Oppilaslähtöinen kirjoittaminen pedagogisissa asiakirjoissa Pulkkila

Transkriptio

1 ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Oppilaslähtöinen kirjoittaminen pedagogisissa asiakirjoissa Pulkkila Eija Häyrynen, ohjaava opettaja Raisa Sieppi, ohjaava opettaja

2 Kielellä luodaan merkityksiä Sosiaalinen konstruktivismi (Berger ja Luckmann) Sanat satuttavat, kannustavat, muokkaavat minäkuvaa Sanoilla saadaan resursseja Voiko sanoille tulla immuuniksi? Voiko huoltaja väsyä koulun sanoihin?

3 Koulun konstit Minä opettajana/ohjaajana Mikä on oppimiskäsitykseni ohjaaminen, opettaminen, oppiminen kuinka paljon voi auttaa? Strukturoinko, olenko selkeä, ankara, lempeä Selitänkö käsitteet piirtämällä/kertomalla/kirjoittamalla Annanko materiaalit valmiina hitaille kirjoittajille

4 Onko oppilailla tarvittava apuvälineet käytössä Universal Design for Learning ajattelu / Esteettömän opetuksen periaatteet Eriyttäminen: laajuus, syvyys, etenemisnopeus Teenkö kolmentasoiset kokeet Onko vaikeus opettajalla vai oppilaalla Oppimisympäristön merkitys Linnilä: kouluvalmius vai koulun valmius

5 Koulun tekstit ja oppilas/opiskelija Perusopetus Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys ja HOJKS Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena Oppilaan saama yleinen/tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet Sanalliset arvioinnit Toinen aste Opiskelijan arviointi Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOJKS Luki- ym. lausunnot

6 Oppilashuollon tekstit Muistiot Muut Wilma-tekstit, reissuvihkot, tekstarit, sähköpostit ym. Huom! some

7 Mitä saa ja mitä ei saa kirjoittaa Perusopetuksessa oppimissuunnitelmassa/hojks:ssa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

8 Arviointiaineiston julkisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat muun muassa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), tutkinnon suorittajien henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallinen arviointi, arvioijien omat muistiinpanot sekä mahdolliset arviointipöytäkirjat.

9 Muuta henkilökohtainen ominaisuus toiminnaksi Sisukas Ahkera Hyväntuulinen Aktiivinen Tarkka Positiivinen Sosiaalinen Älykäs Arka Levoton Keskittymiskyvytön Laiska Välinpitämätön Tasapainoinen Vetäytyvä Hiljainen Passiivinen Aggressiivinen

10 Näkökulma lasta tai nuorta koskevissa teksteissä subjekti vamma oikeus kehitys ongelma tragedia

11 Subjektidiskurssin piirteitä Lapsi/nuori itsestään tietoinen persoona Vaikeus ei keskeisellä sijalla Yksilöllisyys, koko elämän mukaan ottaminen Kirjoittaja asettuu oppijan asemaan Keskiössä juuri tämä lapsi/nuori ei verrata toisiin Viittaukset motivaatioon ja mielialaan Verrataan aikaisempaan osaamiseen Osaamisen kerrotaan pätevän tietyissä oloissa vrt. Vehkakoski 2006, 58-59

12 Meneillään olevan hetken arvostaminen Nykyisen elämänvaiheen arvokkuuden tunnustaminen Ollaan aina valmistamassa lasta/nuorta tulevaan, johonkin suurempaan (kouluunmenoon, ammattiin, aikuisuuteen) vrt. Vehkakoski 2006, 62

13 Vaikeista asioista kirjoittaminen asia asiana Kuvatkaa oppijalähtöisesti seuraaviin asioihin liittyviä ongelmakohtia - Oppiminen - Osaaminen - Työskentely - Käyttäytyminen - Perheen/oppilaan/opiskelijan hyvinvointi

14 Tavoite koulussa riittääkö? Tavoitteena hienomotoriikan parantaminen karkeamotoriikan parantaminen sosiaalisten taitojen oppiminen tietokoneen käyttöön ottaminen matematiikassa Tuhattaituri 3 E:n laskeminen keskittymiskyvyn parantaminen toiminnanohjauksen kehittyminen kirjallisuuteen tutustumien Muuta konkreettisiksi tavoitteiksi.

15 Oppilas ja temperamentti aktiivisuus sinnikkyys tehtäväorientaatio häirittävyys lähestyminen ja vetäytyminen opetettavuus joustavuus sopeutuvuus positiivinen mieliala reaktiivisuus reaktion intensiivisyys reaktiokynnys negatiivinen mieliala Kuvio 1 Opetettavuuden käsite (Keogh, 1982,1983, 1994, 2003; Mullola 2012,4)

16 Lopullisuus Kirjoita aina niin, että voit kuvitella oppilaan lukevan kirjoittamasi aikuisena Tekstit säilyvät koko elämäniän, niihin voi halutessaan palata, muisti ei vääristä niitä Nuku aina ainakin yhden yön yli, lue uudelleen, korjaa ja harkitse kannattaako nukkua toinenkin yö ennen tekstin virallistamista

17 Lähteet Berger, P. & Luckmann, T Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen. Gaudeamus. Helsinki: Yliopistopaino Keltikangas-Järvinen, L Temperamentti ja koulumenestys. Juva: WS Bookwell Oy. Keltikangas-Järvinen, L Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Juva: WS Bookwell Oy. Lehtonen, M Merkitysten maailma. Vastapaino. Tampere: Tammer-Paino Oy. Linnilä, M-L Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen. Poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen, viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 294. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.

18 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset. Opetushallitus Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 9. Reinikainen, M-R Vammaisuuden sukupuolittuneet ja sortavat diskurssit : yhteiskunnallis-diskursiivinen näkökulma vammaisuuteen. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 238. Saatavissa: iseen.pdf Vehkakoski, Taina Vehkakoski, T Leimattu lapsuus? Vammaisuuden rakentuminen ammatti-ihmisten puheessa ja teksteissä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 297