KAIRA hanke

Transkriptio

1 KAIRA hanke KAIRA -hankkeella on haettu vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen. Hanke on keskittynyt työllisyydenhoidon rakenteisiin, sekä toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s

2 Esiselvitys 2007: Laajat ja pirstaleiset työmarkkinat. Erillään toimivat organisaatiot. Osittain päällekkäistä toimintaa. Palveluketjuissa esiintyi palveluaukkoja. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä oli hajallaan. Liian vähän kuntouttavan työtoiminnan työpaikkoja. Tavoiteltavaa olisi: Yhteistyöverkoston luominen toimijoiden välille Koordinointi ja kokonaisvaltainen strategia rakennetyöttömyyden purkamiseen Työttömien työterveyshuollon edistäminen ja kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Työnantaja-yhteistyön ja koulutusorganisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön parantaminen välityömarkkinoilla 10 December 2012 Kaira-hanke, S KAIRA -hanketta edelsi Kainuun maakunta -kuntayhtymän vuonna 2007 teettämä esiselvitys. Siinä selvitettiin Kainuun rakenteellisen työttömyyden alentamiseen pyrkivää, silloista julkisen sektorin toimintaa ja välityömarkkinoiden tilannetta. Selvityksen mukaan työllisyydenhoidon ja välityömarkkinoiden kenttä oli jo silloin, ja on edelleenkin Kainuussa hajanainen. Kaira-hankkeen tavoiteltavaksi tuli puolittaa Kainuun rakennetyöttömyys, sekä estää uusien työttömien henkilöiden ajautuminen rakennetyöttömyyteen, ja kehittää välityömarkkinoiden toimivuutta sekä luoda toimijoiden välisiä uusia toimintamalleja. Esi-selvityksessä todettiin, että välityömarkkinat olivat laajat ja pirstaleiset. Kainuussa todettiin olevan paljon työllisyydenhoidon osaamista, mutta organisaatiot toimivat silloin hyvin erillään toisistaan. Toiminnan koettiin olevan osittain päällekkäistä ja asiakkaan siirtyminen organisaatioista toiseen ei ollut sujuvaa. Lisäksi esiintyi palveluaukkoja, minkä vuoksi asiakasprosessit katkesivat eikä lopullista tavoitetta, eli työllistymistä avoimille työmarkkinoille saavutettu. Selvityksessä todettiin, että työttöminä työnhakijoina oli henkilöitä, joiden fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen työkyky oli alentunut, ja joille oli tehtävä työkyvyn arviointi sekä ohjattava heitä ammatilliseen kuntoutukseen, tai mahdollisesti eläkemahdollisuuksien selvittelyyn. Kainuun työvoiman palvelukeskuksen ja kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien merkitystä pidettiin keskeisenä. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä koettiin kuitenkin hajanaiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja oli riittämättömästi kysyntään nähden. Näiden paikkojen luomiseksi tarvittiin kuntouttavasta työtoiminnasta tiedottamista, uusien ohjaajia palkkaamista ja ohjeistuksen yhtenäistämistä. Selvityksen mukaan työllisyyden hoidon kentällä kaivattiin myös laajan yritysverkoston luomista, ja jatkuvaa yhteistyötä yksityisen työnantaja-sektorin kanssa. Myös muita tahoja, kuten lääkäreitä, kansanterveyshoitajia ja työvalmentajia, oli selvityksen mukaan koulutettava ottamaan työttömät erityisesti huomioon työssään. Selvityksen perusteella havaittiin, että osa työttömistä