Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola /

Transkriptio

1 Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola /

2 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka mukaan Turun kaupungilla on lupa ottaa ja johtaa vettä Paimionjoesta ja säännöstellä Paimionjoen vedenjuoksua Turun kaupungin vedensaannin turvaamiseksi. Päätöksen yhteydessä on osittain muutettu Lounais-Suomen Sähkö- Osakeyhtiön saamaa rakennuslupaa joen alajuoksulle Päätöksessä on määrätty korvauksia maanomistajille sekä annettu säännöstelyvelvoitteita Turun kaupungilla on lupa Karjakosken settipadon muuttamisesta pohjapadoksi

3 Säännöstelylupa Vettä voidaan juoksuttaa Hovirinnankoskesta siten, että juoksutettava vesimäärä on 0,1 0,3 m 3 /s suurempi kuin otto. Vettä voidaan ottaa enintään 1 m 3 /s Juoksutus on tehtävä niin, ettei Painionjärven vedenkorkeus, mikäli mahdollista, ylitä taitepisteiden kautta kulkevaa murtoviiva eikä Someronjärven alita vastaavaa alarajaa Säännöstelyn asianmukainen hoitaminen edellyttää tulovirtaaman ennakkoarviointia, jonka mukaan säännöstelyaltaan vedenkorkeus alennetaan Mikäli ylärajan ylitystä ei voida välttää, on se pyrittävä rajoittamaan lyhytaikaiseksi ja mahdollisimman vähäiseksi Padon avaus on suoritettava niin, ettei aiheuteta haitallista tulva-aaltoa alapuolisen vesistön osassa Karjakosken patoaukot pidettävä avoinna tulva-aikana ja muulloinkin, mikäli vedenpinnan alenemisesta ei koidu vahinkoa tai haittaa

4

5

6

7 Hovirinnankoski Varsinainen säännöstelypato, rakennettu vuonna 1965 Säännöstelee veden pintaa yläpuolisessa järviketjussa Palikaisiin asti Peruskorjattu 2003, jolloin on mm. uusittu luukut, korjattu betonirakenteita ja siirrytty kaukokäyttöön

8 Karjakoski Säännöstelee veden pintaa Hovirinnan kosken alapuolisessa vesistössä n. 13 km matkalla Vuonna 1965 rakennettu settipato Tavoitteena kesäaikana vedenpinnan taso +80,40 AVI:n lupa settipadon muuttamisesta pohjapadoksi Muutostyö on aloitettava neljän ja saatettava loppuun olennaisilta osin seitsemän vuoden kuluessa.

9 Säännöstelijän tavoitetila Säännöstelyn lupaehtojen noudattaminen Työturvallisuus Hyvä vedenlaatu Vesihuollon turvaaminen - maksimoitu vesivarasto

10 Säännöstelyn haasteet Yleisesti Poikkeukselliset ja/tai vaikeasti ennustettavat sääolosuhteet, erityisesti kesäaikainen kuivuus Maankäytön yleinen vaikutus pienten jokivesistöjen hydraulisiin olosuhteisiin (nopeasti kasvavat ja tyrehtyvät virtaamat) Paimionjoelle erityisesti vertailukohteena Aurajoki Yläjuoksun maantieteelliset ominaisuudet; vähäiset korkeuserot, suuri valuma-alue Pienien korkeuserojen vuoksi patojen juoksutuskapasiteetti ei ole kovin hyvä Ylä- ja alarajan pinnanmittauspisteet sijaitsevat kaukana säännöstelypadosta => mittauksen ja tehtyjen toimenpiteiden välillä on suuri viive, mikä edellyttää tavanomaista suurempaa ennakointia => mikäli sää/vesistö olosuhteet eivät kehitykään odotetusti, toimenpide saattaa aiheuttaa haittaa Ristiriitaiset intressit vedenpinnan sopivasta tasosta säännöstelyrajojen puitteissa

11 Aurajoki ja vesihuolto Eilen historiakatsaus menneeseen Tänään tilanne viimeaikoina Huomenna katsaus tulevaan

12 Vesilaitoksen toiminta ja veden riittävyys Pintavesilaitos aloitti toimintansa Prosessia laajennettiin useassa eri vaiheessa, koska vedenkulutus kasvoi Turku kärsi useasti vesipulasta, pahin vuosi oli 1951 Vesipulan vuoksi Turun kaupunki haki säännöstelyluvan Savojärveen 1951 ja Paimionjokeen 1964 Halisten altaan vesitilavuutta lisättiin korottamalla patoa 1973 ja patoamalla Vähäjokeen Maarian allas 1984 Lisäksi Turun Seudun Vesi Oy perustettiin 1974 selvittämään kaukoveden hankintaa pääkaupunkiseudun tapaan

13 Aurajoen vedenlaatu vesilaitoksen kannalta Aurajoki ei 1800-luvun suunnitelmissa kelvannut raakavesilähteeksi, osittain pintaveden huonon imagon vuoksi, osittain siksi, ettei vesi puhdistunut sen aikaisella yksinkertaisella tekniikalla veden huonon laadun vuoksi Prosessi perustui aluksi alumiinisuolasaostukseen ja hiekkasuodatukseen tärkeintä oli riittävyys, laadulla ei niin suurta merkitystä Raakaveden ja samalla puhdistetun talousveden laatu heikkeni radikaalisti 1970 luvulla lietelannan levityksen vuoksi Tilanne koheni tehostetun viranomaisvalvonnan ja vesilaitoksen prosessimuutosten ansiosta

14 Tänään

15 Raakaveden hankinta nykyisin

16 Jokiveden laatuongelmat Raakaveden laatu on huonompi kuin Valtioneuvoston päätöksen 366/1994 mukaiset ohjearvot juomaveden valmistukseen tarkoitetulle raakavedelle Virtaaman vaihtelut joen hydrologinen tila käytännössä huonontunut Talousveden laadun ja puhdistamisen kannalta ongelmia aiheuttavat Sameus Orgaaninen aines Levät Ammoniumtyppipitoisuus Lämpötilan vaihtelu

17 Tekopohjavettä Tekopohjaveden toimitus Turkuun alkoi vuoden 2012 alussa. Vettä saadaan 60 % tarvittavasta määrästä, Halisten vesilaitos käy jatkuvasti noin puolella teholla. Tilanne jatkuu tällaisena ainakin tämän vuoden loppuun, ehkä pidempäänkin.

18 Varavesilaitos Turun Seudun Vesi Oy on ympäristöluvassaan velvoitettu huolehtimaan seudullisesta varavedentoimituksesta Niin kauan, kun muuta varavesilaitosta ei ole, ollaan Halisten vesilaitoksen varassa, jos tekopohjavesijärjestelmä vikaantuu Aurajoen virtaama muistuttaa luonnontilaista, Halistenpato varmistaa vedenpinnan säilymistä Halisten altaassa Hyvällä vedenlaadulla ja veden riittävyydellä merkitystä myös varalaitokselle