VAHVUUKSIIN PERUSTUVA SUUNNITTELU JA KIRJAAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

Transkriptio

1 VAHVUUKSIIN PERUSTUVA SUUNNITTELU JA KIRJAAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA KM, VEO, väitöskirjatutkija Kuvat julkaistu kuvaajan luvalla.

2 TUNNISTA HYÖDYNNÄ VAHVISTA 2

3 VAHVUUSPERUSTAISUUDEN HYÖDYT Vahvuuksien hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti - lasten itsearvostukseen (Proctor ym. 2011), - oppimistuloksiin (Wagner & Ruch 2015; Weber ym. 2016; Whitley ym. 2010) - käyttäytymiseen ryhmässä (Wagner & Ruch 2015; Weber & Ruch 2012) - haluun hyödyntää omia vahvuuksia (Van Woerkom ym. 2016) - lapsen luottamukseen omiin kykyihinsä (Proctor ym. 2011; Ruch ym. 2014; Van Woerkom ym. 2016). Vahvuuksien huomiointi voi - parantaa opettajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä (Lappalainen ym. 2009) - vahvistaa lapsen oppimismotivaatiota (Park & Peterson 2009) - helpottaa vaikeuksien ja epäonnistumisten sietämistä sekä mahdollistaa heikkouksien kehittämisen vahvuuksien kautta toimien (Hotulainen 2008; Park & Peterson 2008) 3

4 NÄKÖKULMIA AIEMMASTA TUTKIMUKSESTA Vahvuuksien tunnistaminen ei ole yksiselitteistä: ammattilaisten näkemykset saattavat erota siinä, onko jokin ominaisuus vahvuus vai heikkous (Karlsdóttir & Garðarsdóttir 2010). Lapsen vahvuudet saattavat jäädä jopa kokonaan tunnistamatta (Hangasmaa 2014, 89). Lasten pedagogisiin asiakirjoihin kirjataan enemmän haasteita ja ongelmia kuin vahvuuksia (Andreasson & Asplund-Carlsson 2013; Heiskanen, Alasuutari & Vehkakoski 2018; Sointu ym. 2014; Vehkakoski 2006). Lapset, joilla on oppimisen tai käyttäytymisen haasteita, saavat vain vähän vahvuuksia tukevaa palautetta (Hotulainen & Lappalainen 2006; Sprouls ym. 2015). 4

5 VAHVUUDET PERUSTEASIAKIRJOISSA Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet (10-11). Opetuksessa otetaan huomioon lasten kehittyvät taidot, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet sekä lasten yksilölliset tuen tarpeet (21). Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tarpeet (52). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet (44). 5

6 TUNNISTA lapsen vahvuudet 6

7 VALITSEN NÄHDÄ LAPSEN VAHVUUDET Sinä osaat Kirjoittaja: Leijonaemo Kun lapsi on kehitysvammainen tai monivammainen, hiipii mieleen väistämättä ajatus siitä, että lapseni ei osaa eikä ymmärrä. Tai hän osaa ja ymmärtää, mutta omalla tavallaan. Liian hitaasti. ( ) Jotta pääsen pois tästä ikävien tunteiden kehästä, päätin tehdä listan siitä mitä sinä rakas lapseni osaat. Koska sinä osaat jo paljon. Leijonaemot ry:n blogi: Sinä osaat hengittää ilman apuvälineitä ja sydämesi lyö täydellisesti. Sinä osaat niellä, imeä ja pureskella. Sinä osaat juoda tuttipullosta ja hörpätä lasista. Sinä osaat osoittaa tunteesi. Sinä osaat itkeä, nauraa, hymyillä ja kujeilla. Sinä osaat olla ujostunut ja sinä osaat innostua. Sinä osaat olla pettynyt ja väsynyt. Sinä osaat valvoa ja sinä osaat nukkua. Sinä osaat oksentaa tukehtumatta ja sinä osaat tehdä kakat pottaan. Sinä osaat kannatella päätäsi ja liikuttaa käsiäsi ja jalkojasi. Sinä osaat istua tuettuna. Sinä osaat viedä suuhun tutin, ruokaa ja leluja. Sinä osaat laittaa sormet kurkkuun ja oksentaa. (listaus jatkuu)