näytti sopeutuvan tukityö-jaksojen ja työttömyyden vuorotteluun, eikä siksi tavoitellut välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille siirtymistä. Tarvittiin enemmän henkilökohtaista ohjausta ja pitkiä katkeamattomia asiakasprosesseja. Kaira-hankkeen hanke-suunnitelmassa määriteltiin lopulta kolme painopistealuetta. Ensimmäisen, koordinoivan osion tavoitteena oli kehittää organisaatioiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä, ja koota toiminnot yhtenäiseksi kokonaisuudeksi siten, että asiakkaan palveluketju olisi katkeamaton. Koordinoivassa osiossa tavoiteltiin kokonaisvaltaista strategiaa rakennetyöttömyyden purkamiseksi ja estämiseksi. Suunniteltiin, että valmistauduttaessa tulevaan työvoimapulaan, oli viipymättä rakennettava rakennetyöttömien palvelut aukottomiksi siten, että mahdollisimman monella olisi valmiudet astua koulutukseen tai työelämään nopeasti noususuhdanteen alkaessa. Toisen osion tavoitteita olivat työttömien terveydenhuollon, ja kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmien toiminnan edistäminen, sekä ammatillisen kuntoutuksen -, ja kuntouttavan työtoiminnan Kainuun mallin kehittäminen. Tähän osioon liittyi lisäksi palveluketjujen ja välityömarkkinoiden rakenteiden puutteiden korjaaminen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan hankkeen kolmas osio jakaantui työnantajayhteistyöhön ja koulutusorganisaatioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tavoitteena oli parantaa työnantajien valmiuksia työllistää vaikeasti työllistyviä henkilöitä, ja madaltaa rekrytointikynnystä tarjoamalla tietoa ja tukea. Työttömät työnhakijat eivät tulleet hankkeen ensisijaiseksi kohderyhmäksi, vaan kohderyhmäksi valittiin työttömien kanssa työskentelevät virkailijat, henkilöt ja organisaatiot. Hanke palveli siten välillisesti pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia henkilöitä, sekä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria siten, että palvelujärjestelmää ja asiakasprosesseja pyrittiin kehittämään vastaamaan paremmin heidän palvelutarpeita. Kaira-hanke pyrki olemaan innovatiivinen kehittämishanke rakennetyöttömyyden ongelman ratkaisemiseksi. Kainuussa ei ollut aikaisemmin kokeiltu työllisyyshanketta, joka keskittyisi vallitsevien toiminnallisten rakenteiden ja toimijoiden yhteistyön kehittämiseen. 2

3 2008 Lakisääteiset kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät Saako työtön sairastaa - kampanja Simpukkamalli Yritysyhteistyö ja työnantajakansio Kuntouttava työtoiminta 10 December 2012 Kaira-hanke, S : Hanke oli lyhyessä ajassa päässyt hyvään vauhtiin. Kunnittain järjestetyillä yhteistyötapaamisilla oli tärkeä merkitys sekä tiedottamisen että toimijoiden sitouttamisen kannalta. Tapaamisissa todettiin tarve kytkeä päihde-, mielenterveys- ja velkaneuvontapalvelut tiiviiseen yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa palvelemaan asiakasprosessien katkeamattomuutta. Joitakin uhkia hankkeen toteutumiselle suunnitellulla tavalla esiintyi heti alussa. Syksyllä 2008 alkanut taantuma vähensi rakennetyöttömyyden purkautumista avoimille työmarkkinoille. Taloussuhdanne oli kääntynyt epäsuotuisaksi, mikä