YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 157/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 305 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 157/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 305 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Koirasuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Soini Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Koirasuo sijaitsee Soinin kunnan alueella. Tähän hakemusasiaan liittyvä Savonnevan turvetuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungin sekä Soinin, Kyyjärven ja Karstulan kuntien alueella. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Järvisalonnevan, Heiniahonnevan ja Lypsinnevan turvetuotantoalueet sijaitsevat Soinin kunnan alueella. Tuotantoalueiden kuntoonpano on aloitettu vuonna 1975 ja tuotanto vuonna Tuotantokelpoinen pinta ala oli vuonna 2006 Savonnevalla 604,2 ha, Järvisalonnevalla 81,0 ha, Heiniahonnevalla 36,9 ha, Lypsinnevalla 43,3 ha ja Koirasuolla 351,2 ha eli yhteensä 1 116,7 ha. Tästä tuotantokunnossa on 804,4 ha, valmistelussa 93,2 ha ja kokonaan valmistelematta 219,0 ha. Vapo Oy on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja , , , sekä 12. ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Savonnevan Ähtävänjoen vesistöalueelle sijoittuvan osan turvetuotannolle. Vapo Oy on Itä Suomen ympäristölupavirastoon toimittamallaan hakemuksella, jota on täydennetty , pyytänyt ympäristölupaa Savonnevan Vahankajoen vesistöalueelle sijoittuvan laskevan osan turvetuotannolle. Itä Suomen ympäristölupavirasto on tekemällään päätöksellä siirtänyt hakemuksen Länsi Suomen ympäristölupavirastolle käsiteltäväksi. Molempia hakemuksia käsitellään tämän päätöksen yhteydessä. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on jakanut hakemukset viideksi asiaksi; Savonnevan (LSY 2004 Y 402), Järvisalonnevan (LSY 2005 Y 302), Heiniahonnevan (LSY 2005 Y 303), Lypsinnevan (LSY 2005 Y 304) ja Koirasuon (LSY 2005 Y 305) turvetuotantoalu

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 eita koskeviksi ympäristölupahakemuksiksi, joita kaikkia käsitellään samanaikaisesti, mutta joista annetaan erilliset päätökset. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Savonnevan Ähtävänjoen vesistöalueella sijaitsevat turvetuotantoalueet on voimaan tulleen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 6 :n edellyttämällä tavalla ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä ja myöhempää lupatarveharkintaa varten sekä merkitty siihen Savonnevan Vahankajoen vesistöön laskevalla osalla on Itä Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 23/97/3 myöntämä lupa, jota vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 157/1998 osittain muuttanut. Päätöksen mukaan, mikäli toimintaa jatketaan vuoden 2005 jälkeen, on hakijan pantava viimeistään vireille hakemus vesien johtamista turvetuotantoalueilta vesistöön koskevien lupaehtojen tarkistamiseksi. Savonnevan Kyyjärveen laskevilla lohkoilla 1 4 on Itä Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 14/03/1 myöntämä ympäristölupa. Nämä alueet eivät sisälly tässä päätöksessä käsiteltävään hakemukseen. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa Savonnevan Soinin ja Alajärven puolella sijaitseva alue on merkitty turvetuotantoalueiksi. Keski Suomen seutukaavassa Kyyjärven alueella oleva osa Savonnevasta on varattu turvetuotantoon. Myös maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski Suomen maakuntakaavassa Savonnevan Kyyjärvellä sijaitsevat alueet on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO/tu). Kyseessä on useista eri lohkoista muodostuva turvetuotantoalue, jonka tuotantokelpoinen pinta ala on yhteensä 1 116,7 hehtaaria. Koirasuon tuotantokelpoinen pinta ala on 351,2 ha, josta tuotantokunnossa on 209,7, valmistelussa 83,7 ha (raivattu ja ojitettu 1980 luvulla) ja valmistelematonta 57,8 ha. Lohkolla 25 on tuotantokelpoista aluetta yhteensä 55,1 ha, josta 20,9 ha alue on valmistelemat

3 3 ta ja pääosiltaan luonnontilaista suota muutamaa metsäojaa lukuun ottamatta. Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö Turvetuotantoalueiden lähiympäristöt ovat pääasiassa metsäojitettua metsää ja suota. Koirasuon eteläpuolella Pikku Viitalammen rannalla on yksi loma asunto, samoin Rapa Valkeisen rannalla lohkojen 23 ja 24 välissä ja Ryöstöjärven rannalla Koirasuon lohkon 20 eteläpuolella. Koirasuon itäosat sijaitsevat Vahankajoen vesistöalueella, joka kuuluu Saarijärven reittiin. Saarijärven reitti Pääjärven alapuolella sisältyy Natura 2000 verkostoon merkinnällä FI Saarijärven reitti on laaja ja maisemallisesti arvokas kokonaisuus, joka koostuu vaihtelevista joki, koski ja järviosuuksista. Savonnevan turvetuotantoalueiden itäpuolella sijaitsee Saarisuo Vallessuo Löytösuo Hirvilampi niminen Natura aluekokonaisuus (FI ). Alue on laaja, erämainen ja pääosin luonnontilaisena säilynyt aapasuo. Suon keskellä on luonnontilaisia metsäsaarekkeita. Hankealueen eteläisten lohkojen itä ja kaakkoispuolella sijaitsee laaja Haukisuo Härkäsuo Kukkonevan Natura alue (FI ). Alue koostuu kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Suoluonto on pääosin karua. Aluekokonaisuuteen kuuluu pienvesiluontoa edustavia puroja, keskimäärin noin 5 m leveä Punsanjoki ja noin 20 lampea. Hankealueen lounaispuolella sijaitsee kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, Mäntykangas (FI ). Alueen pinta ala on noin 53 ha ja se on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Alueen nykyinen puusto on saanut kehittyä täysin luonnontilaisesti yli 120 vuotta. Lähimmät pohjavesialueet ovat Hankasenkangas B, joka sijaitsee Iso Punsan länsipuolella ja rajautuu osittain Hankajärveen sekä Hankasenkangas A, joka sijaitsee Hankasenkangas B:n pohjoispuolella rajoittuen Koirasuon tuotantolohkoon 25. Hankasenkankaan pohjavesialue nro on poistettu kokonaan pohjavesirekisteristä vuoden 2005 alussa. Hankealue sijoittuu Vahankajoen vesistöalueen lisäksi osittain Toraspuron valuma alueelle (47.057) ja edelleen Kuninkaanjoen valuma alueelle (47.05) sekä Savonjoen yläosan valuma alueelle (47.083), joka kuuluu Vimpelinjoen valuma alueeseen (47.08). Kyseiset valuma alueet kuuluvat Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47).

