HENKILÖKOHTAISIA OPPIMISPOLKUJA JA ARVIOINTIA HELSINKI, PAASITORNI

Transkriptio

1 HENKILÖKOHTAISIA OPPIMISPOLKUJA JA ARVIOINTIA HELSINKI, PAASITORNI Hanna Sarakorpi, rehtori Saunalahden koulu Espoo MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN SAUNALAHDEN KOULU H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU

2 MONITOIMITALO Koulu (luokat 0-9) Päiväkoti (3-5v) Kirjasto Nuorisotila Harrastustoimintaa Alueen lähiliikuntapaikka H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU, E SPOO KOULULLA ON SANOMANSA H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU

3 MIKSI YHTEISÖLLINEN TOIMINTAKULTTUURI? Tutkimusten mukaan: YHTEISÖLLISYYS TYÖHYVINVOINTI OPPIMINEN JA HYVINVOINTI H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU, E SPOO IHMISEN PERUSTARPEET EIVÄT OLE MUUTTUNEET 5. Itsensä toteuttamisen tarpeet 4. Arvostuksen tarpeet 3. Liittymisen tarpeet 2. Turvallisuuden tarpeet 1. Fysiologiset tarpeet Maslowin tarvehierarkia H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU, E SPOO

4 LAPSEN TARPEET JA KOULU Maslowin tarvehierarkia suhteessa jatkuvaan muutokseen Turvallisuus: tarve tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi; nähdyksi ja kuulluksi Liittymisen tarve: yhteisöllisyys/osallisuus ja huolenpito Uteliaisuus oppimisen voimana Me oppiminen Onnistumisen ilo ja riemu Uteliaisuus ja unelmat vs. hyvä tulevaisuus/hyvä elämä H A N NA SA R A KORPI, SA U NA LAHDEN K OULU, E SPOO MITEN LAPSET HALUAVAT OPPIA JA TOIMIA Erilaisia oppimispaikkoja; ulkona vs. pöydän alla Liikettä ja rytmiä; seisten Eri-ikäisten kanssa yhdessä toisiltaan oppien Leikkien Pelien avulla => pelipedagogiikka Käsillä tehden ja taiteen eri lajeja hyödyntäen TVT:tä monipuolisesti hyödyntäen Oikeita ongelmia ratkoen Tiedostaen miksi jotakin ollaan oppimassa ja mihin hän sitä tarvitsee (tavoitetietoisuus) H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU

5 OPPILASKESKEISESSÄ KOULUSSA Tietoisuus lapsen kehityksestä ja tarpeista Oppilaantuntemus Tietoisuus oppimisesta ilmiönä Lasten erilaiset oppimisen tavat Each-one-teach-one Aikuisetkin ovat oppijoita => OPPIVA YHTEISÖ Tietoisuus motivaation merkityksestä ja sen edistämisestä Lapset ovat aktiivisia toimijoita ja osallisena (tekemässä valintoja ja päätöksiä) omassa oppimisprosessissaan H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU, E SPOO OPPILASLÄHTÖINEN OPETUS opetus etenee oppilaan oppimisen valmiudet huomioiden monikanavainen, lasta aktivoiva toiminnallinen opetus Taito- ja taideaineiden merkitys personoitu oppiminen vanhempien rooli /kasvattajayhteisön merkitys H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU, E SPOO Hanna Sarakorpi

6 OPIMME YHDESSÄ Kuva Satu Ketola H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU, E SPOO TYÖTAVAT Tekemällä oppiminen Omat tutkimukset Leikki ja pelit Tunteet mukana -taide Mielikuvituksen käyttö Monipuolinen vuorovaikutus Draama Oppijalla aktiivinen rooli uuden tiedon rakentelua yhdessä ongelmanratkaisua Reflektointi ja itsearviointi H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHTI SC H OOL