vaikeutti ennen kaikkea hankkeen yritysyhteistyötä. Yritysten lakkauttamiset sekä henkilöstön lomautukset ja irtisanomiset loivat haasteita. Rakennetyöttömissä oli yhä suurempi joukko niitä henkilöitä, jotka tarvitsivat enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Sosiaalitoimialalla aikuissosiaalityössä henkilöstöresurssit olivat ja ovat niukat. Tuleva TE-hallinnon palvelulinja-uudistus siirsi vastuuta pitkäaikaistyöttömistä kunnille. Uudistusten juurtuminen ja käynnistäminen vei, ja vie edelleen aikaa ja voimavaroja. Hankkeen alkuvaiheessa lähdettiin tietoisesti avaamaan työttömyyden ja työttömien ihmisten monimuotoisuutta, asiakkaiden profiloinnilla asiakaskunnan kirjo konkretisoitui. Heti hankkeen alussa alkoi kehittyä asiakasprofiloinnista myös ns. simpukkamalli, työttömien työnhakijaasiakkaiden palvelutarpeista. Malli muotoutui valmiiksi vuonna 2010 ja on nykyiseltä nimeltään: Polku työttömyydestä työmarkkinoille. Saako työtön sairastaa -kampanja toteutettiin, kun kaikilla paikkakunnilla havaittiin asiakkaita, joiden olisi kuulunut olla sairauslomalla työttömyyden sijaan, tai jotka olivat työttömiä työnhakijoita, vaikka heidän työ- ja toimintakykynsä oli riittämätön työllistymiseen. Havaittiin, että lääkärit eivät kirjoittaneet sairauslomia työttömille. Työttömät puolestaan pelkäsivät sairausloman ja sairauspäivärahan hakemisen tuovan pitkän katkoksen toimeentuloon ja taloudellisia menetyksiä. Ongelmaksi koettiin se, että näin ei potilaskertomuksiin tullut merkintöjä sairauslomista, mikä taas puolestaan vaikeutti pääsyä kuntoutukseen tai eläkeselvittelyyn. Sairauslomien osalta oli ongelmallista työttömän kannalta myös se, että kuntoutukseen ei päässyt ilman dokumentoituja sairauksia. Työnantaja-yhteistyö prosessina: Yritysyhteistyö oli jo hankkeen suunnitteluvaiheessa katsottu tärkeäksi asiaksi toimijoiden kokoamisen kannalta, ja yrittäjien näkökulman mukaan saaminen työhön nähtiin tärkeänä. Työnantajakäyntejä päädyttiin ohjausryhmän ja Kainuun yrittäjien neuvosta tekemään korkeamman vaikuttavuuden vuoksi suoraan yrityksiin, eikä vain yrittäjille järjestettäviin massatilaisuuksiin. Työnantajakäyntejä tehtiin hankkeen alkuvaiheesta alkaen, ja käytännön kautta havaittiin tarpeelliseksi koota tietopaketti tuetun työllistämisen muodoista. Syntyi työnantajakansio, jonka jokainen henkilökohtaiseen tapaamiseen osallistunut yrittäjä sai itselleen. Myös sosiaalisen yrittäjyyden ajatusta lähdettiin viemään Kainuuseen puhumalla asiasta mm. välityömarkkinatapaamisissa. 3

4 Työnhakija-asiakkaiden profiloituminen välityömarkkinoiden palveluihin TOIMINTAKYVYN RAKENTAMINEN, silloin kun: - Työkyky heikko - Ammattitaidoton tai ammattitaidossa puutteita - Ei motivaatiota - Asenne ei edistä työllistymistä eikä kouluttautumista - Monia ongelmia arjen- ja elämänhallinnassa - Eläkeorientoituneisuus TYÖKYVYN RAKENTAMINEN, silloin kun: - Työkyky vaihteleva - Ammattitaidossa puutteita - Motivaatio vaihtelee - Asenne ei edistä työllistymistä eikä kouluttautumista - Ongelmia elämänhallinnassa - Tyytyy pätkätöihin AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE SIIRTYMINEN, silloin kun: - Työkyky