4 4 Tältä alueelta kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla alapuoliseen vesistöön. Laskuojien 5 ja 6 vedet johdetaan Pohjoisjoen kautta Torasjärveen, joka laskee Toraspuroa pitkin Kuninkaanjokeen ja Alajärveen. Osittain tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Saarijärven reitin valuma alueella (14.6) ja siellä tarkemmin Vahankajoen vesistöalueen (14.67) Mustapuron valuma alueella (14.674). Tällä osalla hankealuetta laskuojat 8 10 ja 12 laskevat osin Ryöstöjärven kautta, osin suoraan Viitajokeen ja edelleen reittiä Iso Punsa Punsanjoki Mustapuro Kortejärvi Vahanka. Pohjoisjoki Torasjärvi Torasjärveen laskevan Pohjoisjoen valuma alueella on runsaasti suo ja metsämaita. Näytetulosten perusteella joki on lievästi rehevä/rehevä ja erittäin humuspitoinen. Rautapitoisuus on korkea ja pharvo on vaihdellut lievästi happaman ja happaman välillä. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut voimakkaasti, ollen keväisin selvästi korkeampi kuin loppukesäisin. Torasjärven pintaa on laskettu 1800 luvulla lähes metrillä. Järvi on pahoin liettynyt ja osittain umpeenkasvanut. Järveä on kunnostettu vuonna 1998 helmi maaliskuussa ruoppaamalla rantaa 700 metrin matkalta ja nostamalla vedenpintaa kesällä 20 cm:llä Toraspuron suulle rakennetun pohjapadon avulla. Torasjärven pinta ala on 41 hehtaaria ja vesitilavuus 0,54 milj.m 3. Järven valuma alue on luusuassa 17,5 km 2. Hakemuksen mukaisten tuotantoalojen osuus valuma alueesta on 10,7 %. Järven syvin kohta on 3,3 m, mutta keskisyvyys jää 1,3 metriin. Valtaosa järveen päätyvistä vesistä tulee Pohjoisjokea pitkin luvulla Torasjärven vesi on ollut hieman Pohjoisjokea parempilaatuista ollen kuitenkin selvästi humuspitoista ja ravinteikasta. Rautapitoisuudet ovat olleet korkeita ja vesi on väriltään ruskeaa. ph arvot ovat vaihdelleet välillä 5,1 6,3 eli kyseessä on hapan/lievästi hapan järvi luvun lopulla järven vedenlaatu näyttää olleen hieman 1980 lukua parempi; väriluku sekä ravinnepitoisuudet ovat olleet alhaisemmat ja ph arvo korkeampi. Toraspuro Toraspuro on noin 3 km pitkä puro, joka saa alkunsa Torasjärvestä ja laskee Kuninkaanjokeen. Toraspurossa on luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta. Toraspurosta ei ole olemassa vedenlaatutietoja. Kuninkaanjoki Kuninkaanjoen valuma alueesta maatalousmaiden osuus on noin 12,7 % ja turvetuotantoalueiden noin 1,4 %. Savonnevan turvetuotantoalueiden osuus Kuninkaanjoen valuma alueesta on noin 0,7 %. Kuninkaanjoen veden laatua hankealueen yläpuolella on Soinin kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan vuoksi tarkkailtu säännölli

5 5 sesti. Puhdistamon vaikutus on selvästi havaittavissa veden laadussa. Hankealueen alapuolisen Kuninkaanjoen veden laadusta on niukasti vedenlaatutietoja. Veden alkaliniteetti on vaihdellut välillä 0,05 0,48. Vedessä on runsaasti ravinteita. Kuninkaanjoen keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 98 µg/l. Myös typpipitoisuuksien mukaan joki on erittäin rehevä. Vden ph arvot ovat olleet korkeita, eliöstölle haitallisia arvoja ei ole esiintynyt. Kemiallisen hapenkulutuksen ja väriarvon perusteella joen vesi on ollut hyvin humuspitoista, kuten suovaltaisen valuma alueen vesistöille on tavanomaista. Lappajärvi Lappajärvi on Pohjanmaan suurin järvi, jonka pinta ala on 142 km 2, keskisyvyys 7,5 metriä ja suurin syvyys 38 metriä. Järven valumaalueesta peltoa on noin 20 % ja metsää ja suota noin 68 %. Järvi laskee Ähtävänjokea pitkin Luodon Öjanjärveen. Lappajärven fosforipitoisuus on kolminkertaistunut viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Vuosina toteutetussa Lappajärvi Life hankkeessa rehevöitynyttä järveä ja sen valuma aluetta kunnostettiin. Lappajärven sisäistä kuormitusta pyrittiin vähentämään mm. hoitokalastuksella ja hapetuksella. Järvi on lievästi rehevöitynyt. ph on ollut melko korkea, mihin ovat vaikuttaneet kesäaikaiset leväkukinnot. Väriarvon perusteella järvi on humuspitoinen. Järvessä esiintyy ajoittain sinilevää. Ryöstöjärvi Ryöstöjärvi sijaitsee tuotantoalueen eteläpään välittömässä läheisyydessä. Järvi on suuntautunut luoteis kaakkoissuuntaisesti ja on muodoltaan pitkänomainen. Sen valuma alue koostuu ojitetusta metsämaasta ja se on tuotantoalueen laskuojien kautta yhteydessä tuotantoalueeseen. Järvi on hyvin matala ja lähes kasvillisuuden peittämä. Järvestä ei ole vedenlaatutietoja. Viitajoki Viitajoki saa alkunsa Viitapurosta ja Viitalammesta. Joki on noin 1,5 km pitkä ja muutamia metrejä leveä. Se laskee Iso Punsaan ja sen valuma alue koostuu ojitetusta suo ja metsämaasta. Joen vesi on tyypillistä turvetuotantoalueen/metsäojitusten alapuolisen vesistön runsasravinteista ja humuspitoista vettä. Iso Punsa Punsanjoki Iso Punsa on pohjois etelä suuntainen hieman pitkänomainen järvi. Järven pinta ala on noin 78 ha. Järvi on kauttaaltaan varsin matala, suurimman syvyyden ollessa 1,9 metriä. Valuma alue on suurimmalta osin metsätalouskäytössä olevaa turvemaata ja Savonnevan tuotantoalue (220 ha) muodostaa 0,4 % järven valuma alueesta (61,4 km²). Järven luusua sijaitsee altaan pohjoispäässä. Järven vesi on nykyisellään käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävän ja välttävän välillä. Järven vesi on kokonaisuutena katsoen voimakkaan humuspitoista, ravinteikasta ja rehevää. Punsanjoki saa alkunsa Iso Punsasta. Joki laskee mutkitellen kohti itää ja yhtyy Mustapuroon noin 10 km:n päässä. Punsanjoen valu

