ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO

Transkriptio

1 Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Yhteenvetoraportti Päivämäärä 09/2014 SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO

2 ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO Tarkastus Päivämäärä Laatija Johanna Korkiakoski Tarkastaja Jaana Hakola Uljuan asukaskyselyn tulosten yhteenvetoraportti Kuvaus Viite Ramboll Kiviharjuntie OULU P F

3 ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTA KYSELYN TOTEUTUS KYSELYN TULOKSET AVOVASTAUKSET (MITEN TOIVOISITTE ULJUAN SÄÄNNÖSTELYÄ KEHITETTÄVÄN?) YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET PUUTTEITA/HUOMIOITA... 7 LIITTEET Liite 1 Uljuan altaan rannan maanomistajille suunnattu asukaskysely

4 ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO 1 1. HANKKEEN TAUSTA Tehty asukaskysely liittyy hankkeeseen Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen. Hankkeen suunnitteluryhmä koostuu kuntien (Siikajoki, Siikalatva ja Pyhäntä) lisäksi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä paikallisista edustajista. Ramboll Finland Oy toimii hankkeessa konsulttina ja tiedon kokoajana. Elokuun 2012 ja alkutalvien tulvien johdosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus päätti laatia selvityksen, jolla pyritään tehostamaan Uljuan altaan käyttöä tulvasuojelussa. Suomen ympäristökeskuksessa on selvitetty mahdollisuuksia parantaa Uljuan altaan käyttöä tulvasuojelussa nykyisten lupaehtojen mukaisissa rajoissa kesä-, syksy ja talvikauden tulvissa. Selvityksissä on otettu huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus Siikajoen valuma-alueella. Pitämällä Uljuan allasta kesällä alemmalla tasolla +77,40 m tai käyttämällä mukautuvaa säännöstelyä, jolloin allas on pääosin tasolla +78,20 ja tasolla +77,40 m vain, mikäli maaperä on märkää, saadaan tulvia pienennettyä Mankilassa ja Harjunnivassa. Mankilassa tulva-alaa saadaan pienennettyä suurilla tulvilla jopa ha. Mukautuva säännöstely lisää sää- ja hydrologisten ennusteiden tarkkuuden vaikutusta tulvantorjunnan päätöksentekoon. Yksiselitteinen altaan pitäminen tasolla +77,40 m ei anna tilaa tulkinnoille ja pienentää ennusteiden epävarmuuden vaikutusta tulvatorjuntaan liittyvissä päätöksissä. Mukautuvan säännöstelyn käyttö on perusteltua, mikäli se merkittävästi vähentää säännöstelyn haittavaikutuksia ekologiaan tai virkistyskäyttöön Siikajoessa ja Uljuan altaassa. Myös säännöstelymuutoksen ekologisista vaikutuksista on valmistunut selvitys. Suunnitteluryhmä on pyrkinyt löytämään ratkaisuja, jotka ovat toteutettavissa lyhyellä aikavälillä ja niistä saadaan nopeasti tarvittava hyöty tulvavahinkojen torjunnassa. Tällaisia toimenpiteitä ovat liikenneyhteyksien turvaaminen tulvavaara-alueella, tulvavaroitusten kehittäminen sekä Uljuan altaan säännöstelykäytännön muuttaminen nykyisissä luparajoissa, johon liittyen Uljuan rannan maanomistajille lähetettiin asukaskysely. 2. KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn toteuttamisesta postitse tai internet-kyselynä keskusteltiin hankkeen suunnitteluryhmässä. Uljuan alueelta oli tullut toivomus, että kysely toteutettaisiin perinteisenä paperikyselynä, koska kaikilla asukkailla ei ole internet-yhteyksiä. Päätettiin, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen internet-sivuille ladataan hanketta koskevaa aineistoa niille, jotka asiaan haluavat enemmän perehtyä. Siikalatvan kunta toimitti Uljuan ranta-alueen maanomistaja- ja osoitetiedot. Kysely lähetettiin Uljuan altaan rannan maanomistajille kirjeitse ja kyselyn saajia oli kaiken kaikkiaan 102. Kahdelta maanomistajalta tuli myöhemmin yhteydenotto, etteivät he olleet saaneet kyselyä, joten heille kysely toimitettiin uudelleen sähköpostitse. Vastauksia kyselyyn saatiin 46, joten vastausprosentiksi muodostui täten 45,1 %. Kysely toteutettiin nimettömänä. Kyselyn mukana asukkaille lähetettiin saatekirje, jossa kerrottiin tehtävästä kyselystä. Saatekirjeessä oli myös linkki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen internet-sivustolle, josta hankkeeseen liittyvää lisätietoa oli saatavissa. Lisäksi asukkaille lähetettiin tiedote Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisestä. Tiedotteessa avattiin hankkeen lähtökohtia ja tavoitteita sekä kerrottiin taustaa vaihtoehdoille (VE0, VE1, VE2), joihin suhtautumista kyselyn avulla haluttiin selvittää. Kyselyn liitteenä oli lisäksi kartta, jonka perusteella vastaajat jaoteltiin Uljuan pohjois-, itä- ja eteläpuolisiin maanomistajiin (Kuva 1). Kysely pyrittiin pitämään lyhyenä, jotta siihen olisi mahdollisimman helppo vastata ja täten saataisiin mahdollisimman paljon vastauksia. Kysely koostui 6 kysymyksestä, jotka käsittelivät vastaajan taustatietoja, heidän mielipidettään vaihtoehdoista (pyydettiin laittamaan paremmuusjär-

5 ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO 2 jestykseen), eri vaikutuskohteiden, kuten virkistyskäytön tai tulvasuojelun, tärkeyttä. Lisäksi vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa, miten he toivoisivat Uljuan säännöstelyä kehitettävän. Kuva 1. Vastaajilta tiedusteltiin, millä kartan alueista (A = pohjoisen puoleinen alue, B = idän puoleinen alue, C = etelän puoleinen alue) heidän kiinteistönsä sijaitsee? 3. KYSELYN TULOKSET Kyselyyn vastasi 46 henkilöä, joista ainoastaan kolme (6,5 %), oli vakituisia asukkaita (Kuva 2). Lähes kaikki vastaajat olivat joko loma-asunnon (21 vastaajaa, 45,6 %) tai rakentamattoman maa-alueen omistajia (22 vastaajaa, 47,8 %). Yksi vastaaja oli valinnut vaihtoehdon 4 (muu vaihtoehto), mutta tarkentanut, että kyse on metsätilasta, joten vastaus on luokiteltu rakentamattomaksi maa-alueeksi. Suurin osa vastaajista (25 vastaajaa, 54,3 %) kertoi kiinteistönsä sijaitsevan Uljuan altaan idän puoleisella alueella (Kuva 1 alue B, Kuva 3). Uljuan pohjoispuolella sijaitsi 28,3 % (13 vastaajaa) ja eteläpuolella 17,4 % (8 vastaajaa) kiinteistöistä. Lisäksi viisi vastaajaa ilmoitti omistavansa rakentamattoman maa-alueen Uljuan eteläpuolelta toisen kiinteistön lisäksi. Näistä vastaajista kolme omisti rakentamattoman maa-alueen Uljuan itäpuolelta, yksi maa-alueen Uljuan pohjoispuolelta ja yksi loma-asunnon Uljuan pohjoispuolelta.

6 ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO 3 Kuva 2. Onko vastaaja vakituisen asunnon, loma-asunnon vai rakentamattoman maa-alueen omistaja? Vastauksia 46. Kuva 3. Millä puolella Uljuan allasta vastaajan kiinteistö sijaitsee? Vastauksia 46.

7 ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO 4 Kyselyssä vastaajia pyydettiin laittamaan eri vaihtoehdot VE0, VE1 ja VE2 paremmuusjärjestykseen. Osa vastaajista oli merkinnyt ainoastaan parhaaksi kokemansa vaihtoehdon, minkä vuoksi kunkin vaihtoehdon vastausten kokonaismäärissä on eroja (VE0 n=37, VE1 n=29, VE2 n=35) (ks. Kuva 4). Vaihtoehdot ovat: VE0: Uljuan kesäaikainen vesipinta säilytetään nykyisellä tasollaan noin +78,20. VE1: Uljuan kesäaikainen vesipinta pyritään pitämään tasolla +77,40. VE2: Uljuan kesäaikainen vesipinta pyritään pitämään tasolla +78,20, mutta lasketaan tasolle +77,40, mikäli maakosteus on korkea. Suurin osa piti parhaana 0 vaihtoehtoa eli Uljuan kesäaikaisen vesipinnan säilyttämistä nykyisellä tasollaan +78,20 (vastauksia 30/45, 66,7 %) ja seuraavaksi eniten kannatusta parhaana vaihtoehtona sai VE2 eli mukautuva vaihtoehto (vastauksia 13/45, 28,9 %). Toiseksi parhaana pidettiin yleisesti mukautuvaa vaihtoehtoa VE2, jolloin allas on tasolla +77,40, mikäli maakosteus on korkea, ja muutoin tasolla +78,20 (vastauksia 20/28, 71,4 %). Selvästi huonoimpana pidettiin vaihtoehtoa 1, jossa Uljuan kesäaikainen vesipinta pyritään pitämään tasolla +77,40 (vastauksia 23/28, 82,1 %). Mielipiteiden jakautumista eri vaihtoehtojen välillä on havainnollistettu kuvassa (Kuva 4). Kuva 4. Minkä vaihtoehdon (VE0, VE1, VE2) vastaajat mieltävät parhaaksi? Vastauksia VE0=35, VE1=28 ja VE2=34. Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 1) on koottu eri alueiden vastaajien näkemyserot vaihtoehtojen välillä. VE0 on saanut eniten vastauksia ja se on pohjois- ja itäpuolen vastaajien mielestä selvästi paras vaihtoehto VE2 vaihtoehdon tullessa toiseksi. Uljuan etelän puoleiselta alueelta tulleissa vastauksissa ei ollut eroa VE0 ja VE2 välillä, vaan molemmat saivat yhtä monta ääntä parhaimpana vaihtoehtona. Huonoimmaksi koettiin kaikkialla VE1. Taulukko 1. Eri vaihtoehtojen välillä on pieniä kannatuseroja eri alueiden vastaajien välillä. Vastaaja VE0 VE1 VE2 Paras Huonoin Paras Huonoin Paras Huonoin Pohjoispuolen maanomistaja Itäpuolen maanomistaja Eteläpuolen maanomistaja

8 ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO 5 Viimeinen monivalintakysymys koski eri asioiden tärkeyttä eli miten tärkeiksi vastaajat kokivat eri vaikutuskohteet, kuten virkistyskäytön tai maiseman, kun arvioivat eri säännöstelykäytäntöjen vaihtoehtoja. Kaikki vastaajat eivät olleet vastanneet kysymyksen joka kohtaan, joten tulvasuojelun ja sähköntuotannon osalta vastauksia on 42 43, kun muihin vastauksia kertyi 46. Listaan sai lisätä myös oman asian (kohta Muu, mikä?), mikäli koki, että siitä puuttui jokin arvioinnin kannalta oleellinen seikka. Itse täytettävään kohtaan vastauksia kertyi kaiken kaikkiaan 12 ja kaikki lisätyt asiat koettiin erittäin tärkeinä. Muina asioina nimettiin: Vanhan Siikajoen juoksutus Vesilinnustus Matkailu ja turismi Terveysvaikutus Raakkukanta kuoli v Vesilintujen pesintä Vaikutus kaivovesiin Erilaiset Uljualla järjestetyt kilpailut Eliöstön hyvinvointi Mahdolliset terveyshaitat Seuraavassa kuvassa (Kuva 5) on esitetty vaikutuskohteet ja se kuinka tärkeinä vastaajat kokivat kyseiset seikat. Kohteiden välillä ei loppujen lopuksi ollut suuria eroja, vaan virkistyskäytöstä vedenlaatuun asiat nähtiin samalla tavalla. Eniten Erittäin tärkeä -vastuksia keräsivät maisema (27 vastausta, 58,7 %), virkistyskäyttö (26 vastausta, 56,5 %) sekä kalastus ja kalasto (25 vastausta, 54,3 %). Kun taas huomioidaan kohteet, jotka koettiin erittäin tärkeinä ja tärkeinä, nousevat kalastus ja kalasto sekä vedenlaatu tärkeimmiksi kohteiksi (41 vastausta, 89,1 %). Asiat koettiin ylipäänsä ennemmin erittäin tärkeiksi kuin melko tärkeiksi. Tulvasuojelun kannalta asiaa ei ollut aina osattu arvioida, mutta suurin osa kysymykseen vastaajista (31 vastausta, 73,8 %) piti tulvasuojelua tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Sähköntuotannon vastaajat näkivät vähiten tärkeänä asiana säännöstelykäytäntöjä arvioidessaan. Joskin erittäin tärkeänä tai tärkeänä asiaa piti kuitenkin 26 (60,5 %) ja melko tärkeänä 17 vastaajaa (39,5 %). Kuva 5. Kuinka tärkeinä vastaajat pitivät eri vaikutuskohteita arvioidessaan säännöstelykäytäntöjen eri vaihtoehtoja? Vastauksia Virkistyskäyttö=46, Kalastus ja kalasto=46, Maisema=46, Vedenlaatu=46, Tulvasuojelu=42, Sähköntuotanto=43.