oletettavasti vakaa - Ammattitaidossa puutteita, tunnistaako; ammatti hävinnyt - Motivoitunut - Asenteet enimmäkseen kohdallaan - Ongelmana työttömyys - Aktiivisesti mukana työhallinnon toimenpiteissä ALKUVAIHEEN KUNTOUTTAVAT PALVELUT - Kuntouttava työtoiminta TAVOITE: Edistää ja ylläpitää toiminta- ja työkykyä. Tyypillistä kuntoutukselle on yksilökohtaisuus, holistisuus ja pitkäkestoisuus. Kuntoutusta tarvitaan, kun toiminta- ja työkyky on vähentynyt tai kun ne ovat vaarassa heiketä. SISÄLTÖ: Fyysistä, lääkinnällistä, psyykkistä, ammatillista ja/tai sosiaalista kuntoutusta. TEHTÄVÄT: Tehtävät ja työaika yksilöitävissä. AKTIVOIVAT JA OHJAAVAT PALVELUT - Erilaiset yksilö- tai ryhmänohjauspalvelut - Toiminnalliset ryhmät - Ammatinvalinnan ohjaus - Työkokeilu - Urasuunnittelu - Vertaistuki TAVOITE: Oman aktiivisuuden, muutosvalmiuden ja tulevaisuusorientaation lisääminen. Tavoitteena on tukea henkilön omaa aktiivisuutta ja suunnan löytämistä. SISÄLTÖ: Ohjausta oman tilanteen arvioimiseksi sekä koulutus- ja urasuunnitteluun liittyviä palveluja. TEHTÄVÄT: Alan avustavat tehtävät, eivät vaadi ammatillista koulutusta tai aiempaa kokemusta AMMATILLISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN - Työharjoittelu - Työelämävalmennus - Työkokeilu - Työvoimakoulutus -Koulutusta ja työtä yhdistävät mallit TAVOITE: Ammatillisten valmiuksien lisääminen tai uudistaminen. Tyypillistä on konkreettisuus, ammatti-/työspesifisyys ja tavoitteellisuus sekä toiminnallisuus. SISÄLTÖ: Ammatillisten taitojen arviointi ja/tai ammatillista koulutusta. TEHTÄVÄT: Kiinnostus ammattialaa kohtaan. AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE POLUTUS Palkkatuki - Oppisopimus - Työhönvalmennus - Edelleensijoitus TAVOITE: Hankittujen ammatillisten valmiuksien testaaminen ja vahvistaminen. Tyypillisesti toimitaan aidossa työympäristössä. Toimintaan voi liittyä koulutuspalveluja. SISÄLTÖ: Työssä toimimista, siihen liittyvää ohjausta ja arviointia. TEHTÄVÄT: Tehtävät vastaavat alan avointen markkinoiden töitä. Avoimet työmarkkinat Aktiivinen sosiaalipolitiikka, työssä selviytymistä edistävät palvelut Aktiivinen työvoimapolitiikka, 10 December 2012 Kaira-hanke, työhön S10179 sijoittumista edistävät palvelut 4 KAIRA Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen S

5 10 December 2012 Kaira-hanke, S

6 10 December 2012 Kaira-hanke, S

7 10 December 2012 Kaira-hanke, S

8 2009: Välityömarkkinatapaamiset Ammatillinen kuntoutus Yritysyhteistyötapaamiset 10 December 2012 Kaira-hanke, S : Vuonna 2009 hankkeen toiminta oli hyvin laajaa. Hankkeen tilaisuuksiin ja tapaamisiin osallistuivat keskeiset toimijaryhmät. Asioista keskusteltiin avoimesti ja rakentavasti. Hanketyöntekijöille osoitetut pyynnöt, ehdotukset ja palautteet kertoivat siitä, että hanketta ja sen verkostoja osattiin jo hyödyntää. Kaikkeen kehittämiseen liittyy kuitenkin muutostarpeiden esiin nostaminen, ja hankkeessa koettiin, että toimijat tarvitsivat aikaa muutokseen. Kun asioihin ei ollut rohjettu puuttua, toimintamallit ja rakenteet olivat piintyneet vanhoihin uomiin. Tämä muuntautumiskyvyn puuttuminen selitti osaltaan Kainuun rakennetyöttömyyttä. Jotta