6 6 ma alueesta (72,0 km²) Savonnevan tuotantokelpoinen ala muodostaa 0,3 % (220 ha). Enin osa valuma alueesta on metsätalouskäytössä olevaa turvemaata. Joen keski ja yläosassa on useita koskijaksoja ja sen leveys vaihtelee noin 5 12 metriin. Rannat ovat jyrkkiä ja rantakasvillisuus tiheää. Joen pohja on pääasiassa hiekkainen, sorainen tai kivinen. Hitaasti virtaavissa suvannoissa on myös pehmeämpää ja hienojakoisempaa ainesta. Joen vedenlaadussa ei ole mainittavia eroja yläpuoliseen Iso Punsaan verrattuna. Kortejärvi Kortejärvi on luode kaakkosuuntainen, pitkänomainen järvi, jonka pinta ala on noin 51 ha. Keskisyvyys on 2,8 metriä ja syvin kohta on 7,3 metriä. Järvessä on vahvoja järvikortekasvustoja ja rantojen pohja koostuu orgaanisen aineksen peittämästä somerikosta. Suurin tulouoma on järven luoteispäähän laskeva Punsanjoki, joka muodostaa noin 95 % järven valuma alueesta. Tuotantoalueesta sijaitsee järven valuma alueella (171 km²) noin 0,4 % (605 ha). Punsanjokeen yhtyy myös Mustapuro ennen sen laskua Kortejärveen. Luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla. Vedenlaatutietojen keskiarvojen perusteella Kortejärven happi sekä klorofyllipitoisuuksien suhteen tilanne on heikentynyt lähestyttäessä nykyhetkeä. Muiden parametrien osalta tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana, satunnaisia vaihteluja lukuun ottamatta. Kortejärven alusvedessä on riittänyt happea vaihtelevasti, tosin 2000 luvulla pitoisuudet ovat olleet laskussa. Kevättalvisin veden happipitoisuus on yleensä alhaalla. Pohjan läheisyydessä on vallinnut nollatilanne hapen suhteen kuitenkin vain kesällä Typen pitoisuudet ovat vaihdelleet luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna 1,5 2,5 kertaisesti. Fosforipitoisuuksissa on niin ikään vaihtelua sekä vuodenaikojen että vuosien välillä. Pitoisuudet ovat vaihdelleet luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna noin 1,5 4 kertaisesti fosforin osalta. Sameudessa esiintyy melkoista vaihtelua niin vuodenaikojen kuin vuosien suhteen. Veden sameus on ollut kasvussa 2000 luvlla, mutta todella vähäisessä määrin, arvojen ollessa vielä rehevähkön luonnontilaisen järven tasoa (FTU 3 6). Kortejärven vedenlaatu on turvetuotantoalueen alapuoliselle purkuvesistölle ominaisesti, humuspitoista ja ravinteikasta. Kokonaisuutena katsoen järven vedenlaadun muutoksessa ei ole havaittavissa selkeää suuntausta ja järvi on nykyään rehevyysasteeltaan rehevä. Nykyisellään järvi on käyttökelpoisuusluokaltaan välttävä. Kortejoki Vahanka Kortejoki lähtee Kortejärvestä ja laskee Vahankaan. Joen pituus Kortejärven luusuasta Vahankaan on noin 1,4 km ja joen leveys on noin 30 metriä. Joen yläpäässä ja keskivaiheilla on leveämpi suvantoalue. Valuma alue koostuu pääasiassa peltoviljelyaloista sekä metsätalouskäyttöön ojitetusta turvemaasta. Vahanka on luode kaakkoissuunnassa oleva ja luoteispäähän päin kapeneva järvi. Järven pinta ala on 5,1 km². Laskennallinen keskisyvyys on 2,1 m ja suurin syvyys on 6,4 metriä. Järven valuma

7 7 alue on noin 346,9 km 2, josta Savonnevan tuotantoalue (605 ha) muodostaa noin 1,7 %. Lisäksi Vahankaan tulee turvetuotannon kuivatusvesiä hakijan omistamalta Kaijansuon tuotantoalueelta Valkkuna järven kautta. Kaijansuon tuotantoalue (493,1 ha) muodostaa 1,4 % Vahangan valuma alueesta. Yhteensä Savonneva ja Kaijansuo muodostavat 3,1% Vahangan valuma alueesta. Vahankajärven valuma alueella on runsaasti ojitettuja suoalueita sekä myös peltoviljelyaloja. Tärkeimmät tulo uomat ovat Kortejoki Kortejärvestä järven luoteispäässä sekä Koskelanjoki Valkkunasta järven lounaisosassa. Luusua sijaitsee järven kaakkoispäässä. Järven talviaikaiset alusveden happipitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia. Kevättalvella happea on ollut niukasti syvänteessä, niin tuotantoa edeltävänä kuin sen jälkeisenäkin aikana. Useina talvina syvänne on ollut täysin hapeton. Kesällä tilanne on suhteellisen hyvä. Kokonaistypen talviaikaiset pitoisuudet ovat pääsääntöisesti kesää korkeampia. Luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna Vahangan typpipitoisuus on noin 1,5 2 kertainen ja fosforipitoisuus 2 3 kertainen. Sameuden perusteella järvi kuuluu luokkaan lievästi rehevä järvi. Järven käyttökelpoisuusluokka on nykyisellään tyydyttävä. Kokonaisuutena tarkasteltaessa Vahangan vesi on rehevää. Vahankajoki MUU VESISTÖKUORMITUS Vahankajoki lähtee Vahankajärven kaakkoispäästä ja päätyy n. 9 km mutkiteltuaan Pääjärveen. Joki on suhteellisen leveä, koostuen selkeästi leveämmistä suvantoalueista sekä koski osuuksista. Joen valuma alue on 399 km 2 ja koostuu pääosin ojitetuista suoalueista, talousmetsistä sekä peltoviljelmistä. Joen nykytila on käyttökelpoisuusluokaltaan tyydyttävä ja rehevyystarkastelussa joki on vedenlaadultaan rehevää. Hankealueen lisäksi Mustapuron valuma aluetta kuormittavat Savonnevan, Juuvinsuon, Puntarisuon ja Konttisuon turvetuotantoalueet. Vahankajoen vesistöaluetta kuormittavat lisäksi Kaijansuon, Heposuon, Isonevan, Vihisuon, Pärepuulamminnevan, Ristisoiden (kaksi) ja Laukerinlammen turvetuotantoalueet. Kuninkaanjoen valuma aluetta kuormittaa hankealueen lisäksi Vapo Oy:n Kuninkaansuon tuotantoalue sekä yksityinen Taatinneva. Lisäksi valuma alueella sijaitsee Soinin kunnan jätevedenpuhdistamo. Turvetuotantoalueiden lisäksi vesistöalueita kuormittaa maa ja metsätalous sekä haja ja loma asutus.

