Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

Transkriptio

1 Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

2 Pedagoginen hyvinvointi Oppiminen ja hyvinvointi voidaan hahmottaa yksilön kasvu- ja kehitysprosessin eri ulottuvuuksina: ikäkaudesta riippumatta riittävä hyvinvointi on tavoitteen suuntaisen oppimisen edellytys ja toisaalta oppiminen mahdollistaa sellaisen toiminnan muutoksen, joka edesauttaa hyvinvointia opetustyön pedagogisten/erityispedagogisten periaatteiden ja käytäntöjen pitäisi tukea sekä oppimista että hyvinvointia

3 Pedagogista hyvinvointia tuottaa Sosiaalinen vuorovaikutus Pedagoginen toimintaympäristö ja -kulttuuri Tukitoimien merkitys yksilölle ja yhteisölle.

4 Sosiaalinen vuorovaikutus pedagogista hyvinvointia tuottavana tekijänä nousee keskiöön toimintaympäristöissä ja oppimistilanteissa tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus

5 Toimintaympäristö ja kulttuuri Pedagoginen toimintaympäristö- ja kulttuuri ohjaavat opettajien työ-, opetus- ja kasvatuskäytänteitä ja on siksi yksi hyvin merkittävä pedagogiseen hyvinvointiin vaikuttava tekijä

6 Tukitoimien merkitys yksilölle sekä yhteisölle Pedagogisen hyvinvoinnin edistämiseksi erityisesti oppimiseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja tukeminen korostuvat Yksilötasolla on korostettu, että kyky nimetä ja tunnistaa omia vahvuuksia sekä käyttää niitä hyväksi työskentely- ja oppimisprosesseissa tuottaa pedagogista hyvinvointia Yhteisötasolla on korostettu koko kouluun kohdistuvien interventioiden merkitystä toimintaympäristölle ja -kulttuurille

7 Vahvuusnäkökulma (strenght-based approach) Vahvuus on esim. kyky, taito osaamisalue, joka voi olla joko jo näkyvää erinomaisuutta, osaamista tai vielä piilossa olevaa potentiaalia Saamansa palautteen avulla oppija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan, osaamisestaan, kyvykkyydestään, taitavuudestaan, onnistumisistaan sekä taipumuksistaan ja pystyy käyttämään niitä resurssinaan työskentely- ja oppimisprosesseissa, rakentaessaan käsitystä itsestään ja suunnatessaan omaa toimintaansa ja suuntautuessaan tulevaisuuteen => minäkäsitys vahvistuu, itseluottamus lisääntyy => vahvuuksien ja kykyjen osoittaminen ja tunnistaminen motivoi ja kannustaa oppijoita

8 Vahvuusnäkökulma (strenght-based approach) Kouluvuosien aikana muodostuneet käsitykset itsestä eli omista vahvuuksista ohjaavat myös peruskoulun päättövaiheessa nuorten valintoja sekä myöhemmin koulupolulla ja työelämässä

9 Nuoren aikuisen koulukokemukset, arviot omasta osaamisesta ja uskomukset ohjaamassa elämänkulkua Hotulainen, R. & Lappalainen, K. N=308, syntyneet 1981 ja 1983 taito- ja taipumusluettelo (Sternberg 1999, kehittyvän asiantuntijuuden teoria) kysymys, miten paljon peruskoulun vuosiluokat 1-6 ja 7-9 olivat tukeneet vastaajien mukaan heidän vahvuuksinaan pitämiä asioita koulumenestys: - kiitettävä (8,9-10) - hyvä (8,4-8,8) - tyydyttävä (7,7-8,3) - kohtalainen (7,0-7,6) - välttävä (5,1-6,9)

10 Vahvuusluokitus (faktorit) 1. Kommunikointitaidot - Sosiaaliset taidot - Yhteistyötaidot - Esittämistaidot - Joustavuus 4. Suunnitelmallisuus - Sitkeys - Tavoitteellisuus - Keskittyminen 2.Oppimistaidot - Lukemis- ja ymmärtämistaidot - Kirjalliset taidot - Opiskelutaidot 5. Luovuus - Luovuus - Omaperäisyys 3. Matemaattisen ajattelun taidot - Matemaattiset taidot - Ongelmanratkaisutaidot Muisti Kädentaidot Musikaalisuus Urheilullisuus

