YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 34/2007/4 Dnro LSY-2005-Y-409 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 34/2007/4 Dnro LSY-2005-Y-409 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Tuohisaarennevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Jalasjärvi Apemet A-P N Ky Ilvesjoentie ILVESJOKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Suunnitellun Tuohisaarennevan turvetuotantoalueen pinta-ala on 14,5 ha ja tuotannon arvioidaan kestävän noin kymmenen vuotta. Alueella ei ole aikaisemmin tuotettu turvetta. Hankealue sijaitsee Jalasjärven kylässä Jalasjärven kunnassa noin 7 km kunnan keskustaajamasta länteen. Vesistöllisesti alue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvan Jukaluoman valuma-alueella. Apemet A-P N Ky on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Tuohisaarennevan turvetuotantoalueen kuntoonpanolle ja toiminnalle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c)-kohta Suunnitelman mukaisella alueella ei ole aikaisemmin ollut turvetuotantoa.

2 ALUEEN OMISTUS- JA KAAVOITUSTILANNE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistöt, niiden tila ja käyttö 2 Hakija on vuokrannut hanketta varten 16 ha vuoden 2035 loppuun saakka voimassaolevilla vuokrasopimuksilla. Etelä-Pohjanmaan vahvistetun maakuntakaavan mukaan turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet, valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Tuohisaarennevan tuotantoalue sijoittuu maakuntakaavassa turvetuotantovyöhykkeelle tt2, jota koskevan suunnittelumääräyksen III mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Suunnitellun hankealueen ympäristö on lähes kokonaisuudessaan metsäojitettu. Hankealue on tällä hetkellä luonnontilainen. Hankealueen lähin asutus sijaitsee Tuohisaarennevan pohjois- ja koillispuolella yli kilometrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Vesiteitse noin 4,5 km:n etäisyydellä hankealueelta Jokiluoman rannalla on muutamia asuinkiinteistöjä. Turpeen kuljetukseen käytettävän työmaatien varrella ei ole asutusta. Tuohisaarennevan tuotantoalue rajoittuu etelässä turvetuotantoalueisiin ja muualla loiviin hiekkamuodostumiin. Suota ympäröivät ojitetut suo- ja metsätalousmaat. Hankealueen läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita eikä tärkeitä pohjavesialueita. Tuotantoalue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvan Jukaluoman valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Jukaluoman kautta Jalasjärveen, josta vedet kulkeutuvat Jalasjokeen ja edelleen Kyrönjokeen. Matkaa tuotantoalueelta Jukaluoman laskuun Jalasjärveen on 6,5 km ja Jalasjärven luusuaan 8,5 km.