8 MITÄ VAHVUUDET OVAT? MITEN NIISTÄ KIRJOITETAAN? Taitoja, tietoa, osaamista, normien mukaista toimintaa, persoonallisuuden piirteitä vai luonteenvahvuuksia? Heiskanen, Korhonen, Rantala & Vehkakoski Joonaksella on hyviä oppimisvalmiuksia. Hän keskittyy itseään kiinnostavien asioiden parissa, kuuntelee ohjeita, osallistuu innokkaasti ohjatuille hetkille, on tiedonhaluinen ja utelias sekä ymmärtää syyseuraussuhteita. Hänellä on myös hyvät hienomotoriset taidot. Esiopetuksen oppimissuunnitelma Reipas, iloinen, sinnikäs Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 8

9 HYÖDYNNÄ vahvuuksia suunnittelussa ja toiminnassa 9

10 Vasu S2-opetus Tilanteiden ennakointi Toimintatapojen kehittäminen Sitkeä yrittämään Kiinnostunut paloautoista Mahtava mielikuvitus Vaikeus liittyä leikkiin Erityisesti väsyneenä Vasu

11 ETSITÄÄN ONNISTUMISIA Pedagogisen suunnittelun näkökulmasta on tärkeää tavoitella onnistumisia ja kukoistusta. - Miten lapsi hyödyntää vahvuuksiaan? - Milloin lapsi loistaa? - Millaisissa tilanteissa hän on parhaimmillaan? - Millaisia toimintatapoja ja tukea tähän tarvitaan? LUODAAN RATKAISUJA Martta ei ole kiinnostunut yhteisistä leikeistä. Martta nauttii rauhallisista rakenteluleikeistä yksin ja rakentaa mielikuvituksellisia rakennelmia. Ville ei suostu pukemaan Ville on kiinnostunut palomiesleikeistä. Tehdään vaatteista palomiehen paketti ja laitetaan vaatteet järjestykseen eteiseen. 11

12 MITEN VAHVUUKSIA HYÖDYNNETÄÄN ASIAKIRJOISSA? Irralliset kirjaukset vai pedagoginen hyödyntäminen? Heiskanen, Korhonen, Rantala & Vehkakoski Lauri on sosiaalinen poika, jolla on jo leikki- ja työskentelytaitoja, mutta toiminnanohjauksessa on pulmaa. Ulla puhuu rohkeasti, vaikka sananlöytämisen vaikeutta on edelleen. Ei vastaa enää kaikkeen ei kiinnosta. Pedagoginen hyödyntäminen Maijan vahvuus on tarkkuus: hän havaitsee erityisesti ympäristöstä tarkasti asioita. Hyödynnetään tätä vahvuutta kiinnittämällä Maijan huomio kuviin ja muihin visuaalisiin vihjeisiin keskittymistä tukien. Toisaalta muiden visuaalisten ärsykkeiden määrä pidetään pienenä. 12

13 VAHVISTA vahvuuksia ja lapsen käsitystä itsestään onnistujana 13

14 VAHVUUDET TAVOITTEEKSI JA OPPIMISEN KOHTEEKSI Vahvuudet voivat toimia väylänä oppimiseen ja niiden hyödyntäminen voi lisätä motivaatiota oppia ja opetella. Puhutaan myönteisesti Samun vahvuuksista muille lapsille ja vahvistetaan Samun käsitystä itsestään taitavana ja osaavana Vahvuudet ja niiden tunnistaminen voivat myös olla itsessään tavoitteena pedagogisessa toiminnassa tai esimerkiksi lapsen pedagogisessa asiakirjassa. Tarjotaan Ilonalle mahdollisuuksia harjoittaa piirustustaitojaan edelleen, sillä hän on niissä erityisen vahva. Varhaiskasvatuksen keskeinen tehtävä on tukea jokaista lasta tunnistamaan ja kehittämään omia vahvuuksiaan. 14

15 VAHVUUKSISTA KIRJOITTAMINEN Suosi Yksityiskohtaisia vahvuuskuvauksia Vahvuuksien kuvaamista muuttuvina ja opittavina Vahvuuksien selkeää liittämistä pedagogiseen suunnitteluun Lapsen oman näkökulman kysymistä ja kirjaamista Lomakkeita, joissa vahvuuksia ja niiden hyödyntämistä painotetaan Vältä Vahvuuslistoja yksittäisin sanoin kuvattuna Vahvuuksien esittämistä lapsen pysyvinä ominaisuuksina Pedagogisesta suunnittelusta irrallisia vahvuuskuvauksia Vahvaa ammattilaisjohtoisuutta ilman yhteistyötä Lomakkeita, joissa ei painoteta vahvuuksia 15

16 LOPUKSI Se, että on positiivinen ei tarkoita sitä, että elämä on täydellistä. Se tarkoittaa tietoista päätöstä siitä, että keskittyy enemmän kaikkeen hyvään, jota maailmasta löytyy. 16