11 Tuloksia: Nuoret aikuiset pystyivät luokittelemaan vahvuuksiaan hyvin Tytöt tunnistivat vahvuuksikseen kommunikaatiotaidot ja opiskelutaidot, pojat matemaattisen ajattelun taidot Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli yhteydessä tunnistettuihin vahvuuksiin nuorella aikuisiällä yhteys vahva etenkin suunnitelmallisuuteen, opiskelutaitoihin ja matemaattisen ajattelun taitoihin heikosti peruskoulussa menestyneet kokivat saaneensa vähemmän vahvuuksiensa tunnistamiseen tukea peruskoulussa sekä ala- että yläluokilla kuin muut

12 Vahvuusmuuttujista suunnitelmallisuus oli yhteydessä sekä opiskelutaitoihin että matemaattisen ajattelun taitoihin Edellä mainitut muuttujat vahvasti yhteydessä myös koulumenestykseen <= yhteys opiskelu- ja ammatinvalintoihin (ns. akateemiset opinnot)

13 Kommunikaatiotaidot ja suunnitelmallisuus yhteydessä toisiinsa kokemukset oman toiminnan suunnitelmallisuudesta lisäävät myönteisiä vuorovaikutuskokemuksia ja päinvastoin => sosiaalisten, emotionaalisten ja vuorovaikutus taitojen opetuksen merkitys ja etenkin oman toiminnan ohjaustaitojen ja itsesäätelyn (kyky työskennellä tavoitteellisesti, ponnistella) merkitys korostuu

14 Pedagoginen hyvinvointi ja vahvuuksien tunnistaminen sekä tukeminen Miten löydämme yksilön vahvuudet ja kyvyt, joiden varaan oppiminen ja kehittyminen ovat rakennettavissa?

15 Vahvuuksille rakentuva käyttäytymisen, tunneelämän sekä vuorovaikutustaitoja kehittävä toimintaympäristö Lähtökohta: Käyttäytymisen, tunne-elämä sekä vuorovaikutustaitojen arvioiminen Käyttäytymisen ja Tunteiden Vahvuuksien arviointi, KTA (Lappalainen, K. & Sointu, E. (2013). Vahvuuksia tunnistamalla käyttäytymisen ja tunteiden hallintaa koulussa.

16 KTA vahvuusalueet 1. Vahvuus ihmissuhteissa Kun teen jotain väärää, pyydän anteeksi 2. Vahvuus perheenjäsenenä Teen asioita yhdessä perheeni kanssa 3. Vahvuus itsensä kanssa Uskon itseeni 4. Vahvuus koulussa Olen tarkkaavainen koulussa 5. Vahvuus tunne-elämän hallinnassa Jos joku loukkaan tunteitani, niin kerron sen hänelle 6. Ammattiuran valinnan vahvuus (YLÄKOULU) Tiedän, mitä haluaisin tehdä elämänurakseni

17 Vahvuuksille rakentuva toimintakulttuuri luodaan (esim. Conroy et al.2008; Partin et al. 2010; Sutherland et al.,2010) Tavoiteltu käyttäytyminen ja tunne-elämä sekä vuorovaikutustaidot määritellään selkeästi Arvioidaan lähtötilanne, seurataan edistymistä (evidence-based, data-based) Opetetaan käyttäytymistä ja tunne-elämä sekä vuorovaikutustaitoja tavoitteellisesti Tehostetaan palautteen antoa johdonmukaisuus välittömyys säännöllisyys, mutta toisaalta yllätyksellisyys positiivisuus (vahvuudet, osaaminen, kyvykkyys, onnistuminen, taitavuus, taipumukset jne)

18 Vahvuuksille rakentuvan käyttäytymisen, tunne-elämä sekä vuorovaikutustaitojen kehittävän toimintakulttuurin luomiseksi tarvitaan koko kouluyhteisön sitoutumista ja yhteisöllinen toimintamalli