7 VAHVUUKSILLE RAKENTUVA KOULU Positiivisesta pedagogiikasta nouseva vahvuusajattelu = vahvuuspedagogiikka VIA vahvuustesti käytössä.tutkimuksessa mukana Opettajien vahvuudet vahvasti käytössä Tunnista oppilaasi vahvuudet => oppimisen suunnittelun ja ohjaamisen perustana Lapsen ja nuoren omat tavoitteet oppimiselle, kasvulle ja kehitykselle näkyväksi T E K IJÄTIEDOT J A/ T AI E SI T YKSEN N I M I TIIMIOPETTAJUUS Pedagoginen tiimi Lapsen kehitysvaiheen mukainen Viikoittaiset yhteissuunnittelut Joustavat ryhmittelyt Jokainen tila on oppimistila Yhteinen arviointi H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU, E SPOO

8 VUOSILUOKKIIN SITOMATON OPETUS Opetus etenee yksilöllisesti oppilaan taitotason mukaisesti => paljon eriyttämistä ja toiminnallista opetusta Edellyttää lasten taitotasojen kartoitusjärjestelmää ja systemaattista oppimisen etenemisen seurantaa Tavoite: jokainen yltäisi omaan parhaimpaansa Personoitu oppiminen = henk.koht. oppimis-suunnitelma jokaisella lapsella Vanhemmat tiiviisti mukana lapsen oppimisprosessissa => perhepalaverit vähintään kolme krt/ lukuvuosi H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU

9 YKSILÖLLISET OPPIMISTAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA VSOP & hops lapsella lupa oppimiseen omassa kehitystahdissaan lapsen motivointi työskentelemään myös oman mukavuusalueensa ulkopuolella Majakka & Logo -lomake oppilaantuntemus kaiken työn lähtökohtana erityisopetuksen tuki & erityispedagoginen osaaminen jatkuva moniammatillinen yhteistyö H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU OPPILAAN OSALLISTUMINEN OMAN OPPIMISEN SUUNNITTELUUN oman oppimisen suunnittelu, itsearviointi oppilas osallistuu oppimisryhmän valitsemiseen oppilas miettii itse mistä oppimisryhmästä itse hyötyy matematiikan ryhmät: Pyöreän pöydän ritarit, Itepäiset, Paahto oppimisryhmän nimi ei oppilasryhmän nimi, ei tietyssä tilassa eikä tietyn opettajan H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU, E SPOO

10 TAITOJEN KARTOITUS JA OPPIMISEN SEURANTA Kahdenkeskisen tilanteen ja konkreettisten välineiden avulla pääsee selville lapsen taidoista sekä hänen ajattelustaan ja orientaatiotyypistään. Arviointitilanne on parhaimmillaan lämminhenkinen ja onnistumisen tunteita tarjoava oppimistilanne. H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU, E SPOO KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI Tuen tarpeen kartoitussysteemi (esimerkkejä) Lukusujuvuus Luetun ymmärtämisen tehtävä luokille Sanasanelu 1-2 -luokille Vapaan kirjoituksen tehtävä Joulukuu Tammikuu Esioppilaiden kouluvalmiustehtävistöt Lukusujuvuus Mavalka Makeko junnauskokeet Lokakuu Lähtötasomittaukset Esioppilaat Ekaluokkalaiset Tokaluokkalaiset Elokuu Kartoitukset Saunalahdessa Toukokuu Maaliskuu Lukusujuvuus Scribeon sanelut: Siili ekaluokkalaisille ja Sokeripeikkorokko tokaluokkalaisille Lukusujuvuus Sanasanelu 1-2 -luokille Matematiikan junnauskokeet 2. luokille Allu-testit H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU, E SPOO

11 Lukeminen Saunalahden koulu Opettaja Luokka Matti Maija Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Leena Saara Simo Ville Katri Abdi High 2 Mikko Karla Veera Laura Emma Markus High 3 Kyle Low 2 High 2 Austin Wilma Anastasia Toni Jani Aada Low 4 Saara High 1 High 2 Heikki Veera Roni Pekka Low 3 Petri Justin Oppimistarpeet ja strategiat Oppimistarpeet ja strategiat Oppimistarpeet ja strategiat H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU, E SPOO Esimerkki opettajan seurannasta personoidussa opetuksessa Hanna Sarakorpi MIKSI ARVIOINTIA oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti Painopiste oppimista edistävässä arvioinnissa esim. tuen tarpeen tunnistaminen (huom! lahjakkaat) ohjaa ja kannustaa opiskelua kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin Oppimisprosessia näkyväksi tekevä palaute auttaa oppijaa hahmottamaan: mitä on tarkoitus oppia ja miksi, miten on edistynyt, miten voi parantaa oppimistaan ja edistymistään, mitä oppimsta estäville tai hidastaville/vaikeuttaville asioille voi tehdä

