/s päivien (navakka-kova tuuli) määrä kesä-lokakuussa Keskiarvo 1961: 13 pvää Vuosi 2008: 8 pvää Jakso suhteessa keskiarvoon: 82 %

18 Avovesikauden lämpösumma, Nellim Lämpösumma (?C) Nellim pintavesi 2000-luvulla keskimääräistä suurempia arvoja, 2008 poikkeus

19 Päivämäärä Inarin selkävesien jäätyminen 2000-luvulla myöhäisiä jäätymisiä Vuosi

20 Juutuanjoen keskivirtaamat kymmenvuotisjaksoittain Kevätvirtaamat 1980-luvun jälkeen olleet aikaisempaa suuremmat

21 Ivalon lentoaseman tuulihavainnot kesälokakuussa - Tuulennopeus yli 8 m/s Navakkojen ja kovien tuulien määrä luvulla keskimääräistä pienempi

22 Yhteenveto mittaritarkastelun tuloksista Analysoitujen mittarien lukumäärä (kpl) Mittarit, joissa todettu muutos parempaan 5 vuoden aikana (kpl) Mittarit, joissa todettu muutos huonompaan 5 vuoden aikana (kpl) Ei muutosta (kpl) VEDEN LAATU KASVILLISUUS 4 1 3* KALAKANNAT POHJAELÄIMET KALASTUS SÄÄNNÖSTELY Todettu muutos Ei muutosta HYDROLOGIA JA METEOROLOGIA

23 Yhteenveto tutkittujen mittarien arvojen muutoksesta keskiarvo suhteessa vertailujaksoon

24 Eniten viimeisen 5 vuoden aikana muuttuneet mittarit - Muutos > 20 % vertailujaksoon Myönteinen muutos Pistemäinen fosforikuormitus A-klorofylli Taimen-, nieriä- ja siikasaalis Taimenten keskipaino Kielteinen muutos Alusveden happipitoisuus Muutos Jäätymispäivä myöhentynyt Yli 15 C päivien lukumäärä lisääntynyt Tuulisuus kesä-lokakuussa vähentynyt

25 Mitä mittarit kertovat Inarijärven tilan ja käytön kehittymisestä? Säännöstelykäytäntö on viime vuosina parantunut rantojen tilan ja virkistyskäytön kannalta Vedenlaatu on parantunut, sillä a-klorofyllipitoisuus on pienentynyt ja alkaliniteetti lievästi kasvanut Petokalakantojen ja siikakannan tila varsin hyvä ja selvästi parempi kuin vertailujaksolla Merkkejä ilmastonmuutoksesta havaittavissa Avovesikausi on pidentynyt ja jäätymispäivä myöhentynyt huomattavasti Avovesikauden lämpösumma kasvanut Alusveden lämpötila on kohonnut

26 Ajatuksia jatkotoimenpiteistä Jatketaan mittariaineiston kokoamista ja analysointia Täydennetään Inarijärven nettisivuja mittariaineistolla ja päivitetään osa mittareista vuosittain Laaditaan 5 vuoden välein yhteenveto mittaritarkasteluista, ensimmäinen Selvitetään, miten mittareita käyttöä suunnittelun, päätöksenteon ja viestinnän apuna voitaisiin tehostaa Voidaanko osalle mittareista määrittää tavoitteellisia tasoja/hyviä tasoja? Kokonaisvaltainen sekä syy- ja seuraussuhteita hahmottava mittaritarkastelu voi lisätä ymmärrystä Inarijärven tilan vaihteluiden ja kehityssuuntien taustalla olevista ilmiöistä.

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut

Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009 RAPORTTEJA 18 213 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 196 Yhteenvetoraportti ANNUKKA PURO-TAHVANAINEN JUKKA AROVIITA ERKKI A. JÄRVINEN MINNA KUOPPALA MIKA MARTTUNEN TEEMU NURMI JUHA RIIHIMÄKI ERNO SALONEN

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009 SUOMEN YMPÄRISTÖ 19 211 SUOMEN YMPÄRISTÖ 19 211 Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 196 LUONNON- LUONNON- VARAT VARAT Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Annukka Erkki A. Järvinen, Puro-Tahvanainen,

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI

Lisätiedot

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia

Lisätiedot

Inarijärven seurantaryhmän kokous

Inarijärven seurantaryhmän kokous MUISTIO Lappi 10.10.2011 Jakelun mukaan Inarijärven seurantaryhmän kokous Aika 22.9.2011 klo 10.00 14.00 Paikka Hotelli Riekonlinna, kokoustila Eurooppa Läsnä Erno Salonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu

Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Inarijärven seurantaryhmä 26.9.2013 Saariselkä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11.

Lisätiedot

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN 20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...

Lisätiedot

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen

Lisätiedot

Voiko Inarijärven vettä juoda?