3 3 Tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen hydrologia: Valuma-alue Pinta-ala MHQ MQ MNQ (km 2 ) (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) Laskuoja ennen laskua 14 1,89 0,13 0,007 Jukaluomaan Jukaluoma, laskuojan 26 3,43 0,25 0,013 yhtymäkohta Jukaluoma laskussa 28,3 3,72 0,27 0,015 Jalasjärveen Jalasjärvi (luusua) 699,05 64,31 6,64 0,84 Jukaluoma Jukaluoma on 8 km pitkä valuma-alueensa pinta-alan (28 km 2 ) perusteella puroksi luokiteltava vesistö, joka saa alkunsa Jukanperältä noin 3 km Tuohisaarennevalta kaakkoon. Jukaluoman valumaalueesta noin 14 % on turvetuotannossa (Kontionevan ja Iso- Korvaneva tuotantoalueet). Peltoalueiden osuus valuma-alueesta on noin 3 %. Jukaluomasta on otettu yksi vesinäyte vuoden 2000 syksyllä sen alajuoksulta. Vesi oli näytteenottohetkellä erittäin humuspitoista, lievästi hapanta ja rehevää. Jukaluomassa esiintyy ainakin taimenta, mutta ravun esiintymisestä ei ole varmuutta. Jukaluoman kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen. Jalasjärvi Jalasjärvi on pinta-alaltaan noin 134,2 ha. Järven suurin syvyys on noin 7 m ja rantaviivan pituus noin 6,7 km. Järveen laskeva suurin uoma on Jalasjoki, jonne järvi pohjoispäästään purkaa vetensä. Järven veden laatu on välttävä/huono. Järven puskurointikyky on ollut hyvä, mutta pintaveden ph-arvot ovat olleet lievästi happamia. Eliöstölle haitallisia alle 5,5 ph-arvoja ei ole esiintynyt lainkaan. Järvi on rehevän ja erittäin rehevän rajoilla. Vesi on ollut myös erittäin humuspitoista ja väriltään ruskeaa ja rautapitoisuudeltaan korkeaa, joista viimeksi mainittu kertoo valuma-alueen suovaltaisuudesta. Jalasjärveen on istutettu kuhaa ja istutukset ovat onnistuneet hyvin. Järven kalastoon kuuluu myös ahven, hauki, made, särki ja kiiski ja joskus ankerias. Järvi soveltuu kotitarve- ja virkistyskalastukseen. Jalasjärven kalastuksellinen merkitys voi olla paikallisesti suuri. TURVETUOTANTO Tuohisaarennevan tuotantoala on 14,5 ha. Suon keskisyvyys on noin 1,35 m. Turpeen paksuus on suon kaakkoislaidalla noin 1,5 m

4 4 ohentuen luodetta kohden ja on suon luoteislaidalla noin 1,2 m. Tuotantomenetelmänä käytetään mekaanista kokoojavaunumenetelmää, imuvaunua ja palannostokalustoa. Tuohisaarennevan turvetuotantoalueella on tarkoitus tuottaa jyrsinpolttoturvetta Fortum Power and Heat Oy:n Säterin voimalaitokselle Valkeakoskella ja Kautttuan voimalaitokselle. Tuotannon alkuvaiheessa tuotetaan mahdollisesti myös ympäristöturvetta kuivikkeeksi, maanparannukseen, kompostointiin ja lietteiden imeytykseen. Koko tuotantokelpoisen pinta-alan ollessa tuotannossa keskimääräinen vuosituotanto tulee olemaan noin m 3 turvetta. Turvetuotannon arvioidaan kestävän kymmenen vuotta. Turvetuotannon loputtua alue siistitään. Alue on kokonaisuudessaan vuokra-aluetta ja vuokratut alueet palautetaan niiden omistajille turvetuotannon päättymisen jälkeen. Omistajat päättävät alueidensa käytöstä turvetuotantovaiheen jälkeen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyssä käytetään sarkaoja-altaita, päisteputkipidättimiä, virtaamansäätöä ja laskeutusallasta. Ympäristölupavirasto on päivätyssä kirjelmässään pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan suunnitelmalla kuivatusvesien käsittelystä johtamalla ne ympärivuotisesti pintavalutuskentän, kosteikon, kasvillisuus- tai imeytyskentän kautta tai niiden käsittelystä muulla vastaavan tehoisella menetelmällä. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastauksessa todennut, ettei pintavalutuskentän tai muun ympäristölupaviraston esittämän kuivatusvesien käsittelymenetelmän rakentaminen ole taloudellisesti kannattavaa ottaen huomioon tuotantoalan vähäisyys ja tehostetusta vesienkäsittelystä aiheutuvat korkeat kustannukset. Hakija ei tämän vuoksi ole esittänyt suunnitelmaa tehostetusta vesienkäsittelystä. Tuohisaarennevan tuotantoalueen aiheuttama vuotuinen brutto- ja nettokuormitus koko tuotantokelpoisen pinta-alan (14,5 ha) ollessa tuotannossa on seuraava: Kiintoaine (kg) Kokonaistyppi (kg) Kokonaisfosfori (kg) brutto netto brutto netto brutto netto Ojitusvuosi ,9 4,6 Ojituksen jäl ,1 3,5 keinen vuosi Tuotantokausi ,4 2,3

5 Pöly, melu ja liikenne 5 Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Tuulen voimakkuus vaikuttaa pölyn leviämiseen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä noin 500 m:n päähän tuotantoalueen reunasta ulottuvalla vyöhykkeellä. Silmälle näkymättömiä pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin m:n vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Pölyäminen ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puolilla. Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Vuodessa tuotantopäiviä on 30 50, joten melu ei ole jatkuvaa. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Tuotannosta aiheutuva melu on yleensä hyvin paikallista. Väärälammensuon turvetuotannon melusta tehdyn tutkimuksen mukaan jyrsin- tai palaturvetuotannon 40 db(a) meluvaikutus jää noin m:n etäisyydelle turvetuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta. Myös turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua. Keskimääräisen vuosituotannon turpeen kuljetus on yhteensä noin 55 rekkaa tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Toimitus keskitetään yhteen tai kahteen jaksoon talven aikana. Jakso kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon. Toimitusjakson aikana kuljetus on yhteensä 5-10 rekkakuormaa vuorokaudessa ja toimituksia yhteensä noin 6-12 vuorokauden ajan talven aikana. Turpeet kuljetetaan työmaatien kautta Ponsikyläntielle ja edelleen Kauhajoentien (672) kautta Tampereentielle (3) ja sitä pitkin edelleen käyttökohteisiin. Varastointi ja jätteet Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa, josta aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksessa. Tuotantoalueella varastoissa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään l. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on 0,4 tonnia. Tuotantotoiminnassa syntyy moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyjä 44 l, kiinteää öljyjätettä 7 kg, loisteputkia ja muita elohopeaa sisältäviä jätteitä 0,1 kg, paristoja ja akkuja 2 kg, metalleja 29 kg, sekajätettä 0,2 m 3 ja muovia 363 kg.

6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön 6 Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Turvetuotanto vaikuttaa maisemaan ja maaluontoon näkyvimmin. Hankealueella luonnollinen suo muuttuu kasvillisuudesta paljaaksi turvekentäksi, joka muistuttaa keväistä peltomaisemaa. Maisemakuvaan vaikuttavat myös tuotantoalueeseen kuuluvat rakenteet kuten varastoaumat ja työkoneet. Suoalue sijaitsee metsäalueiden keskellä eikä suon maiseman muuttuminen näy laajalti lähiympäristöön. Hankealueen lähiympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankealueella voisi olla merkitystä. Tuohisaarennevan tuotantoalueen suora ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä noin kaksi henkilötyövuotta. Tuohisaarennevan tuotantoalueen aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa: Vesistö Kiintoaine (mg/l) Typpi (µg/l) Fosfori (µg/l) Jukaluoma, laskuojan yhtymäkohta Ojitusvuosi 0,1 42,0 1,12 Ojituksen jäl- 0,08 31,5 0,84 keinen vuosi Tuotantoaika 0,05 21,0 0,56 Jukaluoma laskussa Jalasjärveen Ojitusvuosi 0,05 20,2 0,54 Ojituksen jälkeinen vuosi 0,04 15,2 0,41 Tuotantoaika 0,03 10,1 0,27 Jalasjärvi (luusua) Ojitusvuosi 0,002 0,8 0,022 Ojituksen jälkeinen vuosi 0,015 0,6 0,016 Tuotantoaika 0,001 0,4 0,011