12 MAJAKKA -LOMAKE Osatavoitteet matematiikkaan, lukemiseen ja kirjoittamiseen aina kakkosen loppuun saakka Sosiaaliset- ja työskentelytaidot, tunnetaidot, ajatteluntaidot opeteltavina ja seurattavina asioina Jokainen etenee omalla taitotasollaan; optio kolmeen vuoteen alkuopetuksessa Oppimisprosessi ja sen eteneminen tulee näkyväksi niin lapselle kuin vanhemmillekin H AN NA SARAKORPI, SAUNALAHDEN K OULU Arvioinnissa ei ole kyse irrallisesta tehtävästä tai toiminnasta, vaan kaikki liittyvät kiinteästi tosiiinsa. Oppimisen edistäminen ja opettamisen kehittäminen tapahtuvat arvioinnin avulla. OPPIMISEN, OPETTAMISEN JA ARVIOINNIN YHTEYS

13 ARVIOINTI MUKANA OPPIMISPROSESSISSA Tavoitteen asettamisvaihe Opettajan asettamat tavoitteet oppilaan omat tavoitteet yhdessä asetetut tavoitteet Suunnitteluvaihe Miten opin /opimme? Oppimisprosessin suunnittelu oppilaiden kanssa: menetelmät, oppimisympäristö, välineet, missä, miten ja kenen kanssa Opiskelu-vaihe Yksin - yhdessä Joustavat roolit: tutkija, oppija, opettaja, ihmettelijä, kysyjä, auttaja, johtaja, varmistaja, huolehtija, esittäjä, järjestelijä vrt. YTO Formatiivinen arviointi = oppimisprosessin arviointia Itsearviointi: Mitä tein? Mikä meni hyvin? Miten opin / opimme? Palaute opettajalta tai oppilailta: Suunnittelusta, prosessista, ryhmästä, tuotoksesta. Summatiivinen arviointi = opitun arviointia Oppimisen syvyyden arviointia => mitä uusia tietoja ja/tai taitoja karttui MILLAISTA ARVIOINTIA ODOTETAAN rohkaisevaa ja yrittämään kannustavaa auttaa ymmärtämään epäonnistumisten ja virheellisten ratkaisujen tärkeän merkityksen osana oppimisprosessia oppilaiden osallisuutta edistävää, keskustelevaa ja vuorovaikutteista tukee oppilasta oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä tekee oppilaan edistymisen näkyväksi KOKO oppimisprosessin ajan oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää monipuolista arvioinnin avulla saatua tietoa hyödynnetään opetuksen ja koulutyön suunnittelussa sekä kodin osallisuuden lisäämisessä

14 14

15 VILLEN AJATUKSIA ARVIOINNISTA Mä oon innoissani, kun mä huomaan, että mä osaan jotain mitä en oo ennen osannu Must on kiva, kun joskus kaveri sanoo, et se on huomannu, et mä osaan jotain juttuja mäkin sanon sellasia joskus toisille Sit haloo tartteeks kaikkien osata aina kaikkee? Mä ainaki pyydän Padin kans apuu Alexilta ku se tietää ja osaa niit juttui paljo enemmän ku vaik ope.tai joku ope ;-) Se on aika hyvä ku kaikil ei oo samoja tehtävii tai edes kokeita, ku sit niit ei voi verrata ei tuu sitä kauheeta kilpailua, et kuka oli paras Mun oppiminen on helpottunu ku mä oon tajunu, et miten mä niinku opin parhaiten

16 EI KOULUA VAAN ELÄMÄÄ VARTEN! KIITOKSIN! Hanna