toiminta olisi vaikuttavaa, oli kehitettävä rinnan kaikkia toimintoja työllistymispolun vaiheilta: kuntouttavaa työtoimintaa, työvalmennusta, yritysyhteistyötä, yhteistyötä oppilaitosten kanssa, ja sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluja. Oli tärkeää tehdä näkyväksi nykyiset käytännöt, että voitiin kehittää niitä eteenpäin. Tämän valossa näytti siltä, että projektin kolmen vuoden aikajänne oli liian lyhyt kaikkien tarpeellisten muutosten aikaansaamiseksi. 8

9 2010: Jatkohankkeen suunnittelua Yhdistystyöllistämisen suunnittelua Sosiaalinen luototus Kysely nuorten kanssa toimiville tahoille Kysely Kainuun kuntoutuksen asiakastyöryhmän tilasta 10 December 2012 Kaira-hanke, S : Hankeyhteistyö koettiin vuonna 2010 useassa tapauksessa aktiiviseksi, käytännönläheiseksi, motivoivaksi, kehittäväksi, uutta luovaksi ja toimijoita palkitsevaksi. Tietoa, toimintamalleja ja tulevaisuuden muutostrendejä välitettiin toimijoille aktiivisesti samoin kuin tietoa erilaisista työllisyysasioihin liittyvistä koulutuksista ja seminaareista. Järjestettiin myös useita tilaisuuksia työkyvyn arviointiin, ja sosiaaliseen sekä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvistä teemoista. Nuorten työllisyyden edistämiseksi järjestettyihin tapaamisiin oli suurta kiinnostusta, ja se antoi hyvät lähtökohdat nuorisotyöttömyyttä ehkäisevälle toiminnalle. JO vuonna 2010 kuntien keskeistä roolia työllisyysasioissa pyrittiin korostamaan. Jokaiseen kuntaan toivottiin työllisyysasioiden vastuuhenkilö, joka seuraisi jatkuvasti työllisyyden kehitystä sekä omassa maakunnassa että valtakunnallisesti sekä päivittäisi tietoja alan kehittämistyöstä. Säännölliset kuntakohtaiset toimijoiden tapaamiset koettiin hyviksi, koska niissä voitiin sopia työnjaosta, keskinäisestä yhteistyöstä, kehittämisen suunnista, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia, sekä tehdä konkreettisia, esimerkiksi resursseihin liittyviä esityksiä. Myös edelleen sijoittamisen toimintamallia ja markkinointia kehitettiin useiden työllisyyshankkeiden kanssa yhteistyössä. Vuonna 2010 suunniteltiin hankkeen optioajan käyttö, ja saatiin jatkohanke-rahoitus vuosille 2011 ja 12. Myös hankkeen vaikuttavuuden arviointiin liittyvä ostopalvelu kilpailutettiin. Vuoden 2010 väliraportissa todetaan mm näin: Välityömarkkinatoimijoiden toimintamahdollisuuksia on aktiivisesti tuettava, ja työntekijöiden osaamista päivitettävä. Valmentajien yhteistyötä on kehitettävä verkostomaisen yhteistyön suuntaan. Työnantajayhteistyöhön on rohkaistava, sillä tavoitteena on työttömien henkilöiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Toisaalta toimijoiden resurssipula vaikeuttaa osallistumista yhteiseen kehittämiseen mutta toisaalta kehittämistyö tulisi nähdä olennaisena osana omaa työtä.. Väliraportissa todetaan myös, että hanke ei saavuttanut sille asetettua rakenteellisen työttömyyden puolittamisen tavoitetta kolmessa vuodessa. Syitä siihen, ettei tavoitetta saavutettu: 1) Taantuma vähensi rakenteellisen työttömyyden purkautumista avoimille työmarkkinoille. 2) Kaikissa kunnissa ei nähty omaa keskeistä roolia työllisyysasioiden hoitamisessa eikä panostettu työllisyysasioihin. 3) Asiakasohjaus ei toiminut vielä systemaattisesti ja linjatusti. 4) Välityömarkkinatoimijoiden ei ollut helppoa käynnistää omaehtoista työnantajayhteistyötä. 5) Pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden työllistymisprosessit osoittautuivat pitkiksi. 6) Rakennetyöttömissä oli odotettua enemmän niitä henkilöitä, jotka eivät olleet riittävän työkykyisiä työllistyäkseen edes välityömarkkinoille. 9

10 Sosiaalisen vahvistamisen ohjelma ja ohjelman ohjausryhmä Yhdistystyöllistäminen jatkuu Työllisyysfoorumit Nuortentyöllistymistä edistävien toimijoiden kartoitus Mun reitti- valmentaja koulutukset Ohjaaja- ja valmentajaverkoston persutaminen KAIRA -hankkeen ulkoinen arviointi Työpankkikokeilu Ratkaisukeskeisyys ja asiakaslähtöisyys ohjauksessa koulutus Nuorisotyöfoorumi Kajaani ja Kuhmo työllisyydenhoidon kuntakokeiluun 500 pv työttömänä työnhakijana - info 10 December 2012 Kaira-hanke, S ja 2012: Hankkeen ulkoisen arvioinnin toteutti Ramboll Management Consulting haastattelujen ja sähköisen kyselyn avulla, sekä perehtymällä hankkeen kirjalliseen materiaaliin ja aineistoihin alukuvuodesta Vuonna 2011 Kainuun maakunta-kuntayhtymän Tutkimus-, kehittämis- ja suunnitteluyksikköön käynnistettiin Kainuun sosiaalisen vahvistamisen ohjelma. Sitä toteuttaville neljälle hankkeelle koottiin yhteinen Sosiaalisen vahvistamisen ohjausryhmä. Maakunnallisessa työllisyyden kehittämisfoorumissa maakuntajohtaja Alpo Jokelainen nimesi, ja kehittämisjohtaja Jorma Teittinen kutsui koolle foorumia valmistelevan työkokouksen, eri organisaatioden edustajista. Työkokouksen tehtävänä oli laatia yhteinen työllisyydenhoidon sopimus Kainuun alueelle. Kainuun työllisyyden hoidon strategiatyö hautautui kuitenkin maakunnan hallintokokeilun jatkumisen selvittelyjen alle. Lisäksi kuntakenttä ei täysin osannut vielä vastata, ottavatko he hoitaakseen sosiaalisen työllistämisen tehtävää. Osa kunnista on kuitenkin jo aktivoitunut tähän suuntaan ja on ottamassa vastuuta. Haastetta sosiaalisen työllistämisen hallinnointiin ja vastuunottoon kuntasektorilla luovat mm. kuntien palvelurakenteen muutos, tuleva sosiaalihuoltolain muutos, sekä sote- ja hallintopalvelujen uudelleen järjestäminen Kainuussa. Työryhmän puheenjohtajan, Hyrynsalmen kunnanjohtajan Heimo Keräsen mukaan strategian kirjoittaminen ei toteudu näillä näkymin ennen kuin em. asioihin saadaan lisää selvyyttä. Varautuneisuutta tuo lisäksi uusi valtakunnallinen kuntarakenneuudistus. Huolimatta peruskuntien määrittelystä tai kuntarajoista, myös peruskuntien keskeinen rooli työllisyysasioissa korostui, ja korostuu yhä edelleen. Työllisyyden hoidon kuntakokeilu on tästä hyvä esimerkki. Hankkeessa tehtyjen havaintojen myötä kiinnitettiin huomiota siihen, että aikuissosiaalityön resurssit eivät olleet riittävät, jotta asiakkaiden kokonaisvaltainen ja perusteellinen tilanne- ja palvelutarpeenkartoitus olisi mahdollista tehdä työllistymisprosessin alkuvaiheessa. Työttömien työkyvyn arviointiin ja eläkemahdollisuuksien selvittämiseen liittyviä resursseja, käytäntöjä ja toimintamalleja tuli kehittää runsaasti, jotta pystyttäisiin välttämään tilanne, jossa suuri joukko