7 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 7 Hakijan käsityksen mukaan hankkeen vaikutukset Jukaluoman alajuoksun vedenlaatuun ovat melko vähäiset, kun verrataan laskennallisia pitoisuuslisäyksiä Jukaluoman alajuoksun vedenlaatutietoihin vuodelta Hankkeen vaikutusten arvioidaan olevan Jalasjärven vedenlaatuun häviävän pieniä. Tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, minkä vuoksi turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Jukaluoman varrella on muutamia asuinkiinteistöjä, joista lähimmälle on hankealueelta etäisyyttä vesiteitse noin 4,5 km. Arvion mukaan kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu korvattavia haittoja alapuolisiin vesistöihin rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle ja naapurikiinteistöjen muulle käytölle. Jukaluoman valuma-alueella on Tuohisaarennevan lisäksi Vapo Oy:n Kontionevan noin 150 ha:n suuruinen tuotantoalue ja noin 208 ha:n suuruinen alue Iso-Korvanevan turvetuotantoalueesta. Jalasjärven valuma-alueella sijaitsevat Vapo Oy:n Alkkian (noin 261 ha), Iso-Korvanevan (noin 471 ha), Korvajärvennevan (noin 90 ha), Kontionevan (noin 150 ha), Vasikkanevan (noin 105 ha), Liikanevan (noin 47 ha), Madesnevan (noin 204 ha), Vähä-Hautanevan (noin 71 ha), Haukinevan (noin 23 ha), Löyhinkinevan (noin 193 ha), Sompanevan (noin 118 ha), Susinevan (noin 16 ha) ja Sydänmaannevan (noin 32 ha) turvetuotantoalueet. Lisäksi valuma-alueella on ainakin seuraavat yksityisten tuottajien turvetuotantoalueet: Haukkaneva (noin 16 ha), Ilvesneva (noin 25 ha), Mäkiviita (noin 18 ha), Ojaturve (noin 24 ha), Pohjaisneva (noin 10 ha) ja Rummukkaneva (noin 10 ha). Tuohisaarennevan kuivatusvesien vaikutukset kohdistuvat ainoastaan laskuojaa seuraavaan Jukaluomaan. Hakijan käsityksen mukaan Jukaluoman kalastolle ja kalastukselle ei aiheudu korvattavaa haittaa, koska kyseessä on pieni tuotantoalue ja vesienkäsittelyä tehostetaan virtaamansäätöpadolla. Kuivatusvesien vaikutukset eivät ulotu Jalasjärveen asti. Hankealueesta 5 km:n säteellä ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Tuotantoaluetta lähinnä oleva asutus sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Myöskään kuljetusreitin välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Tuotannosta ei tämän vuoksi aiheudu kenellekään pöly- tai meluhaittaa eikä liikenteestä aiheutuvaa haittaa. Hankealueen lähistöllä ei ole myöskään lampia tai jär-

8 8 viä, joiden pinnalle pöly saattaisi laskeutua ja aiheuttaa viihtyvyystai esteettistä haittaa. Ympäristöriskit Vuosittain laaditaan palosuojelusuunnitelma paloturvallisuusriskin minimoimiseksi. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään paloturvallisuus- ja ensiapukoulutuksen avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunnitelmat. Paloviranomaiset tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaille ja hyväksyvät työmaan palosuojelusuunnitelman. Ympäristöviranomaiset tarkastavat työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU HAITAT JA VAHINGOT LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakija on tehnyt esityksen Tuohisaarennevan tuotantoalueen käyttöja kuormitustarkkailusuunnitelmaksi. Hakijan mukaan vaikutustarkkailusuunnitelma ei ole tarpeen. Hakijan mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Jalasjärven kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Jalasjärven kunnalta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Jalasjärven- Peräseinäjoen Kunnallissanomat nimisessä lehdessä.