Voiko Inarijärven vettä juoda? Voiko Inarijärven vettä juoda? Annukka Puro-Tahvanainen Inarijärvi-seminaari 10.-11.6.2009 1 Esityksen aiheet Inarijärven tilan seuranta Veden laatu ja hydrologia Biologiset muuttujat ja ympäristömyrkyt

Lisätiedot

- Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset. Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta

- Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset. Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta INARIJÄRVEN KALATALOUDEN MONITAVOITEARVIOINTI - Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta 25.9.2013 Inarijärven

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS

INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS MUISTIO 15.1.2009 INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS Aika 7.11.2008 klo 10:00 15:45 Paikka Saariselän Kylpylähotelli, Rakka-kabinetti Läsnä Jouni Tammi MMM/kala-ja riistaosasto Erno Salonen RKTL/Inarin

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012 Erno Salonen RKTL / Inari Muikkuesityksen sisältöä Mistä uusi laji / tulokaslaji / vieraslaji muikku oikein

Lisätiedot

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia Annukka Puro Tahvanainen 7.11.2008 1 Tutkimuksen tavoite Lähtökohta: Inarijärvessä havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä (rantakivien ja pyydysten

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS

INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS MUISTIO 11.6.2008 INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS Aika 26.2. 2008 klo 13.30 16.45 Paikka Saariselän Tunturihotelli, Inari Läsnä Pentti Munne MMM/kala-ja riistaosasto Erno Salonen RKTL/Inarin kalantutkimus

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Tutkimusryhmä: Mika Marttunen ja Mikko Dufva Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi, Inese Huttunen, Markus Huttunen, Marjut Partanen-Hertell, Virpi Lehtoranta, Riku

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN

ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Kainuun ympäristökeskuksen moniste LUONNOS 29.8.2003 Anne Tarvainen, Mika Marttunen, Markus Tykkyläinen, Antton Keto ja Kari Pehkonen ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Helsinki 2003... Taitto:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Talvinuotalla Inarijärven Jokisuunselällä Erno Salonen RKTL / Inari Inarijärvi-seminaari 2009

Talvinuotalla Inarijärven Jokisuunselällä Erno Salonen RKTL / Inari Inarijärvi-seminaari 2009 Onko Inarijärvi kala-aitta riittääkö kalastajia? Talvinuotalla Inarijärven Jokisuunselällä 11.1.29 Erno Salonen RKTL / Inari Inarijärvi-seminaari 29 Sweden Norway Porttipahta Muikun Finland = Fishing harbour

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten

Lisätiedot

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun

Lisätiedot

Vuosina suoritetut Inarijärven velvoitetyöt. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vuosina suoritetut Inarijärven velvoitetyöt. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vuosina 2010-2011 suoritetut Inarijärven velvoitetyöt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 22.9.2011 Inarijärven säännöstelyluvan siirto Lapin ELY - keskukselle Valmistelutyö

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista 12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn

Lisätiedot

Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa

Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viljelykantojen hoitoyksikkö Jyväskylä Kalojen elinympäristöjen tila Sisävesialueet -

Lisätiedot

Ajankohtaisia Lapin ELY- keskuksen asioita

Ajankohtaisia Lapin ELY- keskuksen asioita Ajankohtaisia Lapin ELY- keskuksen asioita Inarijärven seurantaryhmä Kari Porsanger 1 Aiheet Aluehallinto-uudistus 2010 ELY- organisaatio, tulosohjaus Inarijärven velvoitetehtävät ELY- keskuksessa Säännöstelyluvan

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu

Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 254 Erno Salonen Armi Maunu Heimo Pukkila Sirkka Heinimaa Ahti Mutenia Teuvo Niva Mika Kotajärvi Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Lapin tulvatilannekatsaus

Lapin tulvatilannekatsaus Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kokemäenjoen vaellusankeriaat Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?

Lisätiedot

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu 4/25 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 24 Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu Liisa Autio, Ilppo Kajaste, Jyrki Muurinen, Katja Pellikka ja Marjut Räsänen Helsinki 25 R & 7 $, + (/,

Lisätiedot

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle

Lisätiedot

Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset

Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset Raportteja 107 2012 Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset Tapio Sutela Tiina Käki Teppo Linjama Riitta Niinioja Eliisa Haavanlammi Janne Kärkkäinen Mika Marttunen Heikki Pönkkä Teemu

Lisätiedot

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Tiivistelmä maksatushakemukseen Liite 1 Tiivistelmä maksatushakemukseen Projekti: Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta (Kitka-MuHa) Projektin toteuttaja: Suomen ympäristökeskus/seppo Hellsten Raportointikausi:

Lisätiedot

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden järjestelmällinen Haasteena lukuisat tarkastelu eri ulottuvuudet Pirkanmaan järvillä Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Mika Marttunen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Marttusten sukupäivä, Villähde 13.8.2011 Tuusulanjärvi 12.8.2011 Työpaikkani: Suomen

Lisätiedot

Aihe Seurantaryhmän kokous 24.10.2007 kello 10.00 13.00.

Aihe Seurantaryhmän kokous 24.10.2007 kello 10.00 13.00. Suomen ympäristökeskus Pohjois Karjalan alueellinen ympäristökeskus KOITEREEN SÄÄNNÖSTELYN SEURANTA MUISTIO Aihe Seurantaryhmän kokous 24.10.2007 kello 10.00 13.00. Paikka Läsnä Kunnanvirasto, Sampola,

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia, SYKE, Vesikeskus OY: Timo Muotka, Pauliina Louhi, Björn Klöve, Hannu Marttila, Simo Tammela SYKE:,

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Kitkajärvien tila ja sen kehitys Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu

Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 223 Erno Salonen Armi Maunu Heimo Pukkila Mika Kotajärvi Sari Raineva Ahti Mutenia Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu Toimintakertomus

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot