Laatu-hanke, Teemaryhmä B (Kokoelmapalvelut) kokoontuminen klo Kouvolan kaupunginkirjastolla Merja Salin työhuoneella-

Transkriptio

1 Laatu-hanke, Teemaryhmä B (Kkelmapalvelut) kkntuminen kl Kuvlan kaupunginkirjastlla Merja Salin työhuneella- Paikalla: Irmeli Kaikknen (Lahti), Eliisa Erkam (HML), Marjukka Laaptti (Lahti), Arja Kuisma (Kuvla), Lea Sal (Ktka) Henna Kauppi (Kuvla), Jhanna Ranta (Kuvla), Terttu Elranta (Kuvla), Tarja Tapnen (Riihimäki), Anna-Mari Anderssn (Kuvla), Nina Tuminen (Kuvla), Merja Sali (Kuvla, san aikaa paikalla) Hanna Kaisti (HML, pj & siht.) Kkusmuisti 1. Helmikuun kkntumisen erityisteema li musiikkikkelmat, ja siksi kutsu li lähetetty laajemminkin Kyyti-kirjastjen musiikkisastjen henkilökunnalle. Tisena teemana li yleisten kirjastjen arvt laatususitusten ja indikaattrien phjana. Tammikuussa li sähköpstilla lähetetty tiivistelmä valtakunnallisista laatususituksista jka timi keskustelun phjana. 2. Musiikkikkelmat muutksessa: Vaikka musiikkia lainataan edelleen merkittäviä määriä, kuitenkin musiikkitallenteiden lainaus maan yleisissä kirjastissa laskenut 43 prsenttia vudesta (Pakarinen, 2012) Vähentyneeseen lainaukseen vat vaikuttaneet paitsi musiikin uudet verkkjakelumudt. Vielä kymmenen vutta sitten levy stettiin albumi- tai kappalemudssa, mutta nyt saa samaan hintaan kuukauden käyttöikeuden miljnien kappaleiden katalgeihin. Mnet kaupalliset palvelut (esim. sptify, itunes ) vat enemmän kuin lataus- tai kuuntelupalveluita, ne vat palvelukknaisuuksia jhn liittyy yhteisöllisyys, mbiilisvellukset, uuden musiikin löytämiseen keskittyvät palvelut jne. Vähentynyt lainaus vaikuttaa mneen asiaan kirjastssa: hankintaplitiikkaan, pistihin, säilytykseen ja varastintiin. Asiakkaat lataavat usein lainaamansa musiikin heti kneelle ja palauttavat saman tien ja kirjastn. Kska kiert hidastunut, yhä enemmän musiikkia n hyllyissä eli kkelmat vievät enemmän tilaa. Varastintitilantarve kasvaa. Miten säilyttää musiikkikkelmat ehjinä kun lainaus vähenee ja paineet pistihin kasvavat? OKM:n mukaan musiikki-, elkuva-, nutti-, yms. aineistjen pieniä kkelmia uhkaavaa sisällöllistä pirstutumista estetään ja kkelmien eheyttä ja erikstumista edistetään kkelmaplitiikan linjauksilla ja valinnilla mutta miten tämä tulisi käytännössä tteuttaa, siitä ei vielä le tieta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahittaa Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastihin hanketta, jka keskittyy yleisten kirjastjen e-aineistihin. Hankkeen yhtenä päätavitteena n kehittää e-aineistjen jakelu yleisille kirjastille. Jakelu kattaa kk ketjun julkaisijalta lppukäyttäjälle eli kirjastn asiakkaalle. Kirjastt pääasiassa dttelevat valtakunnallisia linjauksia ennen kuin tekevät päätöksiä. Sähköiset sisällöt -hanke n v julkaissut timenpidehjelman, jka n löydettävissä hankkeen wikistä ( kts. Teemaryhmä B). Tämän pöytäkirjan lpussa n myös te timenpidehjelmasta. Timenpidehjelman mukaan valtakunnallinen hjeistus edellyttää eri lähteistä kttua tieta ja tutkimusta. Mitään valmista päätöstä ei siis vielä le tehty. Timenpidehjelman mukaan e-aineistlinjaus timii kkelmatyön tukena, mutta jkainen kirjast päättää edelleen itse e- aineistkkelmansa sisällön. Linjauksen mukaan leellista n, että kirjastn henkilökunta tuntee kirjastn käytettävissä levat e- aineistt ja niitä sataan tarjta asiakaskunnalle. Hajanainen useasta eri paikasta hankittu kkelma erilaisine käyttöehtineen n liian hankala ja raskas jalkauttaa tehkkaasti saksi asiakaspalvelua. Yleisesti ttaen kirjastissa siis dtellaan siis valtakunnallisia ratkaisuja mutta myös sitä mitä tapahtuu muualla. Tanskassa n kehitetty yleisten kirjastjen digitaalisen lainauksen alustaa Bibzmia jka sisältää elkuvia, e-kirjja ja kulttuuriaineista. Lisenssien hallinta ja käyttöliittymän ylläpit ulkistettu. Tähän 1

2 palveluun li asetettu krkeita dtuksia mutta tammikuussa 2013 Kööpenhaminan ja Århusin kirjastt lpettivat palvelun tarjamisen asiakkailleen kävijämäärät pieniä, kustannukset suuria. Tanskassa llaankin nyt rakentamassa emusik.dk-nimistä palvelua, jka alustavien tietjen mukaan keskittyy susittelemaan vapaasti saatavilla levaa verkkmusiikkia Keskustelua: Mikä rli kirjastilla n musiikin suhteen tulevaisuudessa? Miten lainjen lasku n vaikuttanut hankinta- ja pistplitiikkaan eri kirjastissa? Miten kirjast tavittaa nuret miehet, jtka vat perinteisesti lleet suuria musiikkikkelmien kuluttajia? Miten ttaa asiakkaat mukaan kkelmatyöhön? Kirjastt vat dttavalla kannalla sen suhteen aletaank perinteistä musiikkikkelmaa täydentää suraan verksta välitettävillä sisältöpalveluilla (esim. musiikin verkkjakelu kirjastn kautta) Fyysiset ja e-palvelut: Verkkpalvelu tuskin kskaan tulee kknaan krvaamaan fyysistä musiikkikkelmaa. Tulisik kirjastn tarjta siis sekä verkk- että perinteisiä palveluita? Mikä n siis kirjastn rli? Aina n äänitteitä jita ei saa verksta, harvinaista musiikkia. Lisäksi piskelijat ja kulut tarvitsevat musiikkikkelmia ja asiakkaat yleensäkin saavat käyttää kirjastn asiantuntemusta. Kirjastlla n rlinsa myös kkelmien säilyttäjänä hrisntaalisesti kk glbaali musiikkikirj ja vertikaalisesti eri aikjen kirj. Lahdessa n musiikkipist jten musiikkikkelmalla n käyttäjiä. Kuvlassa käyttäjäkunta n vanhempia ihmisiä yhdistys- ja kurtimintaa. Nuret miehet eivät niinkään käytä kirjasta. Hankinnat: Tisissa kirjastissa, kuten Hämeenlinnassa, pääkirjast tekee musiikkihankinnat myös sivukirjastille. Lahdessa hankinnat myös keskitetty pääkirjastlle, paitsi lastenmusiikin sivukirjastt hankkivat itse. Kuvlassa kirjastilla n aineistnvalintavastuu myös lähikirjastilla. Eli hankintaplitiikka vaihtelee alueittain. Pistt erilaisia kuin esim. kirjissa sillä musiikki ei vanhene samalla tavalla. Hämeenlinnassa n laaja musiikkikkelma ja pistja n tehty vähän ja lähinnä sivukirjastista (esim. js samaa nimikettä n useita kappaleita). Varasttilaa n vielä llut. Harvin enää hankitaan mnia kappaleita samaa nimekettä. Pyrkimys säilyttää mahdllisimman ehjänä kkelmana sillä Hämeenlinnan pääkirjastn musiikkisast n aina laatuaan islla maantieteellisellä alueella. Kuitenkin paineita kasvaviin pistihin n jnkin verran. Lahdessa n llut pakk pistaa. Kuvlassa uusittiin kalusteita ja pistettiin samalla paljn tilan saamiseksi. Mnissa kirjastissa musiikin hankinta- ja pistplitiikassa seurataan pääasiassa lainauslukuja. Mitä ei lainata, se menee pistn. Miten estää musiikkikkelmien pirstutuminen? Pitäisikö alueellista yhteistyötä parantaa siten että ainakin yhdessä kirjastssa säilyisi kkelmat kknaisina Pitäisikö prfilitua? Hämeenlinnassa hyllyssä seis räp ja hip hp, sul & funk. Ulkmainen ja ktimainen rck kulkee, samin iskelmä. Juklassa taas menee sulia ja funkkia jten pitäisikö sitä siirtää enemmän sinne? Mikä n maakuntakirjastn rli alueellisena musiikkikkelman säilyttäjänä? Hämeenlinnassa vielä musiikkikkelmat laajja. Kuvlassa ei le säilyttämisplitiikkaa musiikin suhteen. Kuvla ja Ktka mlemmat suuria kirjastja alueella. Lainausluvut eivät kerr kk ttuutta musiikkikkelman käytöstä ja kävijämääräseurannastakin lisi hyötyä sillä aineista käytetään kirjastn sisällä Lisäksi yleensä kun puhutaan laskevista lainausmääristä puhutaan äänitteistä. Nutteja lainataan edelleen paljn. Sisällön avaaminen: Sisältöjä tulisi avata asiakkaille eri tavin. Hämeenlinnan verkkkirjastssa n myös musiikki esillä 2

3 LP-kkelma lähtenyt uudelleen liikkeelle ei niinkään sisällön vaan LP-mudn vuksi. Resurssit: Kirjastjen musiikkisastjen resurssit vat rajalliset! Musiikkiin erikistunutta henkilökuntaa n tdella vähän. Lisäksi erikistuneelta henkilökunnalta menee paljn aikaa musiikin hankintaan. Miten käy tulevaisuudessa musiikkiin erikistuneelle henkilökunnalle? Kannattaa seurata mitä tehdään musiikkikkelman suhteen Tampereen Metsssa (Jarkk Rikkilä) ja Turun kaupunginkirjastssa ne vat alitteellisia ja innvatiivisia timijita musiikkikkelmaasiassa Tampereen pääkirjaststa siirrettiin paljn musiikkia pääkaupunkiseudun kirjastjen yhteiseen varastn Tikkurilassa ja sieltä musiikki lähti heti liikkeelle Sisällöntutant: Onk musiikkikirjastilla muita tehtäviä kuin auttaa musiikin löytämisessä? Visik kirjastilla lla rlinsa myös asiakkaiden sisällöntutannssa, musiikin tekemisessä ja yhdessä kuuntelemisessa? Musiikkikirjastn vat nuret j hylänneet. Ei saada nuria enää takaisin pelkän verkkmusiikin tai äänitteiden kautta, vaan pikemminkin knserttien ja itse tekemisen kautta esim. demillat, karake. Itse tekeminen n se juttu. Tämä n resurssi- ja tilakysymys. Helsingin Kirjast 10 n niin lähellä (Lahtea, Hämeenlinnaa) ja siellä sitthuneita, studiita ym. ja sinne vi hjata ne jtka haluavat tehdä musiikkia. Tisaalta Kirjast 10:n studitilat vat j nyt ylibuukattuja. Kuvlan Mediamajassa n tehty musiikkia mutta hankerahitus n päättynyt ja jatk epäselvää rahituksen puuttuessa. Ktkassa vi myös tehdä musiikkia kirjastssa. Pitäisikö Sumen eri kirjastjen prfilitua enemmän? Onk kirjastn rli tarjta äänitysstudiita eikö tämä le j liian suurisuuntaista? Mnissa kaupungeissa kulujen musiikkilukkia llaan lpettamassa, visik kirjastlla lla rli tämän aukn paikkaamisessa? Miten? Musiikkitapahtumat kirjastissa: Lahden kirjastssa järjestetään musiikkitapahtumia auditrissa mutta tämä ei nsta musiikkisastn käyttöä. Lahdessa lastensastn yhteyteen tehty nurtentila jssa musiikkia lainataan hyvin. Kuvlassa lähikirjastissa musiikkitapahtumia. Pääkirjastssa tapahtumia keskellä kirjasttilaa. Js musiikkitapahtumia tu paljn kirjasttilihin nusee kysymys äänestä ja hiljaisen tilan tarpeesta Musiikkitapahtumien järjestäminen vaatii resursseja erityisesti henkilökunnan aikaa Nutit tärkeitä asiakkaille niitä lainataan. Nutteja saa myös verksta mutta kenellä mahdllisuutta tulstaa mnisataisiakin tekstejä? Asiakkaat mukaan kkelmatyöhön? Asiakaslähtöisyys n kunniassa esim. Kuvlassa. Miten tteuttaa sitä kirjastissa? Asiakasraati? Asiakasraadin käyttöön tietty summa jlla se visi päättää mitä kirjastn hankitaan. Rvaniemellä n llut asiakaspaneeli nurten sastn uudistamisessa. Asiakaspalautteet lemassa. Viht jhn saa kirjittaa tiveita. Matala kynnys vaikuttaa n asiakkailla j nyt lemassa. 3. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatususitukset kkelmiin liittyen: OKM:llä n suhtellisen tarkat susitukset kkelmia varten. Niitä vat mm.: Suhteellisen hyvään uutuustarjntaan päästään hankkimalla kirjaa tuhatta asukasta khden, mutta pieni kunta tarvitsee tätä suurempaa hankintamäärää. Kysynnän ja tarjnnan khtaamista seurataan mm. varausten timitusajilla. Pistjen susitustas n 8 % Aineista tulisi lla eri frmaateissa. Turetta aineista (alle 5v.) tulisi lla susitusten mukaan avkkelmassa 40 %. Vudessa tulisi hankkia vähintään yksi lasten- ja nurtenkirja jkaista alle 15-vutiasta khden 3

4 Lehtikkelmaa kskevien susitusten mukaan peruskkelman tulisi sisältää vähintään 50 tilattua vusikertaa mutta suuremmissa kunnissa määrätä vivat lla suurempia kpl vusikertja tuhatta asukasta khden Musiikki-, elkuva-, nutti-, yms. aineistjen pieniä kkelmia uhkaavaa sisällöllistä pirstutumista estetään ja kkelmien eheyttä ja erikstumista edistetään kkelmaplitiikan linjauksilla ja valinnilla (mutta mitä tämä käytännössä tarkittaa?) Hankintjen ja pistjen lisäksi tulisi kiinnittää humita aineistn ikärakenteeseen, kiertnpeuteen, varausten timitusaikihin, ja lasten ja nurten kirjjen suuteen. Keskustelua laatususituksista: Lehdet: Eri kirjastt ilmittavat eri tavin lehtien lahjitusmäärät eivät aina le verrannllisia keskenään Lehdissä n käynnissä suuri murrs kun lehtiä kulee tai siirtyy verkkn. Samaan aikaan tulee asiakkaiden käyttöön verkkn lehtiprtaaleja ja etäkäyttö yleistyy. Riihimäellä lpetettiin epress kska sitä ei käytetty. Almamedian pistuminen epressistä kannattaak sitä ttaa enää? Verkklehdet saatava vakiintumaan kirjastissa! Etelä-Kymenlaaksssa käytetään elektrnisia lehtiä klme kertaa enemmän kuin Phjis- Kymenlaaksssa. Miksi näin? Ainakin ulkmaalaiset asiakkaat löytävät prtaalit. Varaukset: Varausten timitusaikja ei pysty Orign avulla tutkimaan, mutta tannilla pystyy. Kaikkein kysytyimpään aineistn vi tulla varauksia puli vutta ennen kirjan ilmestymistä mikä vääristää tämän mittarin lutettavuutta. Seutulainaus purkaa npeasti varausjnja Varausmaksujen pistamisesta: Ei le Kuvlassa pistettavissa. Seutulainaus timii myös tiseen suuntaan: ei hankita jhnkin kirjastn esim. musiikkia kska sitä n helpsti saatavilla pääkirjastssa. Mnissa kirjastissa ei le kirjitettua kkelmaplitiikkaa. Kyyti-kirjastissa n kyllä asia suunnitteilla, pitäisi määritellä yhteiset periaatteet ja spimukset jtta edistettäisiin samja asiita. 4. Yleisten kirjastjen neuvstn määrittelemien kirjastn arvjen tteutuminen kkelmatyössä: YKN:n määrittelemät arvt vat tiednsaannin vapaus, ennakkluulttmuus, yhteisöllisyys, lutettavuus, avimuus ja tasa-arv. Miten kkelmat parhaimmillaan heijastavat näitä arvja? Keskustelua: Tiednsaannin vapaus: Tämä liittyy myös siihen miten asiakas löytää kirjaststa hakemansa. Kirjastissa n jäykkä hakusysteemi, Origssa ei le sumeaa hakua. Ggle-hakulgiikka timii tisella tavin kuin kirjastn hakulgiikka ihmiset tttuneet Ggleen. Kyse n myös kkelmien avaamisesta asiakkaalle. Ismmissa kirjastissa laajat kkelmat ja hyvät uutuustarjnnat, pienemmissä se n ngelmallisempia asia ja riippuu siitä kuka tekee valinnat. Yhteisöllisyys: Visik tteuttaa keluntisesti asiakasraadin jnka käyttöön antaisi tietyn rahasumman? Hämeenlinnan verkksivuilla n paikallisten muusikiden musiikkia tagitettyna se n yhteisöllisyyttä. Maakuntakkelmat ja alueelliset wikit ja Virtuaaliplut tukevat yhteisöllisyyttä. Yhteistyö kulujen, ppilaitsten, päiväktien kanssa tuetaan niiden timintaa esim. hankkimalla niiden tarvitsemia kirjja (paikallisten ppilaitsten tarvitsemia tenttikirjja tms.) Avimuus: Kkelmatyön periaatteiden avaaminen asiakkaille n haastavaa. Helsingissä sitä n avattu laveasti nettisivuilla mutta kertk pitkä teksti mitään lennaista asiakkaalle? Miten tehdä se siten että se palvelisi asiakkaita? 4

5 Tasa-arv: Kuntaliitkset vaikuttavat entisistä kunnan kirjastista tulee sivukirjastja ja niiden resurssit yleensä pienevät. Kirjastja lakkautetaan. Se miten npeasti ja asiakkaalle edullisesti aineist siirtyy kirjastjen välillä sinne missä sitä tarvitaan n myös tasa-arvkysymys. 5. Lpuksi: Päätettiin seuraavasta B-teemaryhmän kkuspäivämäärästä: Kknnutaan Kuvlan kaupunginkirjastlla kl (tarkka paikka varmistuu myöhemmin). Tällöin Varpu Vallbacka kert Hämeenlinnassa tteutettavasta BTJ-piltista ja prfilidusta aineistnvalinnasta. Varpu pitää esityksen myös Lahden seminaarissamme 7.3. mutta menemme vähän syvemmälle tähän teemaan. HUOM! Lähettäkää Varpulle ennakkn kysymyksiä ja tiveita siitä mistä asiista haluatte erityisesti kuulla. (varpu.vallbacka@hameenlinna.fi ja laittakaa viestikpi ) Kkuksessa kerrttiin kaikkien teemaryhmien yhteisten seminaarien päivämäärät: Lahden seminaari 7.3. (kaupunginkirjastn auditri kl ) Kuvlan seminaari (kaupunginkirjastn auditri kl 10-15) Päätösseminaari (Hämeenlinnan raatihune) Hanna tulee Lahden kirjastn ja Kuvlaan Ja muistutus: Hankkeen wiki ei edellytä rekisteröitymistä. Käy tsekkaamassa aineistja: Osite: laatuakirjastn.wikispaces.cm Lähettäkää mahdlliset kmmentit ja krjaukset pöytäkirjaan sekä tiveet seuraavan kkuksen agendalle Hannalle ****** Alla te Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastihin hankkeen timenpidehjelmasta (s. 6-7): E- aineistn käyttö ja käytettävyys Kirjastissa tarjttavien e-aineistpalvelujen ngelmaksi mudstuu usein niiden heikk käytettävyys. Palvelut vat hajallaan ja käyttö tapahtuu erillisten käyttöliittymien kautta. Usein myös henkilökunta kkee e-aineistt liian mnimutkaiseksi kknaisuudeksi ja näin ne eivät jalkaudu luntevaksi saksi kkelmaa. Kirjastjen mahdllisuus käytettävyysratkaisuihin n rajattu. Aineistn sujauskäytännöt vat ikeudenhaltijiden määräämiä ja näin llen niihin ei