työttömiä ei todellisuudessa ole työllistettävissä työkyvyn puutteen vuoksi. Mielenterveys- ja päihdetyön merkitys työllistymisen esteiden poistamisessa on huomioitava tärkeänä yhteistyön muotona. Maakuntaan tarvitaan lisää matalan kynnyksen työhönvalmennuspaikkoja ja -pajoja. Työpajakoulu-tyyppistä toimintaa tulisi edelleen kehittää myös haja-asutusalueiden väestön kouluttamiseksi. Vuonna 2011 tehdyn ulkoisen arvioinnin haastatteluissa ja kyselyssä todettiin myös, että KAIRA -hankkeen suoria vaikutuksia rakennetyöttömyyden vähentymiseen on käytännössä hyvin vaikea osoittaa. Hankkeen tavoiteasettelu nähtiin jossain määrin ongelmallisena. Hankkeen toiminnan ohjauksen kannalta oleellisempina pidettiin siksi sille asetettuja alatavoitteita. Näitä oli kuitenkin niin paljon, että niiden toteuman perusteella oli vaikeaa tehdä johtopäätöksiä jatkokehittämisen paikoista tai niiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä. Pitkäaikaistyöttömyys ja ikääntyneiden työttömyys ovat kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla nousseet korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Rakennetyöttömien joukossa pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut jonkin verran ja työttömyyden kova ydin, pitkäaikaistyöttömyys, ei ole vähentynyt, vaan on jumiutunut vajaan 800 työttömän tasolle. Kainuun kuntien erilaiset toimintaympäristöt ovat luoneet erilaisia työllisyydenhoidon toimintakulttuureja ja -käytänteitä. Kajaanin ja Kuhmon kaupungit ovat ottamassa aktiivisempaa roolia sosiaalisen työllistämisen kentässä. Molempien kaupunkien intressinä on ottaa vahvempi rooli asiakkaita osallistavien toimintatapojen ja käytänteiden, sekä palveluprosessien turvaamisessa, suunnittelussa ja arvioinnissa. Kuntakokeilun myötä sosiaalisen työllistämisen hyvät käytänteet leviävät ensin kokeilukuntiin ja myöhemmin toivottavasti kuntarakenneuudistuksen myötä koko Kainuuseen. 10

11 Hyväksi havaittua mm: Välityömarkkinatoimijoiden -, hankkeiden-, ja ohjaajaverkoston tapaamisten koollekutsuminen ja tapaamisten suunnittelu ja organisoiminen. Koulutusten järjestäminen välityömarkkinatoimijoille, välityömarkkina-toimijoiden osaamisen kehittämisen tukeminen. Keskeisten organisaatioiden sitouttaminen yhteistyöhön ja asiakkaita koskeviin työllistymistavoitteisiin. Yhteistyön koordinointi ja toimijoiden tutustuttaminen. Työllistävien yhdistysten aktivoiminen yritysyhteistyöhön. Ajankohtaisista asioista tiedottaminen välityömarkkinatoimijoille. Välityömarkkinatoimijoiden yhteistietojen päivittämien. Kela-tilaston ylläpitäminen sekä muut kyselyt ja selvitykset. Hankematriisit. Työnantaja-käynnit ja työnantajakansio. Kuntakierrokset. 10 December 2012 Kaira-hanke, S HYVÄT KÄYTÄNNÖT: Kaira hanke on tavoitellut uusien käytänteiden sekä ajattelu- ja lähestymistapojen juurruttamista niin kansallisella -, paikallisella - kuin organisaatiotasoillakin. Hyvän käytännön juurruttaminen edellyttää vuorovaikutusprosessin onnistumista ja hyviä yhteistyötaitoja. Kuntakierrokset, työnantaja-käynnit, hanketapaamiset sekä välityömarkkinatapaamiset kunnittain ovat osoittautuneet tiedonkeruun ja ongelmakohtien kartoittamisen, hyvien