8 8 TURVETUOTANTO Savonnevalla, Järvisalonnevalla, Heiniahonnevalla, Lypsinnevalla ja Koirasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta HAKUmenetelmällä sekä imuvaunu ja mekaanisella kokoojavaunumenetelmällä. Palaturvetta tuotetaan palaturvemenetelmällä. Kaikkien tuotantoalueiden keskimääräinen vuosituotantomäärä, kun koko tuotantokelpoinen pinta ala on käytössä, on yhteensä noin m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Vesienkäsittelyn tehostaminen Tuotantoalueilla on tällä hetkellä vesienkäsittelymenetelminä laskeutusaltaat, sarkaoja altaat ja päisteputkipidättimet. Laskeutusaltaat on varustettu vettä padottavalla patorakenteella ja pintapuomilla. Kuivatusvesien käsittelyä tullaan tehostamaan pintavalutuskentillä. Kaikkien uusien alueiden (Heiniahonneva, Lypsinneva, Järvisalonneva ja Koirasuo) vesienkäsittelynä tulee olemaan pintavalutus. Vesien johtaminen pintavalutuskentille vaatii pumppausta, jota tehdään sulan maan aikana. Täydennyksessään hakija on esittänyt vesienkäsittelymenetelmiä tehostettavaksi siten, että Koirasuon lohkon 20 ja osittain lohkon 21 vedet tullaan tehostamissuunnitelman mukaan käsittelemään pintavalutuskentällä 5, jonka pinta ala 6,3 ha on noin 5,0 % valuma alueesta (125,7 ha). Valuma alueesta on tuotantokelpoista aluetta 109,8 ha. Koirasuon lohkon 22 ja osittain lohkon 21 vedet tullaan käsittelemään pintavalutuksen avulla pintavalutuskentällä 7, jonka suunniteltu 3,4 ha:n ala on noin 4,1 % valuma alueesta (82,3 ha). Koirasuon lohkojen 23, 24 ja 25 vedet tullaan johtamaan rakennettavalle pintavalutuskentälle 6 luonnollisella laskulla. Pintavalutuskentän suunniteltu 8,2 ha:n ala on noin 6,2 % valuma alueesta (131,9 ha). Valuma alueesta tuotantokelpoista aluetta on 120,8 ha, josta tuotantokunnossa on 99,9 ha ja loput 20,9 ha valmistelematonta. Laskeutusaltaiden 9 ja 10 kautta johdettavien vesien pintavalutusta pintavalutuskentälle 12 selvitetään. Koirasuon lohkon 26 vedet tullaan johtamaan rakennettavalle pintavalutuskentälle 8. Pintavalutuskentän suunniteltu 2,2 ha:n ala on noin 5,9 % valuma alueesta (36,9 ha).

9 9 Päästöt vesistöön Vahankajoen vesistöalueella olevien Savonnevan, Lypsinnevan (alkuperäisen suunnitelman mukainen 5,0 ha:n alue) ja Koirasuon turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus on vuoden 2004 tuotantokelpoisten pinta alojen perusteella laskettuna seuraava: Purkuvesistö Laskuojat Tuot.kelp. Ainekuormitus, kg/a ha Kiintoaine Typpi Fosfori netto brutto netto brutto netto brutto Mustapuro Punsanjoki 8 10 ja yhteensä Vesiensuojelutason parantamisen jälkeen laskennallinen Vahankajoen vesistöalueelle kohdistuva ainekuormitus on seuraava: Purkuvesistö Laskuojat Tuot.kelp. Ainekuormitus, kg/a ha Kiintoaine Typpi Fosfori netto brutto netto brutto netto brutto Mustapuro Punsanjoki 8 10 ja yhteensä Laskennallinen vuotuinen nettohuuhtouma tuotantoaikana Ähtävänjoen vesistöalueelle Kuninkaanjoen suuntaan Järvisalonnevan ja Koirasuon tuotantoonoton ja tehostettujen vesienkäsittelymenetelmien käyttöönoton jälkeen (pintavalutus laskuojat 3 6) on seuraava: Kuninkaanjokeen Laskuoja Tuotantokelpoinen pinta ala (ha) Kiintoaine kg Typpi kg Fosfori kg Järvisalonneva LO 3 ja Koirasuo LO 5 ja yhteensä Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääolosuhteista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta.

10 10 Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Kaikilta viideltä turvetuotantoalueelta turve kuljetetaan yhteensä noin rekkakuormalla vuorokaudessa yhteensä noin vuorokautena vuodessa. Turvetuotantoalueilta kuljetusreitit ovat itään työmaantie Vehkaperäntie valtatie nro 16, länteen: työmaantie Niskakankaantie valtatie nro 16 ja etelään: Ryöstejärventie maantie nro 697. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä tuotantoalueiden varikkoalueilla siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain Savonnevan viideltä tuotantoalueelta yhteensä noin l, kiinteää öljyjätettä noin 420 kg, paristoja ja akkuja noin 130 kg, metalleja kg, sekajätettä 13 m 3 ja aumamuoveja kg. Työmailla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kasataan. Ongelma ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutukset maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Kaikkien viiden turvetuotantoalueen vuotuiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 146 henkilötyövuotta. Tuotantoalueilla ei voi metsästää tuotanto ja kunnostustoimien aikana. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua. Marjastus on mahdollista vain tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäristössä on suo ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Tuotantoalueen välittömässä ympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu tai virkistysalueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Koirasuon turvetuotantoalueen vesistövaikutukset Ähtävänjoen vesistöalueella kohdistuvat ensisijaisesti Pohjoisjokeen, Torasjärveen ja Toraspuroon. Kuninkaanjokeen aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisempiä. Laskennallisesti Järvisalonnevan ja Koirasuon turvetuotantoalueiden turvetuotanto nostaisi Torasjärven veden ravinnepitoisuuksia noin %. Torasjärven rannoilla on kymmenisen rantakiinteistöä ja Niemen kylässä, jossa järvi sijaitsee, on noin 30 vakinaista asukasta. Torasjärvi on ennestään ravinteikas ja hakija on katsonut, ettei turvetuotannon aloittaminen uusilla lohkoilla tule merkittävästi vaikuttamaan järven

11 11 veden laatuun ja sen käyttökelpoisuuteen virkistyskäyttötarkoituksiin. Pohjoisjoki on vähävetinen metsäpuro, jolla ei ole kalataloudellista tai virkistyskäyttöarvoa. Hakijan tietojen mukaan soiden alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Savonnevan ja Koirasuon tämänhetkisen sekä vesiensuojelutason parantamisen jälkeisen (suluissa) ainekuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset alapuolisessa vesistössä on arvioitu seuraaviksi: Savonnevan alapuoliset vesistöt Kiintoaine Kok.typpi Kok. fosfori mg/l µg/l µg/l Ryöstöjärven luusua 1,3 (0,7) 287 (258) 8,9 (7,1) Iso Punsan luusua 0,3 (0,2) 75 (66) 5,5 (1,8) Punsanjoki laskussa Mustapuroon 0,3 (0,2) 64 (57) 2,0 (1,5) Haukipuro laskussa Mustapuroon 0,9 (0,5) 195 (176) 6,0 (4,9) Mustapuro laskussa Punsanjokeen 0,7 (0,3) 158 (131) 4,9 (3,5) Kortejärvi laskussa Vahankaan 0,4 (0,2) 78 (66) 2,4 (1,8) Vaikutus kalatalouteen Vuonna 1996 katselmustoimituksen yhteydessä on todettu, että Savonnevan purkuvesien vesistövaikutukset Vahankajoen vesistöalueella heikentävät jo muutoinkin huonosti kuormitusta kestävien vesialueiden sietokykyä ja heikentävät näiden käyttökelpoisuutta. Tuolloin on katsottu myös, että alapuolisten järvialtaiden läpivirtausluonteesta, mataluudesta ja kuormituksen syklisyydestä johtuen haitalliset vaikutukset ovat kulkeutuneet hyvinkin etäälle huuhtoutumispaikoilta. Vesiensuojelua tehostettaessa nykyisestä tasosta tulevat haittavaikutukset hakijan käsityksen mukaan vähenemään. Kortejärven veden laadullisessa kehityksessä ei ole nähtävissä mitään erityistä suuntausta koko sen ajanjakson aikana, mitä järven tilaa on tarkkailtu. Järvi on tilaltaan rehevä eikä se poikkea muista tuotantoalueiden alapuolisista vesistöistä huolimatta siitä, että siihen on laskussa purkuvesiä sekä pohjoisilta että läntisiltä tuotantoalueilta. Tehostettavat vesiensuojelumenetelmät parantavat pitkällä aikavälillä myös Kortejärven tilaa. Kortejärveen tulevaan ravinnekuormitukseen vaikuttavat ratkaisevasti valuma alueen muut turvetuottajat sekä muut maankäyttömuodot. Ähtävänjoen vesistöalueella kuivatusvesien vaikutukset kalastoon ja kalastukseen kohdistuvat voimakkaimmin Pohjoisjokeen, Torasjärveen ja Toraspuroon. Näistä kalataloudellista merkitystä on vain Torasjärvellä ja Toraspurolla. Toraspurossa on luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta. Purotaimentiheys oli vuoden 1999 koekalastuksissa 2 kpl/100 m 2. Myös Kuninkaanjoessa on luontaisesti lisääntyvä

12 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 12 purotaimenkanta, joka kuitenkin keskittyy joen yläjuoksulle, Puntalankosken sillan yläpuolelle. Järvisalonnevan ja Koirasuon laajennusalueiden käyttöönotosta aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi hakija on esittänyt Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle maksettavaa vuotuista 300 euron kalatalousmaksua käytettäväksi haittoja estäviin toimenpiteisiin Torasjärvessä ja Toraspurossa. Kalataloudellisessa tarkkailuraportissa vuodelta 2004 todettiin Vahankajoen vesistöalueella eniten haittaa aiheutuvan kalakantoihin Vahangalla järven heikentyneestä vedenlaadusta johtuen. Kaikilla vesialueilla koettiin tehdyssä kyselyssä turvetuotannosta aiheutuvan haittaa jonkin verran. Aikaisempaan verrattuna tilanne on kuitenkin nykytilanteessa parempi ja kalakannat ovat pysyneet suhteellisen vakaina. Hakija on katsonut, että turvetuotantoalueiden kuormitus aiheuttaa jatkossa yhä vähenevässä määrin vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastusedellytyksiin. Kokonaan kuormitus ja siitä aiheutuvat haitat eivät kuitenkaan poistu. Jäljelle jäävä haitta voidaan estää 500 euron vuotuiselle kalatalousmaksulla, joka käytettäisiin Vahangan ja sen yläpuolisten Mustapuron ja Punsanjoen vesialueiden kala ja rapukantojen elinmahdollisuuksia parantaviin toimenpiteisiin ja selvityksiin. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotantotoiminta ei jälkikäyttövaiheineen vaaranna Hankasenkankaan pohjavesialue A:n veden laatua tai antoisuutta. Hakijalle ei ole esitetty kaivoja koskevia valituksia. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotantoalueilla ei ole merkittävää vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen. Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueiden lähiympäristössä on yhteensä kahdeksan asuttua kiinteistöä. Lähin asutus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä tuotantokentistä. Näillä tiloilla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa tuotantokauden niinä päivinä kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on asutukseen päin. Asuinrakennusten ja tuotantokenttien välissä on runsaasti puustoa, joka omalta osaltaan estää pölyn kulkeutumista tiloille. Pölyhaitta ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puolilla. Ympäristöön leviävän pölyn määrään voidaan vaikuttaa menetelmävalinnan ja auma alueiden sijoittamisen avulla sekä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Hakijalle ei ole esitetty valituksia hankealueen turvepölystä.

13 13 Hakija on arvioinut muilla tuotantoalueilla tehtyjen pölyn leviämismallinnusten perusteella, että valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) asetettu pölypitoisuuden (PM 10 ) kalenterivuoden laskuarvon rajaarvo 50µg/m 3 ei saata ylittyä. Tuotantoalueita ympäröivä metsävyöhyke rajoittaa työkoneista syntyvän melun leviämistä. Hakijalle ei ole tullut valituksia turvetuotannon aiheuttamasta melusta. Jyrsin tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa täysin avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää taikka avosuota). Alle 300 metrin päässä asuinrakennuksesta on tuotantoaluetta vain pieniä alueita. Tällöin aktiivista melua ja pölyä muodostavaa toimintaa asutuksen lähellä on varsin lyhytaikaisesti, millä on merkitystä melun ja pölyn muodostumisen sekä ympäristöön kantautumisen kannalta. Lisäksi pääosa tuotantoalueesta sijoittuu huomattavasti etäämmälle sekä laajojen meluvaikutusta estävien metsäkannasten taakse. Ympäristöriskit Alueille on laadittu palosuojelusuunnitelmat. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Hätätilanteissa noudatetaan ISO 9002 laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueiden toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailut Alueella noudatetaan Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskevaa tarkkailuohjelmaa, joka sisältää ohjeet käyttö, päästö ja vaikutustarkkailun toteuttamisesta. Savonneva on yksi ns. intensiivitarkkailussa olevista alueista, joilta valumia mitataan ympärivuotisesti ja jatkuvatoimisesti. Päästötarkkailupiste sijaitsee Mustapuron valuma alueella lohkon 13 alapuolisen pintavalutuskentän alapuolella. Käyttötarkkailua on tarkoitus jatkaa entiseen tapaan ja päästötarkkailua jatketaan lohkon 13 alapuolisen pintavalutuskentän alapuolella voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Savonnevan Lappajärveen laskevalle osalle perustetaan ympärivuotisesti toimiva tarkkailuasema esim. Järvisalonnevan pintavalutuskentän alapuolelle Lisäksi muista laskuojista otetaan lisänäytteitä veden laatutiedon varmistamiseksi ja kuormituslaskennan tarkentamiseksi kahtena vuotena lupakaudella touko syyskuun aikana kerran kuukaudessa.

14 14 Vaikutustarkkailut Vesistötarkkailua jatketaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti Mustapurossa, Kortejärvessä, Iso Punsassa ja Vahangassa. Torasjärveen perustetaan pysyvä tarkkailupiste. Savonjoen yläosalle perustetaan uusi tarkkailupaikka kohtaan, jossa Savonjoki alittaa Kyyjärvi Vaasa valtatien. Hakija on vuodesta 1999 lähtien tarkkaillut hankealueiden kalataloudellisia vaikutuksia Vahankajoen vesistöalueella Keski Suomen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Vuodesta 2003 lähtien tarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna. Ähtävänjoen vesistöalueen puolella hakija esittää kalataloudellisen tarkkailun toteuttamista Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voi sisältää määrävälein tehtäviä kalastustiedusteluja sekä koekalastuksia Torasjärvellä, Savonjoella ja Toraspurolla. Soiden sijainti huomioon ottaen hakija on katsonut, ettei muuta velvoitetarkkailua ole tarpeen järjestää alkavalla lupakaudella. KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija on katsonut, että Savonnevan turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien tehostamisesta huolimatta kuivatusvedet ylläpitävät osaltaan edelleen Kortejärven rehevää tilaa ja aiheuttavat välillisesti haittaa Arvolan tilan RN:o 1:240 vesistösidonnaiselle käytölle. Haitat voidaan korvata 40 euron suuruisella vuosittaisella korvauksella. Muut hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät ole niin suuria, että ne antaisivat perustetta korvausvelvoitteille. 1) Kuulutus Itä Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla Vahankajoen vesistöalueella sijaitsevien Savonnevan turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuksesta ympäristölupavirastossa sekä Karstulan, Kyyjärven ja Soinin kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Itä Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnot Keski Suomen ympäristökeskukselta, Keski Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Karstulan, Kyyjärven ja Soinin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Karstulan, Kyyjärven ja Soinin kunnilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Viiden Kunnan Sanomat nimisessä lehdessä. Lausunnot 1) Keski Suomen ympäristökeskus on vastustanut luvan myöntämistä uusien alueiden kunnostamiseksi turvetuotantoon. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vedenlaatuaineisto osoittaa Vahanka