9 Lausunnot 9 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että ympäristöluvan myöntäminen edellyttää vesienkäsittelyrakenteiden edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Virtaamansäätö on perustason vesienkäsittelyyn kuuluva puhdistusmenetelmä. Kuivatusvesien puhdistamista on ympäristökeskuksen mukaan tehostettava, koska kysymyksessä on uusi tuotantoalue. Lisäksi kuivatusvedet laskevat Kyrönjokeen, joka on Vaasan alueen raakavesilähde. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hankkeella ei ole vaikutusta alueen luontoon. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää, mikäli koko alueella sovelletaan tehostettuja vesiensuojelun periaatteita. Virtaamansäätöpatoa ei voida pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämisessä, vaikka kyseessä on melko pieni tuotantoalue. TE-keskus on vaatinut, että kuivatusvedet on johdettava pintavalutukseen tai puhdistettava vastaavantehoisella menetelmällä ympärivuotisesti. Vesiensuojelurakenteita on hoidettava ja ne on pidettävä kunnossa ja toimintaa on tarkkailtava. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään hakemuksen mukaisesti, TEkeskus on edellyttänyt, että luvansaajan maksettavaksi asetetaan euron suuruinen kalatalousmaksu. Maksun suuruutta arvioitaessa on otettu huomioon Jalasjärven lisäksi Jukaluoman taimenkanta ja turvetuotannosta sille kohdistuva haitta. Mikäli hankkeen kuormitusta vesistöön vähennetään tehostamalla vesienkäsittelytoimenpiteitä TE-keskuksen edellä esittämällä tavalla, maksua voidaan pienentää suhteessa kuormituksen vähenemiseen. Luvansaajan on selvitettävä hankkeen vaikutusalueen kalastoa TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Tulosten perusteella arvioidaan tarkkailutarve jatkossa. 3) Jalasjärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on viitannut vuonna 2001 julkaistuun selvitykseen Jalasjärven kuormitusselvitys vuonna 2000 ja vesiensuojelusuunnitelma, jonka mukaan turvetuotannosta aiheutuvan typen osuus Jalasjärveen on 4,7 % ja fosforin 2,3 %. Jalasjärveen kohdistuva kuormitus on kymmenkertainen ns. vaaralliseen kuormaan verrattuna. Lautakunnan mukaan suunnitelmassa esitetyt vesienkäsittelymenetelmät eivät riitä. Maakuntakaavassa edellytetään turvetuotannon vesiensuojelusta, ettei kuormitus vesistöihin kasva nykyisestään. Kuormitus kasvaisi, mikäli suunniteltu hanke toteutetaan vain perustason vesienkäsittelyllä. Suunnitelmaa on tehostettava pintavalutuksella tai muulla vastaavan tehoisella vesienkäsittelymenetelmällä. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja alueen luonnosta ja eläimistöstä, kasvillisuudesta tai linnustosta. Lautakunnan mukaan ne on selvi-

10 10 tettävä ennen luvan myöntämistä, koska alue on lähes luonnontilainen ojittamaton suo. 4) Jalasjärven kunnanhallitus on yhtynyt Jalasjärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon asiassa. Hakijan vastine Hakija on todennut Jalasjärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan 3) ja Jalasjärven kunnanhallituksen 4) vaatimuksiin vesienkäsittelyn tehostamisesta pintavalutuksella tai vastaavan tehoisella vesienkäsittelymenetelmällä, että Tuohisaarennevan vuosittainen tuotantoaikainen typen ja fosforin nettokuormitus vastaa noin 0,1-0,2 Jalasjärven kokonaiskuormituksesta. Hakija on esittänyt laskelmia Jalasjärven koko valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta kuormituslähteittäin vuodelta Jalasjärveen kohdistuva vuosittainen fosforikuormitus on noin kg ja typpikuormitus noin kg. Koko valuma-alueen turvetuotannon osuus fosforikuormituksesta on 2,3 % (noin 527 kg) ja typpikuormituksesta 4,7% ( kg). Hakijan mukaan hanke ei perustason vesienkäsittelymenetelmälläkään merkittävästi kuormita Jalasjärveä. Pintavalutuskentän rakennuskustannukset nousisivat hakijan mukaan niin suuriksi, ettei turvetuotanto haetun suuruisella tuotantoalueella olisi taloudellisesti kannattavaa. Hakijan mukaan pintavalutuskentän rakentamisen kokonaiskustannukset olisivat noin euroa ja sen vuosittaiset käyttökustannukset noin euroa. Vuosittaisen fosforikuorman vähentäminen (noin 1 kg) maksaisi yli euroa vuodessa. Hakija on todennut lausunnonantajien vaatimukseen alueen luonnon, eläimistön, kasvillisuuden ja linnuston selvittämisestä, että hankealue ei sijaitse Natura 2000 alueella eikä sillä ole vaikutusta lähimpiin Natura 2000 alueisiin. Hankealueen läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Vapo Oy:n Kontionevan turvetuotantoalue. Hakija on todennut, että Länsi- Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaan hankkeella ei ole vaikutusta ympäröivään luontoon. Hakijan käsityksen mukaan hankealue edustaa tyypillistä suo- ja metsäalueiden biotooppeja, joita esiintyy laajasti maakunnassa, eikä hankealueen kasvillisuutta, eläimistöä tai linnustoa ole syytä tarkastella sen enempää. Hakija on tehnyt suunnitelmassaan esityksen tarkkailuohjelmaksi, eikä hakijan mukaan vesistövaikutustarkkailulla Jukaluomassa saavuteta lisäarvoa. Hakija on viitannut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) ja Pohjanmaan TE-keskuksen 2) lausunnoissa esitettyjen vesienkäsittelymenetelmien tehostamisvaatimusten osalta Jalasjärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan 3) ja Jalasjärven kunnanhallituksen 4) vaatimuksiin antamaansa vastineeseen. Hakija on todennut

