YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 153/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 402 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 153/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 402 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Savonnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alajärvi, Soini, Kyyjärvi ja Karstula Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Savonnevan turvetuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungin sekä Soinin, Kyyjärven ja Karstulan kuntien alueella. Tähän turvetuotantokokonaisuuteen liittyvät Järvisalonnevan, Heiniahonnevan, Lypsinnevan ja Koirasuon turvetuotantoalueet sijaitsevat Soinin kunnan alueella. Tuotantoalueiden kuntoonpano on aloitettu vuonna 1975 ja tuotanto vuonna Tuotantokelpoinen pinta ala oli vuonna 2006 Savonnevalla 604,2 ha, Järvisalonnevalla 81,0 ha, Heiniahonnevalla 36,9 ha, Lypsinnevalla 43,3 ha ja Koirasuolla 351,2 ha eli yhteensä 1 116,7 ha. Tästä tuotantokunnossa on 804,4 ha, valmistelussa 93,2 ha ja kokonaan valmistelematta 219,0 ha. Vapo Oy on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja , , , sekä 12. ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Savonnevan Ähtävänjoen vesistöalueelle sijoittuvan osan turvetuotannolle. Vapo Oy on Itä Suomen ympäristölupavirastoon toimittamallaan hakemuksella, jota on täydennetty , pyytänyt ympäristölupaa Savonnevan Vahankajoen vesistöalueelle sijoittuvan osan turvetuotannolle. Itä Suomen ympäristölupavirasto on tekemällään päätöksellä siirtänyt hakemuksen Länsi Suomen ympäristölupavirastolle käsiteltäväksi. Molemmat hakemukset sisältyvät tähän päätökseen. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on jakanut hakemukset viideksi asiaksi; Savonnevan (LSY 2004 Y 402), Järvisalonnevan (LSY 2005 Y 302), Heiniahonnevan (LSY 2005 Y 303), Lypsinnevan (LSY 2005 Y 304) ja Koirasuon (LSY 2005 Y 305) turvetuotantoalueita koskeviksi ympäristölupahakemuksiksi, joita käsitellään samanaikaisesti, mutta joista annetaan erilliset päätökset.

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Savonnevan Ähtävänjoen vesistöalueella sijaitsevat turvetuotantoalueet on voimaan tulleen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 6 :n edellyttämällä tavalla ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä ja myöhempää lupatarveharkintaa varten sekä merkitty siihen Savonnevan Vahankajoen vesistöön laskevalla osalla on Itä Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 23/97/3 myöntämä lupa, jota vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 157/1998 osittain muuttanut. Päätöksen mukaan, mikäli toimintaa jatketaan vuoden 2005 jälkeen, on hakijan pantava viimeistään vireille hakemus vesien johtamista turvetuotantoalueilta vesistöön koskevien lupaehtojen tarkistamiseksi. Savonnevan Kyyjärveen laskevilla lohkoilla 1 4 on Itä Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 14/03/1 myöntämä ympäristölupa. Nämä alueet eivät sisälly tässä päätöksessä käsiteltävään hakemukseen. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa Savonnevan Soinin ja Alajärven puolella sijaitseva alue on merkitty turvetuotantoalueiksi. Keski Suomen seutukaavassa Kyyjärven alueella oleva osa Savonnevasta on varattu turvetuotantoon. Myös maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski Suomen maakuntakaavassa Savonnevan Kyyjärvellä sijaitsevat alueet on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO/tu). TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Kyseessä on useista eri lohkoista muodostuva turvetuotantoalue, jonka tuotantokelpoinen pinta ala on yhteensä 1 116,7 hehtaaria. Savonnevan alueen pinta ala on 604,2 ha, josta tuotantokunnossa on 594,7 ha ja valmistelussa 9,5 ha. Turvetuotantoalueiden lähiympäristöt ovat pääasiassa metsäojitettua metsää ja suota. Kylämäistä asutusta on lähinnä Vehkaperäntien

3 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 3 varressa sekä neljä yksittäistä taloa Savonnevan tuotantoalueen pohjoispuolella. Savonnevan itäpuolella noin 80 metrin etäisyydellä sijaitsevalla pellolla harjoitetaan mansikanviljelyä. Savonnevan itä ja eteläosat sijaitsevat Vahankajoen vesistöalueella, joka kuuluu Saarijärven reittiin. Saarijärven reitti Pääjärven alapuolella sisältyy Natura 2000 verkostoon merkinnällä FI Saarijärven reitti on laaja ja maisemallisesti arvokas kokonaisuus, joka koostuu vaihtelevista joki, koski ja järviosuuksista. Turvetuotantoalueiden itäpuolella sijaitsee Saarisuo Vallessuo Löytösuo Hirvilampi niminen Natura aluekokonaisuus (FI ). Alue on laaja (noin 1500 ha), erämainen ja pääosin luonnontilaisena säilynyt aapasuo. Suon keskellä on luonnontilaisia metsäsaarekkeita. Hankealueen laskuojat 6 ja 7 yhtyen yhdeksi ojaksi laskevat em. Natura alueen läpi noin 0,7 km matkalla. Tuotantolohkon 11 välittömässä läheisyydessä sijaitsee Torisaaren yksityinen luonnonsuojelualue ja sen pohjoispuolella metsähallituksen päätöksellä rauhoitettu Kelkkasuon alue. Hankealueen eteläisten lohkojen itä ja kaakkoispuolella sijaitsee laaja (noin 2500 ha) Haukisuo Härkäsuo Kukkonevan Natura alue (FI ). Alue koostuu kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Suoluonto on pääosin karua. Aluekokonaisuuteen kuuluu pienvesiluontoa edustavia puroja, keskimäärin noin 5 m leveä Punsanjoki ja noin 20 lampea. Hankealueen lounaispuolella sijaitsee kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, Mäntykangas (FI ). Alueen pinta ala on noin 53 ha ja se on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Alueen nykyinen puusto on saanut kehittyä täysin luonnontilaisesti yli 120 vuotta. Lähimmät pohjavesialueet ovat Hankasenkangas B, joka sijaitsee Iso Punsan länsipuolella ja rajautuu osittain Hankajärveen sekä Hankasenkangas A, joka sijaitsee Hankasenkangas B:n pohjoispuolella rajoittuen Koirasuon tuotantolohkoon 25. Hankasenkankaan pohjavesialue nro on poistettu kokonaan pohjavesirekisteristä vuoden 2005 alussa. Hankealue sijoittuu osittain Toraspuron valuma alueelle (47.057) joka kuuluu Kuninkaanjoen valuma alueeseen (47.05) sekä Savonjoen yläosan valuma alueelle (47.083), joka kuuluu Vimpelinjoen valuma alueeseen (47.08). Kyseiset valuma alueet kuuluvat Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47).

4 4 Tältä alueelta kuivatusvedet johdetaan kuudella laskuojalla alapuoliseen vesistöön. Laskuojien 1 ja 2 vedet johdetaan Savonjokeen, joka laskee Lappajärveen. Laskuojan 3 vedet johdetaan Tipakanpuroa pitkin Pohjoisjokeen, joka laskee Torasjärveen. Toraspuro laskee Torasjärvestä Kuninkaanjokeen, joka laskee Alajärveen. Laskuojan 4 vedet johdetaan Valkeispuroa pitkin Pohjoisjokeen, johon johdetaan myös laskuojien 5 ja 6 vedet. Hankealue sijaitsee osittain Kymijoen vesistöalueen (14) Saarijärven reitin valuma alueella (14.6) ja siellä tarkemmin Vahankajoen vesistöalueen (14.67) Mustapuron valuma alueella (14.674). Tällä osalla hankealuetta on yhteensä 9 laskuojaa. Laskuoja 3 johtaa vettä Haukipuroon, joka laskee Mustapuroon. Laskuojat 4 7 laskevat suoraan Mustapuroon, joka laskee Punsanjokeen yhdyttyään Kortejärveen, joka laskee Vahankaan. Laskuojat 8 10 ja 12 laskevat osin Ryöstöjärven kautta, osin suoraan Viitajokeen ja edelleen reittiä Iso Punsa Punsanjoki Kortejärvi Vahanka. Valkeispuro ja Tipakanpuro Pohjoisjoki Torasjärvi Valkeispuro ja Tipakanpuro ovat pieniä suopuroja, joiden vedet päätyvät Pohjoisjoen kautta Torasjärveen. Purot virtaavat Savonnevan valmistelemattomien lohkojen vieritse. Purojen vedenlaatua ei ole tutkittu. Torasjärveen laskevan Pohjoisjoen valuma alueella on runsaasti suo ja metsämaita. Näytetulosten perusteella joki on lievästi rehevä/rehevä ja erittäin humuspitoinen. Rautapitoisuus on korkea ja pharvo on vaihdellut lievästi happaman ja happaman välillä. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut voimakkaasti, ollen keväisin selvästi korkeampi kuin loppukesäisin. Torasjärven pintaa on laskettu 1800 luvulla lähes metrillä. Järvi on pahoin liettynyt ja osittain umpeenkasvanut. Järveä on kunnostettu vuonna 1998 helmi maaliskuussa ruoppaamalla rantaa 700 metrin matkalta ja nostamalla vedenpintaa kesällä 20 cm:llä Toraspuron suulle rakennetun pohjapadon avulla. Torasjärven pinta ala on 41 hehtaaria ja vesitilavuus 0,54 milj.m 3. Järven valuma alue on luusuassa 17,5 km 2. Hakemuksen mukaisen tuotantoalan osuus valuma alueesta on 10,7 %. Järven syvin kohta on 3,3 m, mutta keskisyvyys jää 1,3 metriin. Valtaosa järveen päätyvistä vesistä tulee Pohjoisjokea pitkin luvulla Torasjärven vesi on hieman Pohjoisjokea parempilaatuista ollen kuitenkin selvästi humuspitoista ja ravinteikasta. Rautapitoisuudet ovat olleet korkeita ja vesi on väriltään ruskeaa. ph arvot ovat vaihdelleet välillä 5,1 6,3 eli kyseessä on hapan/lievästi hapan järvi luvun lopulla

5 5 järven vedenlaatu näyttää olleen hieman 1980 lukua parempi; väriluku sekä ravinnepitoisuudet ovat olleet alhaisemmat ja ph arvo korkeampi. Valuma alueiden pinta ala, järvisyys, tuotantoalueiden osuus sekä kuivatusvesien kulkema matka vesistön eri osissa. Valuma alue Nro Pinta ala km 2 Järvisyys % Tuotanto alan osuus % Matka (km) Tuotantoalueelta Savonjoen yläosa (LO 1 ja 2) ,80 0,29 4,2 13,1 Savonjoki laskussa Lappajärveen (LO 1 ja 2) ,62 1,07 0,7 48,0 Tipakanpuro laskussa Pohjoisjokeen (LO 3) 4,3 0 13,7 4,5 Pohjoisjoki (LO 3 6) 16 0,2 10,0 2,7 Torasjärvi (LO 3 6) ,5 2,5 10,7 3,5 Toraspuro (LO 3 6) ,7 1,5 8,3 6,4 Kuninkaanjoki, luusua (LO 3 6) ,4 0,3 0,7 28 Lappajärvi, luusua (LO 1 6) ,5 10,9 0,3 22 Toraspuro Kuninkaanjoki Toraspuro on noin 3 km pitkä puro, joka saa alkunsa Torasjärvestä ja laskee Kuninkaanjokeen. Toraspuron valuma alue on 22,7 km 2 :n laajuinen. Toraspurossa on luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta. Toraspurosta ei ole olemassa vedenlaatutietoja. Kuninkaanjoen 268 km 2 :n suuruisesta valuma alueesta maatalousmaiden osuus on noin 12,7 % ja turvetuotantoalueiden noin 1,4 %. Savonnevan turvetuotantoalueen osuus Kuninkaanjoen valumaalueesta on noin 0,7 %. Kuninkaanjoen veden laatua hankealueen yläpuolella on Soinin kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan vuoksi tarkkailtu säännöllisesti. Puhdistamon vaikutus on selvästi havaittavissa veden laadussa. Vedessä on runsaasti ravinteita. Kuninkaanjoen keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 98 µg/l. Myös typpipitoisuuksien mukaan joki on erittäin rehevä. Kemiallisen hapenkulutuksen ja väriarvon perusteella joen vesi on hyvin humuspitoista, kuten suovaltaisen valuma alueen vesistöille on tavanomaista.