17 KIITOS 17

18 KÄYTETYT LÄHTEET Andreasson, I. & Asplund Carlsson, M. (2013). Individual Educational Plans in Swedish schools: Forming identity and governing functions in pupils documentation. International Journal of Special Education 28 (3), Hangasmaa, M. (2014). Lapsen oppimissuunnitelma. Etnografinen seurantatutkimus eraä ssa païva kotikoulukontekstissa. Jyva skyla n yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Heiskanen, N., Alasuutari, M. & Vehkakoski, T. (2018). Documenting children s special educational needs in early childhood education and care documents. British Journal of Sociology of Education. Hyväksytty julkaistavaksi. Hotulainen, R. (2008). Lapsen vahvuuden tukeminen: uskomukset a lykkyydesta ja lahjakkuudesta osana oppimista. Teoksessa E. Kontu & E. Suhonen (toim.) Erityispedagogiikka ja varhaislapsuus. Helsinki: Yliopistopaino, s Karlsdo ttir, K. & Garðarsdo ttir, B. (2010). Exploring children's learning stories as an assessment method for research and practice. Early Years 30 (3), Hotulainen, R. & Lappalainen, K. (2006). Nuorten aikuisten arvioita omista vahvuuksistaan ja siita, miten peruskoulu tukee niiden kehittymista. NMI- bulletin 16 (4), Lappalainen, K., Savolainen, H., Kuorelahti, M. & Epstein, M. H. (2009). An international assessment of the emotional and behavioral strengths of youth. Journal of Child and Family Studies 18 (6),

19 KÄYTETYT LÄHTEET Opetushallitus (OPH). (2016). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Maä raÿkset ja ohjeet 2016:36. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy. Opetushallitus (OPH). (2014). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Maä raÿkset ja ohjeet 2016:10. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy. Park, N., & Peterson, C. (2008). Positive psychology and character strengths: Application to strengths-based school counseling. Professional School Counseling 12 (2), Park, N. & Peterson, C. (2009). Character strengths: Research and practice. Journal of College and Character 10 (4), Proctor, C., Maltby, J. & Linley, P. A. (2011). Strengths use as a predictor of well- being and health-related quality of life. Journal of Happiness Studies 12 (1), Proctor, C., Tsukayama, E., Wood, A. M., Maltby, J., Eades, J. F. & Linley, P. A. (2011). Strengths gym: The impact of a character strengths-based intervention on the life satisfaction and wellbeing of adolescents. The Journal of Positive Psychology 6 (5), Ruch, W., Weber, M., Park, N. & Peterson, C. (2014). Character strengths in children and adolescents: Reliability and initial validity of the German values in action inventory of strengths for youth (German VIA-youth). European Journal of Psychological Assessment 30 (1), Sointu, E. T., Savolainen, H., Lambert, M. C., Lappalainen, K. & Epstein, M. H. (2014). Behavioral and emotional strength-based assessment of finnish elementary students: Psychometrics of the BERS-2. European Journal of Psychology of Education 29 (1),

20 KÄYTETYT LÄHTEET Sprouls, K., Mathur, S. R. & Upreti, G. (2015). Is positive feedback a forgotten classroom practice? Findings and implications for at-risk students. Preventing School Failure: Alternative Education for Children and Youth 59 (3), Van Woerkom, M., Oerlemans, W. & Bakker, A. B. (2016). Strengths use and work engagement: A weekly diary study. European Journal of Work and Organizational Psychology 25 (3), Vehkakoski, T. (2006). Leimattu lapsuus? Vammaisuuden rakentuminen ammatti-ihmisten puheessa ja teksteissä. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 297. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Wagner, L. & Ruch, W. (2015). Good character at school: positive classroom behavior mediates the link between character strengths and school achievement. Frontiers in psychology 6, Weber, M. & Ruch, W. (2012). The Role of a Good Character in 12-Year-Old School Children: Do Character Strengths Matter in the Classroom? Child Indicators Research 5 (2), Weber, M., Wagner, L. & Ruch, W. (2016). Positive Feelings at School: On the Relationships Between Students Character Strengths, School-Related Affect, and School Functioning. Journal of Happiness Studies 17 (1), Whitley, J., Rawana, E. P., Pye, M. & Brownlee, K. (2010). Are Strengths the Solution? An Exploration of the Relationships among Teacher-rated Strengths, Classroom Behaviour, and Academic Achievement of Young Students. McGill Journal of Education 45 (3),