9 ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO Avovastaukset (Miten toivoisitte Uljuan säännöstelyä kehitettävän?) Alla on listaus kyselyiden avovastauksista: Varautua veden virtaamiin metsäojituksien tammeamisella Kevättulvan jälkeen pinnantaso +77,40 Isompi mylly sähkö laitokseen niin ei tarvi ohi juoksuttaa Parempaa ennakointia säännöstelyssä. Mökkirakentamisen mahdollisuuksien lisääminen mm. rantojen kiveämällä Täyttökanavan rantojen vyörymisen estäminen: asiallisuutta!! Maanomistajien yhteydenottoihin, kun on esim. kyseessä mökkirannan vyöryminen niin, että on jo hengenvaara. Nopeutta käsittelyyn. (Jyrkän mökkirannan syöpyminen esimerkkinä)" Maalaisjärjellä muistaen, että kyseessä on säännöstelyallas, eikä luonnontilainen järvi. Jokainen rantaan mökkinsä rakentanut on tiennyt tämän jo rakentaessaan eikä voi muuta vaatia! Koska on jo aloitettu näin laajassa mittakaavassa tehty kunnostustyö Uljuassa, toivoisimme sen vietävän loppuun kaikkia osapuolia kunnioittaen. Toivomme, että asiassa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon jo nyt tulleet positiiviset vaikutukset koko Siikalatvalle mm. taloudellisessakin mielessä. Matkailu, kalastus, marjastus, virkistyskäyttö kokonaisuudessaan, loma-asukkaat, vakituisen asukkaat (esim. Vornassa melkein kaikissa taloissa vakituisia asukkaita mm. lapsiperheitä), kaikki kilpailut mitä järjestetään. Jo nyt rahallisesti panostettu paljon, kannattaako sitä unohtaa? Eikä sitäkään, että mittavat tulvat (2012) eivät ole jokavuotisia! Siten, ettei säännöstelyä hoidettaisi Helsingistä käsin, kun se ei tunnu onnistuvan. Ihminen paikan päälle toteamaan todellinen tilanne. Veden alta paljastuva maa-alue on muiden omistamaa. Vanhat tilajaot ja -rajat ovat voimassa? "Rantatontti" onkin yllättäen menetetty, jos pintaa pidetään tarkoituksella alhaalla. Vesipintaa ei saa laskea toukokuu-lokakuu + 78,20 alle. Pintaa voisi pitää tarvittaessa yli tulvarajan +79, lokakuusta lähtien pinta voisi olla +77,40. Keväällä aina nostetaan heti jäiden lähdettyä tulvarajaan. Kuukauden kuluttua lasketaan korkeuteen! Muuten joutsenet tekee pesän liian matalalle ja pesä hukkuu. Voidaanko/tiedetäänkö varautua tulevista rankkasateista. Ennen niitä vedenpintaa lasketaan Uljuassa, jotta ei sateitten tultua tarvi Mankilan hukkua, kun luukut avataan. Talvikorkeus niin alas, että on vara nostaa tulva-aikana. Pinnan vaihtelu mahdollisimman vähäistä Riittävä seuranta vaihtoehtojen 1 ja 3 pohjalta sekä toimenpiteet tarvittaessa niiden mukaisesti. Nykyinen malli on hyvä. Kaikkien asiaan liittyvien intressien tasapuolinen kohtelu. Asiaa ei saa hoitaa yksistään Mankilan kylän toiveiden mukaan. Lomakausina veden vaihtelu olisi vähäinen Veden korkeus pidettävä "tasaisesti" ylätasolla. Ei missään tapauksessa järvenpohja kuivana, kuten nyt on ollut. Pohjapato turvaamaan vedenpinta altaan yläpuolisille ojille. Jos vedenpintaa lasketaan, kiinteistön käyttöarvo laskee huomattavasti. Rantaoikeus katoaa, joten tulemme tekemään valitukset! Uljua pitäis olla tulvarajana +79 virkistyskäytön ja maiseman takia. Alueen yhteinen kokous, keskustelua muutoksista. Padon suunnittelua Rantsilan kuntaan tulvien ehkäisemiseksi. Pitämällä voimassa vaihtoehdon 0. Uljuahan ei estä Mankilan tulvista kuin pienen osan, koska Siikajokeen virtaa paljon enemmän vettä muita vesireittejä pitkin (esim. Lamujoki ja muut). Kaiken lisäksi silloin, kun on todella suurista vesimääristä kyse (harvinaisen suuret tulvat), niin Uljuastahan on pakko juoksuttaa vettä myös pois! Ja se juoksutetaan Siikajokeen Mankilaan nähden yläjuoksulla. Eli eipä juuri auta tulviin. Kaikkein paras vaihtoehto olisi katsoa, mikä veden virtausta rajoittaa alajuoksulla! Siellähän on patoja esim. Revonlahdella. Kysymys: Miksi ei ole tehty joko hätävarakanavaa ohi patojen taikka Mankilasta asti, jota pitkin vesi ohjattaisiin mereen, tai tulva-allasta Mankilankylään, minne vesimassat aina keräänty-