6 6 Savonjoki Savonjoen yläosan valuma alue on 61,8 km 2 :n suuruinen, josta hakemuksen mukaisen tuotantoalan osuus on 4,3 %. Savonjoen keskiosan vesi on ravinteikasta ja selvästi humuspitoista. ph arvo on yleensä lievästi hapan, joitakin eliöstölle haitallisia arvoja (ph alle 5,5) on esiintynyt. Savonjoen alaosan vesi on selvästi humuspitoista. Väriluvut ovat olleet matalimmillaan 1970 luvulla. Kiintoainepitoisuudet ovat hieman nousseet 1970 luvulta 1980 luvun loppupuolelle. Ravinnepitoisuuksien perusteella joki on rehevä. ph arvojen vuosittaiset keskiarvot ovat vaihdelleet happamasta neutraaliin. Lappajärvi Lappajärvi on Pohjanmaan suurin järvi, jonka pinta ala on 142 km 2, keskisyvyys 7,5 metriä ja suurin syvyys 38 metriä. Järven valumaalueesta peltoa on noin 20 % ja metsää ja suota noin 68 %. Lappajärven fosforipitoisuus on kolminkertaistunut viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Vuosina toteutetussa Lappajärvi Life hankkeessa rehevöitynyttä järveä ja sen valuma aluetta kunnostettiin. Järvi on lievästi rehevöitynyt. ph on ollut melko korkea, mihin ovat vaikuttaneet kesäaikaiset leväkukinnot. Järvessä esiintyy ajoittain sinilevää. Väriarvon perusteella järvi on humuspitoinen. Haukipuro Haukipuro on Savonnevan tuotantoalueen kaakkoispuolella. Se on noin 5 km pitkä, hyvin kapea puro ja se laskee idässä Mustapuroon. Sen valuma alue (17,8 km 2 ) koostuu 1,1 %:n osuudella (190 ha) Savonnevan tuotantoalueesta ja muulta osin ojitetusta suomaasta sekä peltoviljelyaloista. Vesi on tyypillisen humuspitoista sekä ravinnerikasta vesistölle joka on suorassa laskuojayhteydessä tuotantoalueeseen. Mustapuro Mustapuro saa alkunsa Savonnevalta. Puron pituus on noin 11 km ja sen leveys on yläjuoksulla 1 2 metriä ja alajuoksulla noin 5 7 metriä. Mustapuro yhtyy Punsanjokeen noin 0,5 km ennen Kortejärveä. Mustapuron valuma alueen pinta alasta (53,2 km²) Savonnevan tuotantokelpoinen alue muodostaa 0,7 % (385 ha). Puron varrella on melko runsaasti peltoviljelyksiä ja valuma alue koostuu muutoin suurelta osin ojitetusta suomaasta. Veden nykytila Mustapurossa on käyttökelpoisuusluokaltaan välttävä. Vesi on kokonaisuutena katsottuna voimakkaan humuspitoista ja ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Selkeitä laadullisia kehityssuuntauksia ei ole nähtävissä.

7 7 Ryöstöjärvi Viitajoki Iso Punsa Punsanjoki Kortejärvi Ryöstöjärvi sijaitsee tuotantoalueen eteläpään välittömässä läheisyydessä. Järvi on suuntautunut luoteis kaakkoissuuntaisesti ja on muodoltaan pitkänomainen. Sen valuma alue koostuu ojitetusta metsämaasta ja se on tuotantoalueen laskuojien kautta yhteydessä tuotantoalueeseen. Järvi on hyvin matala ja lähes kasvillisuuden peittämä. Järvestä ei ole vedenlaatutietoja. Viitajoki saa alkunsa Ryöstöjärvestä laskevasta Viitapurosta ja Viitalammesta. Joki on noin 1,5 km pitkä ja muutamia metrejä leveä. Se laskee Iso Punsaan ja sen valuma alue koostuu ojitetusta suo ja metsämaasta. Joen vesi on tyypillistä turvetuotantoalueen/ metsäojitusten alapuolisen vesistön runsasravinteista ja humuspitoista vettä. Iso Punsa on pohjois etelä suuntainen hieman pitkänomainen järvi. Järven pinta ala on noin 78 ha. Järvi on kauttaaltaan varsin matala, suurimman syvyyden ollessa 1,9 metriä. Valuma alue on suurimmalta osin metsätalouskäytössä olevaa turvemaata ja Savonnevan tuotantoalue (220 ha) muodostaa 0,4 % järven valuma alueesta (61,4 km²). Järven luusua sijaitsee altaan pohjoispäässä. Järven vesi on nykyisellään käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävän ja välttävän välillä. Järven vesi on kokonaisuutena katsoen voimakkaan humuspitoista, ravinteikasta ja rehevää Punsanjoki saa alkunsa Iso Punsasta. Joki laskee mutkitellen kohti itää ja yhtyy Mustapuroon noin 10 km:n päässä. Punsanjoen valuma alueesta (72,0 km²) Savonnevan tuotantokelpoinen ala muodostaa 0,3 % (220 ha). Enin osa valuma alueesta on metsätalouskäytössä olevaa turvemaata. Joen keski ja yläosassa on useita koskijaksoja ja sen leveys vaihtelee noin 5 12 metriin. Rannat ovat jyrkkiä ja rantakasvillisuus tiheää. Joen pohja on pääasiassa hiekkainen, sorainen tai kivinen. Hitaasti virtaavissa suvannoissa on myös pehmeämpää ja hienojakoisempaa ainesta. Joen vedenlaadussa ei ole mainittavia eroja yläpuoliseen Iso Punsaan verrattuna. Kortejärvi on luode kaakkosuuntainen, pitkänomainen järvi, jonka pinta ala on noin 51 ha. Keskisyvyys on 2,8 metriä ja syvin kohta on 7,3 metriä. Järvessä on vahvoja järvikortekasvustoja ja rantojen pohja koostuu orgaanisen aineksen peittämästä somerikosta. Suurin tulouoma on järven luoteispäähän laskeva Punsanjoki, joka muodostaa noin 95 % järven valuma alueesta. Tuotantoalueesta sijaitsee

8 8 järven valuma alueella (171 km²) noin 0,4 % (605 ha). Luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla. Vedenlaatutietojen viisivuotisjaksojen keskiarvojen perusteella tilanne on Kortejärven happi ja klorofyllipitoisuuksien suhteen heikentynyt lähestyttäessä nykyhetkeä. Muiden parametrien osalta tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana, satunnaisia vaihteluja lukuun ottamatta. Kortejärven alusvedessä on ollut happea vaihtelevasti, tosin 2000 luvulla pitoisuudet ovat olleet laskussa. Kevättalvisin veden happipitoisuus on yleensä matala. Pohjan läheinen vesi on ollut hapetonta kuitenkin vain kesällä Typen pitoisuudet ovat vaihdelleet luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna 1,5 2,5 kertaisesti. Fosforipitoisuuksissa on niin ikään vaihtelua sekä vuodenaikojen että vuosien välillä. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna noin 1,5 4 kertaisesti. Sameudessa esiintyy melkoista vaihtelua niin vuodenaikojen kuin vuosien suhteen. Veden sameus on ollut vähäisessä kasvussa 2000 luvulla, arvojen ollessa vielä rehevähkön luonnontilaisen järven tasoa (FTU 3 6). Kortejärven vedenlaatu on turvetuotantoalueen alapuoliselle purkuvesistölle ominaisesti humuspitoista ja ravinteikasta. Kokonaisuutena katsoen järven vedenlaadun muutoksessa ei ole havaittavissa selkeää suuntausta ja järvi on nykyään rehevyysasteeltaan rehevä. Nykyisellään järvi on käyttökelpoisuusluokaltaan välttävä. Kortejoki Kortejoki alkaa Kortejärvestä ja laskee Vahankaan. Joen pituus Kortejärven luusuasta Vahankaan on noin 1,4 km ja joen leveys on noin 5 30 metriä. Joen yläpäässä ja keskivaiheilla on leveämpi suvantoalue. Valuma alue koostuu pääasiassa peltoviljelyaloista sekä metsätalouskäyttöön ojitetusta turvemaasta. Vahanka Vahanka on luode kaakkoissuunnassa oleva ja luoteispäähän päin kapeneva järvi. Järven pinta ala on 5,1 km². Laskennallinen keskisyvyys on 2,1 m ja suurin syvyys on 6,4 metriä. Järven valumaalue on noin 346,9 km 2, josta Savonnevan tuotantoalue (605 ha) muodostaa noin 1,7 %. Lisäksi Vahankaan tulee turvetuotannon kuivatusvesiä hakijan omistamalta Kaijansuon tuotantoalueelta Valkkuna järven kautta. Kaijansuon tuotantoalue (493,1 ha) muodostaa 1,4 % Vahangan valuma alueesta. Yhteensä Savonneva ja Kaijansuo muodostavat 3,1 % Vahangan valuma alueesta. Vahankajärven valuma alueella on runsaasti ojitettuja suoalueita sekä myös peltoviljelyaloja. Tärkeimmät tulo uomat ovat Kortejoki Kortejärvestä järven luoteispäässä ja Koskelanjoki Valkkunasta järven lounaisosassa. Luusua sijaitsee järven kaakkoispäässä.

9 Vahankajoki MUU VESISTÖKUORMITUS TURVETUOTANTO 9 Järven talviaikaiset alusveden happipitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia. Kevättalvella happea on ollut niukasti syvänteessä, niin tuotantoa edeltävänä kuin sen jälkeisenäkin aikana. Useina talvina syvänne on ollut täysin hapeton. Kesällä tilanne on suhteellisen hyvä. Kokonaistypen talviaikaiset pitoisuudet ovat pääsääntöisesti kesää korkeampia. Luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna Vahangan typpipitoisuus on noin 1,5 2 kertainen ja fosforipitoisuus noin 2 3 kertainen. Järven käyttökelpoisuusluokka on nykyisellään tyydyttävä. Kokonaisuutena tarkasteltaessa Vahangan vesi on rehevää. Vahankajoki lähtee Vahankajärven kaakkoispäästä ja päätyy noin 9 km mutkiteltuaan Pääjärveen. Joki on suhteellisen leveä, koostuen selkeästi leveämmistä suvantoalueista sekä koski osuuksista. Joen valuma alue on 399 km 2 ja koostuu pääosin ojitetuista suoalueista, talousmetsistä sekä peltoviljelmistä. Joen nykytila on käyttökelpoisuusluokaltaan tyydyttävä ja rehevyystarkastelussa joki on vedenlaadultaan rehevää. Hankealueen lisäksi Mustapuron valuma aluetta kuormittavat Juuvinsuon, Puntarisuon ja Konttisuon turvetuotantoalueet. Vahankajoen vesistöaluetta kuormittavat lisäksi Kaijansuon, Heposuon, Isonevan, Vihisuon, Pärepuulamminnevan, Ristisoiden (kaksi) ja Laukerinlammen turvetuotantoalueet. Kuninkaanjoen valuma aluetta kuormittaa hankealueen lisäksi Vapo Oy:n Kuninkaansuon tuotantoalue sekä yksityinen Taatinneva. Lisäksi valuma alueella sijaitsee Soinin kunnan jätevedenpuhdistamo. Savonjoen valuma alueella sijaitsee hankealueen lisäksi Vapo Oy:n Korpisalonnevan turvetuotantoalue, Koppelonnevan, Marjamäen Savonnevan sekä Veteläsuon turvetuotantoalueet. Lisäksi Savonjokeen johdetaan Vimpelin kunnan jätevedenpuhdistamon jätevedet. Turvetuotantoalueiden lisäksi vesistöalueita kuormittaa maa ja metsätalous sekä haja ja loma asutus. Savonnevalla, Järvisalonnevalla, Heiniahonnevalla, Lypsinnevalla ja Koirasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta HAKUmenetelmällä sekä imuvaunu ja mekaanisella kokoojavaunumenetelmällä. Palaturvetta tuotetaan palaturvemenetelmällä. Kaikkien tuotantoalueiden keskimääräinen vuosituotantomäärä, kun koko tuotantokelpoinen pinta ala on käytössä, on yhteensä noin m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2030.