käytänteiden ja uusimman tiedon levittämisen sekä yhteistyön organisoimisen hyviksi käytänteiksi. Juurruttaminen taas pitää sisällään innovaation levittämisen ja yleistymisen. Hyvien käytänteiden luominen, etsiminen, tunnistaminen, levittäminen ja juurruttaminen ovat osoittautuneet hitaiksi ja osittain ongelmallisiksi prosesseiksi. Matti Heikkisen sanoja lainatakseni: Ensisijaisen tärkeää hankkeen tulosten juurtumisen kannalta on se, että kehittämistyössä on riittävästi yhtymäkohtia perusorganisaatioon ja se vastaa organisaation olemassa oleviin tarpeisiin. Toiminnalle tulisikin olla luonnollinen tilaus. Kehittämishankkeen toiminnan organisaatiotason juurruttamisessa tulisi huomioida organisaatioiden reunaehdot ja resurssit. Samalla tulisi rajata kehittämishanketta järkevästi, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan turvata. Tämä reunaehtojen ja resurssien sovittelu tulisi tapahtua yhteistyössä, osallisuutta ja aktiivisuutta korostaen. Tämä synnyttää luottamusta kehittämishankkeen ja perusorganisaation välille, 11

12 LOPUKSI Asiakastyössä on ennen kaikkea kyse aidosta kohtaamisesta. Ilman aitoa kohtaamista ei synny aitoa yhteistyötä, myöskään toimijoiden välille. 10 December 2012 Kaira-hanke, S EDELLEEN KEHITETTÄVÄÄ: Hankkeen aikana havahduttiin konkreettisesti siihen, että rakenteiden ja prosessien kehittäminen on hidasta ja se voi olla hetkittäin turhauttavaa työtä. On selvää, että toimijoita pitää osallistaa kehittämistoimintaan, jotta kehittäminen olisi vastavuoroista ja toimivaa. Toimijoiden kehittämisen tarpeiden ja intressien eriaikaisuus sai aikaan tasapainoilua kehittämistyön ideoinnin ja toteutuksen välillä. Toimijoiden tarpeita kentällä oli osattava lukea ja tarjottava oikea-aikaisesti osaamista ja kehittämisresurssia. Ilman konkreettisia tavoitteita ja tavoitteiden saavuttamiseen valittuja konkreettisia menetelmiä, on haastavaa arvioida mikä on ihanteellinen panoksen ja tuotoksen suhde, tai milloin onnistumisia on saavutettu. Ilman ongelma-, kohderyhmä-, riski- sekä sidosryhmäanalyysejä ei voida määritellä realistisia ja selkeitä tavoitteita eikä tuloksia. Siten projektisuunnitelma toimii mainittujen määrittelyjen kautta erinomaisesti myös projektin johtamisen työkaluna. Projektien on yleensäkin havaittu olevan haavoittuvaisia. Vaikka hyviä prosesseja on saatu alulle ja suunnitelmia on toteutettu, tavoitteiden saavuttaminen ei ole itsestään selvää. Suunnittelussa on ennakoitava riskit huolella, jotta epäonnistumiset voidaan minimoida. Tyypillisimpiä sudenkuoppia hankkeille ovat tavoitteenasettelun epärealistisuus, puutteellinen sitoutuminen ja toteutuksen sekä tulosten pitkän ajan kestävyyteen liittyvät riskit. Lopuksi haluamme kiittää kaikkia KAIRA-hankkeessa työskennelleitä, sidos-, ja kohderyhmien, rahoittajien sekä hallinnoijan edustajia, ja kaikkia, joiden panosta on tarvittu Kainuulaisen rakennetyöttömyyden purkamiseen. Rakennetyöttömyys on Kainuussa pysyvä haaste, eikä sitä ratkaista ilman laadukkaita asiakaspalveluja. Asiakastyössä taas on ennen kaikkea kyse aidosta kohtaamisesta. Ilman aitoa kohtaamista ei synny aitoa yhteistyötä, myöskään toimijoiden välille. Kiitos. 12