15 15 joen vesistöalueen heikon tilan. Vesistöalue ei siedä enää lisäkuormitusta ja jotta vesistön tila pääsisi parantumaan, se edellyttää kuormituksen pienenemistä. Hakemuksessa esitetty turvetuotantoalueiden ainekuormitusten osuus valuma alueilla on vanhentunut. Suomen ympäristökeskuksen vesistökuormituksen arviointijärjestelmän (VEPS) vesistökuormitusarvion mukaan Mustapuron valuma alueella (14.674) turvetuotannon osuus kokonaisfosforikuormasta on 10 % ja kokonaistypen osuus 14 %. Ihmistoiminnasta aiheutuvasta kuormituksesta turvetuotannon osuus on maatalouden jälkeen toiseksi suurin ollen fosforin osalta 18,6 % ja typen osalta 28,1 %. Melun ja pölyn osalta ympäristökeskus on katsonut, että päätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että asutukselle aiheutuu mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja. Turvetuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tarkkailuihin ympäristökeskuksen tulee voida tehdä tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Lupaehtojen tarkistusajankohta tulisi olla vuosi ) Keski Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa edellyttäen, että hakija maksaa työvoima ja elinkeinokeskukselle euron vuotuisen kalatalousmaksun sekä tarkkailee toimintansa vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Hakemuksessa esitetyille uusille ja valmistelemattomille tuotantoalueille ei tule myöntää lupaa. Työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että tuotantoalue sijaitsee Vahankajoen vesistöalueella, joka on rehevöitynyt voimakkaasti mm. turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen vaikutuksesta. Vesistöalueen kalatalouden perustoiminnot ovat heikentyneet ja lajisuhteet vääristyneet. Hoitokustannusten voidaan arvioida tulevaisuudessa lisääntyvän riippumatta kuormituksen suunnasta. Aiheutuneisiin haittoihin suhteutettuna maksua tulee korottaa nykyisestä. Kalatalousmaksuilla on hoidettu turvetuotantoalueiden alapuolisten vesialueiden kalakantoja istuttamalla kuhaa, järvisiikaa ja jokirapua. Nykyinen maksu on osoittautunut käytännön toteutuksessa täysin alimitoitetuksi. Se ei ole riittänyt koko vahinkoalueen kalataloudelliseen hoitoon, joten maksu on kohdennettu vain tärkeimmille vesialueille. Työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei Vahankajoen vesistöalueella tule sallia uutta turvetuotantokapasiteettia vesistöalueen sietokyvyn ylittävän kuormituksen ja kala sekä raputaloudellisten haittojen ilmenemisen vuoksi. Tilanne muuttuu vasta kuormituksen pienentyessä vesistön sietokyvyn mukaiselle tasolle. Tuotannosta poistuneen suoalan vaikutus ei vielä näy vesistössä. 3) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei turvetuotantoalueille tulisi myöntää lupaa, jollei vesiensuojelutoimenpiteitä tehosteta kaikkien tuotantolohkojen osalta. Alueen vesis

16 16 töt ovat kärsineet pahasti turvetuotannon aiheuttamasta kuormituksesta. Kaikkien valuma alueen toimijoiden tulisi todellisten mahdollisuuksien mukaan vähentää päästöjään vesistöön. Työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että luvansaajan tulisi tarkkailla hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Keski Suomen ja Pohjanmaan TEkeskusten hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskuksille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lisäksi luvansaajan on suoritettava euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Pohjanmaan TEkeskukselle. Mikäli hakija tehostaa vesiensuojelutoimenpiteitä, maksua voidaan vähentää suhteessa kuormitukseen. Lupaehdot on määrättävä tarkistettavaksi. Lupaehtojen tarkistuksen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien ainakin Vapo Oy:n omistuksessa olevien turvetuotantoalueiden lupaehtojen tarkistuksen kanssa. 4) Kyyjärven kunta on todennut, ettei hankkeesta kohdistu Kyyjärven suuntaan vesistön kautta tulevaa kuormitusta. 5) Karstulan kunta on katsonut, että vesistöön tulevaa kuormitusta on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä vähentämään ja myös turvetuotannossa on vanhoilla tuotantoalueilla vesiensuojelua parannettava ja käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. Karstulan kunnan käsityksen mukaan turvetuotantoalueiden vesien puhdistaminen vähintään pintavalutuksella vastaa ympäristönsuojelulain 4 :ssä tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kunta on todennut, ettei hakija ole hakemuksessaan selvittänyt minne jätteeksi päätyvä aumamuovi on tarkoitus toimittaa. Tuotantoalueilla syntyvät muovijätteet on toimitettava jätteenkeräykseen, mutta mikäli muoville löytyy hyötykäyttömahdollisuus, se on toimitettava hyötykäyttöön. Kaikki turvetuotannosta aiheutuva haitta on korvattava haitankärsijöille täysimääräisenä. 6) Soinin kunta on todennut, että turvetuotanto on aiheuttanut luonnolle huomattavia muutoksia. Lisääntyvä tuotanto heikentää entisestään alapuolisten vesistöjen tilaa rehevöittämällä vesistöjä ja heikentäen veden laatua. Kasvava turvetuotanto heikentää tonttien arvoa ja kysyntää. Ongelmia on jo nykyisellä tuotannolla ja viime vuosina kesäasukkaat ovat olleet asiasta erityisen huolissaan. Lupaa haetaan alueelle, joka liittyy kiinteästi Kuninkaanpuiston luontomatkailualueeseen Hankajärvi Limajärvi Natura alueella. Vapaa ajan lisääntyessä matkailun merkitys elinkeinona tulee kasvamaan ja luontoarvoilla, erityisesti vesistöillä, on keskeinen merkitys matkailun kasvussa. Soinin kunta on yhtynyt Keski Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon, ettei hakemuksessa mainituille lisäalueille tule myöntää ottolupaa ja käytössä olevilla ja valmistuneilla turvetuotantoalueilla tulee löytää tehokkaammat vesiensuojelumenetelmät kuin vain virtaamansäätömenetelmät. Kunta on yhtynyt myös kunnan lausunnon liitteenä olevaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon.