10 10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Vesienkäsittelyn tehostaminen Tuotantoalueilla on vesienkäsittelyrakenteina laskeutusaltaat, sarkaoja altaat ja päisteputkipidättimet. Laskeutusaltaat on varustettu vettä padottavalla patorakenteella ja pintapuomilla. Kuivatusvesien käsittelyä tullaan tehostamaan pintavalutuskentillä. Kaikkien uusien tuotantoalueiden (Heiniahonneva, Lypsinneva, Järvisalonneva ja Koirasuo) vesienkäsittelynä tulee olemaan pintavalutus. Vesien johtaminen pintavalutuskentille vaatii pumppausta, jota tehdään sulan maan aikana. Täydennyksessään hakija on esittänyt vesienkäsittelymenetelmiä tehostettavaksi myös Savonnevan lohkoilla 7 ja 8 sekä Lypsinnevan lohkolla 19 rakentamalla 17,1 ha:n suuruinen kosteikkoalue 1, jonka osuus valuma alueesta (369,4 ha) olisi 4,6 %. Savonnevan lohkon 14 vedet tullaan jatkossa johtamaan lohkon 13 alapäässä olevalle pumppaamolle. Vesille rakennetaan uusi laskeutusallas LA 75. Pintavalutusaluetta 1 laajennetaan pintavalutuskentällä 2. Jako ojan kautta vedet jaetaan uudelle, yhdistetylle pintavalutuskentälle 3 (6,8 ha). Laajennuksen jälkeen pintavalutuskentän osuus valuma alueesta on 4,7 %. Kentälle johdetaan kuivatusvedet lohkoilta 13 ja 14 yhteensä 136,3 ha:n tuotantoalueelta. Koirasuon lohkon 20 ja osittain lohkon 21 vedet tullaan tehostamissuunnitelman mukaan käsittelemään pintavalutuskentällä 5, jonka pinta ala 6,3 ha on noin 5,0 % valuma alueesta (125,7 ha). Valumaalueesta on tuotantokelpoista aluetta 109,8 ha. Koirasuon lohkon 22 ja osittain lohkon 21 vedet tullaan käsittelemään pintavalutuksen avulla pintavalutuskentällä 7, jonka suunniteltu 3,4 ha:n ala on noin 4,1 % valuma alueesta. Koirasuon lohkojen 23, 24 ja 25 vedet tullaan johtamaan rakennettavalle pintavalutuskentälle 6 luonnollisella laskulla. Pintavalutuskentän suunniteltu 8,2 ha:n ala on noin 6,2 % valuma alueesta (131,9 ha). Valuma alueesta tuotantokelpoista aluetta on 120,8 ha, josta tuotantokunnossa on 99,9 ha ja loput 20,9 ha valmistelematonta. Laskeutusaltaiden 9 ja 10 kautta johdettavien vesien pintavalutusta pintavalutuskentälle 12 selvitetään. Heiniahonnevan lohkon 29 vedet käsitellään uuden suunnitelman mukaisella pintavalutuskentällä 11, joka olisi lohkon 63 eteläpuolella. Pintavalutuskentän suunniteltu 1,8 ha:n ala on noin 3,9 % valumaalueesta (46,2 ha). Valuma alueesta on tuotantokelpoista aluetta 36,9 ha. Tuotantokelpoinen ala on kokonaan valmistelematonta.

11 11 Järvisalonnevan lohkoille 27 ja 28 on uusi vesienkäsittelysuunnitelma, jossa pintavalutuskentät tulevat kauemmas suon eteläpuolelle. Järvisalonnevan kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä 9 ja 10. Lohkon 28 vesien käsittelyyn tarkoitetun pintavalutuskentän 9 suunniteltu 2,9 ha:n ala on noin 4,6 % valuma alueesta (63,1 ha). Valuma alueesta on tuotantokelpoista aluetta 56,6 ha, joka on kokonaan valmistelematonta. Lohkon 27 vesien käsittelyyn tarkoitetun pintavalutuskentän 10 suunniteltu 1,7 ha:n ala on noin 5,1 %valumaalueesta (33,1 ha). Valuma alueesta on tuotantokelpoista aluetta 24,4 ha, joka on kokonaan valmistelematonta. Päästöt vesistöön Vahankajoen vesistöalueella olevien Savonnevan, Lypsinnevan (alkuperäisen suunnitelman mukainen 5,0 ha:n alue) ja Koirasuon turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus on vuoden 2004 tuotantokelpoisten pinta alojen perusteella laskettuna seuraava: Purkuvesistö Laskuojat Tuot.kelp. Ainekuormitus, kg/a ha Kiintoaine Typpi Fosfori netto brutto netto brutto netto brutto Mustapuro Punsanjoki 8 10 ja yhteensä Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen laskennallinen Vahankajoen vesistöalueelle kohdistuva ainekuormitus on seuraava: Purkuvesistö Laskuojat Tuot.kelp. Ainekuormitus, kg/a ha Kiintoaine Typpi Fosfori netto brutto netto brutto netto brutto Mustapuro Punsanjoki 8 10 ja yhteensä Laskuoja Laskennallinen vuotuinen nettohuuhtouma Savonnevalta Ähtävänjoen vesistöalueelle on seuraava: Tuotantokelpoinen pinta ala (ha) Kiintoaine kg Typpi kg Fosfori kg Savonneva Laskuoja 1 42, Laskuoja 2 156, yhteensä 198,

12 12 Laskennallinen vuotuinen huuhtouma tuotantoaikana Ähtävänjoen vesistöalueelle Savonjoen ja Kuninkaanjoen suuntiin Heiniahonnevan, Lypsinnevan, Järvisalonnevan ja Koirasuon tuotantoonoton ja tehostettujen vesienkäsittelymenetelmien käyttöönoton jälkeen (pintavalutus laskuojat 2 6) on seuraava: Savonjokeen Laskuoja Tuotantokelpoinen pinta ala (ha) Kiintoaine kg Typpi kg Fosfori kg Savonneva LO 1 ja Lypsinneva LO Heiniahonneva LO yhteensä Kuninkaanjokeen Laskuoja Tuotantokelpoinen pinta ala (ha) Kiintoaine kg Typpi kg Fosfori kg Järvisalonneva LO 3 ja Koirasuo LO 5 ja yhteensä Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääolosuhteista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Kaikilta viideltä turvetuotantoalueelta turve kuljetetaan yhteensä noin rekkakuormalla vuorokaudessa noin vuorokautena vuodessa. Turvetuotantoalueilta kuljetusreitit ovat itään: työmaantie Vehkaperäntie valtatie nro 16, länteen: työmaantie Niskakankaantie valtatie nro 16 ja etelään: Ryöstejärventie maantie nro 697. Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä tuotantoalueiden varikkoalueilla siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain viideltä turvetuotantoalueelta yhteensä noin l, kiinte

13 13 ää öljyjätettä noin 420 kg, paristoja ja akkuja noin 130 kg, metalleja kg, sekajätettä 13 m 3 ja aumamuoveja kg. Työmailla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kasataan. Ongelma ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Kaikkien viiden turvetuotantoalueen vuotuiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 146 henkilötyövuotta. Tuotantoalueilla ei voi metsästää tuotanto ja kunnostustoimien aikana. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua. Marjastus on mahdollista vain tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäristössä on suo ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Tuotantoalueen välittömässä ympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu tai virkistysalueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Savonnevan turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset Ähtävänjoen vesistöalueella kohdistuvat ensisijaisesti Tipakanpuroon, Pohjoisjokeen, Torasjärveen ja Toraspuroon. Savonjokeen ja Kuninkaanjokeen aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisempiä. Laskennallisesti Järvisalonnevan ja Koirasuon turvetuotantoalueiden turvetuotanto nostaisi Torasjärven veden ravinnepitoisuuksia %. Torasjärven rannoilla on kymmenisen rantakiinteistöä ja Niemen kylässä, jossa järvi sijaitsee, on noin 30 vakinaista asukasta. Torasjärvi on ennestään ravinteikas ja hakija on katsonut, ettei turvetuotannon aloittaminen uusilla lohkoilla tule merkittävästi vaikuttamaan järven veden laatuun ja sen käyttökelpoisuuteen virkistyskäyttötarkoituksiin. Tipakanpuro ja Pohjoisjoki ovat vähävetisiä metsäpuroja, joilla ei ole kalataloudellista tai virkistyskäyttöarvoa. Tuotantoalueiden aiheuttama ainekuormitus on vuonna 2003 muodostanut noin 4 7 % Savonjoen yläosan ja 0,6 1,6 % koko Savonjoen ainekuormasta. Hakijan tietojen mukaan soiden alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Savonnevan tämän hetkisen sekä vesiensuojelutason parantamisen jälkeisen (suluissa) ainekuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset alapuolisessa vesistössä ovat seuraavat:

14 14 Savonnevan alapuoliset vesistöt Kiintoaine Kok.typpi Kok. fosfori mg/l µg/l µg/l Ryöstöjärven luusua 1,3 (0,7) 287 (258) 8,9 (7,1) Iso Punsan luusua 0,3 (0,2) 75 (66) 5,5 (1,8) Punsanjoki laskussa Mustapuroon 0,3 (0,2) 64 (57) 2,0 (1,5) Haukipuro laskussa Mustapuroon 0,9 (0,5) 195 (176) 6,0 (4,9) Mustapuro laskussa Punsanjokeen 0,7 (0,3) 158 (131) 4,9 (3,5) Kortejärvi laskussa Vahankaan 0,4 (0,2) 78 (66) 2,4 (1,8) Vaikutus kalatalouteen Vuonna 1996 katselmustoimituksen yhteydessä on todettu, että Savonnevan purkuvesien vesistövaikutukset Vahankajoen vesistöalueella heikentävät jo muutoinkin huonosti kuormitusta kestävien vesialueiden sietokykyä ja heikentävät näiden käyttökelpoisuutta. Tuolloin on katsottu myös, että alapuolisten järvialtaiden läpivirtausluonteesta, mataluudesta ja kuormituksen syklisyydestä johtuen haitalliset vaikutukset ovat kulkeutuneet hyvinkin etäälle huuhtoutumispaikoilta. Tehostettaessa vesiensuojelua nykyisestä tasosta tulevat haittavaikutukset hakijan käsityksen mukaan vähenemään. Kortejärven veden laadullisessa kehityksessä ei ole nähtävissä mitään erityistä suuntaa koko sen ajanjakson aikana, jona järven tilaa on tarkkailtu. Järvi on rehevä eikä se poikkea muista tuotantoalueiden alapuolisista vesistöistä huolimatta siitä, että siihen laskee purkuvesiä sekä pohjoisilta että läntisiltä tuotantoalueilta. Tehostettavat vesiensuojelumenetelmät parantavat pitkällä aikavälillä myös Kortejärven tilaa. Kortejärveen tulevaan ravinnekuormitukseen vaikuttavat ratkaisevasti valuma alueen muut turvetuottajat sekä muut maankäyttömuodot. Ähtävänjoen vesistöalueella kuivatusvesien vaikutukset kalastoon ja kalastukseen kohdistuvat voimakkaimmin Tipakanpuroon, Pohjoisjokeen, Torasjärveen ja Toraspuroon. Näistä kalataloudellista merkitystä on vain Torasjärvellä ja Toraspurolla. Toraspurossa on luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta. Purotaimentiheys oli vuoden 1999 koekalastuksissa 2 kpl/100 m 2. Myös Kuninkaanjoessa on luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta, joka kuitenkin keskittyy joen yläjuoksulle, Puntalankosken sillan yläpuolelle. Kalatalouden kannalta Savonnevan, Lypsinnevan ja Heiniahonnevan kuivatusvesien vaikutukset Savonjoen yläosalla ovat siinä määrin vähäisiä, ettei niistä hakijan mielestä aiheudu korvattavia haittavaikutuksia. Järvisalonnevan ja Koirasuon laajennusalueiden käyttöönotosta aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi hakija on esittänyt Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle maksettavaa vuotuista 300 euron kalatalousmaksua käytettäväksi haittoja estäviin toimenpiteisiin Torasjärvessä ja Toraspurossa.

15 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 15 Kalataloudellisessa tarkkailuraportissa vuodelta 2004 todettiin Vahankajoen vesistöalueella eniten haittaa aiheutuvan kalakantoihin Vahangalla järven heikentyneestä vedenlaadusta johtuen. Kaikilla vesialueilla koettiin tehdyssä kyselyssä turvetuotannosta aiheutuvan haittaa jonkin verran. Aikaisempaan verrattuna tilanne on kuitenkin nykytilanteessa parempi ja kalakannat ovat pysyneet suhteellisen vakaina. Hakija on katsonut, että hankealueen Vahangan puoleisten turvetuotantoalueiden kuormitus aiheuttaa jatkossa yhä vähenevässä määrin vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastusedellytyksiin. Kokonaan kuormitus ja siitä aiheutuvat haitat eivät kuitenkaan poistu. Jäljelle jäävä haitta voidaan estää 500 euron vuotuisella kalatalousmaksulla, joka käytettäisiin Vahangan ja sen yläpuolisten Mustapuron ja Punsanjoen vesialueiden kala ja rapukantojen elinmahdollisuuksia parantaviin toimenpiteisiin ja selvityksiin. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotantotoiminta ei jälkikäyttövaiheineen vaaranna Hankasenkankaan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Turvetuotantoalueiden läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä on yhdeksän vakituisessa tai vapaa ajan käytössä olevaa kiinteistöä. Hakijalle ei ole esitetty kaivoja koskevia valituksia. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotantoalueilla ei ole merkittävää vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen. Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueiden lähiympäristössä alle 500 m etäisyydellä on yhdeksän asuttua kiinteistöä. Lähin asutus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä tuotantokentistä. Näillä tiloilla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa tuotantokauden niinä päivinä kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on asutukseen päin. Asuinrakennusten ja tuotantokenttien välissä on ainakin osaksi mäntyvaltaista sekametsää, joka omalta osaltaan estää pölyn kulkeutumista tiloille. Pölyhaitta ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puolilla. Ympäristöön leviävän pölyn määrään voidaan vaikuttaa menetelmävalinnan ja auma alueiden sijoittamisen avulla sekä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Hakijalle ei ole esitetty valituksia hankealueen turvepölystä. Hakija on arvioinut muilla tuotantoalueilla tehtyjen pölyn leviämismallinnusten perusteella, että valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) asetettu pölypitoisuuden (PM 10 ) kalenterivuoden laskuarvon rajaarvo 50µg/m 3 ei saata ylittyä.