kirjastilla le päätäntävaltaa. Sen sijaan kirjastt vivat parantaa käytettävyyttä mm. valitsemalla sellaisia kaupallisia palveluja, jissa asiakkaiden ja kirjastjen tarpeet n humiitu. Julkisia tiethallintpalveluja hjaavat myös JHS susitukset, jissa painpistealueina vat tietjärjestelmien yhteen timivuus, yhteisten tietvarantjen hyödyntäminen, asiintikäyttöliittymät, tietturva ja tietsuja, sekä palvelujen kehittämistä tukevat hyvät käytännöt.jhs susitukset timivat phjana myös e-aineistpalvelujen määrittelyssä. Esimerkki timivasta e-aineistpalvelusta asiakkaan näkökulmasta: Yhden kirjautumisen periaate (asiakas kirjautuu kerran kirjastn palveluun ja sen jälkeen hän vi myös halutessaan ladata e-aineista) Kaikki digitaalinen aineist yhden käyttöliittymän kautta (ei välittäjäkhtaisia näkymiä) 5

6 Kansallinen näkymä, palvelu samanlainen kaikkialla Sumessa; käyttöperiaate n helpp ppia Asiakas saa kirjastn asiakaskäyttöliittymän kautta näkyviin kaikki lainansa ja varauksensa, painetun ja e-aineistn Online ja ffline mahdllisuudet, asiakas valitsee Mbiilikäyttöliittymä Susitukset ja uutuudet helpsti ja hukuttelevasti nähtävillä Helpt hakuminaisuudet Hyvät kuvailutiedt Fasetit Varausmahdllisuus Hankintaehdtukset Selkeät hjeet ja pasvidet Susitukset Aineistn käyttömahdllisuus useammalla laitteella Ominaisuuksia jita pitäisi lla timivassa e-aineistpalvelussa kirjastn näkökulmasta: Aineistn pysyvyys: ei pelka aineistn saatavuuden lppumisesta jhtuen esimekiksi kustantajien ja välittäjien välisistä spimuksista Hankittu aineist mahdllista siirtää tiseen järjestelmään, js spimus välittäjän kanssa päättyy Integrinti kirjastn muihin järjestelmiin, esimerkiksi yhteiseen valtakunnalliseen käyttöliittymään Erilaiset lisenssit mahdllisia, mnikäyttö/nidekhtainen käyttö, hintavaihtelut aineistn iän mukaan Laina - aikjen päätäntä kirjastlla Avimet rajapinnat Aineistn avimet frmaatit, ei laitesidnnaisuuksia aineistn suhteen Datan avaaminen mahdllista Helpp uutuusseuranta Lisäkappaleiden tilaamisen autmatisintimahdllisuus, esimerkiksi tietty varaus-määrä-> autmaattinen tilaus Tietjen siirt kirjastjärjestelmiin autmaattisesti ja npeasti tilauksen jälkeen Mnipuliset tilastintimahdllisuudet. Esimerkkejä tarvittavasta tilastin frmaatista: lainaustilastt nimekkeittäin, genreittäin ja lukittain lainaustilastt päivämäärän ja kellnajan mukaan keskimääräinen laina - aika nimekkeittäin/lukittain tp-listat yhteydentttilastt jateltuna mbiilsvelluksen/verkkkäyttöliittymän välillä lisäksi tilastintikyselyjen räätälöintimahdllisuus Aineistn pistmahdllisuus kirjastn kkelmista Mahdllisuus asiakkaan lainamäärän rajaamiseen Tilaushistria saatavilla esimerkiksi ajanjaksittain Sujuva ylläpit ja kulutus E-aineistn käyttöä vidaan helpttaa myös yhteisen käyttöliittymän avulla. Käyttöliittymän rli n erityisen tärkeä, kska se n samalla näyteikkuna ja prtti digitaalisen aineistn maailmaan. 6

7 Valtakunnalliseen käyttöliittymään vidaan kta myös kaikki pastus- ja tiedtusmateriaali. Käyttöliittymästä n mahdllisuus mukata mbiilisvellus helpttamaan lisääntyvää mbiiilikäyttöä. Lisäksi käyttöliittymään vidaan tuda susituksia, vinkkejä ja uutuusseurantaa. 7