11 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Pääasiaratkaisu Ratkaisun perustelut Vastaus lausuntoihin ja muistutuksiin 11 TE-keskuksen vaatimuksen vuosittaisesta euron kalatalousmaksusta olevan perusteeton. Maksun suuruus ei vastaa Länsi- Suomen ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä eikä Jukaluoman ja Jalasjärven kalataloudellista arvoa. Jukaluomassa ei ole suoritettu kalastoselvitystä. Hakijan mukaan Tuohisaarennevan turvetuotannon edellyttämä kalatalousmaksu on alle 1,00 euroa vuodessa. Hakija on todennut, ettei erillistä kalataloudellista tarkkailua ole kustannussyistä mahdollista järjestää, mutta hakija on valmis osallistumaan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun vaikutusosuutensa mukaisesti. Ympäristölupavirasto hylkää Apemet A-P N Ky:n ympäristölupahakemuksen Tuohisaarennevan tuotantoalueen kuntoonpanosta ja toiminnasta Jalasjärven kunnassa. Ympäristönsuojelulain 4 :n 3-kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tämä edellyttää uusilla turvetuotantoalueilla perustason vesienkäsittelyn lisäksi pintavalutusta tai muuta teholtaan vastaavaa vesienkäsittelymenetelmää. Ympäristölupavirasto on asiaa käsitellessään pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan suunnitelmalla kuivatusvesien käsittelystä johtamalla ne ympärivuotisesti pintavalutuskentän, kosteikon, kasvillisuus- tai imeytyskentän kautta tai niiden käsittelystä muulla vastaavan tehoisella menetelmällä. Hakija on ilmoittanut ympäristölupavirastolle, ettei pintavalutuskentän tai muun ympäristölupaviraston esittämän kuivatusvesien käsittelymenetelmän rakentaminen ole taloudellisesti kannattavaa ottaen huomioon tuotantoalan vähäisyys ja tehostetusta vesienkäsittelystä aiheutuvat korkeat kustannukset, eikä ole esittänyt suunnitelmaa tehostetusta vesienkäsittelystä. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukainen vesienkäsittely ei vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristölupavirasto toteaa, että edellä kerrotun perusteella luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole olemassa. Ympäristölupavirasto ottaa tehostettua vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset huomioon hylkäämällä ympäristölupahakemuksen. Koska hakemus on hylätty, vastauksen antaminen lausunnoista ja vaatimuksista raukeaa enemmälti.

12 Sovelletut oikeusohjeet 12 Ympäristönsuojelulain 41 ja 42 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2 ja 4

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Anne Valjakka Jukka Leinonen Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.