16 16 Tuotantoalueita ympäröivä metsävyöhyke rajoittaa työkoneista syntyvän melun leviämistä. Hakijalle ei ole tullut valituksia turvetuotannon aiheuttamasta melusta. Jyrsin tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa täysin avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää taikka avosuota). Alle 300 metrin päässä asuinrakennuksesta on tuotantoaluetta vain pieniä alueita. Tällöin aktiivista melua ja pölyä muodostavaa toimintaa asutuksen lähellä on varsin lyhytaikaisesti, millä on merkitystä melun ja pölyn muodostumisen sekä ympäristöön kantautumisen kannalta. Lisäksi pääosa tuotantoalueesta sijoittuu huomattavasti etäämmälle sekä laajojen meluvaikutusta estävien metsäkannasten taakse. Ympäristöriskit Alueille on laadittu palosuojelusuunnitelmat. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Hätätilanteissa noudatetaan ISO 9002 laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueiden toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailut Alueella noudatetaan Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskevaa tarkkailuohjelmaa, joka sisältää ohjeet käyttö, päästö ja vaikutustarkkailun toteuttamisesta. Savonneva on yksi ns. intensiivitarkkailussa olevista alueista, joilta valumia mitataan ympärivuotisesti ja jatkuvatoimisesti. Päästötarkkailupiste sijaitsee Mustapuron valuma alueella lohkon 13 alapuolisen pintavalutuskentän alapuolella. Käyttötarkkailua on tarkoitus jatkaa entiseen tapaan ja päästötarkkailua jatketaan lohkon 13 alapuolisen pintavalutuskentän alapuolella voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Savonnevan Lappajärveen laskevalle osalle perustetaan ympärivuotisesti toimiva tarkkailuasema esim. Järvisalonnevan pintavalutuskentän alapuolelle. Lisäksi muista laskuojista otetaan lisänäytteitä veden laatutiedon varmistamiseksi ja kuormituslaskennan tarkentamiseksi kahtena vuotena lupakaudella touko syyskuun aikana kerran kuukaudessa.

17 17 Vaikutustarkkailut Vesistötarkkailua jatketaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti Mustapurossa, Kortejärvessä, Iso Punsassa ja Vahangassa. Torasjärveen perustetaan pysyvä tarkkailupiste. Savonjoen yläosalle perustetaan uusi tarkkailupaikka kohtaan, jossa Savonjoki alittaa Kyyjärvi Vaasa valtatien. Hakija on vuodesta 2000 lähtien tarkkaillut suoveden korkeutta Torisaaren luonnonsuojelualueella ja Kelkkasuon rauhoitetulla alueella. Hakija on esittänyt, että seurantaa jatketaan ohjelman mukaisesti tulevallakin lupakaudella. Hakija on vuodesta 1999 lähtien tarkkaillut hankealueiden kalataloudellisia vaikutuksia Vahankajoen vesistöalueella Keski Suomen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Vuodesta 2003 lähtien tarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna. Ähtävänjoen vesistöalueen puolella hakija esittää kalataloudellisen tarkkailun toteuttamista Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voi sisältää määrävälein tehtäviä kalastustiedusteluja sekä koekalastuksia Torasjärvellä, Savonjoella ja Toraspurolla. Soiden sijainti huomioon ottaen hakija on katsonut, ettei muuta velvoitetarkkailua ole tarpeen järjestää alkavalla lupakaudella. KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija on katsonut, että Savonnevan turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien tehostamisesta huolimatta kuivatusvedet ylläpitävät osaltaan edelleen Kortejärven rehevää tilaa ja aiheuttavat välillisesti haittaa Arvolan tilan RN:o 1:240 vesistösidonnaiselle käytölle. Haitat voidaan korvata 40 euron suuruisella vuosittaisella korvauksella. Muut hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät ole niin suuria, että ne antaisivat perustetta korvausvelvoitteille. 1) Kuulutus Itä Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla Vahankajoen vesistöalueella sijaitsevien Savonnevan turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuksesta ympäristölupavirastossa sekä Karstulan, Kyyjärven ja Soinin kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Itä Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnot Keski Suomen ympäristökeskukselta, Keski Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Karstulan, Kyyjärven ja Soinin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Karstulan, Kyyjärven ja Soinin kunnilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Viiden Kunnan Sanomat nimisessä lehdessä.

18 18 Lausunnot 1) Keski Suomen ympäristökeskus on todennut, että lohkon 11 valmistelussa olevan osan ja Torisaaren luonnonsuojelualueen väliin on jätettävä riittävän leveä suojavyöhyke. Tarkkailuohjelmasta antamassaan lausunnossa ympäristökeskus on ehdottanut vähintään 60 metrin suojavyöhykkeen jättämistä. Hakemuksessa esitetty turvetuotantoalueiden ainekuormitusten osuus valuma alueilla on vanhentunut. Suomen ympäristökeskuksen vesistökuormituksen arviointijärjestelmän (VEPS) vesistökuormitusarvion mukaan Mustapuron valuma alueella (14.674) turvetuotannon osuus kokonaisfosforikuormasta on 10 % ja kokonaistypen osuus 14 %. Ihmistoiminnasta aiheutuvasta kuormituksesta turvetuotannon osuus on maatalouden jälkeen toiseksi suurin ollen fosforin osalta 18,6 % ja typen osalta 28,1 %. Savonnevan kuivatusvedet kohottavat vesistön kuormitusta ja ylläpitävät osaltaan alapuolisen vesistön rehevää tilaa. Hakijan tulisi vielä selvittää vesiensuojelun tehostamismahdollisuus virtaamansäätöä tehokkaammalla menetelmällä ainakin lohkoilla 9 ja 14. Lupapäätöksessä tulee määrätä, että vesiensuojelun tehostamistoimenpiteiden valmistumisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on vastustanut luvan myöntämistä uusien alueiden kunnostamiseksi turvetuotantoon. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vedenlaatuaineisto osoittaa Vahankajoen vesistöalueen heikon tilan. Vesistöalue ei siedä enää lisäkuormitusta ja jotta vesistön tila pääsisi parantumaan, se edellyttää kuormituksen pienenemistä. Melun ja pölyn osalta ympäristökeskus on katsonut, että päätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että asutukselle aiheutuu mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja. Turvetuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Kelkkasuon tarkkailun raportissa on ilmoitettava tuotantoalueen kuivatustilojen muutokset. Ympäristökeskuksen tulee voida tehdä tarkkailuihin tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Lupaehtojen tarkistusajankohta tulisi olla vuosi ) Keski Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa edellyttäen, että hakija maksaa työvoima ja elinkeinokeskukselle euron vuotuisen kalatalousmaksun sekä tarkkailee toimintansa vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Hakemuksessa esitetyille uusille ja valmistelemattomille tuotantoalueille ei tule myöntää lupaa. Työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että tuotantoalue sijaitsee Vahankajoen vesistöalueella, joka on rehevöitynyt voimakkaasti mm. turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen vaikutuksesta. Vesistöalueen kalatalouden perustoiminnot ovat heikentyneet ja lajisuhteet vääristyneet. Hoitokustannusten voidaan arvioida tulevaisuudessa lisääntyvän riippumatta kuormituksen suunnasta. Aiheutuneisiin haittoihin suhteutettuna maksua tulee korottaa nykyisestä. Kala

19 19 talousmaksuilla on hoidettu turvetuotantoalueiden alapuolisten vesialueiden kalakantoja istuttamalla kuhaa, järvisiikaa ja jokirapua. Nykyinen maksu on osoittautunut käytännön toteutuksessa täysin alimitoitetuksi. Se ei ole riittänyt koko vahinkoalueen kalataloudelliseen hoitoon, joten maksu on kohdennettu vain tärkeimmille vesialueille. Työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei Vahankajoen vesistöalueella tule sallia uutta turvetuotantokapasiteettia vesistöalueen sietokyvyn ylittävän kuormituksen ja kala sekä raputaloudellisten haittojen ilmenemisen vuoksi. Tilanne muuttuu vasta kuormituksen pienentyessä vesistön sietokyvyn mukaiselle tasolle. Tuotannosta poistuneen suoalan vaikutus ei vielä näy vesistössä. 3) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei turvetuotantoalueille tulisi myöntää lupaa, jollei vesiensuojelutoimenpiteitä tehosteta kaikkien tuotantolohkojen osalta. Alueen vesistöt ovat kärsineet pahasti turvetuotannon aiheuttamasta kuormituksesta. Kaikkien valuma alueen toimijoiden tulisi todellisten mahdollisuuksien mukaan vähentää päästöjään vesistöön. Työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että luvansaajan tulisi tarkkailla hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Keski Suomen ja Pohjanmaan TEkeskusten hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskuksille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lisäksi luvansaajan on suoritettava euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Pohjanmaan TEkeskukselle. Mikäli hakija tehostaa vesiensuojelutoimenpiteitä, maksua voidaan vähentää suhteessa kuormitukseen. Lupaehdot on määrättävä tarkistettavaksi. Lupaehtojen tarkistuksen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien, ainakin Vapo Oy:n omistuksessa olevien turvetuotantoalueiden lupaehtojen tarkistuksen kanssa. 4) Kyyjärven kunta on todennut, ettei hankkeesta kohdistu Kyyjärven suuntaan vesistön kautta tulevaa kuormitusta. Eräiltä osin Savonnevan turvetuotantoalue sijaitsee melko lähellä Kyyjärven Vehkaperän kylän asutusta. Turvetuotannon toiminnoissa on huomioitava asutuksen läheisyys ja etenkin nostotoiminnassa on käytettävä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa pöly ja meluhaittojen torjumiseksi. 5) Karstulan kunta on katsonut, että vesistöön tulevaa kuormitusta on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä vähentämään ja myös turvetuotannossa on vanhoilla tuotantoalueilla vesiensuojelua parannettava ja käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. Karstulan kunnan käsityksen mukaan turvetuotantoalueiden vesien puhdistaminen vähintään pintavalutuksella vastaa ympäristönsuojelulain 4 :ssä tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kunta on todennut, ettei hakija ole hakemuksessaan selvittänyt minne jätteeksi päätyvä aumamuovi on tarkoitus toimittaa. Tuotantoalueilla syntyvät muovijätteet on toimitettava jätteenkeräykseen, mutta mikäli muoville löytyy hyötykäyttömahdollisuus, se on toimitettava

20 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 20 hyötykäyttöön. Kaikki turvetuotannosta aiheutuva haitta on korvattava haitankärsijöille täysimääräisenä. 6) Soinin kunta on todennut, että turvetuotanto on aiheuttanut luonnolle huomattavia muutoksia. Lisääntyvä tuotanto heikentää entisestään alapuolisten vesistöjen tilaa rehevöittämällä vesistöjä ja heikentäen veden laatua. Kasvava turvetuotanto heikentää tonttien arvoa ja kysyntää. Ongelmia on jo nykyisellä tuotannolla ja viime vuosina kesäasukkaat ovat olleet asiasta erityisen huolissaan. Lupaa haetaan alueelle, joka liittyy kiinteästi Kuninkaanpuiston luontomatkailualueeseen Hankajärvi Limajärvi Natura alueella. Vapaa ajan lisääntyessä matkailun merkitys elinkeinona tulee kasvamaan ja luontoarvoilla, erityisesti vesistöillä, on keskeinen merkitys matkailun kasvussa. Soinin kunta on yhtynyt Keski Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon, ettei hakemuksessa mainituille lisäalueille tule myöntää ottolupaa ja käytössä olevilla ja valmistuneilla turvetuotantoalueilla tulee löytää tehokkaammat vesiensuojelumenetelmät kuin vain virtaamansäätömenetelmät. Kunta on yhtynyt myös kunnan lausunnon liitteenä olevaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon. Länsi Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että Soinin kunta on rantayleiskaavassa varannut 22 uutta lomarakennuspaikkaa järvien rannoille. Turvetuotanto vaikuttaa virkistysalueiden hankintaan ja alentaa mahdollisesti niiden arvoa. Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se puolla lupaa Savonnevan tuotannon laajennukselle lohkoilla 19 ja 25. Lohkoille 24 ja 25 on esitetty vesiensuojelurakenteena maaperään imeytystä/haihdutusta. Ympäristökeskus on pitänyt tätä riittävänä puhdistusmenetelmänä. Muilla tuotantolohkoilla tulee vesiensuojelun tasoa tehostaa, koska tuotanto on laajaa ja se jatkuu vielä pitkään. Jos muiden tuotantolohkojen vesiensuojelua ei voida tehostaa pintavalutuksella tai vastaavan tehoisella menetelmällä perustason vesiensuojelumenetelmien lisäksi, hakijan tulee ottaa käyttöön esimerkiksi kemiallinen puhdistus. Mikäli vesiensuojelua ei voida tehostaa, ympäristökeskus on katsonut, että luvanmyöntäjän tulee harkita ympäristöluvan epäämistä niille alueille. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 7) 7.1 ja 7.2 (Penninki RN:o 1:389, Vahanka, Karstula) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. He omistavat vapaa ajanasunnon Valkkunajärven rannalla ja ovat katsoneet, että näin monien vesistöjen läheisyydessä tulisi turpeennosto ehdottomasti lopettaa ja estää vesistöjä enempää saastumasta. 8) 8.1 ja 8.2 (Vaihtola RN:o 1:90, Vahanka, Karstula) omistavat saunamökin Kortejärven rannalla ja he ovat katsoneet, että turvetuotannon takia Kortejärven veden laatu on muuttunut erittäin huonoksi. Virkistyskäytön kannalta järven tila on kestämätön. Järven kalakanta