17 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 17 Länsi Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että Soinin kunta on rantayleiskaavassa varannut 22 uutta lomarakennuspaikkaa järvien rannoille. Turvetuotanto vaikuttaa virkistysalueiden hankintaan ja alentaa mahdollisesti niiden arvoa. Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se puolla lupaa Savonnevan tuotannon laajennukselle lohkoilla 19 ja 25. Lohkoille 24 ja 25 on esitetty vesiensuojelurakenteena maaperään imeytystä/haihdutusta. Ympäristökeskus on pitänyt tätä riittävänä puhdistusmenetelmänä. Muilla tuotantolohkoilla tulee vesiensuojelun tasoa tehostaa, koska tuotanto on laajaa ja se jatkuu vielä pitkään. Jos muiden tuotantolohkojen vesiensuojelua ei voida tehostaa pintavalutuksella tai vastaavan tehoisella menetelmällä perustason vesiensuojelumenetelmien lisäksi, hakijan tulee ottaa käyttöön esimerkiksi kemiallinen puhdistus. Mikäli vesiensuojelua ei voida tehostaa, ympäristökeskus on katsonut, että luvanmyöntäjän tulee harkita ympäristöluvan epäämistä niille alueille. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 7) 7.1 ja 7.2 (Penninki RN:o 1:389, Vahanka, Karstula) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. He omistavat vapaa ajanasunnon Valkkunajärven rannalla ja ovat katsoneet, että näin monien vesistöjen läheisyydessä tulisi turpeennosto ehdottomasti lopettaa ja estää vesistöjä enempää saastumasta. 8) 8.1 ja 8.2 (Vaihtola RN:o 1:90, Vahanka, Karstula) omistavat saunamökin Kortejärven rannalla ja he ovat katsoneet, että turvetuotannon takia Kortejärven veden laatu on muuttunut erittäin huonoksi. Virkistyskäytön kannalta järven tila on kestämätön. Järven kalakanta on yksipuolistunut ja rapukanta on pienentynyt huomattavasti. Turvetuotannon takia vesi on sameaa ja limaista. Järvessä uiminen aiheuttaa ihottumaa ja kutinaa. Mustapuron ja Kortejoen jokisuistot ovat madaltuneet turvesuolta tulevan turpeen kasaantuessa jokisuistojen pohjaan. Pohjaan kerääntynyt turve on madaltanut myös järven luoteisosaa, jonka vuoksi veden virtaussuunta on kääntynyt lähemmäs järven pohjoisosaa. Turvetuotannon jatkaminen ja lisääminen edellyttäisi, että kaikki Savonnevan kuivatusvedet olisi käsiteltävä tehostetusti. Laskeutusaltaiden määrää olisi lisättävä, niiden olisi oltava nykyistä syvempiä ja niiden kunnosta ja tehosta olisi huolehdittava. Myös pintavalutuskentän, sarkaoja altaiden, virtaaman säätöpatojen sekä maaperäimeytys ja haihdutusalueiden kunnosta olisi huolehdittava niin, että ne toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. 9) 9 (Heikkilä RN:o 1:336, Vahanka, Karstula) on todennut, että veden virtaama pitkin Vahankaa on sekä Kortejärvestä että Valkkunasta kohti Heikkilän tilaa. Erityisesti paikka, jossa Valkkuna laskee Vahankaan on hyvin lähellä tilan rantaa ja rantasaunoja, jotka sijaitsevat lahdenpoukamassa, minne turveaines kerääntyy ja jää sinne pysyvästi. Turvetuotannosta ja veden virtaamasta johtuen Heikkilän

18 18 rantavedet ovat todella pahoin saastuneet. 9 on katsonut, että rantaveden saastuminen alentaa niin koko Heikkilän tilan kuin siitä erillisen rantapalstan myyntiarvoa ja saastuneisuus haittaa omaakin virkistyskäyttöä. 9 on vastustanut luvan myöntämistä. Ennen päätöstä tulisi suorittaa katselmus haittojen toteamiseksi. Vapo Oy tulee joka tapauksessa velvoittaa maksamaan 9:lle euroa Heikkilän tilan ja rantapalstojen arvonalenemisen korvaamiseksi. 10) 10.1 ja 10.2 (Suviranta, RN:o 13:46, Vahanka, Karstula), 10.3 (Ryysyranta RN:o 13:45, Vahanka, Karstula) ja 10.4 (Vahankala RN:o 13:48, Vahanka, Karstula) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. He ovat katsoneet, että turvetuotannosta ja sen kuivatusvesien riittämättömästä käsittelystä on jo aiheutunut Vahankajärven vedenlaadulle haittaa. Kuivatusvesien käsittely hakemuksessa esitetyllä tavalla aiheuttaa veden ainepitoisuuksien lisääntymistä, josta väistämättä aiheutuu haittaa Vahangan virkistyskäytölle, kalastolle ja kalastukselle. 11) Ähtärinreitin kalastusalue on todennut, että kyseillä soilla on nostettu turvetta jo pitkään. Vuosien saatossa on ollut nähtävissä, että alueen ympäristöarvot ja vesistön virkistyskäyttö on huonontunut huomattavasti. Tähän on vaikuttanut ravinnekuormituksen merkittävä lisääntyminen sekä ranta alueiden ja erityisesti jokisuiden kasvillisuuden lisääntyminen. Kalapyydykset likaantuvat entistä nopeammin ja kalan maussa on tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan. Kalastusalue on katsonut, ettei lisäalueiden käyttöönottoon tule myöntää uusia lupia. Lisäksi nykyisiltä alueilta tulevien pintavesien tehokkaaseen puhdistamiseen tulee ympäristölupapäätöksessä kiinnittää suurta huomiota. 12) Vahangan kalastuskunta on pyytänyt ympäristölupahakemuksen käsittelyssä huomioimaan kala ja raputaloudellisten haittojen korvaamisen (kalatalousmaksu) edelleen, vähintään entisen suuruisena. 13) 13 on vastustanut luvan myöntämistä. 14) 14.1, 14.2 ja 14.3 (Leppälä RN:o 1:258, Vahanka, Karstula) ovat ensisijaisesti vastustaneet luvan myöntämistä turvetuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle. Toissijaisesti he ovat vaatineet täyttä korvausta kiinteistöilleen aiheutuvasta haitasta ovat katsoneet, että vanhaa toimintaa on arvioitava uudelleen voimassa olevan ympäristönsuojelulainsäädännön valossa siten, että vanha toimintaa saa jatkua, mutta tämän päivän puhdistustekniikalla ja vaatimuksilla toteutettuna. Uutta tuotantoalaa ei kuitenkaan tule sallia käyttöönotettavaksi. Vuonna 1997 määrätyillä korvauksilla ei ole kyetty puuttumaan ja estämään erityisesti veden laadun merkittävää huonontumista. Veden näkyvyys on huonontunut huomattavasti ja uidessa iholle tarttuu ruskea turveliete. Nykyisillä puhdistusmenetelmillä ei ole voitu estää vedenlaadun huonontumis