10 ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO 7 vät? Mielestäni tässä ovat ainoat toimivat vaihtoehdot, jotka tulee esitellä myös sellaisina, kun asiaa pohditaan ja tulvasuojelua suunnitellaan! Tämä hanke on susi syntyessä. Paikasta A paikkaan B siirtyisi vaikeudet. Onko ihmisten terveys hyvinvointi unohtunut suunnitellessa lietealtaan tekoa? 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Uljuan altaan rannan maanomistajille suunnatun kyselyn vastausprosentiksi muodostui 45,1 %, kun 102 lähetetystä kyselystä palautui 46 kp. Vastauksia tuli lähinnä mökkiläisiltä ja rakentamattomien maa-alueiden omistajilta. Korkea vastausprosentti kertoo tiedustellun asian tärkeydestä, jolloin ihmiset ovat vaivautuneet vastaamaan kyselyyn. Kyselystä pyrittiin tekemään lyhyt, jotta siihen olisi helppo ja nopea vastata, jotta vastauksia saataisiin mahdollisimman paljon. Vastauksia kyselyyn saatiin hyvin Uljuan altaan eri puolilta ja eniten vastauksia tuli Uljuan altaan idän puoleisilta maanomistajilta. Uljuan pohjois- ja itäpuolen maanomistajat kannattavat 0 vaihtoehtoa (VE0) ja toiseksi parhaana he näkevät 2 vaihtoehdon (VE2). Eteläpuolen maanomistajien kanta ei ollut yhtä selvä, vaan VE0 ja VE2 saivat yhtä paljon kannatusta. Huonoimpana vaihtoehtona nähtiin vaihtoehto 1 (VE1), jossa Uljuan kesäaikainen vesipinta pyritään pitämään tasolla +77,40. Koska kysely osoitettiin Uljuan rannan maanomistajille, korostuvat vastauksissa virkistyskäytön, maiseman, kalastuksen ja kalaston sekä vedenlaadun tärkeys. Erityisesti maisema näkökulma korostui kyselyn vastauksissa ja vastaavasti tulvasuojelulle annettiin vähemmän painoarvoa. Vastaukset olisivat voineet olla hieman erilaiset tai painottua eri tavoin, jos kysely olisi suunnattu laajemmalle alueelle. Avovastauksissa korostuu myös Uljuan merkitys virkistyskäyttökohteena ja järvenä, jonka rannoilla on loma-asutusta. Monessa vastauksessa toivotaankin veden pinnan mahdollisimman vähäistä vaihtelua ja toisaalta veden pinnan pitämistä mahdollisimman korkealla aina kesäaikaan. Toki vastauksissa on tuotu esille myös näkökulma, että kyseessä on säännöstelyallas eikä luonnontilainen järvi, joka alueella rakentaneiden tulisi huomioida. Avovastauksiin on kirjattukin ehdotuksia säännöstelyn kehittämiseen tai muita keinoja, joilla alueella esiintyviä tulvia voitaisiin helpottaa. 4.1 Puutteita/huomioita Asukkaat ovat esittäneet myös puhelimitse joitain kommentteja Uljuan säännöstelyyn sekä järjestettyyn kyselyyn. Seuraavassa on lyhyt yhteenveto esille tulleista huomioista tai puutteista. Miksi kysely suunnattiin vain Uljuan rannan maanomistajille, eikä selvitetty virkistyskäyttäjien mielipiteitä laajemmin esim. Vornan kylästä. Myöskään Mankilan kylään kysely ei mennyt. Kuitenkin kysely on lähetetty sellaisille maanomistajille, jotka omistavat maa-aluetta vain Uljuan pohjasta. Hankkeen aikana on puhuttu maanomistajien selvilläolovelvollisuudesta tekoaltaan säännöstelyrajoista. Selvästikään luvan mukaiset säännöstelyrajat eivät ole olleet kaikkien tiedossa. Kysely laitettiin ainoastaan yhdelle kiinteistön omistajalle, jos omistajia oli useita. Ovatko kaikki halukkaat saaneet nyt vastata, jos kysely on valitulla maanomistajalla jäänyt huomaamatta. Kaikki kyselyt eivät olleet tavoittaneet vastaanottajia, joten yhteydenottojen myötä kahdelle vastaajalle lähetettiin kysely sähköpostitse. Kysely oli mennyt todennäköisesti kiinteistön toiselle omistajalle, joka ei ollut kyselyä kuitenkaan saanut tai ei ollut siihen reagoinut.