21 21 on yksipuolistunut ja rapukanta on pienentynyt huomattavasti. Turvetuotannon takia vesi on sameaa ja limaista. Järvessä uiminen aiheuttaa ihottumaa ja kutinaa. Mustapuron ja Kortejoen jokisuistot ovat madaltuneet turvesuolta tulevan turpeen kasaantuessa jokisuistojen pohjaan. Pohjaan kerääntynyt turve on madaltanut myös järven luoteisosaa, jonka vuoksi veden virtaussuunta on kääntynyt lähemmäs järven pohjoisosaa. Turvetuotannon jatkaminen ja lisääminen edellyttäisi, että kaikki Savonnevan kuivatusvedet olisi käsiteltävä tehostetusti. Laskeutusaltaiden määrää olisi lisättävä, niiden olisi oltava nykyistä syvempiä ja niiden kunnosta ja tehosta olisi huolehdittava. Myös pintavalutuskentän, sarkaoja altaiden, virtaaman säätöpatojen sekä maaperäimeytys ja haihdutusalueiden kunnosta olisi huolehdittava niin, että ne toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. 9) 9 (Heikkilä RN:o 1:336, Vahanka, Karstula) on todennut, että veden virtaama pitkin Vahankaa on sekä Kortejärvestä että Valkkunasta kohti Heikkilän tilaa. Erityisesti paikka, jossa Valkkuna laskee Vahankaan on hyvin lähellä tilan rantaa ja rantasaunoja, jotka sijaitsevat lahdenpoukamassa, minne turveaines kerääntyy ja jää sinne pysyvästi. Turvetuotannosta ja veden virtaamasta johtuen Heikkilän rantavedet ovat todella pahoin saastuneet. 9 on katsonut, että rantaveden saastuminen alentaa niin koko Heikkilän tilan kuin siitä erillisen rantapalstan myyntiarvoa ja saastuneisuus haittaa omaakin virkistyskäyttöä. Ahonen on vastustanut luvan myöntämistä. Ennen päätöstä tulisi suorittaa katselmus haittojen toteamiseksi. Vapo Oy tulee joka tapauksessa velvoittaa maksamaan 9:lle euroa Heikkilän tilan ja rantapalstojen arvonalenemisen korvaamiseksi. 10) 10.1 ja 10.2 (Suviranta, RN:o 13:46, Vahanka, Karstula), 10.3 (Ryysyranta RN:o 13:45, Vahanka, Karstula) ja 10.4 (Vahankala RN:o 13:48, Vahanka, Karstula) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. He ovat katsoneet, että turvetuotannosta ja sen kuivatusvesien riittämättömästä käsittelystä on jo aiheutunut Vahankajärven vedenlaadulle haittaa. Kuivatusvesien käsittely hakemuksessa esitetyllä tavalla aiheuttaa veden ainepitoisuuksien lisääntymistä, josta väistämättä aiheutuu haittaa Vahangan virkistyskäytölle, kalastolle ja kalastukselle. 11) Ähtärinreitin kalastusalue on todennut, että kyseillä soilla on nostettu turvetta jo pitkään. Vuosien saatossa on ollut nähtävissä, että alueen ympäristöarvot ja vesistön virkistyskäyttö on huonontunut huomattavasti. Tähän on vaikuttanut ravinnekuormituksen merkittävä lisääntyminen sekä ranta alueiden ja erityisesti jokisuiden kasvillisuuden lisääntyminen. Kalapyydykset likaantuvat entistä nopeammin ja kalan maussa on tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan. Kalastusalue on katsonut, ettei lisäalueiden käyttöönottoon tule myöntää uusia lupia. Lisäksi nykyisiltä alueilta tulevien pintavesien tehokkaaseen puhdistamiseen tulee ympäristölupapäätöksessä kiinnittää suurta huomiota.

22 22 12) Vahangan kalastuskunta on pyytänyt ympäristölupahakemuksen käsittelyssä huomioimaan kala ja raputaloudellisten haittojen korvaamisen (kalatalousmaksu) edelleen, vähintään entisen suuruisena. 13) 13 on vastustanut luvan myöntämistä. 14) 14.1, 14.2 ja 14.3 (Leppälä RN:o 1:258, Vahanka, Karstula) ovat ensisijaisesti vastustaneet luvan myöntämistä turvetuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle. Toissijaisesti he ovat vaatineet täyttä korvausta kiinteistöilleen aiheutuvasta haitasta. 14:t ovat katsoneet, että vanhaa toimintaa on arvioitava uudelleen voimassa olevan ympäristönsuojelulainsäädännön valossa siten, että vanha toimintaa saa jatkua, mutta tämän päivän puhdistustekniikalla ja vaatimuksilla toteutettuna. Uutta tuotantoalaa ei kuitenkaan tule sallia käyttöönotettavaksi. Vuonna 1997 määrätyillä korvauksilla ei ole kyetty puuttumaan ja estämään erityisesti veden laadun merkittävää huonontumista. Veden näkyvyys on huonontunut huomattavasti ja uidessa iholle tarttuu ruskea turveliete. Nykyisillä puhdistusmenetelmillä ei ole voitu estää vedenlaadun huonontumista. Muistuttajat ovat katsoneet, että haitan korvaaminen rahana ei poista sitä haittaa, mitä noin hehtaarin turvetuotantoalue aiheuttaa alueen loma asukkaille sekä Natura alueille ja niihin liittyville alueille. 15) 15.1 ja 15.2 (Luomala RN:o 6:60, Kuninkaanjoki, Soini) ovat esittäneet vaatimuksen turvetuotannon melu ja pölyvaikutusten rajoittamisesta voimassaolevien säädösten mukaisiksi sekä Pienen Viitalammen veden pinnan säilymiseksi nykyisissä rajoissa. Muistuttajat ovat vaatineet veden laadun mittausta ennen turvetuotannon aloittamista Viitasuolla sekä vuosittain elokuun loppuun mennessä. Tässä yhteydessä tulisi suorittaa myös turvepölymittaus, josta tehtävä pöytäkirja tulisi toimittaa muistuttajille. Pienestä Viitalammesta laskevan puron toiminta on turvattava kaikissa olosuhteissa sekä kesäettä talviaikaan ja tulva aikana. Kaikki turvetuotannosta aiheutuvat haitat on arvioitava ulkopuolisen arvioitsijan toimesta ja korjattava. Vahinko, jota ei ole mahdollista korjata tai ennallistaa, on Vapo Oy:n korvattava. 16) 16.1 ja 16.2 (Kotilehto, RN:o 1:310 ja 1:110, Vahanka, Karstula) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. He ovat katsoneet, että turpeennostosta aiheutuva kuormitus Vahankajärveen ja Kortejärveen on jo tässä vaiheessa niin suuri, ettei järvien kunto kestä lisäkuormitusta vähäisessäkään määrin. Vesien laatu on jo nyt ala arvoinen. Rannoille kulkeutuu turvemössöä ja jokisuut ja rannat ovat rehevöityneet ja kasvavat umpeen. Kaikki tämä on johtunut suurista turvealueista ja suurista nostomääristä. Järvien vesien syvyys on pienentynyt huolestuttavan paljon turpeennostojen alettua ja kuivatusvesien johtamisesta jokia myöten järviin. Kalastusta ei voi harjoittaa, koska kalakanta on melkein hävinnyt järvistä. Keskikesällä ei järvissä voi uida eikä ottaa saunavesiä tai käyttää pyykinpyykin tai mattojen pe

23 23 suun. Toimenpiteenä muistuttajat ovat vaatineet jo aiheutettujen haittojen korjaamista. Muistuttajat ovat vaatineet, että luvan saajan on ennen toimintansa jatkamista tai uuden luvan myöntämistä ruopattava jokien ja järvien pohjat turvemössöstä ja puhdistettava jokisuut ja ranta alueet kaislasta sekä hapetettava järvet ja istutettava uutta kalakantaa. Jos toiminta jatkuu vanhoilla tuotantoalueilla, tulisi kaikki kuivatusvesi muistuttajien mielestä maastoimeyttää. He ovat katsoneet, ettei mikään rahasumma maanomistajille korvaa sitä vahinkoa, minkä Vapo Oy on turpeennostolla saanut vuosien myötä aikaan. 17) 17 (Nurmela RN:o 9:63, Kivijärvenkylä, Soini) on vastustanut luvan myöntämistä. Hautala on kertonut ostaneensa vapaaajanasuntonsa Iironjärven rannalta kun järvi oli moitteettomassa kunnossa. Vuosien saatossa järven kunto on huonontunut turvetuotannon myötä. Järven mataluuden huomioon ottaen se ei kestä enää kyseisestä toiminnasta johtuvaa kuormitusta. 18) 18 (Perttula RN:o 15:34, Kivijärvenkylä, Soini) on esittänyt samat vaatimukset kuin 17 edellä kohdassa 17). 19) 19 (Jukkala RN:o 15:20, Kivijärvenkylä, Soini) on esittänyt samat vaatimukset kuin 17 edellä kohdassa 17). 20) 20.1 ja 20.2 (Syli RN:o 1:450, Vahanka, Karstula) ovat vastustaneet uusien lupien myöntämistä turvetuotantoon. He ovat todenneet, että Vahankajärvi on jo nyt rehevöitynyt ja huonossa kunnossa. Poikolaiset ovat katsoneet, että turvetuotantoa pitäisi vähentää ja kiinnittää huomiota siihen, miten haittoja voitaisiin nykyisen tuotannon tasolla vähentää ja järven tilaa parantaa. 21) 21 (Ahola RN:o 1:47, Vahanka, Karstula) on todennut, että Kortejärven ja Vahankajärven veden laadun huonontumisen takia rantojen arvo on laskenut. Koskinen on esittänyt tätä korvattavaksi, koska hän omistaa rantaa järvien rannoilla noin kilometrin. 22) 22 (Kujala RN:o 21:23, Kuninkaanjoki, Soini) on todennut, että Kujalan tilasta on vuokrattu Vapo Oy:lle noin 28 hehtaarin määräala. Sopimuksesta huolimatta Vapo Oy ei ole toimittanut Karille tarkistettua karttapiirrosta alueesta. Kujalan tilalle on kaivettu useita syviä laskuojia, jotka vaikeuttavat metsänhoitoa ja hakkuita. 22 on vaatinut rumpujen rakentamista laskuojiin, joiden paikat tulee selvittää katselmuksessa. Rapavalkeinen niminen lampi sijaitsee kokonaan Karin tilalla. Lammen veden laatua ei ole tutkittu kertaakaan. syksyyn 2004 saakka lohkolta 23 vedet on johdettu Rapavalkeiseen ja siitä edelleen Koiralammen kautta eteenpäin. Tämä on huonontanut veden laatua. Vuoden 2004 aikana lohkolta 23 tulevaa laskuojaa on syvennetty ja vedet ohjattu suoraan Koiralampeen. Tämä on aiheuttanut sen, että