19 19 ta. Muistuttajat ovat katsoneet, että haitan korvaaminen rahana ei poista sitä haittaa, mitä noin hehtaarin turvetuotantoalue aiheuttaa alueen loma asukkaille sekä Natura alueille ja niihin liittyville alueille. 15) 15.1 ja 15.2 (Luomala RN:o 6:60, Kuninkaanjoki, Soini) ovat esittäneet vaatimuksen turvetuotannon melu ja pölyvaikutusten rajoittamisesta voimassaolevien säädösten mukaisiksi sekä Pienen Viitalammen veden pinnan säilymiseksi nykyisissä rajoissa. Muistuttajat ovat vaatineet veden laadun mittausta ennen turvetuotannon aloittamista Viitasuolla sekä vuosittain elokuun loppuun mennessä. Tässä yhteydessä tulisi suorittaa myös turvepölymittaus, josta tehtävä pöytäkirja tulisi toimittaa muistuttajille. Pienestä Viitalammesta laskevan puron toiminta on turvattava kaikissa olosuhteissa sekä kesäettä talviaikaan ja tulva aikana. Kaikki turvetuotannosta aiheutuvat haitat on arvioitava ulkopuolisen arvioitsijan toimesta ja korjattava. Vahinko, jota ei ole mahdollista korjata tai ennallistaa, on Vapo Oy:n korvattava. 16) 16.1 ja 16.2 (Kotilehto, RN:o 1:310 ja 1:110, Vahanka, Karstula) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. He ovat katsoneet, että turpeennostosta aiheutuva kuormitus Vahankajärveen ja Kortejärveen on jo tässä vaiheessa niin suuri, ettei järvien kunto kestä lisäkuormitusta vähäisessäkään määrin. Vesien laatu on jo nyt ala arvoinen. Rannoille kulkeutuu turvemössöä ja jokisuut ja rannat ovat rehevöityneet ja kasvavat umpeen. Kaikki tämä on johtunut suurista turvealueista ja suurista nostomääristä. Järvien vesien syvyys on pienentynyt huolestuttavan paljon turpeennostojen alettua ja kuivatusvesien johtamisesta jokia myöten järviin. Kalastusta ei voi harjoittaa, koska kalakanta on melkein hävinnyt järvistä. Keskikesällä ei järvissä voi uida eikä ottaa saunavesiä tai käyttää pyykinpyykin tai mattojen pesuun. Toimenpiteenä muistuttajat ovat vaatineet jo aiheutettujen haittojen korjaamista. Muistuttajat ovat vaatineet, että luvan saajan on ennen toimintansa jatkamista tai uuden luvan myöntämistä ruopattava jokien ja järvien pohjat turvemössöstä ja puhdistettava jokisuut ja ranta alueet kaislasta sekä hapetettava järvet ja istutettava uutta kalakantaa. Jos toiminta jatkuu vanhoilla tuotantoalueilla, tulisi kaikki kuivatusvesi muistuttajien mielestä maastoimeyttää. He ovat katsoneet, ettei mikään rahasumma maanomistajille korvaa sitä vahinkoa, minkä Vapo Oy on turpeennostolla saanut vuosien myötä aikaan. 17) 17 (Nurmela RN:o 9:63, Kivijärvenkylä, Soini) on vastustanut luvan myöntämistä. 17 on kertonut ostaneensa vapaa ajanasuntonsa Iironjärven rannalta kun järvi oli moitteettomassa kunnossa. Vuosien saatossa järven kunto on huonontunut turvetuotannon myötä. Järven mataluuden huomioon ottaen se ei kestä enää kyseisestä toiminnasta johtuvaa kuormitusta.

20 20 18) 18 (Perttula RN:o 15:34, Kivijärvenkylä, Soini) on esittänyt samat vaatimukset kuin 17 edellä kohdassa 17). 19) 19 (Jukkala RN:o 15:20, Kivijärvenkylä, Soini) on esittänyt samat vaatimukset kuin 17 edellä kohdassa 17). 20) 20.1 ja 20.2 (Syli RN:o 1:450, Vahanka, Karstula) ovat vastustaneet uusien lupien myöntämistä turvetuotantoon. He ovat todenneet, että Vahankajärvi on jo nyt rehevöitynyt ja huonossa kunnossa ovat katsoneet, että turvetuotantoa pitäisi vähentää ja kiinnittää huomiota siihen, miten haittoja voitaisiin nykyisen tuotannon tasolla vähentää ja järven tilaa parantaa. 21) 21 (Ahola RN:o 1:47, Vahanka, Karstula) on todennut, että Kortejärven ja Vahankajärven veden laadun huonontumisen takia rantojen arvo on laskenut. 21 on esittänyt tätä korvattavaksi, koska hän omistaa rantaa järvien rannoilla noin kilometrin. 22) 22 (Kujala RN:o 21:23, Kuninkaanjoki, Soini) on todennut, että Kujalan tilasta on vuokrattu Vapo Oy:lle noin 28 hehtaarin määräala. Sopimuksesta huolimatta Vapo Oy ei ole toimittanut 22:lle tarkistettua karttapiirrosta alueesta. Kujalan tilalle on kaivettu useita syviä laskuojia, jotka vaikeuttavat metsänhoitoa ja hakkuita. 22 on vaatinut rumpujen rakentamista laskuojiin, joiden paikat tulee selvittää katselmuksessa. Rapavalkeinen niminen lampi sijaitsee kokonaan 22:n tilalla. Lammen veden laatua ei ole tutkittu kertaakaan. syksyyn 2004 saakka lohkolta 23 vedet on johdettu Rapavalkeiseen ja siitä edelleen Koiralammen kautta eteenpäin. Tämä on huonontanut veden laatua. Vuoden 2004 aikana lohkolta 23 tulevaa laskuojaa on syvennetty ja vedet ohjattu suoraan Koiralampeen. Tämä on aiheuttanut sen, että Rapavalkeisen vedenpinta on alkanut laskea. Lohkolta 23 laskeutuu näkyvää pölyä veteen pohjoisen suunnan tuulella tuntuvasti. Lisäksi itä kaakon suunnalla alle 500 metrin etäisyydellä on lohko on katsonut, ettei Rapavalkeisen keskivedenkorkeutta saa laskea ja Vapo Oy tulee lisäksi määrätä tarkkailemaan Rapavalkeisen veden laatua. Koiralampeen on johdettu vedet lohkoilta 23 ja 24, mikä vaikuttaa veden laatuun. Varsinkin länsituulella pölylaskeumat Koiralampeen ovat tuntuvat. Lammen vedenlaadun seurantaa ei ole tehty. Näyte on otettu ainoastaan kerran vuonna Myös Koiralammen vettä tulee 22:n mielestä tutkia säännöllisesti. 22 on todennut, että kesään 2004 saakka vesiä on johdettu lohkon 23 pohjoisosasta sekä lohkolta 22 22:n omistaman maan kautta Mustajokeen ja sitä pitkin Kuninkaanjokeen. Vapo Oy on ilman lupaa kaivanut laskeutusaltaan lohkon 23 länsipuolelle ja jättänyt maat levittämättä sekä kaivanut suuren laskukanavan osittain 22:n omistamalle maalle. Haittojen poistamiseksi 22 on vaatinut laskukanaviinja ojiin tehtäväksi riittävän määrän rumpuja. Rapavalkeisen tai Koira