11 ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO 1-1 LIITE 1 1.ULJUAN ALTAAN RANNAN MAANOMISTAJILLE SUUNNATTU ASUKAS- KYSELY

12 ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO 1-2 Uljuan altaan rannan maanomistajille suunnattu kysely Vastatkaa rastittamalla oikea vaihtoehto tai kirjoittamalla viivalle vastaus 1. Omistatteko Uljuan ranta-alueelta? Vakituisen asunnon Loma-asunnon Rakentamattoman maa-alueen Muu vaihtoehto (esim. vuokralainen) 2. Millä liitteenä olevan kartan alueista kiinteistönne sijaitsee? A (Uljuan altaan pohjoisen puoleinen alue) B (Uljuan altaan idän puoleinen alue) C (Uljuan altaan etelän puoleinen alue) 3. Merkitkää kiinteistönne rekisterinumero muodossa Kunta:Kylä:Tila:Talo : : : 4. Asettakaa Uljuan säännöstelykäytännön vaihtoehdot mielestänne paremmuusjärjestykseen (1 = paras vaihtoehto, 2 = toiseksi paras, 3 = huonoin vaihtoehto) VE 0 (Uljuan kesäaikainen vesipinta säilytetään nykyisellä tasollaan noin +78,20) VE 1 (Uljuan kesäaikainen vesipinta pyritään pitämään tasolla +77,40) VE 2 (Uljuan kesäaikainen vesipinta pyritään pitämään tasolla +78,20, mutta lasketaan tasolle +77,40, mikäli maakosteus on korkea) 5. Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia asioita arvioidessanne säännöstelykäytäntöjen vaihtoehtoja? Vaikutusalue Melko tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä Virkistyskäyttö (uiminen, veneily) Kalastus ja kalasto Maisema Veden laatu Tulvasuojelu Sähköntuotanto Muu, mikä? Muu, mikä? 6. Miten toivoisitte Uljuan säännöstelyä kehitettävän? Kiitos vastauksestanne! (Palauttakaa vastauksenne mukana olevalla vastauskuorella)