24 24 Rapavalkeisen vedenpinta on alkanut laskea. Lohkolta 23 laskeutuu näkyvää pölyä veteen pohjoisen suunnan tuulella tuntuvasti. Lisäksi itä kaakon suunnalla alle 500 metrin etäisyydellä on lohko on katsonut, ettei Rapavalkeisen keskivedenkorkeutta saa laskea ja Vapo Oy tulee lisäksi määrätä tarkkailemaan Rapavalkeisen veden laatua. Koiralampeen on johdettu vedet lohkoilta 23 ja 24, mikä vaikuttaa veden laatuun. Varsinkin länsituulella pölylaskeumat Koiralampeen ovat tuntuvat. Lammen vedenlaadun seurantaa ei ole tehty. Näyte on otettu ainoastaan kerran vuonna Myös Koiralammen vettä tulee Karin mielestä tutkia säännöllisesti. 22 on todennut, että kesään 2004 saakka vesiä on johdettu lohkon 23 pohjoisosasta sekä lohkolta 22 22:n omistaman maan kautta Mustajokeen ja sitä pitkin Kuninkaanjokeen. Vapo Oy on ilman lupaa kaivanut laskeutusaltaan lohkon 23 länsipuolelle ja jättänyt maat levittämättä sekä kaivanut suuren laskukanavan osittain 22:n omistamalle maalle. Haittojen poistamiseksi 22 on vaatinut laskukanaviinja ojiin tehtäväksi riittävän määrän rumpuja. Rapavalkeisen tai Koiralammen syvyyttä ei saa alentaa. Mikäli ympäristölupaan ei voida määrätä yksityiskohtaisesti korvattavia vahinkoja kullekin maanomistajalle, tulee näistä ja haittaa vähentävistä toimenpiteistä (kuten siltarummut) antaa yleisluonteinen määräys. Yksityiskohtaiset vaatimukset 22:n tulee esittämään toimitettavassa katselmuksessa. 22 on vielä todennut Ryöstöjärven osalta, että se on rehevöitynyt, muttei umpeenkasvanut kuten hakemuksessa on esitetty. Ryöstöjärven vedenlaatua olisi tullut välttämättä seurata, koska sinne on johdettu vesiä ilmeisesti yli 20 vuotta. Viitapuro ei ole leveimmiltäkään kohdin kuin muutamia metrejä leveä. Viitajoen leveys on muutamia metrejä vasta lähellä Iso Punsaa, mihin se laskee. Iso Punsa kuuluu osin rantayleiskaavaan ja osin ranta asemakaavaan. Molemmat kaavat on vahvistettu. Hakijan 1. vastine Vapo Oy on antanut vastineen muistutusten ja lausuntojen johdosta. Keski Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että kolmion muotoisen Torisaaren luonnonsuojelualueen etelä ja lounaispuolinen 5,5 ha osa lohkoa 11 on sarkaojituksella peruskuivatettu 1980 luvulla ja suojelualueen lounaaseen suuntautuva kärki on lähimmillään 10 m päässä tuotantoalueen em. osan nurkasta etääntyen itään päin siitä. Muut osat noin 19,9 ha samaa lohkoa on ojitettu talvella 2004/2005. Viimeksi mainitun alueen etäisyys suojelualueesta on noin 40 m. Se kuivattava vaikutus, joka voi olla mahdollinen, on voinut tapahtua jo 1980 luvulla ja tilanne ei enää siitä muutu. Voimassa olevan luvan mukaisella toiminnalla ei kajota rauhoitettuun alueeseen. Luvassa määrättyä tarkkailua suoritetaan suojelualueen vastakkaisella eli itäpuolella.

25 25 Hakija on viitannut AA:n opinnäytetyöhön, jonka tulosten perusteella virtaaman säätöä voidaan pitää jopa pintavalutuskentän tehoisena ympärivuotisena vesiensuojeluratkaisuna. Hakijan käsityksen mukaan hakemuksessa esitetty vesienkäsittelyn tehostaminen YSL:n 43 :n 3 momentin määräykset huomioon ottaen tarkoittaa Savonnevan olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vahankajoen vesistöalueella olevilta lohkoilta on poistunut pinta alaa jo yhteensä 102,5 ha. Näitä poistuneita alueita korvaamaan hakija on sisällyttänyt suunnitelmaan laajennusaluetta yhteensä 21,7 ha, eikä noin 44 ha, kuten ympäristökeskus on esittänyt. Savonnevan tuotantoalue ei voimassa olevaan lupaan nähden kasva, vaan jää noin 153 ha pienemmäksi. Hakija on katsonut, että näiden lisäalueiden käyttöönottoon voidaan myöntää lupa hakemuksen mukaisesti. Hakemuksessa esitetyt laskelmat osoittavat, että hankealueelta vesistöön kohdistuva ainekuormitus vähenisi vesiensuojelun tehostamisen myötä huolimatta lisäalueiden käyttöönotosta. Eniten (44 %) vähenisi kiintoainekuormitus. Ravinnekuormituksen kohdalla alenema on 10 % luokkaa. Vahangan vesistöalueen veden laatu määräytyy pääasiassa valuma alueelta muista lähteistä tulevan kuormituksen mukaan. Mustapuron valuma alueella turvetuotannon osuus kokonaisainekuormituksesta on ympäristökeskuksen lausunnonkin mukaan kuormitteesta riippuen vain % luokkaa. Keski Suomen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksien vaatimuksista hakija on todennut, että voimassa olevassa luvassa kalatalousmaksu on mk eli 1 177,30 euroa ja se koskee sekä Kaijansuon että Savonnevan yhteensä hehtaaria. Tässä asiassa on kysymys yksinomaan Savonnevan toiminnan kalataloudellisista vaikutuksista, jotka vielä vesiensuojelun tehostumisen myötä vähentyvät. Hakija on paljoksunut maksuvaatimusta ja todennut, että hakijan esittämä 500 euron vuosittainen kalatalousmaksu on riittävä estämään aiheutuva kalataloudellinen haitta. Tästä 500 euron maksusta vähäisempi osa on määrättävä käytettäväksi Viitajoessa ja Iso Punsassa (järvi jakaantuu kummallekin TE keskukselle). Tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. Soinin ja Karstulan kuntien vaatimusten osalta hakija on viitannut soveltuvilta osin Keski Suomen ympäristökeskuksen kohdalla lausumaansa. 7.1 ja 7.2: sekä 8.1 ja 8.2:n vaatimusten johdosta hakija on katsonut, että asiassa on pääosin kysymys jo käynnistetystä toiminnasta ja toistaiseksi voimassa olevan luvan ehtojen tarkistamisesta. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja vaatimus hakemuksen epäämisestä on hylättävä. 9 ym:n sekä Ähtärinreitin kalastusalueen vaatimuksista hakija on todennut, että asiassa on pääosalta kysymys jo käynnistetystä toiminnasta ja toistaiseksi voimassa olevan luvan ehtojen tarkistamisesta. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja vaati

26 26 mus hakemuksen epäämisestä on hylättävä. Voimassa olevassa luvassa ei ole nähty aiheelliseksi asettaa Vahankajärveä koskevia rahakorvausvelvoitteita rantakiinteistöjä koskien. Koska kuormitus tulee pienentymään, ei korvausvelvollisuuden perustavia haitallisia vaikutuksia voi vastaisuudessakaan aiheutua. Vahangan kalastuskunnan vaatimusten johdosta hakija on katsonut, että kalatalousmaksu tulee määrittää erikseen Kaijansuolle ja sen nykyistä maksuosuutta tulee pienentää. 13:n vaatimuksen johdosta hakija on todennut, että jokainen ympäristölupahakemus käsitellään itsenäisenä hakemusasianaan ja luvan myöntäminen ratkaistaan siinä esitettyjen tosiasioiden perusteella, jotka tässä tapauksessa puoltavat luvan myöntämistä ja 15.2:n vaatimusten johdosta hakija on todennut, että Viitalammen vedenkorkeuden seuranta on käynnissä osana aikaisemman lupapäätöksen mukaista velvoitetarkkailua. Lampeen ei johdeta turvetuotannon kuivatusvesiä, joten sen vedenlaadun seuranta ei ole tarpeen. Tuotantoalueen ja muistuttajien lomakiinteistön välille jää puustoinen suojavyöhyke. Lisäksi loma asunto sijaitsee tuotantoalueesta eteläkaakkoon noin 120 metrin etäisyydellä, joten vallitsevat tuulen suunnat ovat asunnosta poispäin. Tuotantotoiminnassa otetaan tuulen suunnat huomioon. Tämän vuoksi hakija on katsonut, ettei toiminnasta aiheudu pölyhaittaa eikä pölymäärien mittauksia ole tarpeen tehdä. 22:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että asiasta on käyty alustava neuvottelu, jossa on sovittu, että hakija järjestää muistuttajalle tarpeellisen kulkuyhteyden edellyttämät rummut. Asia tulee keskinäisesti sopien hoidetuksi. Suunnitelman mukaan Rapavalkeiseen ei johdeta kuivatusvesiä eikä toiminta alenna lammen vedenkorkeutta, mutta lampeen saattaa ajoittain kulkeutua turvepölyä, jolla ei kuitenkaan ole sanottavaa ja tarkkailun perustavaa vaikutusta lammen tilalle. Vesien johtaminen Koiralampeen sisältyy voimassa olevaan lupaan ja nykyinen Keski Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä tarkkailuohjelma ei sisällä tarkkailua lammessa, koska lampi on syrjäinen, jokseenkin pieni sekä rannoiltaan rakentamaton. Suon kuivatus ei sinällään alenna lammen veden korkeutta, mutta lampeen on voinut laskeutua kiintoainetta, joka on jossakin määrin saattanut täyttää lammen pohjaa. Lampeen laskeva osa on vasta valmisteltua ja käyttöönotettua suoaluetta. Jatkossa kiintoainekuormitus pienentyy tehostettaessa kuivatusvesien puhdistusta virtaamansäädöllä. Hakijan mielestä nykyisellä tarkkailulla on saatu riittävä tieto. 2. Kuulutus Itä Suomen ympäristölupaviraston siirrettyä sen käsiteltävänä olleen osan hakemusta Länsi Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi hakijalta on pyydetty täydennystä muun muassa tuotantoalueiden nykytilasta, melu ja pölyhaitoista, ympäristövaikutusten arviointilain

27 27 mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta, uusista pintavalutuskentistä ja muista vesienkäsittelyrakenteista sekä virtamaansäädön sisältävää perustasoa tehokkaammasta vesienkäsittelystä eräille lohkoille. Hakijan toimitettua pyydetyt täydennykset Länsi Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla Savonnevan, Järvisalonnevan, Heiniahonnevan, Lypsinnevan ja Koirasuon ympäristölupahakemuksia koskevista asioista ympäristölupavirastossa ja Alajärven kaupungissa sekä Soinin, Karstulan ja Kyyjärven kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemusten johdosta välisenä aikana. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskuksilta, Keski Suomen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksilta, Alajärven kaupungin ja Soinin, Karstulan ja Kyyjärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Alajärven kaupungilta ja Soinin, Karstulan ja Kyyjärven kunnilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Viiden Kunnan Sanomat ja Järviseutu lehdissä. Lausunnot 23) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että hakija esittää Savonnevan lohkojen 61, 62 ja 63 vesiä käsiteltäväksi ainoastaan perustason vesiensuojelurakenteilla. Alueet tulevat olemaan tuotannossa 3 4 vuotta. Alueen koko on 49,5 ha. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakijan tulee selvittää mahdollisuudet vesienkäsittelyn tehostamiseen ottaen kuitenkin huomioon mahdollisten puhdistusmenetelmien suhteuttaminen lyhyeen tuotantoaikaan. Kaavoituksen osalta ympäristökeskus on todennut, että Savonjoki kuuluu vahvistetun Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräykseen III. Määräyksen mukaan turvetuotanto on suunniteltava siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Savonjokeen laskevat Heiniahonneva (uusi alue), Lypsinneva (uusi alue) ja Savonnevan lohkot 6 8 (vanhoja alueita). Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan nykyisen hakemuksen mukainen toiminta ja vesiensuojelurakenteiden tehostaminen johtavat siihen, että kokonaiskuormitus pysyy suunnilleen samalla tasolla. Tuotantotoiminta ei vaikuta läheisten Natura alueiden luontoarvoihin eikä Natura arviointia siten tarvita. Ympäristökeskus on katsonut, että päätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisessa siten, että asutukselle on siitä mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja. Turvetuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavia koneita ja laitteita.

28 28 Tarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 24) Keski Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on uudistanut edellä kohdassa 2) Itä Suomen ympäristölupaviraston kuulutuksen johdosta esittämänsä vaatimukset. Työvoima ja elinkeinokeskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksen täydennyksessä esitettyjen Savonnevan lohkojen 9, 12 ja 14 vesiensuojelun tehostamissuunnitelmamuutoksista. 25) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Kuninkaanjoki on kalataloudellisesti hyvin merkittävä, ja että sekä Kuninkaanjoki että Savonjoki oli luokiteltu kalatalouden kannalta merkittäväksi ja kehityskelpoiseksi latvavesistöksi vuoden 1984 seutusuunnitelmassa. Savonnevan, Järvisalonnevan, Heiniahonnevan, Lypsinnevan ja Koirasuon alueilta tuleva ravinne ja kiintoainekuorma on valtava. Työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei Savonnevan turvetuotannon laajennukselle tulisi myöntää lupaa. Olemassa olevilla tuotantoalueilla ehdottomana edellytyksenä luvan myöntämiselle on se, että vesiensuojelutoimenpiteitä tehostetaan välittömästi ja että kuivatusvedet kaikilta alueilta käsitellään pintavalutuksella tai muulla vastaavan tehoisella menetelmällä. TE keskus on vaatinut myös, että tehostettuja vesiensuojelutoimenpiteitä käytetään ympärivuotisesti, koska merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistökuormituksesta syntyy tuotantokauden ulkopuolella loppusyksyllä, talvella ja alkukeväällä. Vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta turvetuotantoalueilta lähtevää kuormitusta ja näin ollen tuotantoalueiden haittavaikutuksia kalastoon ja kalastukseen ei voida estää. Sen takia TE keskus on katsonut, että luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lisäksi luvan saajan on suoritettava euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Pohjanmaan TE keskukselle käytettäväksi kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Mikäli uusille tuotantoalueille ei myönnetä lupaa ja vanhoilla alueilla otetaan käyttöön tehostetut vesiensuojelutoimenpiteet, esitettyä kalatalousmaksun minimiä (6 500 ) voidaan pitää riittävänä. Lupaehdot on määrättävä tarkistettavaksi. Lupaehtojen tarkistuksen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien, ainakin Vapo Oy:n omistuksessa olevien turvetuotantoalueiden lupaehtojen tarkistuksen kanssa. 26) Vimpelin kunnan ympäristölautakunta on katsonut, että turvetuotannon melu ja pölyhaitat lähellä asutusta tulee minimoida ja turpeen nostoa tulisi välttää tuulen osuessa voimakkaana asutuk

29 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 29 seen päin. Turveaumat tulee sijoittaa mahdollisimman kauaksi asutuksesta pölyhaittojen ehkäisemiseksi ja paloturvallisuuden parantamiseksi. Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa ja huolehtia siitä, että vesienkäsittelyrakenteet ovat kunnossa ja toimivat asianmukaisesti. Laskeutusaltaat ja ojat lietesyvennyksineen on tyhjennettävä riittävän usein. 27) 27.1 ja 27.2 (Suviranta RN:o 13:46, Vahanka, Karstula) sekä 27.3 (Ryysyranta RN:o 13:45, Vahanka, Karstula) ovat vastustaneet luvan myöntämistä riittämättömien vesiensuojelutoimenpiteiden takia vesistöön kohdistuvan lisäkuormituksen vuoksi. He ovat katsoneet, että Savonnevan turvetuotantoalue lisää laskuojien kautta vesien ainepitoisuuksia ja aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle, kalastolle ja kalastukselle. 28) Vahangan kalastuskunta on pyytänyt ympäristölupahakemuksen käsittelyssä huomioimaan kala ja raputaloudellisten haittojen korvaamisen (kalatalousmaksu) edelleen, vähintään entisen suuruisena. 29) Ähtärinreitin kalastusalue on esittänyt samat vaatimukset kuin edellä kohdassa 11). 30) Järviseudun kalastusalue on edellyttänyt Vapo Oy:ltä koko nyt haettavan alueen jätevesien käsittelyä pintavalutuskentillä sekä hakemuksessa mainitulla ruokohelpikosteikolla. Koska nyt haettavan ympäristöluvan vaikutus ulottuu vuoteen 2030 asti ja hakijankin myöntämät haitat kalastolle ja kalastukselle ovat ilmeiset, kalastusalue on lisäksi vaatinut euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua, joka on sidottava elinkustannusindeksiin. 31) 31.1 ja 31.2 (Kotilehto RN:ot 1:310 ja 1:110) sekä 31.3 ja 31.4 (Ahola RN:o 1:47) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. He ovat katsoneet, että alueen vesistöt ja luonto on jo nyt ylikuormitettu turvetuotannosta johtuvien haittojen vuoksi. Veden laatu tulisi saada paranemaan eikä vain tyytyä siihen, että se pysyy jatkossakin huonona. Muistutus koskee koko hakemuksen aluetta virkistyskäytön ja alueen yritystoiminnan osalta. Turvealueiden vaikutus on ulottunut pieniin kirkasvetisiin ja kalaisiin metsälampiin niin, että ne ovat osittain hävinneet kartalta. Laajennuslupahakemusten sijasta Vapo Oy:n tulisi muistuttajien mielestä miettiä toimenpiteitä, joilla sen aiheuttamat vahingot korjattaisiin. 32) Niemi Vuorenmaan kylätoimikunta ja 32.1 (Suviranta RN:o 18:47, Kuninkaanjoki, Soini) ovat vastustaneet hanketta ja ilmaisseet huolensa Torasjärveen veden mukana tulevan humuksen ym. aineiden ja tuulen mukana tulevan turvepölyn johdosta. Muistuttajat ovat katsoneet, että Torasjärven vesi on likaantunut merkittävästi aikaisempina turvetuotantokesinä, jolloin veden ja tuulen mukana on tullut turvepäästöjä Torasjärveen. Kalanpyydykset ovat likaantuneet ja

30 30 uinti vaikeutunut. Muistuttajien käsityksen mukaan puhdistusaltaat eivät ole toimineet riittävän hyvin tai niitä ei ole puhdistettu riittävän usein. Myöskään turpeen noston ja käsittelyn synnyttämää pölyä ei ole sidottu riittävästi. Muistuttajat ovat pitäneet hakemuksessa esitettyjä selvityksiä riittämättöminä ja hakemuksen kuulutuksen yhteydessä saamiaan tietoja puutteellisina. Hakijan 2. vastine Vapo Oy on todennut Vimpelin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta, että Savonjoen alaosan ja Lappajärven itäosan, jotka sijaitsevat Vimpelin kunnan alueella, osalta lautakunnan vaateet ovat tulleet huomioiduksi hakemussuunnitelmassa ja sen täydennyksissä ja 10.2:n sekä 10.3:n muistutuksista hakija on todennut, että sille on myönnetty 758 hehtaarin tuotantoalalle lupa toistaiseksi voimassa olevana ja siltä osin on kysymys luvan ehtojen tarkistamisesta. Käsiteltävä oleva hakemus Vahanganjoen vesistöaluetta koskien sisältää Itä Suomen vesioikeuden myöntämässä luvassa olevaa tuotantoalaa nykyisellään 605 ha, josta uutta aluetta on 21,7 ha. Hakemus on tältä osin 153 ha pienempi kuin lupapinta ala. Hakemussuunnitelma sisältää voimassa olevan luvan määräyksiin nähden merkittävää kuivatusvesien puhdistuksen tehostamista, joten vastaisuudessa kuormitus, toisin kuin muistuttajat antavat ymmärtää, pienentyy. Aiemmassa käsittelyssä, johon sisältyi katselmustoimitus, ei katsottu Vahangan rantakiinteistöille aiheutuvan virkistyskäyttöhaittaa. Vahangan kalastuskunnan vaatimuksista hakija on todennut, että se on kalatalousmaksuesityksensä jälkeen täydennyskehotuksista johtuen suunnitellut lisää kuivatusvesien puhdistuksen merkittävää tehostamista, joka pienentää kalataloudellisia haittavaikutuksia ja tarvittavan kalatalousmaksun määrää entisestään. Ähtärinreitin kalastusalueen vaatimusten johdosta hakija on lausunut, että Torasjärven ja Kuninkaanjoen suuntaan laskeville uusille alueille on suunniteltu pintavalutus. Iso Punsaan ja Limajärveen sekä Punsanjokeen laskeville alueille on suunniteltu niin ikään pintavalutus ja niiden osalta on kysymys pääasiallisesti luvan ehtojen tarkistamisesta ja vain 21,7 ha osalta luvan hakemisesta ensimmäistä kertaa. Limajärveen ei ollenkaan johdu kuivatusvesiä. Järviseudun kalastusalueen vaatimuksista hakija on lausunut saman kuin Vahangan kalastuskunnan vaatimusten johdosta ja lisäksi todennut, ettei kaikille alueille kuitenkaan ole ollut mahdollista toteuttaa pintavalutusta tai ruokohelpikosteikkoa, mutta näiden alueiden tuotantoalat ovat vähäiset ja jatkuvasti pienenevät tuotannosta poistumisen vuoksi ja 31.2:n sekä 31.3 ja 31.4:n vaatimusten johdosta hakija on lausunut, että muistuttajien tilat ovat Kortesjärven rantakiinteistöjä ja järveen laskevien alueiden osalta kysymys on luvan ehtojen tarkistamisesta ja luvan hakemisesta 21,7 ha alueelle ensimmäistä kertaa. Em. ala johtuu vielä Punsanjärven kautta. Hakemusta koskeva tuotantoala on poistumien vuoksi 153 ha voimassa olevaa lupaa pienempi.

31 31 Niemi Vuorenmaan kylätoimikunnan ja 31.1:n vaateet hakija on katsonut aiheettomiksi, koska Torasjärven suuntaan vastaisuudessa johdettaville kuivatusvesille on tulossa pintavalutus ja lisäksi Torasjärvi sijaitsee noin 2,5 km päässä suunnitelluista uusista ja noin 3,5 km päässä tuotannossa jo olevista alueista. Keski Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimuksista hakija on todennut, että Vahanganjoen vesistöalueelle johtuu kuivatusvesiä yhteensä 604 ha tuotantoalalta. jotka sijoittuvat sekä Savonnevalle että Koirasuolle. Voimassa olevassa luvassa on yhteensä euron kalatalousmaksu, josta osa kuuluu Kaijansuon alueeseen ja jolta osin TE keskuksen maksuvaatimus on tuoreessa ympäristölupapäätöksessä enemmälti hylätty. Laskennallisesti maksu on Savonnevalle 676 euroa. Maksun suuruus perustuu katselmustoimituksen asiantuntijaselvityksiin. Hakija tehostaa kuivatusvesien puhdistusta merkittävästi voimassa olevaa lupaan nähden, jolloin kalataloudelliset vaikutukset pienenevät. Tarkkailusta hakijalla ei ole huomauttamista. Koirasuon 21,7 ha uusi alue liittyy kiinteästi tuotantokunnossa olevaan alueeseen ja kuivatusvedet puhdistetaan pintavalutuksella. Lisäksi alue ja sen hyvin vähäiset vaikutukset sijoittuvat aivan Vahanganjoen vesistöalueen yläosalle. Muut uudet alueet eivät sijoitu ja vaikuta Keski Suomen TE keskuksen toimialueella. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on katsonut, ettei luvan epääminen uusien alueiden osalta ole perusteltua, koska Kuninkaanjoen suunnalla osan Koirasuota ja Järvisalonnevan tuotantoala on 193,6 ha eli jokseenkin vähäinen ja kuivatusvesien puhdistus on em. alalla suunniteltu suoritettavaksi pintavalutuksella. Savonjoen suunnalla uusia alueita ovat Heiniahonneva (36,9 ha) ja Lypsinneva (43,3 ha), jotka yhdessä ovat vähäinen tuotantoala. Heiniahonnevalle rakennetaan pintavalutuskenttä ja Lypsinnevalle kosteikko. Savonnevalta Savonjokeen kaatuvasta alueesta poistunutta tuotantoalaa on noin 235 ha (pääosa muussa käytössä: ruokohelpi, metsitys). Hakijan käsityksen mukaan suunniteltu kuivatusvesien puhdistuksen tehostaminen on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. TE keskuksen kalatalousmaksuvaatimus euroa vuodessa ei hakijan mielestä voi samalla tuotantoaluekokonaisuudella olla eri suuruinen johonkin toiseen purkusuuntaan eikä mitenkään riippuvainen TE keskuksesta. Maksun on oltava samaa tasoa kuin Vahanganjoen vesistöalueelle kaatuvalla osalla. Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on Savonnevan osalta todennut, että alueelle ei sen loppuvan tuotannon ja vähäisen pinta alan (nykyisin noin 50 ha) vuoksi ole mahdollista toteuttaa perustasoa tehokkaampia kuivatusvesien puhdistusrakenteita. Maakuntakaavassa oleva suunnittelumääräys III ei voi ha

32 32 kijan mielestä olla ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu luvan myöntämisen este. TARKASTUKSET 1) Itä Suomen ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. Hakija on tarkentanut tarkastuskertomukseen kirjattuja mainintoja kuivatusvesien johtamisesta lohkolta 23 Rapa Valkeiseen. 2) Länsi Suomen ympäristölupavirasto on suorittanut asioissa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. LISÄSELVITYKSET Vapo Oy on toimittanut ympäristölupavirastolle selvityksen tuotantoalueiden poistumista ja laajennuksista lohkoittain vuoteen 2015 mennessä sekä tähän liittyvät ajantasaiset lohkokohtaiset kartat. Vapo Oy on toimittanut lisäselvitystä Lypsinnevan lohkon 191 ja Savonnevan lohkojen 10 ja 12 kuivatusvesien käsittelystä. Vapo Oy on toimittanut lisäselvityksenä tiedot Kortejärven rakennetuista rantatiloista ja tietoja suunniteltujen turvetuotantoalueiden soiden luonnonarvoista. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 153/2007/4, 155/2007/4, 156/2007/4, 157/2007/4 myöntänyt ympäristöluvan Savonnevan (LSY 2004 Y 402), Heiniahonnevan (LSY 2005 Y 303), Lypsinnevan (LSY 2005 Y 304 ja Koirasuon (LSY 2005 Y 305) turvetuotannolle ja päätöksellä nro 154/2007/4 hylännyt Järvisalonnevan (LSY 2005 Y 302) ympäristölupaa koskevan hakemuksen. Kaikkien lupahakemusten asiakirjat ovat olleet samanaikaisesti esillä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Savonnevan turvetuotantoon Alajärven kaupungissa sekä Soinin, Kyyjärven ja Karstulan kunnissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 582 ha:n alueelta.

33 33 Vesienkäsittely Tuotantoalueen ja Torisaaren luonnonsuojelualueen väliin on jätettävä suojelualueeseen kohdistuvia tuotannon haitallisia vaikutuksia mahdollisimman hyvin estävä suojavyöhyke. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lohkojen 7, 8, 9, 11, 13 ja 14 kuivatusvedet on lisäksi johdettava ympärivuotisesti hakemuksen mukaisten kasvillisuuskenttien 1 (17,1 ha) ja 13 (5,8 ha), pintavalutuskenttien 3 (6,8 ha) ja 4 (4,3 ha) kautta. Lohkon 10 länsiosan kuivatusvedet on johdettava toimitetun lisäselvityksen mukaisessa laajuudessa ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Kasvillisuuskentän 1 on oltava vähintään 5 % valuma alueesta, mutta kuitenkin vähintään 17,1 ha:n suuruinen. Lisäksi alueella olevat ojat on tukittava oikovirtausten estämiseksi ja pengerryksin tai muilla rakenteilla varmistettava, että vedet jakautuvat tasaisesti koko kasvillisuuskentälle. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskusten hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alajärven kaupungin sekä Soinin, Kyyjärven ja Karstulan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Uudet kasvillisuuskentät on otettava käyttöön viimeistään

34 34 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Alajärven kaupungin ja Soinin, Kyyjärven ja Karstulan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty lohkolla 71 kun tuulee lännen ja luoteen väliseltä sektorilta ja lohkon 72 pohjoisosassa päätöksen karttaliitteestä ilmenevällä alueella silloin, kun tuulee lännen ja lounaan väliseltä sektorilta. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.

35 35 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskuksille sekä Alajärven kaupungin ja Soinin, Kyyjärven ja Karstulan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskuksille sekä Alajärven kaupungin ja Soinin, Kyyjärven ja Karstulan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan ja Keski Suomen työvoima ja elinkeinokeskusten hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tarkkailtava tuotannosta aiheutuvan pölyn ja melun vaikutusta lähiasutukselle ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskuksille, Pohjanmaan ja Keski Suomen työ

36 36 voima ja elinkeinokeskuksille sekä Alajärven kaupungin ja Soinin, Kyyjärven ja Karstulan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja euroa Keski Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäiset maksut vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 17) Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Kortejärven kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, mikäli lupakauden aikana käynnistetään Keski Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskuksille. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskukset ovat todenneet, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Ympäristökeskukset voivat tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

37 37 Korvaukset Luvan saajan on maksettava vuosilta Kortejärven virkistyskäytölle aiheutuneesta ja aiheutuvasta vahingosta kullekin seuraavalle rantatilalle 55 euron vuotuinen korvaus kuuden prosentin vuotuisine korkoineen eli yhteensä 220 euroa ja sille korkoa 20,92 euroa. Tilan nimi RN:o Ilmoitettu omistaja Tietoverkossa olevasta päätöksestä on poistettu omistajatiedot Korvaukset ja korko on maksettava viimeistään Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, joka on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

38 38 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Savonneva on jo pitkään tuotannossa ollut alue, jonka kuivatusvesien johtamiselle on vesilain mukainen lupa. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, joka määrätään kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi pääosalle lohkoa 10 ja lohkoille 11, 13 sekä 14. Lisäksi kuivatusvesien käsittelyä määrätään tehostettavaksi kasvillisuuskenttäkäsittelyllä lohkoilla 7,8 ja 9. Ottaen huomioon lohkojen 5, 6, lohkon 10 osa alueen ja lohkon 12 koko tuotantoalueeseen verrattuna melko pieni pinta ala ja päästöjen määrä, jäljellä oleva tuotantoaika sekä vesienkäsittelyn tehostamisen hinta ja kustannuksiin nähden saavutettavan hyödyn rajallisuus, virtaamansäädön sisältävä perustaso katsotaan kyseisillä lohkoilla riittäväksi käsittelymenetelmäksi. Lupa myönnetään näiltä osin määräaikaisena asti. Turvetuotannon vesiin johdettavien päästöjen vaikutukset heikentävät purkuvesistöjen kalaston elinolosuhteita ja kalastusta. Näiden vaikutusten vuoksi määrätään kalatalousmaksu, jolla tehtävillä toimenpiteillä ehkäistään kalataloudelle aiheutuvia haittoja. Tuotantoalueen läheisyydessä on asutusta. Sille aiheutuvia pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke ei heikennä Natura 2000 alueiden Saarijärven reitti (FI ), Saarisuo Vallessuo Löytösuo Hirvilampi (FI ), Haukisuo Härkäsuo Kukkoneva (FI ) tai Mäntykangas (FI ) niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Kuivatusvesien johtamisesta vesistöön Kortejärven virkistyskäytölle aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi päätöksen "Korvaukset" kohdassa määrätään maksettavaksi korvaukset vuosilta Vuoden 2008 jälkeen, ottaen huomioon tuotannosta poistuneiden alueiden määrästä sekä tulevasta tehostuvasta vesienkäsittelystä johtuva vesiin johdettujen päästöjen vähenemä ja kalatalousmaksun avulla tehtävät kalanhoitotoimenpiteet, ei vesistön pilaantumisesta johtuvia korvattavia vahinkoja turvetuotannosta enää aiheudu.

39 39 Lupamääräysten perustelut Korvausten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Kasvillisuuskentän 1 riittävän tehon ja kapasiteetin varmistamiseksi kentän osuus valumaalueesta määrätään hakemuksen mukaista suuremmaksi. Vesienkäsittelyä tehostetaan pintavalutuskenttien lisäksi tuotannosta poistetuille alueille perustettavilla kasvipeitteisillä käsittelykentillä, joiden pinta ala on mitoituksen mukaista pintavalutuskenttää suurempi. Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttavaa toimintaa lähinnä asutusta olevilla lohkoilla aina kun tuulee asutukseen päin. Selvitysten mukaan ympäristön asutukselle aiheutuvat pölyhaitat ovat suurimmat silloin, kun tuulen nopeus on pieni ja laimeneminen vähäistä. Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan nykyisen kalatalousmaksun määrä, turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja purkuvesistöissä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä asiassa esitetyt arviot haitallisten vaikutusten estämisen kustannuksista. Turvetuotannon päästöjen heikentämän vesistön tilan parantamiseksi luvan saaja määrätään osallistumaan vesistön kunnostuksen kustannuksiin lupamääräyksessä 17). Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 18) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Itä Suomen vesioikeuden antamassa päätöksessä nro 23/97/3 ja vesiylioikeuden antamassa päätöksessä nro

40 40 157/1998 on ratkaistu toiminnasta aiheutuneet vahingot. Vesiylioikeus on tuolloin päätöksessään katsonut, että Savonnevan kuivatusvesien johtamisesta on aiheutunut ja aiheutuu päättyvän lupajakson loppuun asti virkistyskäyttöhaittaa Kortejärven rannalla sijaitseville rakennetuille tiloille. Tuolloin korvausvaatimuksen Kortejärven vahingoista oli esittänyt vain BB valittajana vesiylioikeudessa, joten vesiylioikeus määräsi korvauksen ainoastaan valittajan edustamalle tilalle vuoden 2004 loppuun asti. Ympäristölupavirasto katsoo, että vahinkoa on aiheutunut ja aiheutuu Kortejärvellä edelleen vuoden 2004 jälkeen siihen asti, kunnes nyt annettavan päätöksen mukaiset uudet vesienkäsittelyrakenteet ja muut vahinkoja estävät toimenpiteet toteutetaan. Kuivatusvesiä johdetaan Kortejärveen Savonnevan ja Koirasuon turvetuotantoalueilta. Tämän vuoksi määrätään maksettavaksi korvaukset Savonnevan ja Koirasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamisesta Kortejärven virkistyskäytölle aiheutuvasta vahingosta vuosilta Korvauksen määrä on 80 euroa vuodessa rantatilaa kohden. Savonnevan osuus korvausmäärästä on 55 euroa vuodessa ja Koirasuon 25 euroa vuodessa. Korvaukselle määrätyssä korossa on lähtökohtana ollut, että kunkin vuoden korvauksen maksupäivä on tammikuun 1. päivä. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskusten, Pohjanmaan ja Keski Suomen työvoima ja elinkeinokeskusten, Vimpelin kunnan ympäristölautakunnan, Kyyjärven, Karstulan ja Soinin kuntien sekä Järviseudun kalastusalueen vesienkäsittelyrakenteita ja kunnossapitoa koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksistä 1) 5) ilmenevällä tavalla. Pöly ja meluhaittoja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7). Jätteiden käsittelyä ja polttoaineiden säilyttämistä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 8) ja 9). Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). Turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeistä alueen hoitoa koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 18). Pohjanmaan ja Keski Suomen työvoima ja elinkeinokeskusten, Vahangan kalastuskunnan ja Järviseudun kalastusalueen vaatimukset kalataloudellisesta tarkkailusta ja kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksussa on otettu huomioon myös aiemmin Vahankajoen vesistössä aiheutuvien kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseksi määrätyn kalatalousmaksun määrä sekä työvoima ja elinkeinokeskuksen arviot hankkeen päästöjen aiheuttamien haittojen estämiseksi tarvittavien toimenpiteiden kustannuksista. 7.1 ym:n vaatimukset luvan epäämisestä ympäristölupavirasto hylkää, koska luvan myöntämisen edellytykset ovat päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla olemassa. Vesienkäsittelyn tehostamista koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 1) 5).

41 41 Toimenpidevelvoitevaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksestä 17) ilmenevällä tavalla. Korvausvaatimuksista ympäristölupavirasto toteaa, että lupamääräyksissä edellytetyllä tavalla tehostetusti käsiteltyjen kuivatusvesien johtamisesta ei vuoden 2008 jälkeen aiheudu ennalta arvioiden korvattavaa vahinkoa. Vesistöön johdettavien päästöjen määrä ja sen aiheuttamat haittavaikutukset eivät nyt annettavan päätöksen johdosta kokonaisuutena lisäänny vaan pienenevät. Kuivatusvesien johtamisesta vesistöön Kortejärven virkistyskäytölle aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi on päätöksen "Korvaukset" kohdassa määrätty maksettavaksi korvaukset vuosilta :n, 18:n ja 19:n vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, ettei hakemuksessa ole kysymys kuivatusvesien johtamisesta Iironjärveen. Vaatimukset on käsitelty Itä Suomen ympäristölupaviraston antaman Kaijansuon turvetuotantoalueen ympäristölupaa koskevan päätöksen nro 18/06/1 yhteydessä. Niemi Vuorenmaan kylätoimikunnan ja 31.1:n vaatimukset käsitellään Järvisalonnevan turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen (154/2007/4) yhteydessä. 22:n sekä 15.1 ja 15.2:n vaatimukset käsitellään Koirasuon turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen (157/2007/4) yhteydessä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on lohkojen 5, 6, 10 itäosan (ilman pintavalutusta oleva osa) ja 12 osalta, lukuun ottamatta niillä sijaitsevia auma alueita, voimassa asti. Muilta osin lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Siltä osin kuin lupa on voimassa toistaiseksi, luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

42 42 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 66, 67, 90, 100 Vesilain 11 luvun 3, 14 ja 14 a Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on euroa Maksu perustuu ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2 :ään ja asetuksen liitteen maksutaulukon kohtaan turvetuotanto: tuotantoalue yli 300 hehtaaria.

43 43 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Sinikka Laitakari Heikki Penttinen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari ja ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) sekä Juha Helin. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

44 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

45 Liite 2 Kartta Lupamääräyksen 6) mukainen toimintarajoitusalue merkitty vinoviivoituksella.